Usein kysyttyjä kysymyksiä TE 2024 -uudistuksesta

• Miten TE-palveluiden henkilöstön siirto kuntiin tapahtuu? Pitääkö henkilöstön hakea uusien työvoimaviranomaisten tehtäviä vai tapahtuuko siirto niihin automaattisesti?
   
• Kysytäänkö henkilöstöltä, minkä työvoimaviranomaisen palvelukseen he haluavat siirtyä? Milloin on selvillä, minkä työvoimaviranomaisen palvelukseen henkilö siirtyy?
   
• Säilyvätkö henkilöstön tehtävät liikkeen luovutuksessa?
   
• Voiko kunnassa tai työvoimaviranomaisella tulla eteen tilanne, jossa pitkään valtiolla työskennellyt virkamies ei olisi kunnassa pätevä hoitamaan samaa tehtävää?
   
• Voidaanko palvelussuhteen ehtoja muuttaa liikkeen luovutuksen jälkeen?
   
• Onko siirtyvä henkilöstö muutoksen jälkeen virka- vai työsuhteessa?
   
• Millä aikataululla liikkeen luovutukseen liittyvät yhteistoimintamenettelyt käydään?
   
• Pitääkö kaikkien kuntien pitää yhteistoimintaneuvottelut?
   
• Mitä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan liikkeenluovutuksella siirtyvään henkilöstöön?
   
• Voiko valtion työnantaja myöntää virkavapaita vuodelle 2025?
   
• Mistä kunnat saavat työnantajina tukea muutokseen?
   
• Mikä on KT:n työnantajaverkosto ja miksi siihen kannattaa liittyä nyt TE-uudistuksen valmistelun aikana?

Miten TE-palveluiden henkilöstön siirto kuntiin tapahtuu? Pitääkö henkilöstön hakea uusien työvoimaviranomaisten tehtäviä vai tapahtuuko siirto niihin automaattisesti? 

Siirtyviä TE-palveluiden tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella luovutuksensaajan (l. perustettavat työvoimaviranomaiset) palvelukseen entisin työ- tai virkasuhteen ehdoin. Uusi työnantaja arvioi, onko kyseessä työ- vai virkasuhde. Virkasuhteesta on kysymys, jos tehtävään kuuluu julkisen vallan käyttöä.

Luovutushetkellä tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin luovutuksensaaja ryhtyy tosiasiallisesti käyttämään määräysvaltaa ja harjoittamaan liiketoimintaa. Lain mukaan voimassa olevista virka- ja työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutushetkellä, eli tässä tapauksessa 1.1.2025, luovuttajalta luovutuksensaajalle. TE-palveluiden tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy automaattisesti luovutuksensaajan (työvoimaviranomaiset) palvelukseen. 

Kysytäänkö henkilöstöltä, minkä työvoimaviranomaisen palvelukseen he haluavat siirtyä? Milloin on selvillä, minkä työvoimaviranomaisen palvelukseen henkilö siirtyy?

Henkilöstön siirtoa koskevat yksityiskohdat käydään läpi liikkeen luovutukseen liittyvissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Yhteistoimintamenettelyt käydään sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Yhteistoimintamenettelyjä käydään valtiolla, kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhteistoimintamenettelyissä käydään henkilöstön edustajien kanssa läpi henkilöstön siirtoon liittyviä vaihtoehtoja.  

Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut tullaan käymään syyskuun 2023 ja lokakuun 2023 välisenä aikana. Virastokohtaiset yhteistoimintaneuvottelut on suunniteltu käytävän marraskuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana.

Kuntien tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle 31.10.2023 mennessä tiedot siitä, kuinka työllisyyspalvelut järjestetään (vastuukuntamalli, kuntayhtymä tai kunta järjestää itsenäisesti). Koska luovutuksensaajat eli vastaanottavat kunnat ja työvoimaviranomaiset eivät ole tässä vaiheessa tiedossa, ei ole mahdollista kertoa tarkemmin, mihin yksittäinen henkilö tulee siirtymään. Sekä luovuttaja että luovutuksen saaja käyvät läpi henkilöstön siirtoa koskevat yksityiskohdat liikkeen luovutukseen liittyvissä yhteistoimintaneuvotteluissa.

Säilyvätkö henkilöstön tehtävät liikkeen luovutuksessa? 

TE-palvelut 2024 -uudistuksella ei tavoitella henkilöstövähennyksiä. Tehtävät siirtyvät liikkeen luovutuksella uudelle työnantajalle. Tehtävissä voi tapahtua muutoksia. On myös mahdollista, että esimerkiksi työn sijaintipaikkakunta vaihtuu. 

Luovutuksensaajat tarvitsevat siirtyvän henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista tehtävien hoitamiseen. Monet TE-hallinnon työtehtävät vaativat lainsäädännön erityisosaamista sekä ymmärrystä palveluverkostosta ja tarjottavista palveluista kokonaisuutena. Uudet työvoimaviranomaiset tarvitsevat näiden tehtävien hoitamiseksi siirtyvän henkilöstön osaamista. On tärkeää, että työllisyyspalvelut saadaan turvattua myös liikkeen luovutuksen jälkeen heti 1.1.2025 alkaen. 

Voiko kunnassa tai työvoimaviranomaisella tulla eteen tilanne, jossa pitkään valtiolla työskennellyt virkamies ei olisi kunnassa pätevä hoitamaan samaa tehtävää?

Lähtökohtaisesti liikkeen luovutuksella siirtyvä henkilöstö siirtyy uudelle työnantajalle siinä tehtävässä, jota hän on ennen liikkeen luovutusta luovuttajalla (valtio) hoitanut. 

Lainsäädännössä on voitu säätää erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, joita tarvitaan tietyn tehtävän hoitamiseen. 

Kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) pätevyysvaatimuksia on hyvin vähän. 

Voidaanko palvelussuhteen ehtoja muuttaa liikkeen luovutuksen jälkeen?

TE-palveluiden tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy 1.1.2025 eli liikkeen luovutuksen tapahtumahetkellä automaattisesti luovutuksensaajan (työvoimaviranomaiset) palvelukseen entisillä palvelussuhteen ehdoilla. 

TE-palvelutehtävien jatkuessa uudessa organisaatiossa henkilöstön työtehtäviin voi tulla muutoksia. Jos kunnassa tai kuntayhtymässä on tarvetta tehdä organisaatiomuutoksia, jotka voivat johtaa esimerkiksi tehtäväjärjestelyihin tai muihin muutoksiin työvoiman käytössä, on tätä koskevat erilliset yhteistoimintaneuvottelut käytävä kunnassa tai kuntayhtymässä ennen kuin asiasta tehdään päätöksiä.

Uuden työnantajan (kunnan/kuntayhtymän) tulee noudattaa mahdollisia muutoksia tehdessään kunnan ja hyvinvointialueiden viranhaltijasta annettua lakia (KVhL), työsopimuslakia sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annettua lakia. 

Onko siirtyvä henkilöstö muutoksen jälkeen virka- vai työsuhteessa? 

Liikkeen luovutuksessa työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät luovutuksensaajan palvelukseen entisin työ- ja virkasuhteen ehdoin.

Jokainen työvoimaviranomainen perustaa virat itsehallintonsa perusteella. Näin ollen valtion virat eivät siirry liikkeen luovutuksessa, vaan vastaanottava työvoimaviranomainen perustaa siirtyvän toiminnan edellyttämät virat. Työtä tehdään virkasuhteessa, jos tehtäviin sisältyy julkisen vallan käyttöä. 

Millä aikataululla liikkeen luovutukseen liittyvät yhteistoimintamenettelyt käydään? 

Valtiolla yhteistoimintamenettelyt on käytävä ennen henkilöstön siirtoja niin, että ne on saatu päätökseen hyvissä ajoin ennen kuin työvoimaviranomaisten toiminta alkaa 1.1.2025.

Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan luovuttaja (valtio) käy valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut syys- ja lokakuussa 2023. Virastokohtaiset yhteistoimintaneuvottelut on suunniteltu käytävän marraskuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana. 

Kunnissa, kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla noudatetaan lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta (13.4.2007/449). TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtymisessä kuntiin ja kuntayhtymiin on kyse henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavasta palvelutuotannon muutoksesta, jonka vuoksi myös kunnissa ja kuntayhtymissä tullaan käymään yhteistoimintaneuvotteluja ennen liikkeen luovutusta. Jokainen kunta ja kuntayhtymä toteuttaa yhteistoimintaneuvottelunsa itsenäisesti omassa aikataulussaan. 

Pitääkö kaikkien kuntien pitää yhteistoimintaneuvottelut?

TE-uudistuksella on olennaisia henkilöstövaikutuksia jo siinä vaiheessa, kun arvioidaan, millä tavoin TE-palvelut tullaan jatkossa järjestämään kunnan alueella (oman kunnan järjestämänä, kuntayhtymänä tai vastuukuntana). TE-palvelujen järjestämistapa käsitellään kaikissa kunnissa yhteistoiminnassa siitä huolimatta, että tässä vaiheessa ei näyttäisi olevan työntekijöitä tai viranhaltijoita, joiden työtehtäviin uudistuksella on konkreettisia vaikutuksia.

TE-uudistuksessa on otettava huomioon, että henkilöstöä voi siirtyä työllisyyspalveluiden järjestämistavasta riippuen valtiolta, kunnilta tai kuntayhtymiltä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Näin ollen kunnilla ja kuntayhtymillä voi olla kaksi erilaista roolia: luovutuksensaaja ja luovuttaja. Riippuen siitä, missä roolissa kunta tai kuntayhtymä kulloinkin on (luovuttaja / luovutuksensaaja), sen tulee käydä asiaan liittyvät yhteistoimintamenettelyt. Silloin, kun henkilöstöä siirtyy kunnasta toiseen kuntaan tai kuntayhtymään, on aina myös arvioitava, onko kyseessä lainsäädännön tarkoittama liikkeen luovutus.

Kunnissa on myös otettava huomioon, että TE-uudistuksen valmistelun eri vaiheissa saattaa olla tarvetta käydä useita eri yhteistoimintaneuvotteluja ennen päätöksentekoa. Jokaista yhteistoimintaneuvottelujen kohteena olevaa asiaa käsiteltäessä on tarkastettava, mistä asioista yhteistoimintaneuvotteluja käydään. Velvoitteet ovat erilaisia riippuen siitä, onko kysymyksessä esimerkiksi kuntien välinen yhteistyö, henkilöstön vähentäminen tai liikkeen luovutus. Jos kyseessä ei ole liikkeen luovutus, tehtävien muuttuessa tai henkilöstöä vähennetäessä kunnan on käytävä yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut..

Mitä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan liikkeenluovutuksella siirtyvään henkilöstöön? 

KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimusten soveltamisen aikaistuksesta. Täten TE2024-uudistuksen yhteydessä liikkeen luovutuksella siirtyvään henkilöstöön sovelletaan kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia ehtoja liikkeen luovutuksesta eli 1.1.2025 lukien. 

Valtion virka- ja työehtosopimuksen soveltaminen siirtyvään henkilöstöön päättyy 31.12.2024. Ilman aikaistusta TE-henkilöstö olisi siirtynyt kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimusten piiriin 1.3.2025.  

Voiko valtion työnantaja myöntää virkavapaita vuodelle 2025?

Valtio on siirtyvän henkilöstön työnantaja siirtohetkeen eli 31.12.2024 saakka. Mikäli harkinnanvaraiset virkavapaat myönnetään ennen liikkeen luovutusta, niiden myöntäminen tapahtuu nykyisen työnantajan harkinnan ja käytäntöjen mukaisesti. 

Liikkeen luovutuksen jälkeen työvoimaviranomainen (kunta/kuntayhtymä) alkaa myöntää uusa sairauslomia ja muut virkavapaita. Luovutushetken jälkeen, valtion virkaehtosopimuksen ollessa voimassa, vapaiden myöntämisessä sovelletaan virka- ja työvapaisiin siirtyneen henkilöstön osalta valtion virkaehtosopimusta. Vapaat myönnetään KVTESin mukaan sen jälkeen, kun valtion virkaehtosopimuksen voimassaoloaika on päättynyt.

Mistä kunnat saavat työnantajina tukea muutokseen?

KT tarjoaa muutokseen liittyvää tukea kuntien ja kuntayhtymien HR-vastuullisille, jotka valmistelevat henkilöstön siirtoa kunnille ja kuntayhtymille tai uusille työvoimaviranomaisille. Muutostuki sisältää henkilöstön siirtoon liittyvien juridisten kokonaisuuksien ja muutosjohtamisen tukea. KT:n verkostot tarjoavat vertaistukea ja mahdollistavat yhteiskehittämisen työllisyyspalveluiden työantajatehtäviin. KT tiedottaa muutostuesta kuntia ja kuntayhtymiä.

KT tarjoaa kunnille ja kuntayhtymille henkilöstöasioihin liittyvää juridista neuvontaa sähköpostilla. Kysymykset voi lähettää palvelusähköpostiin te2024(at)kt.fi.

Mikä on KT:n työnantajaverkosto ja miksi siihen kannattaa liittyä nyt TE-uudistuksen valmistelun aikana?

Työllisyyden edistämisen työnantajaverkosto on tarkoitettu kuntien henkilöstöjohtajille ja -päälliköille sekä muille TE 2024 -uudistuksen valmisteluun osallistuville työnantajan edustajille.

Verkosto käsittelee muun muassa kunnilta vaadittuja valmistelutehtäviä, yt-menettelyä ja liikkeenluovutusta sekä muutosjohtamista. Jaamme verkoston kautta tietoa ja hyviä käytäntöjä.

Näin liityt verkostoon

Pääset mukaan verkostoon lähettämällä viestin osoitteeseen toimisto(at)kt.fi. Liitämme sinut verkoston postituslistalle, ja lisäämme sinut verkoston jäseneksi myös Linja-palvelussamme, josta löydät muun muassa verkoston tilaisuuksien aineistoja.