Usein kysyttyjä kysymyksiä TE 2024 -uudistuksesta

Usein kysyttyä aikaistussopimuksesta

• Niin sanotussa aikaistussopimuksessa on sovittu siitä, että työkokemuslisään oikeuttava aika säilyy valtiolla 31.12.2024 lasketun mukaisena eikä työkokemuslisää lasketa uudelleen, jos työntekijä tai viranhaltija TE 2024 -uudistukseen liittyvissä tehtävissä rekrytoidaan kunnan palvelukseen 1.1.2025 lukien taikka siten, että palvelussuhteiden välillä on lyhytaikainen katko ajanjaksolla 31.12.2024–6.1.2025. (Esimerkki koskee aikaistussopimuksen liitteen 1 palkkausluvun kohdan 6 b §:n soveltamista.) Mitä tämä tarkoittaa?
   
• X työskentelee valtiolla toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa. X on toiminut määräaikaisena TE-palveluihin liittyvissä kuntakokeilutehtävissä, jossa palkka on suurempi kuin hänen vakituisessa valtion tehtävässään, ja tämä määräaikainen tehtävä päättyy 31.12.2024. Miten tehtävä ja palkka määräytyy 1.1.2025 lukien?
   
• X työskentelee valtiolla määräaikaisena TE-palveluihin liittyvissä tehtävissä ja palvelussuhde päättyy 31.12.2024. X on sopinut kunnan Y kanssa työsopimuksen vastaavanlaisissa tehtävissä 7.1.2025 lukien. Miten hänen palkkansa määräytyy?
   
• Mistä löytyy aikaistamissopimusta selostava KT:n ja palkansaajajärjestöjen yhteinen ohjeistus (KT:n yleiskirje)?
   
• Mistä palkanosista kokonaispalkka muodostuu?
   
• KT ja pääsopijajärjestöt suosittelevat, että jokainen liikkeen luovutuksella siirtyvä henkilö säilyttää valtiolta saamansa viimeisen palkkalaskelman, jotta tarvittaessa voidaan varmistua palkan määrän oikeellisuudesta. Miten uusien kuntiin palkattavien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkka määritellään? (Kysymys ei koske liikkeen luovutuksella siirtyviä.)
   
• Miten valtiolla huomioitu työkokemus (eli valtion vesin mukainen palvelusaika) vaikuttaa KVTESin mukaisiin etuihin?
   
• Vaikuttavatko säästövapaat lomarahan määrään? Määräytyykö lomaraha KVTESin mukaisesti?
   
• Jatkavatko luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna osittain tai kokoaikaisesti toimineet henkilöstön edustajan tehtävässä?
   
• Aikaistussopimuksessa on sovittu ns. ylimääräisistä säästövapaista. Milloin tällainen vapaa voidaan pitää?
   
• Henkilö X on TE-uudistukseen liittyen siirtynyt liikkeen luovutuksella kunnan A palvelukseen 1.1.2025. X siirtyy uudella liikkeen luovutuksella kunnan B palvelukseen esimerkiksi maaliskuussa 2025. Säilyvätkö hänellä ns. aikaistusedut?
   
• Henkilö Y on TE-uudistukseen liittyen siirtynyt liikkeen luovutuksella kunnan A palvelukseen 1.1.2025. Siirron jälkeen Y:n palvelussuhde A:n palveluksessa päättyy. Myöhemmin Y hakeutuu itse kunnan B palvelukseen. Säilyvätkö hänellä ns. aikaistusedut?
   
• Jos X tai Y myöhemmin hakeutuu uudestaan A:n palvelukseen, palautuvatko ns. aikaistusedut?
   
• Milloin saamme lisää tietoa palkkauksesta?
   
• Milloin saamme lisää tietoa sovellettavasta työaikamuodosta?Milloin saamme lisää tietoa sovellettavasta työaikamuodosta?

Aiemmat kysymykset

• Miten TE-palveluiden henkilöstön siirto kuntiin tapahtuu? Pitääkö henkilöstön hakea uusien työvoimaviranomaisten tehtäviä vai tapahtuuko siirto niihin automaattisesti?
   
• Kysytäänkö henkilöstöltä, minkä työvoimaviranomaisen palvelukseen he haluavat siirtyä? Milloin on selvillä, minkä työvoimaviranomaisen palvelukseen henkilö siirtyy?
   
• Säilyvätkö henkilöstön tehtävät liikkeen luovutuksessa?
   
• Voiko kunnassa tai työvoimaviranomaisella tulla eteen tilanne, jossa pitkään valtiolla työskennellyt virkamies ei olisi kunnassa pätevä hoitamaan samaa tehtävää?
   
• Voidaanko palvelussuhteen ehtoja muuttaa liikkeen luovutuksen jälkeen?
   
• Onko siirtyvä henkilöstö muutoksen jälkeen virka- vai työsuhteessa?
   
• Millä aikataululla liikkeen luovutukseen liittyvät yhteistoimintamenettelyt käydään?
   
• Pitääkö kaikkien kuntien pitää yhteistoimintaneuvottelut?
   
• Mitä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan liikkeenluovutuksella siirtyvään henkilöstöön?
   
• Voiko valtion työnantaja myöntää virkavapaita vuodelle 2025?
   
• Mistä kunnat saavat työnantajina tukea muutokseen?
   
• Mikä on KT:n työnantajaverkosto ja miksi siihen kannattaa liittyä nyt TE-uudistuksen valmistelun aikana?

Niin sanotussa aikaistussopimuksessa on sovittu siitä, että työkokemuslisään oikeuttava aika säilyy valtiolla 31.12.2024 lasketun mukaisena, eikä työkokemuslisää lasketa uudelleen, jos työntekijä tai viranhaltija TE 2024 -uudistukseen liittyvissä tehtävissä rekrytoidaan kunnan palvelukseen 1.1.2025 lukien taikka siten, että palvelussuhteiden välillä on lyhytaikainen katko ajanjaksolla 31.12.2024–6.1.2025. (Esimerkki koskee aikaistussopimuksen liitteen 1 palkkausluvun kohdan 6 b §:n soveltamista.) Mitä tämä tarkoittaa?

Aikaistussopimuksen sanamuodon mukaisesti työkokemus säilyy valtiolla lasketun mukaisena, jos henkilö rekrytoidaan TE 2024 -uudistuksen liittyvissä tehtävissä kirjauksen mukaisena ajankohtana. 

Huomioitavalla työkokemuksella on merkitystä arvioitaessa työkokemuslisän suuruutta ja vuosiloman pituutta.

X työskentelee valtiolla toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa. X on toiminut määräaikaisena TE-palveluihin liittyvissä kuntakokeilutehtävissä, jossa palkka on suurempi kuin hänen vakituisessa valtion tehtävässään, ja tämä määräaikainen tehtävä päättyy 31.12.2024. Miten tehtävä ja palkka määräytyy 1.1.2025 lukien?

Kuntakokeilutehtävissä ja muissa määräaikaisissa tehtävissä työskennelleiden, liikkeen luovutuksella siirtyneiden kohdalla 1.1.2025 lukien maksettavan palkkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

X siirtyy liikkeen luovutuksella kunnan palvelukseen ns. vanhassa tehtävässään elili tehtävässä, jota hän teki valtiolla ennen määräaikaista tehtävämuutosta.

Lähtökohtana on, että 1.1.2025 lukien palkka on ns. vanhan tehtävän mukainen palkka, joka maksetaan kokonaispalkkana.

Jos X:n kanssa sovitaan 1.1.2025 lukien uudesta, esimerkiksi kuntakokeilun aikaista tehtävää vastaavasta tehtävästä, maksetaan uudesta tehtävästä uuden tehtävän mukainen palkka, joka määräytyy kunnan palkkausjärjestelmän mukaisesti. 

Palkan muutoksen ajankohdan osalta kts. KVTESin palkkausluvun 10 §. 

X työskentelee valtiolla määräaikaisena TE-palveluihin liittyvissä tehtävissä ja palvelussuhde päättyy 31.12.2024. X on sopinut kunnan Y kanssa työsopimuksen vastaavanlaisissa tehtävissä 7.1.2025 lukien. Miten hänen palkkansa määräytyy?

Mikäli X:n palvelussuhde valtioon on ollut määräaikainen päättyen 31.12.2024, hän on kunnalle uusi työntekijä ja tehtäväkohtainen palkka määräytyy KVTESin ja kunnassa noudatettavan kunnan palkkausjärjestelmän mukaisesti. 

X ei siirry liikkeen luovutuksella kunnan palvelukseen, joten ns. aikaistussopimuksen mukaisia kokonaispalkkaa koskevia määräyksiä ei sovelleta häneen.

Häntä koskee kuitenkin aikaistussopimuksen työkokemuslisää koskeva KVTESin palkkausluvun uusi 6 b §. Hänen työkokemuksensa huomioidaan valtiolla lasketun mukaisena. Tämä tarkoittaa, että työkokemuslisään laskettavaa aikaa ei lasketa uudelleen.

X on velvollinen toimittamaan työnantajalle selvityksen siitä, miten hänen työkokemuksensa on huomioitu valtiolla 31.12.2024.

Mistä löytyy aikaistamissopimusta selostava KT:n ja palkansaajajärjestöjen yhteinen ohjeistus (KT:n yleiskirje)?

Yleiskirje 10/2024 on julkaistu 15.3.2024. 

• TE 2024 -uudistuksen yhteydessä valtion palveluksesta kuntiin siirtyvän henkilöstön virka- ja työehtosopimukset 1.1.2025 lukien >

Mistä palkanosista kokonaispalkka muodostuu?

Kokonaispalkka muodostetaan kaikista valtiolla maksetuista palkan osista. 

Kokonaispalkka vastaa KVTESin mukaista tehtäväkohtaista palkkaa, henkilökohtaista lisää ja työkokemuslisää. 

Kokonaispalkka on varsinaista palkkaa.

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkka.

KT ja pääsopijajärjestöt suosittelevat, että jokainen liikkeen luovutuksella siirtyvä henkilö säilyttää valtiolta saamansa viimeisen palkkalaskelman, jotta tarvittaessa voidaan varmistua palkan määrän oikeellisuudesta. Miten uusien kuntiin palkattavien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkka määritellään? (Kysymys ei koske liikkeen luovutuksella siirtyviä.)

Tästä on tarkoitus ohjeistaa myöhemmin, koska uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen keskustasolla on kesken. Jos rekrytointi ja palkan määrittely on tarpeen tehdä ennen uusia ohjeistuksia, palkka määritellään nykyisen KVTESin mukaisesti työn vaativuuden arvioinnilla.

Miten valtiolla huomioitu työkokemus (eli valtion vesin mukainen palvelusaika) vaikuttaa KVTESin mukaisiin etuihin?

Valtiolla kertynyt työkokemus (palvelusaika) vaikuttaa KVTESin vuosiloman pituuteen ja työkokemuslisään, siten kuin aikaistussopimuksen liitteen 6 a §:n 5 momentissa 6 b §:ssä on todettu.

Ajanjaksona, jona maksetaan kokonaispalkkaa, työkokemuslisää ei makseta (koska työkokemuslisä sisältyy kokonaispalkkaan).

Aikaistussopimuksessa on sovittu ns. ylimääräisistä säästövapaista. Miten valtio ja vastaanottava työnantaja varmistavat, että työkokemus (palvelusaika) huomioidaan oikein? 

Valtiolta tulee työnantajalle tieto kertyneen työkokemuksen määrästä ja tämän perusteella kuntatyönantaja huolehtii siitä, että henkilöstölle voidaan vahvistaa ns. ylimääräiset säästövapaat aikaistussopimuksen mukaisesti.  

Vaikuttavatko säästövapaat lomarahan määrään? Määräytyykö lomaraha KVTESin mukaisesti?

Lomaraha määräytyy KVTESin IV luvun 18 §:n mukaisesti. Työkokemuksena huomioidaan valtiolla kertyneiden työkokemusten määrä siten kuin aikaissopimuksen liitteen 6 a §:n 5 momentissa 6 b §:ssä on todettu. Aikaistukseen liittyvillä ns. ylimääräisillä säästövapailla ei ole vaikutusta lomarahan määräytymiseen.

Onko kirjattu, että ylimääräiset säästövapaapäivät sulavat pois, kun 10 vuotta täyttyy? Vai jäävätkö ylimääräiset lomapäivät voimaan myös sen jälkeen?

Kts. yleiskirje 10/2024. Jos viranhaltijalle tai työntekijälle on muodostunut oikeus esim. kahteen ylimääräiseen säästövapaaseen, tämä vapaa pidetään työnantajan ja työntekijän tai viranhaltijan sopimana ajankohtana. Pitämättömät ns. ylimääräiset säästövapaat säilyvät siihen asti, kun ne on pidetty. 

Jatkavatko luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna osittain tai kokoaikaisesti toimineet henkilöstön edustajan tehtävässä?

Eivät jatka. Siirron jälkeen he eivät enää ole luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun tehtävissä, koska siirtyessään kunnalle, he siirtyvät toisen sopimusjärjestelmän piiriin. Eli he siirtyvät niissä taustatehtävissä, jotka ovat heidän ” varsinaisia työtehtäviään”. He ovat siis palvelussuhteen ehtojen osalta täysin samassa asemassa kuin muukin siirtyvä henkilöstö. Ainoa poikkeus on, että heillä on määräaikainen irtisanomissuoja, siten kuin aikaistussopimukseen on kirjattu.

Aikaistussopimuksessa on sovittu ns. ylimääräisistä säästövapaista. Milloin tällainen vapaa voidaan pitää?

Ns. ylimääräinen vapaa voidaan pitää työnantajan ja työntekijän/viranhaltijan yhdessä sopimana ajankohtana heti, kun se on kertynyt, eli käytännössä ansaintavuoden 1.4. lukien.

Henkilö X on TE-uudistukseen liittyen siirtynyt liikkeen luovutuksella kunnan A palvelukseen 1.1.2025. X siirtyy uudella liikkeen luovutuksella kunnan B palvelukseen esimerkiksi maaliskuussa 2025. Säilyvätkö hänellä ns. aikaistusedut?

Aikaistusedut säilyvät.

Henkilö Y on TE-uudistukseen liittyen siirtynyt liikkeen luovutuksella kunnan A palvelukseen 1.1.2025. Siirron jälkeen Y:n palvelussuhde A:n palveluksessa päättyy. Myöhemmin Y hakeutuu itse kunnan B palvelukseen. Säilyvätkö hänellä ns. aikaistusedut?

Aikaistusedut eivät säily.

Jos X tai Y myöhemmin hakeutuu uudestaan A:n palvelukseen, palautuvatko ns. aikaistusedut?

Aikaistusedut eivät palaudu, koska tällöin hänen palvelussuhteensa ehdot määräytyvät samoin kuin muidenkin uusien työntekijöiden tai viranhaltijoiden.

Milloin saamme lisää tietoa palkkauksesta?

Tavoitteena on, että keskustaso antaa syksyllä 2024 ohjeita siitä, miten uusien rekrytoitavien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkka muodostetaan.

Liikkeen luovutuksella siirtyvien kokonaispalkan muuttumisesta KVTESin mukaiseksi palkaksi keskustaso antaa ohjeita sen jälkeen, kun on tieto sovellettavasta palkkausjärjestelmästä. 

Tavoitteena on, että valtiolta kuntiin siirtyvä henkilöstö voidaan siirtää suoraan keskustasolla neuvoteltavaan uuteen tasopalkkajärjestelmään, jota koskevat neuvottelut ovat kesken.

Kokonaispalkka on muutettava KVTESin palkkausjärjestelmän mukaiseksi viimeistään 30.9.2025. Valtakunnalliset sopijaosapuolet ohjeistavat erikseen siitä, miten kokonaispalkka muutetaan KVTESin mukaiseen palkkausjärjestelmään.

Milloin saamme lisää tietoa sovellettavasta työaikamuodosta?

Tarkoituksena on tehdä keskustasolla yhteinen ohje, jossa arvioidaan siirtyviä tehtävä ja niissä sovellettavaa työaikamuotoa myös esimerkkien avulla.

Aikaisemmat kysymykset

Miten TE-palveluiden henkilöstön siirto kuntiin tapahtuu? Pitääkö henkilöstön hakea uusien työvoimaviranomaisten tehtäviä vai tapahtuuko siirto niihin automaattisesti? 

Siirtyviä TE-palveluiden tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella luovutuksensaajan (l. perustettavat työvoimaviranomaiset) palvelukseen entisin työ- tai virkasuhteen ehdoin. Uusi työnantaja arvioi, onko kyseessä työ- vai virkasuhde. Virkasuhteesta on kysymys, jos tehtävään kuuluu julkisen vallan käyttöä.

Luovutushetkellä tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin luovutuksensaaja ryhtyy tosiasiallisesti käyttämään määräysvaltaa ja harjoittamaan liiketoimintaa. Lain mukaan voimassa olevista virka- ja työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutushetkellä, eli tässä tapauksessa 1.1.2025, luovuttajalta luovutuksensaajalle. TE-palveluiden tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy automaattisesti luovutuksensaajan (työvoimaviranomaiset) palvelukseen. 

Kysytäänkö henkilöstöltä, minkä työvoimaviranomaisen palvelukseen he haluavat siirtyä? Milloin on selvillä, minkä työvoimaviranomaisen palvelukseen henkilö siirtyy?

Henkilöstön siirtoa koskevat yksityiskohdat käydään läpi liikkeen luovutukseen liittyvissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Yhteistoimintamenettelyt käydään sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Yhteistoimintamenettelyjä käydään valtiolla, kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhteistoimintamenettelyissä käydään henkilöstön edustajien kanssa läpi henkilöstön siirtoon liittyviä vaihtoehtoja.  

Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut tullaan käymään syyskuun 2023 ja lokakuun 2023 välisenä aikana. Virastokohtaiset yhteistoimintaneuvottelut on suunniteltu käytävän marraskuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana.

Kuntien tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle 31.10.2023 mennessä tiedot siitä, kuinka työllisyyspalvelut järjestetään (vastuukuntamalli, kuntayhtymä tai kunta järjestää itsenäisesti). Koska luovutuksensaajat eli vastaanottavat kunnat ja työvoimaviranomaiset eivät ole tässä vaiheessa tiedossa, ei ole mahdollista kertoa tarkemmin, mihin yksittäinen henkilö tulee siirtymään. Sekä luovuttaja että luovutuksen saaja käyvät läpi henkilöstön siirtoa koskevat yksityiskohdat liikkeen luovutukseen liittyvissä yhteistoimintaneuvotteluissa.

Säilyvätkö henkilöstön tehtävät liikkeen luovutuksessa? 

TE-palvelut 2024 -uudistuksella ei tavoitella henkilöstövähennyksiä. Tehtävät siirtyvät liikkeen luovutuksella uudelle työnantajalle. Tehtävissä voi tapahtua muutoksia. On myös mahdollista, että esimerkiksi työn sijaintipaikkakunta vaihtuu. 

Luovutuksensaajat tarvitsevat siirtyvän henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista tehtävien hoitamiseen. Monet TE-hallinnon työtehtävät vaativat lainsäädännön erityisosaamista sekä ymmärrystä palveluverkostosta ja tarjottavista palveluista kokonaisuutena. Uudet työvoimaviranomaiset tarvitsevat näiden tehtävien hoitamiseksi siirtyvän henkilöstön osaamista. On tärkeää, että työllisyyspalvelut saadaan turvattua myös liikkeen luovutuksen jälkeen heti 1.1.2025 alkaen. 

Voiko kunnassa tai työvoimaviranomaisella tulla eteen tilanne, jossa pitkään valtiolla työskennellyt virkamies ei olisi kunnassa pätevä hoitamaan samaa tehtävää?

Lähtökohtaisesti liikkeen luovutuksella siirtyvä henkilöstö siirtyy uudelle työnantajalle siinä tehtävässä, jota hän on ennen liikkeen luovutusta luovuttajalla (valtio) hoitanut. 

Lainsäädännössä on voitu säätää erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, joita tarvitaan tietyn tehtävän hoitamiseen. 

Kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) pätevyysvaatimuksia on hyvin vähän. 

Voidaanko palvelussuhteen ehtoja muuttaa liikkeen luovutuksen jälkeen?

TE-palveluiden tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy 1.1.2025 eli liikkeen luovutuksen tapahtumahetkellä automaattisesti luovutuksensaajan (työvoimaviranomaiset) palvelukseen entisillä palvelussuhteen ehdoilla. 

TE-palvelutehtävien jatkuessa uudessa organisaatiossa henkilöstön työtehtäviin voi tulla muutoksia. Jos kunnassa tai kuntayhtymässä on tarvetta tehdä organisaatiomuutoksia, jotka voivat johtaa esimerkiksi tehtäväjärjestelyihin tai muihin muutoksiin työvoiman käytössä, on tätä koskevat erilliset yhteistoimintaneuvottelut käytävä kunnassa tai kuntayhtymässä ennen kuin asiasta tehdään päätöksiä.

Uuden työnantajan (kunnan/kuntayhtymän) tulee noudattaa mahdollisia muutoksia tehdessään kunnan ja hyvinvointialueiden viranhaltijasta annettua lakia (KVhL), työsopimuslakia sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annettua lakia. 

Onko siirtyvä henkilöstö muutoksen jälkeen virka- vai työsuhteessa? 

Liikkeen luovutuksessa työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät luovutuksensaajan palvelukseen entisin työ- ja virkasuhteen ehdoin.

Jokainen työvoimaviranomainen perustaa virat itsehallintonsa perusteella. Näin ollen valtion virat eivät siirry liikkeen luovutuksessa, vaan vastaanottava työvoimaviranomainen perustaa siirtyvän toiminnan edellyttämät virat. Työtä tehdään virkasuhteessa, jos tehtäviin sisältyy julkisen vallan käyttöä. 

Millä aikataululla liikkeen luovutukseen liittyvät yhteistoimintamenettelyt käydään? 

Valtiolla yhteistoimintamenettelyt on käytävä ennen henkilöstön siirtoja niin, että ne on saatu päätökseen hyvissä ajoin ennen kuin työvoimaviranomaisten toiminta alkaa 1.1.2025.

Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan luovuttaja (valtio) käy valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut syys- ja lokakuussa 2023. Virastokohtaiset yhteistoimintaneuvottelut on suunniteltu käytävän marraskuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana. 

Kunnissa, kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla noudatetaan lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta (13.4.2007/449). TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtymisessä kuntiin ja kuntayhtymiin on kyse henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavasta palvelutuotannon muutoksesta, jonka vuoksi myös kunnissa ja kuntayhtymissä tullaan käymään yhteistoimintaneuvotteluja ennen liikkeen luovutusta. Jokainen kunta ja kuntayhtymä toteuttaa yhteistoimintaneuvottelunsa itsenäisesti omassa aikataulussaan. 

Pitääkö kaikkien kuntien pitää yhteistoimintaneuvottelut?

TE-uudistuksella on olennaisia henkilöstövaikutuksia jo siinä vaiheessa, kun arvioidaan, millä tavoin TE-palvelut tullaan jatkossa järjestämään kunnan alueella (oman kunnan järjestämänä, kuntayhtymänä tai vastuukuntana). TE-palvelujen järjestämistapa käsitellään kaikissa kunnissa yhteistoiminnassa siitä huolimatta, että tässä vaiheessa ei näyttäisi olevan työntekijöitä tai viranhaltijoita, joiden työtehtäviin uudistuksella on konkreettisia vaikutuksia.

TE-uudistuksessa on otettava huomioon, että henkilöstöä voi siirtyä työllisyyspalveluiden järjestämistavasta riippuen valtiolta, kunnilta tai kuntayhtymiltä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Näin ollen kunnilla ja kuntayhtymillä voi olla kaksi erilaista roolia: luovutuksensaaja ja luovuttaja. Riippuen siitä, missä roolissa kunta tai kuntayhtymä kulloinkin on (luovuttaja / luovutuksensaaja), sen tulee käydä asiaan liittyvät yhteistoimintamenettelyt. Silloin, kun henkilöstöä siirtyy kunnasta toiseen kuntaan tai kuntayhtymään, on aina myös arvioitava, onko kyseessä lainsäädännön tarkoittama liikkeen luovutus.

Kunnissa on myös otettava huomioon, että TE-uudistuksen valmistelun eri vaiheissa saattaa olla tarvetta käydä useita eri yhteistoimintaneuvotteluja ennen päätöksentekoa. Jokaista yhteistoimintaneuvottelujen kohteena olevaa asiaa käsiteltäessä on tarkastettava, mistä asioista yhteistoimintaneuvotteluja käydään. Velvoitteet ovat erilaisia riippuen siitä, onko kysymyksessä esimerkiksi kuntien välinen yhteistyö, henkilöstön vähentäminen tai liikkeen luovutus. Jos kyseessä ei ole liikkeen luovutus, tehtävien muuttuessa tai henkilöstöä vähennetäessä kunnan on käytävä yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut.

Mitä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan liikkeenluovutuksella siirtyvään henkilöstöön? 

KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimusten soveltamisen aikaistuksesta. Täten TE2024-uudistuksen yhteydessä liikkeen luovutuksella siirtyvään henkilöstöön sovelletaan kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia ehtoja liikkeen luovutuksesta eli 1.1.2025 lukien. 

Valtion virka- ja työehtosopimuksen soveltaminen siirtyvään henkilöstöön päättyy 31.12.2024. Ilman aikaistusta TE-henkilöstö olisi siirtynyt kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimusten piiriin 1.3.2025.  

Voiko valtion työnantaja myöntää virkavapaita vuodelle 2025?

Valtio on siirtyvän henkilöstön työnantaja siirtohetkeen eli 31.12.2024 saakka. Mikäli harkinnanvaraiset virkavapaat myönnetään ennen liikkeen luovutusta, niiden myöntäminen tapahtuu nykyisen työnantajan harkinnan ja käytäntöjen mukaisesti. 

Liikkeen luovutuksen jälkeen työvoimaviranomainen (kunta/kuntayhtymä) alkaa myöntää uusa sairauslomia ja muut virkavapaita. Luovutushetken jälkeen, valtion virkaehtosopimuksen ollessa voimassa, vapaiden myöntämisessä sovelletaan virka- ja työvapaisiin siirtyneen henkilöstön osalta valtion virkaehtosopimusta. Vapaat myönnetään KVTESin mukaan sen jälkeen, kun valtion virkaehtosopimuksen voimassaoloaika on päättynyt.

Mistä kunnat saavat työnantajina tukea muutokseen?

KT tarjoaa muutokseen liittyvää tukea kuntien ja kuntayhtymien HR-vastuullisille, jotka valmistelevat henkilöstön siirtoa kunnille ja kuntayhtymille tai uusille työvoimaviranomaisille. Muutostuki sisältää henkilöstön siirtoon liittyvien juridisten kokonaisuuksien ja muutosjohtamisen tukea. KT:n verkostot tarjoavat vertaistukea ja mahdollistavat yhteiskehittämisen työllisyyspalveluiden työantajatehtäviin. KT tiedottaa muutostuesta kuntia ja kuntayhtymiä.

KT tarjoaa kunnille ja kuntayhtymille henkilöstöasioihin liittyvää juridista neuvontaa sähköpostilla. Kysymykset voi lähettää palvelusähköpostiin te2024(at)kt.fi.

Mikä on KT:n työnantajaverkosto ja miksi siihen kannattaa liittyä nyt TE-uudistuksen valmistelun aikana?

Työllisyyden edistämisen työnantajaverkosto on tarkoitettu kuntien henkilöstöjohtajille ja -päälliköille sekä muille TE 2024 -uudistuksen valmisteluun osallistuville työnantajan edustajille.

Verkosto käsittelee muun muassa kunnilta vaadittuja valmistelutehtäviä, yt-menettelyä ja liikkeenluovutusta sekä muutosjohtamista. Jaamme verkoston kautta tietoa ja hyviä käytäntöjä.

Näin liityt verkostoon

Pääset mukaan verkostoon lähettämällä viestin osoitteeseen toimisto(at)kt.fi. Liitämme sinut verkoston postituslistalle, ja lisäämme sinut verkoston jäseneksi myös Linja-palvelussamme, josta löydät muun muassa verkoston tilaisuuksien aineistoja.