Blogit

Hyvinvointialueiden tilanne on erittäin haastava. Hoitojonot ovat ennätykselliset, alijäämää tehdään tänä vuonna toista miljardia ja lait asettavat kiristyviä velvoitteita. Lisää työvoimaa ei ole saatavilla mistään, ja ostopalvelujen sekä vuokrahenkilöstön hinnat ovat karanneet käsistä. Mitä voidaan tehdä?

Hallituksen aikeena on lakkauttaa aikuiskoulutustuki, mikä huolestuttaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia. Esitys perustuu virheellisiin käsityksiin aikuiskoulutustuesta.

TE-uudistuksen kynnyksellä on tarpeen kysyä, mitä sellaista kuntavetoisilta työvoimaviranomaisilta odotetaan, johon valtio toimijana ei ole pystynyt vastaamaan.

Kun vauvapula uhkaa ja väki vanhenee, jokaisen lapsen ja nuoren arvo kasvaa. Yhtään nuorta ei ole varaa hukata rasismin tai syrjinnän vuoksi.

On kulunut vuosi siitä, kun KT käynnisti koulutukset työnantajajäsenilleen omana palveluna. Koulutukset on otettu hyvin vastaan ja ne koetaan tärkeäksi palveluksi. Jatkamme koulutusten kehittämistä ja syksylle on jo kalenteroitu noin 50 erilaista ajankohtaista jäsenkoulutusta.

Paikallisesti sovittavat erät antavat kunta- ja hyvinvointialan työnantajille mahdollisuuksia kohdentaa palkankorotuksia tehtäviin, joihin erityisesti tarvitaan osaavia tekijöitä. Kunta- ja hyvinvointialan kolmen vuoden sopimusratkaisu sisältää isoja paikallisesti jaettavia eriä. Paikalliset erät ovat poikkeuksellisen suuret verrattuna yksityisen alan sopimuksiin tai kuntien aiempiin sopimuksiin.

Johtamisessa ja esihenkilötyössä tarvittava osaaminen vaatii jatkuvaa oppimista ja esihenkilönä kehittymistä. Elämä ja erityisesti työelämä opettavat. Lisäksi johtamiskoulutukset, kurssit ja oma perehtyminen sekä itseanalyysi ovat tärkeitä. Ei siis välttämättä tarvita yliopistotutkintoa ollakseen hyvä johtaja tai esihenkilö. Eikä toisaalta mikään tutkinto takaa automaattisesti hyvää johtajaa tai esihenkilöä.  

Julkinen arvo tarkoittaa julkisesta toiminnasta ja palvelutuotannosta syntyvää arvoa yhteiskunnalle, yksilöille, yhteisöille ja elinkeinoelämälle. Keskustelua julkisesta arvosta – siis siitä, mitä toiminnalla saadaan aikaan – käydään liian vähän. Julkista arvoa tarkastellaan liian usein vain siitä aiheutuvien kustannusten tai menojen kautta, tai vasta siinä vaiheessa, kun sitä on tarjolla jo liian vähän.

Eläkejärjestelmien yhdistäminen mahdollistaisi nykyistä paremman varautumisen eläkejärjestelmiin mahdollisesti tulevaisuudessa kohdistuviin riskeihin. Varsinkin rahoitusnäkökulmasta yhdistämisellä saavutettaisiin pitkällä aikavälillä huomattavia etuja. Eläkejärjestelmien yhdistäminen jatkaisi luontevasti linjaa, jossa eri järjestelmien etuudet on pitkälti yhdistetty.

Kunta-alan vuosittainen Rahoitus- ja johtamisfoorumi RAFO kokosi helmikuun alussa kuntien johtoa ja asiantuntijoita pohtimaan talouden ja johtamisen ajankohtaisia kysymyksiä. Kysyimme tapahtuman osallistujilta näkemyksiä siitä, mitkä ovat seuraavan hallituskauden tärkeimmät tavoitteet kuntien toimintakyvyn ja kuntatalouden kannalta.

Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työntekijöiden työkyvyn edistämisessä. Ollakseen toimivaa ja vaikuttavaa työterveyshuoltoyhteistyön tulisi olla suunnitelmallista, tavoitteellista, työpaikan tarpeista kumpuavaa ja sitä on seurattava ja arvioitava. Hyvä työterveyshuollon yhteistyö on siis samanlaista kuin minkä tahansa yhteistyö, jolle on asetettu yhteisiä tavoitteita.

Lääkäripula pahenee vuosi vuodelta niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Lääkärien tarpeen tiedetään kasvavan myös tulevaisuudessa. Tilanteen korjaaminen vaatii merkittävää lisäystä lääkärikoulutuksen aloituspaikkoihin.

Yksityisten alojen työehtosopimusneuvotteluissa kuohuu, ja edessä voi olla lakkojen kevät. KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen avaa työriitojen sovittelun kautta syntyneitä kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaratkaisuja ja arvioi, mikä suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä oikeastaan mättää.

Vuoden vaihtuminen nostaa pintaan aina nostalgisia tuntemuksia. Uudelle vuodelle on paljon odotuksia, mennyttä vuotta muistellaan ja tulevia asioita tarkastellaan tyhjältä pöydältä.  

Suomi kärsii kroonisesta lääkäripulasta, jonka vuoksi kaikki eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Tulevaisuudessa lääkärien tarve vain kasvaa. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan kourallinen vaikuttavia lääkkeitä lumehoitojen sijaan.