Blogit

Sosiaalitoimiston asiakkaat valitsemaan uutta sosiaalijohtajaa? Kuntalaiset osalliseksi henkilöstön palkitsemiseen ja rekrytointiin?

Olemme tavanneet viime viikkoina useita kymmeniä sote-työnantajien edustajia niin teematyöpajoissa kuin juuri pidetyssä Pohjois-Savon aluepilottitapaamisessakin. Rahoituksen riittävyys, johtamisen uudistaminen, työvoiman saatavuus ja pysyvyys sekä huoli kevään sopimusneuvotteluista ovat olleet esillä. Lisäksi yhteinen soten tulevaisuus ja uudistustyön tekeminen alueilla ovat puhuttaneet.

Loppusyksyn kiri on aina huima ennen joulurauhaa – niin Soteliiderit-hankkeessakin. Työpajat ja seminaari sekä muu verkostoyhteistyö on otettu erittäin positiivisesti vastaan. Tarjoamme alustan sekä sote-työnantajien keskinäiselle vuorovaikutukselle että kansalliselle yhteistyölle KT Kuntatyönantajien kanssa.

KT:n valtuuskunta on hyväksynyt lausunnon hoivamitoitusta koskevaan lakiesitykseen. KT on tyytyväinen, että esityksessä mitoitukseen lasketaan edelleen mukaan laaja-alaisesti eri sote-alan ammattiryhmiä.

Sote-työnantajat ovat kovan paineen alla tiukan talouden, kasvavien palvelutarpeiden ja henkilöstön saatavuuden kanssa. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa myös omaa toimintaa kehittämällä ja johtamalla. KT:n Soteliiderit-hanke auttaa jakamaan ideoita ja lisää vertaistukea ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

Hallinnonuudistuksen viipymisestä huolimatta sote-työtä on joka tapauksessa kehitettävä. KT haluaa tukea alan työnantajia muutoksissa. Voimia ja verkostoja tähän tarjoaa keväällä 2019 käynnistynyt KT:n Soteliiderit-hanke, joka saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää ESR-rahoitusta.

Kuntatyönantajan eläke- ja sosiaalivakuutusmaksuilla on olennainen merkitys kuntatyön kokonaiskustannuksin ja kilpailukykyisyyteen. Sotumaksut ovat eläkemaksua lukuun ottamatta samalla tasolla kuin yksityisillä työnantajilla.
KT:n näkemyksen mukaan eläkevakuutusmaksua pitäisi alentaa lähemmäs yksityisen sektorin tasoa jo ennen eläkejärjestelmien yhdistämistä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 11.6.2019 neuvottelutuloksen ehdotuksesta eläke-etuuksia koskevien säädösmuutosten ja selvitysten tekemisestä sekä toiminnan kehittämisestä. Järjestöt katsovat, että sovitut toimenpiteet tukevat maan hallituksen tavoitetta työllisyyden vahvistumisesta noin 60 000 hengellä.

Säätytalon hallitusneuvotteluissa eletään ratkaisuvaiheita. Myös työmarkkinajärjestöjen huomio kohdistuu tällä hetkellä mitä suurimmassa määrin hallitusneuvotteluihin. On selvää, että tulevankin hallituksen ohjelmalla on suuri merkitys suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin.

Taloudellinen katsaus noudatteli sitä yleistä näkemystä, että talouskasvu on hiipumassa ja että BKT:n kasvu on jäämässä aiempia ennusteita vaisummaksi. Tulevaan talouskehitykseen niin koko julkisella sektorilla kuin pelkästään kunta-alalla vaikuttaa juuri käytyjen eduskuntavaalien tulos ja sen jatkoksi tehtävä hallitusohjelma. KT kannattaa vastuullista taloudenpitoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen siirtyy kevään eduskuntavaaleissa valittavan eduskunnan ja uuden hallituksen tehtäväksi. Kuntaliiton hallitus pitää mahdollisena etenemistä kuntien ja kuntayhtymien pohjalta ja lainsäädäntöä edelleen kehittäen.

Viime aikoina on julkisuudessa väitetty kunta-alan ammattien kärsivän työntekijäpulasta. Se ei pidä paikkaansa: KT:n keräämien päivän poikkileikkaustietojen mukaan eri ammattiryhmien tilanne työvoimavajeen suhteen on hyvä tai erittäin hyvä.

KT Kuntatyönantajien valtuuskunta on asettanut hallitusohjelmatavoitteet kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan. KT:n kantavana tavoitteena on, että tulevalla hallituskaudella työllisyysaste täytyy nostaa ainakin 75 prosenttiin, jotta ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa.

Kunta-alan töistä jaksotyötä käytetään ennen kaikkea ”sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, hoito- ja huoltolaitoksissa”, kuten laki nyt sanoo, sekä ympärivuorokauden auki olevissa päiväkodeissa. Tämä kymmeniä vuosia vanha ”ritiramssu” on kuitenkin aikansa elänyt, etenkin kuin oikeusoppineet ovat määritelleet mainitut organisaatiot ”rakennuksiksi”. On selvää, että määritelmä kaipaa muutosta.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan luottamus on ”tunne tai varmuus siitä, että johonkin voi luottaa, ja että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä”.