Blogit

Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 11.6.2019 neuvottelutuloksen ehdotuksesta eläke-etuuksia koskevien säädösmuutosten ja selvitysten tekemisestä sekä toiminnan kehittämisestä. Järjestöt katsovat, että sovitut toimenpiteet tukevat maan hallituksen tavoitetta työllisyyden vahvistumisesta noin 60 000 hengellä.

Säätytalon hallitusneuvotteluissa eletään ratkaisuvaiheita. Myös työmarkkinajärjestöjen huomio kohdistuu tällä hetkellä mitä suurimmassa määrin hallitusneuvotteluihin. On selvää, että tulevankin hallituksen ohjelmalla on suuri merkitys suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin.

Taloudellinen katsaus noudatteli sitä yleistä näkemystä, että talouskasvu on hiipumassa ja että BKT:n kasvu on jäämässä aiempia ennusteita vaisummaksi. Tulevaan talouskehitykseen niin koko julkisella sektorilla kuin pelkästään kunta-alalla vaikuttaa juuri käytyjen eduskuntavaalien tulos ja sen jatkoksi tehtävä hallitusohjelma. KT kannattaa vastuullista taloudenpitoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen siirtyy kevään eduskuntavaaleissa valittavan eduskunnan ja uuden hallituksen tehtäväksi. Kuntaliiton hallitus pitää mahdollisena etenemistä kuntien ja kuntayhtymien pohjalta ja lainsäädäntöä edelleen kehittäen.

Viime aikoina on julkisuudessa väitetty kunta-alan ammattien kärsivän työntekijäpulasta. Se ei pidä paikkaansa: KT:n keräämien päivän poikkileikkaustietojen mukaan eri ammattiryhmien tilanne työvoimavajeen suhteen on hyvä tai erittäin hyvä.

KT Kuntatyönantajien valtuuskunta on asettanut hallitusohjelmatavoitteet kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan. KT:n kantavana tavoitteena on, että tulevalla hallituskaudella työllisyysaste täytyy nostaa ainakin 75 prosenttiin, jotta ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa.

Kunta-alan töistä jaksotyötä käytetään ennen kaikkea ”sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, hoito- ja huoltolaitoksissa”, kuten laki nyt sanoo, sekä ympärivuorokauden auki olevissa päiväkodeissa. Tämä kymmeniä vuosia vanha ”ritiramssu” on kuitenkin aikansa elänyt, etenkin kuin oikeusoppineet ovat määritelleet mainitut organisaatiot ”rakennuksiksi”. On selvää, että määritelmä kaipaa muutosta.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan luottamus on ”tunne tai varmuus siitä, että johonkin voi luottaa, ja että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä”.

Julkisuudessa on vellonut keskustelu viime aikoina määräaikaisista työsuhteista ja niiden kohdistumisesta varsinkin naisiin. Viime päivinä esillä olleet työsopimuslain muutosesitykset eivät koske lainkaan kunta-alaa vaan ainoastaan alle 10 työntekijän yrityksiä. Naisten työmarkkina-asemaa koskeva tarkastelu tulisikin kohdistaa juuri pieniin yrityksiin.

Poliittiset työtaistelut hallitusta kohtaan jatkuvat ja laajenevat, vaikka hallitus korjasi työsopimuslain muutosesitystä joiltakin osin. Pattitilanne hallituksen ja ay-liikkeen kiistassa on kärjistymässä huolestuttavasti. Kompromissi kiistaan pitää löytää mahdollisimman nopeasti ilman arvovalta- ja muita vaikuttimia.

Neuvottelu järjestelyerästä on vaativinta mahdollista paikallista neuvottelutoimintaa. Siihen pitää valmistautua kunnolla, ja työnantajan on käytävä läpi omat tarpeet ja tavoitteet. On itsestään selvää, että KT antaa tukea neuvotteluihin. Pidetään yhdessä huolta hyvästä paikallisesta neuvottelukulttuurista.

KT:n ja Avaintan liittokierroksella neuvottelema vuosityöaikajärjestelmä pystyttiin neuvottelemaan kustannusneutraaliksi. Miten järjestelmä saatiin niin houkuttelevaksi, että oppilaitokset kiirehtivät siihen mahdollisimman nopeasti?

Työn murroksella tarkoitetaan yleensä vuosia tai vuosikymmeniä kestävää muutosta kohti uudenlaisia työtehtäviä ja toimintatapoja. Työn murrokseen vaikuttavat ennen muuta uuden teknologian, kuten digitaalisten palvelujen, robottien, tekoälyn ja alustojen hyödyntäminen, mutta myös toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen työpaikoilla.

Sain sysäyksen otsikossa esittämääni väittämään kahdesta hollantilaisten tutkijakollegoideni kanssa aikoinaan tekemästäni tutkimuksesta, joissa tutkimme suomalaisia opettajia ja hammaslääkäreitä. Kummassakin tutkimuksessa ilmeni, että erilaiset työn voimavarat olivat myönteisessä yhteydessä henkilöstön kokemaan työn imuun.

Työelämän muutoksesta – jopa murroksesta – on puhuttu jo vuosikymmenten ajan. Viime aikoina keskustelu on saanut välillä synkkiä sävyjä. Villeimmissä visioissa on jopa esitetty, että tekoäly ja robotit tekevät ihmisen pian tarpeettomaksi hyvinkin suuressa osassa työtehtäviä.