Blogit

Suomen talous on vihdoinkin kääntymässä kasvuun useiden nollavuosien jälkeen. Myös työllisyys on parantunut, mutta olemme edelleen kaukana hallituksen asettamasta 72 prosentin työllisyystavoitteesta.

Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena nykyistä suurempi osuus julkisesti rahoitetusta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta siirtyy yksityiselle sektorille. Se vähentää vakuutettujen määrää kunnallisessa eläkejärjestelmässä ja samanaikaisesti kasvattaa heidän määräänsä yksityisen sektorin eläkejärjestelmässä.

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen työmarkkinahistorian suurin henkilöstön uudelleenorganisointi ja työmarkkinauudistus. Julkisuudessa on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle se, mitä työehtoja noudatetaan uudistuvissa kunnissa, maakunnissa ja niiden yrityksissä.

Venäjän ja sen myötäjuoksijoiden kansainväliset viestintäoperaatiot, kotimainen ”vaihtoehtomedia” sekä Donald Trumpin vaalikampanja Yhdysvalloissa ovat nostaneet julkiseen keskusteluun trollit, valemediat, totuuden jälkeisen ajan ja vaihtoehtoiset faktat. Kaikki liittyvät informaatiovaikuttamiseen.

– Tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen on aloitettava jo nyt osallistamalla henkilöstö innovointiin, totesivat kokeneet henkilöstöjohtajat KT:n HR-verkoston tapaamisessa helmikuussa. Muutos tarjoaa aina sekä henkilöstölle että koko organisaatioille mahdollisuuden kehittyä. Mutta muuttuko mikään, jos johtajuus, osallistumisen ja työnteon tavat eivät muutu työpaikoilla?

Viime päivinä on keskusteltu toimeentulotuen maksujen viivästyksistä ja valtavista jonoista Kelan toimipisteissä. KT edellytti jo vuonna 2014, että näiden tehtävien siirrossa kunnista Kelalle olisi käytetty liikkeen luovutuksen säännöksiä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Liikkeen luovutus on sekä työnantajan että työntekijöiden etu. Henkilöstön palvelussuhteet säilyvät liikkeenluovutuksen ajan, ja myös uusi työnantaja saa tekijät tehtävien mukana.

Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät, että seuraavat neuvottelukierrokset käydään liittokohtaisesti alkaen kuluvan vuoden syksystä. Hallituksen pyynnöstä työmarkkinakeskusjärjestöt täsmensivät ns. Suomen mallia siten, että tulevilla työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Työaikalain uudistamisen tarpeita mietitään kolmikantaisessa työryhmässä. Toimintoja ja palveluja rukataan, jolloin myös työaikajärjestelyjä on syytä tarkastella uusia tarpeita vasten. Työaikoja koskevat määräykset ovat pitkälti työ- ja virkaehtosopimuksissa. Niiden ja lainsäädännön tehtävä on mahdollistaa toimivat ja mielekkäät työaikaratkaisut työpaikoilla.

Jään eläkkeelle KT:n tutkimuspäällikön tehtävistä 1. maaliskuuta. Takana on yli 30 vuoden työura KT:n palveluksessa. Moni voi ajatella, että 30 vuotta samassa työpaikassa on mahtanut olla tylsää. Päinvastoin. Toimintaympäristö, työn sisältö ja työn tekemisen tavat muuttuivat melkoisesti vuosien mittaan.

Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät, että tulevat neuvottelukierrokset työmarkkinoilla toteutetaan liittokohtaisesti alkaen syksystä 2017.

Jokainen työntekijä, johon uudistus vaikuttaa, miettii varmasti, miltä tulevaisuus julkisella sektorilla näyttää. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa, kysyä ja tulla kuulluksi: Sekä luovuttavat työnantajat että maakuntia edustavat tahot käyvät liikkeenluovutusta koskevan yt-menettelyn.

Kilpailukykysopimuksen mukaan vuosittaista työaikaa pidennetään kaikilla työelämän alueilla. Sen avulla pyritään parantamaan suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä alentamalla yksikkötyökustannuksia. Tämä tukee myös julkisen talouden tilaa.

Valtaosa kunnallisista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä neuvottelee vuosityöaikajärjestelmään siirtymisestä. KT suosittelee, että oppilaitokset ryhtyvät paikallisesti valmistelemaan vuosityöaikamallin käyttöönottoa, vaikka kokeiluun lähtemisen ajankohta olisi vielä epäselvä.

Tuoreimmat Tilastokeskuksen ja TEM:in tilastot osoittavat, että työttömyyden kasvu on taittumassa. Virallinen työttömyysaste oli elokuussa 7,2 %. Työttömiä oli 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Huolestuttavaa on, että pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy edelleen.

Kilpailukykysopimus luo ennustettavuutta ja vakautta henkilöstömenojen kehitykseen. Lisäksi kilpailukykysopimuksen vaihtoehdot olisivat olleet kuntataloudelle ja kunnallisille työnantajille paljon huonommat. Niillä ei olisi saavutettu nollakorotusta palkkoihin eikä työrauhaa.