Kansainvälinen rekrytointi
Kansainvälinen rekrytointi on yksi tapa saada kuntiin ja hyvinvointialueille osaavaa henkilöstöä. Työnantajat voivat löytää sopivia kansainvälisiä osaajia niin Suomesta, Euroopan unionista kuin Euroopan talousalueen ulkopuoleltakin.

Parhaimmillaan kansainvälinen rekrytointi on jatkuva ja luonnollinen osa organisaation henkilöstösuunnittelua ja strategiaa, mikä auttaa henkilöstötarpeen ennakoinnissa pitkällä aikavälillä.
Kun ulkomaalaisen työnhakijan kanssa tehdään työsopimus tai hänelle annetaan viranhoitomääräys, palvelussuhteen ehdot ovat samanlaiset kuin muillakin samaa työtä tekevillä.
EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevat työntekijät tarvitsevat oleskeluluvan. Lisäksi ulkomaalaiset työntekijät tarvitsevat luvan toimia esimerkiksi terveydenhuollon tehtävissä. Tutkinnon laillistamisprosessi on hyvä huomioida jo rekrytointia suunnitellessa.
Tukea kansainväliseen rekrytointiin ja oleskelulupaprosessiin:
Work in Finlandin neuvontapalvelu palvelee arkisin klo 9–15, puh. 0295 016 770
Maahanmuuttoviraston työnantajien neuvontapalvelu palvelee arkisin klo 8.30–12.00 ja 13.00–15.30,
puh. 0295 790 601 ja sähköpostilla työnantajapalvelut@migri.fi.
Kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi Suomesta ja Euroopasta
On hyvä huomioida, että Suomessa asuu jo paljon kansainvälisiä osaajia, jotka ovat sopeutuneet suomalaiseen työympäristöön ja kulttuuriin. He hallitsevat usein suomen tai ruotsin kieltä. Myös EU:n sisällä työnhakijoiden ammattiosaaminen voi olla monipuolista, ja työhön siirtymisen esteet ovat yleensä vähäisiä.
Kansainvälisen osaajan rekrytointi Suomesta tai Euroopasta on usein nopeampaa ja helpompaa kuin EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta, koska työlupa- ja oleskelukäytännöt eivät ole esteenä Suomessa tai EU-alueella jo asuville työntekijöille.
Kansainvälinen rekrytointi EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta
Kun työnantaja rekrytoi työntekijöitä EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta, on tärkeää ottaa huomioon työlupa- ja oleskelulupakäytännöt. Tämä voi lisätä rekrytointiprosessin kustannuksia ja siihen kuluvaa aikaa.
Myös kulttuuriseen sopeutumiseen ja kielitaitokoulutuksiin tulee kiinnittää huomiota. EU:n ulkopuolelta rekrytoitavat ammattilaiset voivat tuoda työyhteisöön tarvittavaa erityisosaamista ja uusia näkökulmia, mutta he voivat tarvita myös muita enemmän tukea suomalaiseen työympäristöön sopeutumiseen. He voivat tarvita apua myös kielitaidon kehittymiseen.
Vastuullinen kansainvälinen rekrytointi
Kansainvälisen rekrytoinnin suunnittelussa tulee huomioida vastuullisen kansainvälisen rekrytoinnin periaatteet. Vastuullisuus vaatii usein lainsäädännön minimivaatimusten ylittämistä. Se perustuu yhdenvertaiseen kohteluun, syrjimättömyyteen sekä ihmisoikeuksien ja työelämän perusperiaatteiden kunnioittamiseen. Ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin tulee vastata todelliseen työvoiman tarpeeseen.
Työnantajalla on sekä lakisääteisiä että eettisiä velvollisuuksia. Läpinäkyvä ja dokumentoitu rekrytointiprosessi vähentää riskejä ja varmistaa työntekijöiden tasavertaisen ja vastuullisen kohtelun. Lainsäädäntö ja suositukset turvaavat sekä työntekijän että työnantajan oikeuksia.
Työnantajan on tärkeää huomioida rekrytoinnissa eettiset, lakisääteiset ja taloudelliset näkökulmat, mutta myös taloudellinen vastuu. Vastuullisuus tarkoittaa työelämän tasapainoa ja asianmukaisia palkkaus- sekä työehtoja.
Vastuullinen työnantaja:
- huomioi ja tukee ulkomailta rekrytoitua työntekijää rekrytoinnin koko prosessin ajan
- valitsee luotettavan palveluntarjoajan tai kumppanin rekrytoinnin tueksi
- huomio työntekijän lähtömaan työvoiman saatavuuden
- tukee työntekijöitä sopeutumaan Suomeen ja rakentamaan elämäänsä suomalaisessa yhteiskunnassa
- varmistaa työllistymisen koulutuksen mukaisiin tehtäviin
Vastuullinen kansainvälinen rekrytointi sosiaali- ja terveysalalla
Sosiaali- ja terveysalalla on tärkeää huomioida, että rekrytoitavat työntekijät voivat pätevöityä ja työllistyä oman koulutuksensa mukaisiin tehtäviin. Esimerkiksi jos henkilöllä on kotimaastaan sairaanhoitajan koulutus, hänen tulisi mahdollisuuksien mukaan voida pätevöityä sairaanhoitajaksi myös Suomessa. Työntekijöiden kotoutuminen ja kielitaito ovat keskeisiä tekijöitä tässä prosessissa.
WHO:n eettisten rekrytointiperiaatteiden mukaan terveydenhuollon henkilöstöä ei tule rekrytoida maista, joissa on jo pulaa terveydenhuollon työntekijöistä.
- Lista WHO:n sivulla maista, joista ei suositella rekrytoitavan terveydenhuollon henkilöstöä (pdf) >
- Tutustu valtioneuvoston sivuilla sote-henkilöstön kansainvälisen rekrytoinnin vastuullisuussuosituksiin (pdf )>
- Ennen kansainvälisen rekrytoinnin aloittamista käy läpi Business Finlandin eettisen rekrytoinnin muistilista työnantajalle >


