Valtion virka- ja työehtosopimuksen ja KVTESin vertailua
Valtiolta siirtyy henkilöstöä uusille työvoimaviranomaisille, kun TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025.
Valtion virka- ja työehtosopimuksessa (Valtion VES) ja Kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on paljon yhtäläisyyksiä, mutta erojakin löytyy. Liikkeen luovutuksessa eri osapuolten on hyvä tietää, millä tavoin virka- ja työehtosopimuksista sovellettavaksi tulevat määräykset muuttuvat.
Tälle sivulle on koottu Valtion VESiin ja KVTESiin liittyvää tietoa palkkauksesta, työajoista ja vuosilomista.
Palkkaus pohjautuu tehtävänkuvaan perustuvaan tehtävän vaativuuden arviointiin
On hyvä huomata, että sekä valtiolla että kunnissa palkkaus pohjautuu tehtävänkuvaan perustuvaan tehtävän vaativuuden arviointiin. Valtion VESin ja KVTESin määräykset eroavat kuitenkin toisistaan.
KVTESin palkkausta koskevat määräykset muodostavat rungon palkkausjärjestelmälle. Jokaisella kuntatyönantajalla on oma, KVTESin määräyksiin pohjautuva palkkausjärjestelmänsä, josta on neuvoteltu paikallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken.
KVTESissä palkkausmääräysten soveltaminen perustuu palkkahinnoitteluun. Palkkahinnoittelu koostuu palkkahinnoitteluliitteistä ja niiden sisällä olevista palkkahinnoittelukohdista, joihin eri tehtävät sijoitetaan.
Työnantaja ratkaisee KVTESin määräyksiä soveltaen, mihin palkkahinnoittelukohtaan eri tehtävät sijoittuvat. Jos palkkahinnoittelusta ei löydy tehtävään soveltuvaa palkkahinnoittelukohtaa, työnantaja toteaa, että kyseessä on hinnoittelun ulkopuolinen tehtävä. Työnantaja määrittää henkilölle maksettavan tehtävien vaativuuteen perustuvan tehtäväkohtaisen palkan, jonka vähimmäispalkka on palkkahinnoittelukohdan mukainen peruspalkka.
KVTESin mukaan työntekijän tai viranhaltijan varsinainen palkka muodostuu pääosin tehtäväkohtaisesta palkasta. Lisäksi palkanosia voivat olla henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa työntekijälle tai viranhaltijalle myös kielilisää ja rekrytointilisää.
Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan palkkaus koostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta, joka on 5–45 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta.
Merkittävä ero sopimusten välillä on tehtäväkohtaisen palkan suuruuden määräytyminen. Valtiolla on käytössä eri vaativuusluokille palkkataulukot, joita noudatetaan TE-toimistoissa sekä ELY- ja KEHA-keskuksen tehtävissä valtakunnallisesti. Kuntapuolella ei ole käytössä vastaavanlaisia palkkataulukoita, vaan jokaisella kunnalla on oma, KVTESiin perustuva palkkausjärjestelmänsä, jonka perusteella palkat määräytyvät paikallisesti.
Työajoissa on eroja
Valtiolla työskentelevillä on käytössään virastotyöaika (7,25 h vuorokaudessa ja 36,25 h viikossa). Lisäksi valtiolla on käytössä liukuva työaika, josta on sovittu valtion työaikoja koskevassa virka- ja työehtosopimuksessa.
Kuntien hallinnollisissa sekä suunnittelu- ja laskentatehtävissä työskenteleviin sovelletaan toimistotyöaikaa (36,25 h viikossa). Kunnissa on käytössä myös yleistyöaika (38,25 h viikossa) ja jaksotyöaika. Kunta tai kuntayhtymä valitsee työ- ja virkaehtosopimuksen ja työaikalain rajoissa sen työaikamuodon, joka on sen toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin. Työaikamuotoa valittaessa ratkaisevaa on työntekijän ja/tai viranhaltijan työn luonne ja laatu.
Jokainen kunta voi työnantajana halutessaan ottaa käyttöön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen liukuvan työajan järjestelmän. Työnantaja määrittää paikallisesti liukuma-ajat ja liukuvan työajan käytön periaatteet (esimerkiksi saldovapaiden enimmäismäärä/vuosi). Liukuvan työajan järjestelmän reunaehdot on määritelty KVTESissä (KVTES III luku 31–35 §).
Vuosiloman enimmäispituus on sama
KVTESin ja Valtion VESin vuosiloman ansaintaa koskevat määräykset eroavat toisistaan. On kuitenkin hyvä huomata, että valtion ja kuntien vuosiloman enimmäispituus on sama: 38 vuosilomapäivää. Lisäksi sekä valtiolla että kunnissa vuosilomaa kuluu viisi päivää viikossa, sillä lauantai ei kuluta lomapäiviä.
KVTESissä vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, työkokemuslisään oikeuttavan palvelussuhdeajan sekä palvelussuhteen pituuden mukaan.
KVTESissa on kolme vuosilomataulukkoa. Jos henkilö ansaitsee vuosilomaa täydeltä 12 lomanmääräytymiskuukaudelta. vuosiloman määrä vaihtelee 23–38 vuosilomapäivään sovellettavan vuosilomataulukon mukaan.
Keskeinen ero KVTESin ja Valtion VESin välillä on siinä, että valtiolla vuosilomaa kertyy 30 vuosilomapäivää, jos valtion palvelusta on kertynyt vuosi 31. maaliskuuta mennessä ja vuosilomaa kertyy 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Sen sijaan KVTESiä sovellettaessa vuosilomaa kertyy 28 vuosilomapäivää, jos henkilön palvelussuhde on jatkunut vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3) mennessä ja vuosilomaa kertyy 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
