På svenska

Työn murrosta seurataan kunta- ja hyvinvointialalla joka toinen vuosi

Työn murroksen seurannan tarkoituksena on rakentaa yhteistä ymmärrystä ja tietopohjaa hyödynnettäväksi kunta- ja hyvinvointialan työmarkkina- ja kehittämistoiminnassa.

Koululaiset testaavat 3D-tulostinta ja robotteja oppitunnilla. Kuva: Mostphotos.

Seurannassa nostetaan esiin työn muutoksia ja uusien toimintatapojen ja uuden teknologian vaikutuksia eri ammattialoilla. Tavoitteena on lisäksi tehdä näkyväksi nykyaikainen kunta- ja hyvinvointityö.

Seurannan toteutuksesta vastaavat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry.

Päätös seurannan aloittamisesta tehtiin kesäkuussa 2018. Seurantaa tehdään joka toinen vuosi. Ensimmäinen seurantakierros toteutettiin vuonna 2019 ja toinen vuonna 2021.

Seuranta perustuu asiantuntijakeskusteluihin, laajaan eri ammattialoja koskevaan seurantakyselyyn ja muihin lähteisiin. Eri seurantakierrosten tulokset on julkaistu seurantaraportteina. Vuoden 2023 seurannan tulokset julkaistaan Työn murros -julkaisusarjassa vuoden 2024 aikana.

Työn murros – mitä se tarkoittaa?

Työn murroksella tarkoitetaan vuosia ja vuosikymmeniä kestävää muutosta kohti uudenlaista ja monipuolisempaa työn maailmaa.

Muutosta vauhdittavat lisäksi uuden teknologian, kuten digitaalisten palvelujen, robottien, tekoälyn ja alustojen hyödyntäminen mutta myös toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen työyhteisöissä, sekä resurssien rajallisuus.

Työn murros vaikuttaa eri tavoin eri ammatteihin ja toimialoihin. Se muuttaa työtehtäviä, toimintatapoja ja työn organisointia. Sen myötä syntyy myös kokonaan uusia ammatteja ja tehtäviä, samalla kun osa vanhoista tehtävistä häviää tai siirtyy muulla tavoin hoidettavaksi.

Työn muuttuminen ei tietenkään ole mikään uusi asia, uutta on sen nopeutuminen. Suurin syy muutoksen nopeutumiseen on ollut digitalisaatio. Digitaaliset palvelut ja työvälineet ovat jo työnteon arkea, robotit ja tekoälysovellukset ovat laajasti tulossa työnteon tueksi. 

Mitä työn murroksessa seurataan?

KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt seuraavat työn murrosta eri toimialoilla ja teemoihin liittyen. Vuonna 2023 seurantaan valittiin 19 eri aihetta. Seurannan tulokset julkaistaan vuoden 2024 aikana Työn murros -julkaisusarjassa:

  1. Tarinoiden kirjastot >
  2. Hallinto- ja toimistotyön arvo ja muutos >
  3. Ammatillinen koulutus uudistuu ja palvelee >
  4. Maailman paras peruskoulu >
  5. Vanhusten palvelut: Uusien toimintatapojen ja digitalisaation hyödyntäminen vanhusten palveluissa >
  6. Uudistuva sosiaali- ja terveyskeskus >
  7. Sairaalat teknologian ja työn murroksessa >
  8. Sosiaalityön uudet ratkaisut >
  9. Digin, tekoälyn ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen kuntatekniikassa
  10. Tärkeät ateria- ja puhtauspalvelut >
  11. Lukiot: Digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen lukiossa >
  12. Nykyaikainen nuorisotyö
  13. Uudistuva varhaiskasvatus
  14. Uudistuvat vapaa-ajan palvelut
  15. Robotit ja tekoäly kunta- ja hyvinvointialuetyössä
  16. Tekoäly HR-toiminnan apurina
  17. Kestävää kehitystä kuntatyöllä
  18. Kunta-alan ilmastotoimijuus ja työpaikkojen toimet ilmastonmuutoksessa
  19. Paljon palveluita käyttävien ohjaus ja uudet työtavat hyvinvointialueilla >

Työn murroksen seuranta on KT:n ja kunta- ja hyvinvointialojen pääsopijajärjestöjen yhteinen hanke, jolla valmistaudutaan seuraavien vuosien ja vuosikymmenien uudistuksiin. Tarkoitus ei ole vain tehdä näkyväksi nykyaikaista työtä kunta- ja hyvinvointialoilla ja osallistua ajankohtaiseen keskusteluun, vaan myös vahvistaa yhteistä ymmärrystä julkisen työn ja työmarkkinatoiminnan kehittämiseksi työn- ja teknologian murroksessa.

Niilo Hakonen

johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2025
Matkapuhelin:
+358 40 820 6800
Sähköposti:
Niilo.Hakonen@kt.fi
Yksikkö:
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen

Lisää aiheesta

Tiedote

Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat tälle vuodelle poikkeuksellisia lomautuksia ja irtisanomisia: ”Puhutaan lama-ajan lukemista”

Rahapulan lisäksi palvelujen järjestämistä vaikeuttaa hyvinvointialueilla eniten ministeriöiden tiukka ohjaus. Myös palveluverkkoa joudutaan karsimaan. 

Tekoäly ja työelämä
Tiedote

Työmarkkinakeskusjärjestöiltä yhteiset näkemykset tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla

Työmarkkinakeskusjärjestöt kantavat huolta tilanteesta, jossa digiteknologioita, kuten tekoälyä, ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä taustaa vasten järjestöt ovat  koonneet prioriteettilistan Suomen ja Euroopan päättäjille tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla.

Hoitaja tietokoneen äärellä.
Tiedote

Yli 70 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työnantajista uskoo, että tekoäly lisää alan tuottavuutta

Kunta- ja hyvinvointialan organisaatioista 85 prosenttia hyödyntää tekoälyä vähintään jonkin verran. Vuosi sitten vastaava osuus oli 70 prosenttia.

Tiedote

Hyvinvointialueet uudistavat palveluitaan – liikkuvat ja etäpalvelut tuovat hoidon lähemmäs asiakkaita

Hyvinvointialueet lisäävät liikkuvia ja etäpalveluita. Tavoitteena on helpottaa hoitoon pääsyä ja tarjota palveluita esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla.

Uutinen

KT-lehden numero 5/2024 on ilmestynyt: teemana tekoäly

Tuoreessa KT-lehdessä käsitellään laajasti tekoälyn käyttöä kunta- ja hyvinvointialueella. Lehdessä kerrotaan, kuinka muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sekä Porvoon ja Helsingin kaupungissa on päästy alkuun tekoälyn käytössä ja löydetty oma tapa hyödyntää juuri omiin tarpeisiin soveltuvia tekoälysovelluksia. Länsi-Uudellamaalla tekoäly toimii esimerkiksi lääkärin kirjuriapuna.

Uutinen

Robottilukutaitoa tarvitaan terveydenhuollon töissä

Terveydenhuollossa käytetään jo nyt palvelurobotteja. Alan ammattilaiset tarvitsevat robottien kanssa työskentelyyn digilukutaidon lisäksi myös erityistä robottilukutaitoa. Tuore tutkimus nostaa robottilukutaidon esiin tulevaisuuden työelämätaitona.

Uutinen

STM selvittää sote-ammattilaisten kokemuksia kirjaamisesta – tavoitteena parantaa työajan käyttöä

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokevat kirjaamisen osana päivittäistä asiakas- tai potilastyötä. Tietoa tarvitaan, jotta kirjaamiskäytäntöjä voidaan kehittää ja työaikaa jäisi nykyistä enemmän asiakkaiden ja potilaiden kohtaamiseen. 

Geberatiivnen tekoäly auttaa tuottamaan uusia sisältöjä. Kuva: Mostphotos.
Blogi

Tekoäly on uusi työkaverini

Olen tänä keväänä saanut uuden työkaverin. Nopean assistentin, joka tiivistää ja tekee yhteenvetoja teksteistä ja aineistoista. Ketterän toteuttajan, joka laatii muistiot saman tien ja ehdottaa tiivistelmää, mitä päätöksiä kokouksessa tehtiinkään. Välillä tämä kaveri toimii sparraajana, jolta voi kysyä ideoita blogin kirjoittamiseen tai työpajan suunnitteluun. Ja mikä parasta, tämä tyyppi ei koskaan väsy vastamaan kysymyksiini.

Tietokoneella jja kännykällä on auki teköälyyn perustuva ChatGPT. Kuva: Mostphotos.
Tiedote

Tekoälyä käytetään kunnissa ja hyvinvointialueilla jo esimerkiksi puheiden kirjoittamiseen ja rekrytointeihin

Sisältöä tuottavat tekoälyratkaisut ovat tulleet vauhdilla työelämään. Kyselyn mukaan kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntävät tekoälyä jo muun muassa puheiden ja uutiskirjeiden kirjoittamisessa, tiedotteissa, kuvituksissa, rekrytointi-ilmoituksissa sekä henkilöstökyselyissä.

Toimistossa tehdään töitä tietokoneella. Kuva: Eeva Anundi.
Uutinen

Ensimmäiset TE2024 -uudistukseen liittyvät muutosvalmennukset käynnistyvät 15.5. alkaen

Valtakunnallisella muutosvalmennuksella tuetaan sekä kuntien että valtion TE2024 -uudistuksen kohteena olevaa henkilöstöä, esihenkilöitä sekä tulevia työllisyysalueita.

Näytä enemmän