Alanvaihtajat ja eläkeläiset voivat helpottaa hoitajapulaa

Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan vuoteen 2040 mennessä lähes 26 000 lähihoitajaa ja noin 9 400 sairaanhoitajaa enemmän kuin vuonna 2021.

Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen selvityksen mukaan kasvavaan henkilöstötarpeeseen voidaan osittain vastata edistämällä alaa vaihtaneiden, työttömien sekä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden ammattilaisten työllistymistä sote-alalle.

Lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea. Selvityksen mukaan he työskentelevät pääosin sote-alalla, joten hoitajapula ei ratkea yksinomaan näihin ryhmiin keskittymällä.  

18–64-vuotiaista lähihoitajista yhdeksän prosenttia (13 357) ja sairaanhoitajista kuusi prosenttia (6 702) oli vuonna 2023 työvoiman ulkopuolella, kuten pienten lasten kotivanhempina, opiskelijoina tai eläkkeellä. Uutta tutkintoa opiskelevista noin puolet suorittaa sote-alaan liittyvän tutkinnon. Siten väliaikainen poissaolo alan töistä voi tarkoittaa myös ammattitaidon ja oman urapolun vahvistumista.

Tärkeää työvoimapulan kannalta on myös pitää kiinni alalla jo työskentelevistä työntekijöistä. Hyvä perehdytys, työkyvyn tukeminen, työn joustavuus sekä alan arvostus lisäävät työntekijöiden halua pysyä alalla ja palata sinne.

Eläkkeellä olevista hoitajista jo joka viides töissä – KT selvittää suomalaisten halukkuutta jatkaa työntekoa eläkkeellä

Vuonna 2023 vanhuuseläkettä saavista 65–68-vuotiaista lähihoitajista 23 prosenttia ja sairaanhoitajista 20 prosenttia jatkoi työuraansa. Kyse on siis merkittävästä työvoimaresurssista.

Eläkkeellä työssäkäyvät hoitajat tekevät keskimääräistä yleisemmin vuokratyötä. Tämä kertoo siitä, että toimivat työnvälityspalvelut ja joustavat työaikajärjestelyt ovat tärkeitä työuran loppuvaiheessa ja vanhuseläkkeellä oleville ammattilaisille. 

KT julkaisee 10. kesäkuuta oman kyselytutkimuksensa tulokset siitä, kuinka moni yli 60-vuotias suomalainen olisi valmis jatkamaan työskentelyä eläkeiän jälkeen.

Sote-alan pito- ja vetovoimavoimatekijöitä kannattaa vahvistaa

Selvityksen perusteella suurin käyttämätön työvoimareservi löytyy alanvaihtajista. Tosin esimerkiksi sairaanhoitajat siirtyvät sote-alalta tyypillisesti julkisen hallinnon ja koulutuksen toimialoille, joissa he usein työskentelevät sote-alaa hyödyntävissä tehtävissä. Lähihoitajia siirtyy myös etäämmälle sotesta, kuten kaupan alan töihin.

Työterveyslaitoksen johtavan tutkijan Elina Weisteen mukaan sote-alan töiden ulkopuolella olevien ammattilaisten tilanteet ovat moninaisia. Jos henkilön työkyky ei riitä alan töihin tai hän on rakentanut itselleen mielekkään uran toiselle alalle, ovat keinot sote-alalle paluuseen kannustamiseksi rajallisia. Osalle paluu on kuitenkin mahdollinen valinta, jota kannattaa tukea.  

Sekä sote-alan pito- että vetovoimaa edistävät samat asiat, kuten toimivat työyhteisöt, työn joustavuus, riittävän hyvä palkkaus, uranäkymät ja mahdollisuudet kehittää osaamista sekä alan arvostus ja maine.  

Tutustu Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen selvitykseen julkaisuarkisto Valtossa

• Elina Weiste, Eveliina Korkiakangas ja Antero Olakivi (toim.): Selvitys keinoista kannustaa alalta poistuneita, työttömiä ja eläkkeellä olevia lähi- ja sairaanhoitajia sekä alan opiskelijoita sosiaali- ja terveysalan työhön >