Henkilöstökulut

Kuntien ja kuntayhtymien kuluista noin puolet ovat henkilöstökuluja. Kuntatyönantajien maksamista sosiaalivakuutusmaksuista puolestaan suurin osa on eläkemaksuja.

henkilöstökulut

Vuonna 2019 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 20,7 miljardia euroa. Palkkakustannusten osuus henkilöstömenoista on noin 16,56 miljardia euroa.Työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen osuus on noin 4,14 miljardia euroa.

Henkilöstömenoihin sisältyvät

  • palkat
  • välilliset palkat
  • sosiaaliturvan kustannukset
  • muut välilliset työvoimakustannukset.  

Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat

  • työeläkemaksu
  • tapaturmavakuutusmaksu
  • työttömyysvakuutusmaksu
  • ryhmähenkilövakuutusmaksu
  • sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu).  

Sosiaalivakuutusmaksujen taso määritellään prosenttiosuutena maksetusta palkkasummasta ja maksujen suuruus määritellään vuosittain. 

Valtioneuvosto vahvistaa sosiaaliturvamaksun asetuksella. Kunta-alan eläkemaksut vahvistaa Keva.

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksun 0,77 prosentiksi vuonna 2019. Maksu laski 0,09 prosenttiyksikköä vuoteen 2018 verrattuna.

Työttömyysvakuutusmaksun maksuprosentit ovat 0,5 prosenttia palkkasummarajaan asti ja 2,05 prosenttia palkkasummarajan ylittävältä osalta.

Palkkasummaraja on 2 086 500 euroa vuonna 2019.

Työnantajan eläkemaksut vuonna 2019

Palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuu

  • kaikilta työnantajilta perittävästä työansiopohjaisesta eläkemaksusta, joka on 23,50 prosenttia palkoista
  • sekä työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta, joka on keskimäärin 0,90 prosenttia palkoista.

Koska työnantaja edelleen pidättää työntekijän eläkemaksun, työnantajan osuus palkkaperusteisesta eläkemaksusta on vuonna 2019 käytännössä keskimäärin 17,25 prosenttia palkoista.

Vuoden 2019 eläkemenoperusteinen maksu on yhteensä 706 miljoonaa euroa (653 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Eläkemenoperusteinen maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken suhteessa niihin vuonna 2019 maksettaviin eläkeosiin, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005.

 

Yhteenveto työnantajan sosiaalivakuutus- ja työttömyysmaksuista

Sairausvakuutusmaksu

0,77 %

Työttömyysvakuutusmaksu

 

  • palkkasummarajaan asti (2 086 500 euroa vuonna 2019)

0,5 %

  • palkkasummarajan ylittävältä osalta

2,05 %

Kevan jäsenyhteisön eläkemaksu

 

  • työnantajan palkkaperusteinen maksuosa

16,35 %

  • varhaiseläkemenoperusteinen maksuosa

0,90 %

  • eläkemenoperusteinen maksuosa 1)

n.4,2 %

1) Laskettuna kuntien ja kuntayhtymien (pl. yritykset) palkkasummasta.

Työttömyysvakuutusmaksun perintä ja siihen liittyvä neuvonta

Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut ja hoitaa maksuihin liittyvän neuvonnan.
 
Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus koskee pääsääntöisesti 17–64-vuotiaita lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvia palkansaajia.
 
Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun jokaisen palkanmaksun yhteydessä ja maksaa työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut.
 
Jos työnantajan kalenterivuonna maksamat palkat ylittävät vuosittain muuttuvan palkkasummarajan, työnantaja maksaa rajan ylittävältä osalta korkeampaa työnantajamaksua.
 
Työttömyysvakuutusrahasto perii työnantajalta vakuutusvuoden aikana työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa. Lopullinen työttömyysvakuutusmaksu määrätään vakuutusvuoden päättymisen jälkeen. Tätä varten työnantajan on tehtävä palkkasummailmoitus maksetuista palkoista Työttömyysvakuutusrahastolle.
 
Ilmoitus tehdään vakuutusvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä joko sähköisessä asiointipalvelussa, paperilomakkeella tai Palkka.fi-palvelun kautta.
Ajantasaiset tiedot maksuprosenteista ja korkeamman työnantajamaksun palkkasummarajasta löytyvät Työttömyysvakuutusrahaston verkkosivuilta www.tvr.fi  tai asiakaspalvelusta puh. 075 757 0500 (ruotsiksi puh. 075 757 0501).

Työeläke- ja sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset vuodelle 2019

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa sosiaaliturvaetuuksien tarkistuksia koskevat indeksiluvut. Palkka- ja kuluttajahintatason muutokset huomioon ottavilla indeksitarkistuksilla pyritään turvaamaan pitkäaikaisesti maksettavien sosiaaliturvaetuuksien todellinen arvo.

Vuoden 2019 indeksiluvut ovat seuraavat:

  • palkkakerroin 1,417
  • työeläkeindeksin pisteluku 2585.

Vuoteen 2018 verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,9 prosenttia ja työeläkeindeksi noin 1,5 prosenttia.

Työeläkeindeksin tarkistus nostaa kaikkia siihen sidoksissa olevia sosiaaliturvaetuuksia vuoden 2019 alusta lukien. Työeläkeindeksiin on sidottu muun muassa yksityisten ja julkisten alojen eläkejärjestelmien mukaiset, maksussa olevat ansio- ja perhe-eläkkeet sekä jotkin kuntoutusetuudet.

Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen osuus 80 prosenttia.

Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen osuus 20 prosenttia.

Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa: sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Lisäksi palkkakerrointa käytetään muun muassa

  • sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien tulojen ja tulorajojen määrittelyssä
  • omaishoidon tuen vähimmäismäärän ja perhehoitajalain mukaisen palkkion määrittämisessä
  • työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen porrastusta säätelevien palkkasummarajojen tarkistamisessa.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2019.

STM:n tiedote vuoden 2019 työeläkeindeksistä ja palkkakertoimesta (25.10.2018) >

Välitön ansio 58 % työvoimakustannuksista

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen käsitteitä käyttäen 

  • rahapalkan osuus kunta-alan työvoimakustannuksista oli keskimäärin 76 %
  • eläke- ja muiden lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen osuus 23 %
  • muiden kustannusten osuus 1 %.

Työvoimakustannusten rakenne kunta-alalla 2000–2016 (%)

2000

2004

2008

2012

2016

Välitön ansio

57,6

57,4

57,1

58,3

58,1

Kertaluonteiset erät

3,7

4,1

4,3

4,9

4,9

Vapaapäivien palkat

12,2

11,9

11,6

10,6

10,6

Luontoisedut

0,4

0,3

0,3

0,0

0,1

Varsinaisen sosiaaliturvan
kustannukset

23,3

23,0

23,6

22,6

23,0

Tapauskohtaisen sosiaaliturvan
kustannukset

2,1

2,3

2,4

2,7

2,4

Työpaikkakoulutus

0,7

0,7

0,5

0,6

0,6

Muut työvoimakustannukset

0,1

0,3

0,3

0,2

0,3

Työvoimakustannukset ennen työnantajatukia

100,0

100,0

100,0

100,0

100,0

Rahapalkka

75,2

75,5

75,1

76,2

75,7

Työnantajatuet

–1,3

–0,7

–0,5

–0,7

–0,4

Taulukossa esitetyt kertaluonteiset erät sisältävät muun muassa lomarahan ja tulospalkkiot ja vapaapäivien palkat, joihin sisältyy muun muassa loma-ajan ja arkipyhien palkat.

Käsite tapauskohtaisen sosiaaliturvan kustannukset kattaa sairausajan palkat, lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien poissaolojen palkat sekä työterveyshuollon kustannukset, nämä kaikki nettomääräisinä eli Kelan korvaukset vähennettyinä.

Työnantajatukia ovat esimerkiksi työllistämistuet.

Viimeisin Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimus koskee vuotta 2016. Tilastokeskus tekee työvoimakustannustilaston neljän vuoden välein. Vuotta 2016 koskevan työvoimakustannustilaston tulokset on julkistettu 16.11.2018 Tilastokeskuksen verkkosivuilla.