Henkilöstökulut
Kunta - ja hyvinvointialan kuluista noin puolet ovat henkilöstökuluja. Kuntatyönantajien maksamista sosiaalivakuutusmaksuista puolestaan suurin osa on eläkemaksuja.
Vuonna 2023 kunta-alan henkilöstömenot ovat arviolta 11,3 miljardia euroa. Palkkakustannusten osuus henkilöstömenoista on noin 9,1 miljardia euroa. Työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen osuus on noin 2,2 miljardia euroa.
Hyvinvointialan henkilöstömenot ovat vuonna 2023 noin 12,7 miljardia euroa. Palkkakustannusten osuus noin 10,2 miljardia euroa. Työnantajan maksamien sivukulujen osuus on noin 2,6 miljardia euroa. Hyvinvointialueita koskevar luvut ovat valtiovarainministeriön arvioita ja tarkentuvat myöhemmin.
Henkilöstömenoihin sisältyvät
- palkat
- välilliset palkat
- sosiaaliturvan kustannukset
- muut välilliset työvoimakustannukset.
Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat
- työeläkemaksu
- tapaturmavakuutusmaksu
- työttömyysvakuutusmaksu
- ryhmähenkilövakuutusmaksu
- sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu).
Sosiaalivakuutusmaksujen taso määritellään prosenttiosuutena maksetusta palkkasummasta, ja maksujen suuruus määritellään vuosittain.
Valtioneuvosto vahvistaa sosiaaliturvamaksun asetuksella. Kunta-alan eläkemaksut vahvistaa Keva.
Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksun 1,53 prosentiksi vuonna 2023. Maksu nousi 0,19 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna.
Työttömyysvakuutusmaksun maksuprosentit ovat 0,52 prosenttia palkkasummarajaan asti ja 2,06 prosenttia palkkasummarajan ylittävältä osalta. Kunta-alan työnantajien työttömyysvakuutusmaksu on keskimäärin 1,91 prosenttia ja hyvinvointialan 2,05 prosenttia. Hyvinvointialueet ovat henkilöstömäärältään kuntia ja kuntayhtymiä suurempia työnantajia, minkä vuoksi hyvinvointialueiden työttömyysvakuutusmaksut ovat keskimäärin suurempia kuin kunta-alan työttömyysvakuutusmaksut.
Palkkasummaraja on 2 197 500 euroa vuonna 2023.
Työnantajan eläkemaksut vuonna 2023
Työnantajan palkkaperusteinen eläkemaksu on keskimäärin 16,84 prosenttia vuonna 2023 (16,83 % vuonna 2022). Tämä sisältää työnantajakohtaisen työkyvyttömyyseläkemaksun, joka on keskimäärin 0,9 prosenttia palkoista.
Eläkemenoperusteinen maksuosa korvaantui tasausmaksulla vuonna 2023. Vuoden 2023 tasausmaksu on yhteensä 645 miljoonaa euroa. Kevan jäsenyhteisöiden palkkasummaan suhteutettuna se on noin 3,0 prosenttia. Se jaetaan kuntien ja hyvinvointialueiden kesken vuoden 2022 toteutuvien palkkasummien suhteessa Tulorekisteritietojen perusteella. Keskimääräinen prosentti tarkistetaan syksyllä 2023.
Ohjeita eläkemaksujen budjetointiin Kevan sivuilla >
Yhteenveto sosiaalivakuutus- ja työttömyysmaksuista
Työttömyysvakuutusmaksun perintä ja siihen liittyvä neuvonta
Työeläke- ja sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset vuodelle 2023
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa sosiaaliturvaetuuksien tarkistuksia koskevat indeksiluvut. Palkka- ja kuluttajahintatason muutokset huomioon ottavilla indeksitarkistuksilla pyritään turvaamaan pitkäaikaisesti maksettavien sosiaaliturvaetuuksien todellinen arvo.
Vuoden 2023 indeksiluvut ovat seuraavat:
- palkkakerroin 1,558
- työeläkeindeksin pisteluku 2874.
Vuoteen 2022 verrattuna palkkakerroin nousee noin 3,8 prosenttia ja työeläkeindeksi noin 6,8 prosenttia.
Työeläkeindeksin tarkistus nostaa kaikkia siihen sidoksissa olevia sosiaaliturvaetuuksia vuoden 2023 alusta lukien. Työeläkeindeksiin on sidottu muun muassa yksityisten ja julkisten alojen eläkejärjestelmien mukaiset, maksussa olevat ansio- ja perhe-eläkkeet sekä jotkin kuntoutusetuudet.
Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen osuus 80 prosenttia.
Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen osuus 20 prosenttia.
Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa: sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Lisäksi palkkakerrointa käytetään muun muassa
- sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien tulojen ja tulorajojen määrittelyssä
- omaishoidon tuen vähimmäismäärän ja perhehoitajalain mukaisen palkkion määrittämisessä
- työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen porrastusta säätelevien palkkasummarajojen tarkistamisessa.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023.
Työvoimakustannusten rakenne: välitön ansio 61 prosenttia työvoimakustannuksista
Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen käsitteitä käyttäen
- rahapalkan osuus kunta-alan työvoimakustannuksista oli keskimäärin 80 %
- eläke- ja muiden lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen osuus 19 %
- muiden kustannusten osuus 1 %.
Viimeisin Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimus koskee vuotta 2020. Tilastokeskus tekee työvoimakustannustilaston neljän vuoden välein.
Taulukossa esitetyt kertaluonteiset erät sisältävät muun muassa lomarahan ja tulospalkkiot ja vapaapäivien palkat, joihin sisältyy muun muassa loma-ajan ja arkipyhien palkat.
Käsite tapauskohtaisen sosiaaliturvan kustannukset kattaa sairausajan palkat, lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien poissaolojen palkat sekä työterveyshuollon kustannukset, nämä kaikki nettomääräisinä eli Kelan korvaukset vähennettyinä.
Työnantajatukia ovat esimerkiksi työllistämistuet.
Rahapalkkaan on laskettu mukaan välitön ansio, kertaluonteiset erät, vapaapäivien palkat ja tapauskohtaisista sosiaaliturvan kustannuksista sairausajan ja lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat.
