Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Siirtyykö VES-päivä, jos lastentarhanopettaja sairastuu ennen vapaapäivän alkua?

Mikäli työntekijä ja/tai viranhaltija sairastuu ennen työvuoroluetteloon merkittyä vapaapäivää, on hänellä oikeus pyytää vapaapäivän siirtoa toiseen ajankohtaan. Työntekijän sairastuessa vapaapäivänään voidaan seuraavat vapaapäivät  hänen pyynnöstään siirtää. 

UKK
KVTES

Miten työnantaja saa tiedon työntekijän tai viranhaltijan soveltuvuudesta tartuntatautilain 48 §:n mukaisiin tehtäviin?

Rokotussuoja on henkilötieto, ja työnantaja saa siitä tiedon vain työntekijän omalla suostumuksella.

Työnantaja voi kysyä asiaa joko suoraan työntekijältä suullisesti tai esimerkiksi lomakkeella, jossa on myös maininta, että työntekijä antaa tiedot suostumuksellaan työnantajalle.

Rokotussuoja voidaan tarkistaa myös työterveyshuollossa, joka antaa työntekijälle todistuksen soveltuvuudesta tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin. Työntekijä itse päättää, antaako hän tämän todistuksen työnantajalle.

Työnantaja ei voi pitää kirjaa rokotetuista työntekijöistä, vaan ainoastaan tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin soveltuvista henkilöistä.

UKK
OVTES

Opettaja on palkattomalla virkavapaalla 1.8.–31.12.2017. Hän on ollut hoitamassa toista työtehtävää. Hän palaa töihin 1.1.2018. Opettajan työaikasuunnitelmassa on vapaajakso 1.–7.1. Tuleeko tästä vapaajaksosta palkaton?

Palkattoman virkavapaan vaikutus palkkaan lasketaan kokeilusopimuksen 7 §:n perusteella. Opettajalle lasketaan palkattoman virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien (mape) lukumäärä oppilaitoksessa.

Toisen työn hoitamiseksi myönnettyyn palkattomaan virkavapaaseen ei sovelleta 30 kalenteripäivän sääntöä.

Tässä tapauksessa opettajalla on ollut 93 työpäivää ja itsenäisyyspäivä on sijoittunut arkipäivälle (yhteensä 94 pv). Lisäksi hänellä on ollut 21 kalenteripäivän vapaajaksoa.

Laskenta tehdään maanantaista perjantaihin, eli itsenäisyyspäivä ei vähennä päivien lukumäärää (94 x 0,24 = 22,56). Tästä vähennetään 21 vapaajaksopäivää (22,56 – 21 = 1,56). Opettajalta vähennetään siis 1,56 päivän palkka seuraavan vapaajakson palkasta, joka tässä esimerkissä alkaa heti 1.1.2018.

Vuosityöaikakokeilussa ei noudateta OVTES:n A 37 §:n 2 momenttia.

UKK
KVTES

Koskeeko tartuntatautilain 48 § kotihoitoa?

Asiakkaan koti ei ole lain tarkoittama sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastila. Lähtökohtaisesti kotihoidon henkilöstö ei siten kuulu 48 §:n piiriin.

Jos kuitenkin kotihoidon henkilöstön työnkuvaan kuuluu se, että he käyvät usein esimerkiksi terveysasemalla, kuuluvat he todennäköisesti rokotussuojan piiriin.

 

UKK
OVTES

Opettaja on ollut KVTES:n vuosilomajärjestelmässä, ja hän siirtyy vuosityöaikajärjestelmään 1.1.2018. Korvataanko hänelle pitämättömät lomat? Maksetaanko hänelle lomakorvausta tai lomarahaa?

Opettajalle ei makseta lomakorvausta, koska hän siirtyy saman työnantajan palveluksessa ilman päivänkään katkosta virkaehtosopimuksen piiristä toiseen.

Vuosilomat kuittaantuvat vuosityöaikakokeiluun siirryttäessä, ja opettaja saa vuosityöaikaan kuuluvat vapaajaksot heti siirryttyään vuosityöaikakokeiluun.

Mahdollisten säästövapaiden pitämisestä tai maksamisesta sovitaan työntekijän kanssa ennen siirtymistä.

Lomarahaa ei makseta siirtymävaiheessa, vaan normaalisti heinäkuun palkasta.

 

UKK
OVTES

Opettaja on otettu kokoaikaiseen palvelussuhteeseen 1.8.–31.12.2017. Opettajalla on 21 vapaajaksopäivää kyseisellä aikavälillä. Kuinka monta työtuntia hänelle tulee?

Opettajalle kertyy kyseisellä aikavälillä 93 työpäivää ja lisäksi itsenäisyyspäivä osuu arkipäivälle. Arkipyhä ei vähennä vuosityöajassa työaikaa.

Opettajalle tulee työtunteja 94 x 7,5 = 705 tuntia, jotka sijoitetaan 93 työpäivälle. Itsenäisyyspäivälle ei sijoiteta työaikaa (L388/1937).

UKK
KVTES

Miten lasketaan KVTES:n mukainen tuntipalkka?

Tuntipalkan laskemista varten täytyy tietää työntekijän työaikamuoto (KVTES III luku 6–11 §) ja varsinainen palkka (KVTES II luku 5 §).

Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

  • luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n (toimistotyöaika) mukaan
  • luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 (yleistyöaika) tai 9 §:n (jaksotyöaika) tai Teknisten sopimuksen liitteen 6 (keskeytyvä kolmivuorotyö) mukaan
  • luvulla 160, mikäli työaika määräytyy 10 §:n (eräiden asiantuntijoiden työaika) mukaan
  • luvulla 158, mikäli työaika määräytyy teknisten sopimuksen liitteen 5 (keskeytymätön kolmivuorotyö) mukaan

jollei työaikalain 14 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai tehdyssä virka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaikalain alaisen viranhaltijan ja/tai työntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.

Esimerkki

Yleistyöajassa olevan työntekijän varsinainen palkka on 2 366,76 euroa. Tuntipalkanjakaja on yleistyöajassa 163, joten työntekijän tuntipalkka on 14,52 euroa (2 366,76 euroa/163 = 14,52 euroa).

KVTES III luku 25 §

UKK
KVTES

Miten lasketaan KVTES:n mukainen päiväpalkka?

Päiväpalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä. Eli päiväpalkka on eri suuruinen eri kuukausina riippuen siitä, kuinka monta kalenteripäivää kuukaudessa on.

Esimerkki

Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa, joten huhtikuussa, jossa on 30 kalenteripäivää, päiväpalkka on 100 euroa (3 000 euroa /30=100 euroa).

 KVTES II luku 19 §

UKK
KVTES

Olemme palkkaamassa äitiysloman sijaista. Miten sijaisen tehtäväkohtainen palkka määräytyy KVTES:n mukaan?

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy aina tehtävän vaativuuden mukaan. Sijaisen tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä arvioidaan sijaisen tehtävän vaativuus itsenäisesti.

Mikäli sijaisen ja sijaistettavan tehtävät ovat samoja tai vaativuudeltaan saman tasoisia, määräytyy tehtäväkohtainen palkka lähtökohtaisesti samoin perustein.

KVTES luku II, 9 §

 

UKK
KVTES

Uusi työntekijä on ollut aiemmin 3 kuukauden harjoittelussa samassa kunnassa. Otetaanko harjoitteluaika huomioon, kun hänelle lasketaan KVTES:n mukaista työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa?

Jos harjoittelu on suoritettu työ- tai virkasuhteessa, se otetaan huomioon samoin edellytyksin kuin muu palvelu työ- tai virkasuhteessa.

Palvelusaikaan hyväksytään aina oman työnantajan palvelu sekä muun työnantajan palvelu, jos siitä on olennaista hyötyä.

Jos harjoittelua ei ole tehty työ- tai virkasuhteessa, sitä ei oteta huomioon työkokemuslisää laskettaessa.

KVTES luku II, 12 §

UKK
KVTES

Maksetaanko lomaraha, kun työntekijä päättää määräaikaisen palvelussuhteensa purkamalla sen? Palvelussuhteen purkamisen syynä on se, että työntekijä on saanut toisen työnantajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevan palvelussuhteen.

Lomarahaa ei makseta, jos viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen ilman tärkeää syytä. Työnantaja ei maksa lomarahaa, koska uusi palvelussuhde ei ole peruste palvelussuhteen purkamiseen.

KVTES IV luku 18 § 3 mom.

UKK
KVTES

Voivatko työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä sopia, että lomavuoden lomakaudella (2.5.–30.9.) ei pidetä lainkaan lomaa?

Näin voidaan sopia. Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017 vuosiloma pidetään 1.1.2017–30.4.2018.
Osapuolet voivat myös sopia, että vuosiloman kymmenen päivää ylittävä osa pidetään 30.9.2018 mennessä. Kun loman ajankohdasta sovitaan, ei lomakaudella 2.5.–30.9.2017 ole pakko pitää lainkaan lomaa.

Sopimus on tehtävä jokaisen loman osalta erikseen. Työnantaja on velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että lomista on sovittu.

KVTES IV 7 ja 8 §

UKK
KVTES

Onko vuosilomasta pidettävä aina vähintään kymmenen vuosipäivää yhdenjaksoisena? Työntekijä haluaisi pitää vuosilomansa useissa viikon jaksoissa. Tämä sopii työnantajalle.

Vuosilomasta on aina pidettävä vähintään kymmenen vuosilomapäivää yhdenjaksoisena riippumatta siitä, määrääkö työnantaja vuosiloman ajankohdan (7 §) vai sopivatko työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä vuosiloman ajankohdasta (8 §).

Ainoa poikkeus tästä on tilanne, jossa henkilö on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut lomaa yhteensä alle kymmenen päivää. Tällöin koko loma myönnetään yhdenjaksoisena.

KVTES IV luku 7 §, 8 §

UKK
KVTES

Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva, toimistotyöaikaa tekevä henkilö on vuorotteluvapaalla 29.7.2016–30.4.2017. Miten hänelle kertyy lomaa ja miten niin sanotut työssäolon veroiset päivät otetaan huomioon?

Vuorotteluvapaasta katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuosittain. Henkilön on ollut oltava työssä 22 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jokaisessa työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos viranhaltija tai työntekijä olisi ollut työssä.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2016–31.3.2017:
huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuu 2016 ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia.

Ajanjaksolle 1.4.–28.7.2016 voidaan ”sijoittaa” sekä vähintään vaaditut 22 työpäivää että lomanmääräytymisvuoden 2015–2016 aikana kertyneitä lomia.

Työnantajan on tärkeää vuorotteluvapaan myöntämistä harkitessaan huolehtia siitä, että mahdollisimman suuri osa edellisen lomanmääräytymisvuoden lomista on pidetty ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Työnantaja voi myös määrätä lomia pidettäväksi vuorotteluvapaan aikana. Lomien pitämisestä vuosilomaluvun 8 §:n mukaisesti voidaan sopia, samoin säästövapaista 12 §:n mukaisesti.

Elokuu 2016 on täysi lomanmääräytymiskuukausi, koska muuna työvapaana huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ajalta enintään 30 kalenteripäivää. Esimerkkitilanteessa näihin päiviin lasketaan 30 kalenteripäivää ajalta 29.7.–27.8.2016.

Syyskuusta 2016 eteenpäin vuosilomia ei kerry.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2017–31.3.2018:
Henkilön vuorotteluvapaa jatkuu huhtikuun 2017 loppuun. Huhtikuu on täysi lomanmääräytymiskuukausi, jos henkilö on 4 §:n 9 kohdan mukaisesti kyseisenä lomanmääräytymisvuotena 2017–2018 työssä vähintään 22 työpäivää.

KVTES IV luku 3 §, 4 § 9 kohta