Usein kysyttyä

Päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä. Päiväkodin johtajan työaikamuoto on yleistyöaika. OVTESin osion G soveltamisalan piirissä oleviin ei voi soveltaa toimistotyöaikaa.

Varhaiskasvatuksen hallinnollisiin johtotehtäviin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tehtävään, sovelletaan toimistotyöaikaa. Varhaiskasvatuksen hallinnolliset tehtävät kuuluvat KVTESin liitteen 5 soveltamisalan piiriin.

Jos kyseessä on yhdistelmätehtävä, johon kuuluu päiväkodin johtajan tehtävän lisäksi varhaiskasvatuksen hallinnollinen johtotehtävä, työaikamuoto valitaan samalla tavalla kuin oikea sopimusala, eli pääasiallisen tehtävän mukaan.

Kyllä voi. Päiväkodin johtajan tehtäviin voi myös kuulua osallistumista opetus- ja kasvatustehtäviin.

Päiväkodin johtaja voi osallistua tarvittaessa myös hoitotyöhön, esimerkiksi akuutissa työvoimavajeessa.

Päiväkodin johtajan hinnoittelukohta

Jos työntekijän tai viranhaltijan pääasiallinen tehtävä on varhaiskasvatuslain mukaisessa päiväkodin johtajan tehtävässä toimiminen ja henkilö täyttää varhaiskasvatuslain 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaisen kelpoisuusvaatimuksen, sovelletaan häneen OVTES:n osion G päiväkodin johtajan hinnoittelukohtaa (45000020).

Varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtaja, jolle on tehty virkamääräys tai jonka työsopimusta on määräaikaisesti muutetettu esimiestehtävien ajaksi esimerkiksi koko toimintavuoden ajaksi, siirretään täksi ajaksi tähän palkkahinnoittelukohtaan (45000020).

Sen sijaan tähän palkkahinnoittelukohtaan ei kuulu varhaiskasvatuksen opettajan palkkahinnoittelukohdassa (450000044, 450010044) varajohtajana oleva varhaiskasvatuksen opettaja (ei jatkuva esimiestehtävä), joka sijaistaa esimerkiksi vuosilomien ajan päiväkodin johtajaa.mTällöin tehtäväkohtainen palkka määräytyy OVTES:n osion G 5 §:n mukaan, jollei tilapäistä tehtävämuutosta ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.

Jos kyseisessä tehtävässä toimii henkilö, joka ei täytä edellä mainittua kelpoisuusvaatimusta, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalan piiriin ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

Varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajan hinnoittelukohta

Työntekijöihin ja viranhaltijoihin, jotka eivät toimi varhaiskasvatuslain mukaisessa päiväkodin johtajan tehtävässä, mutta toimivat jatkuvasti välittömässä esimiestehtävässä ja tämän lisäksi täyttävät varhaiskasvatuslain 26 §, 30 §, tai 31 §:n mukaisen kelpoisuusvaatimuksen, sovelletaan OVTES:n osion G apulaisjohtajan hinnoittelukohtaa (450000030).

Kyseiseen palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi päiväkodin apulaisjohtaja ja jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat. Myös jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat varajohtajat kuuluvat tähän palkkahinnoittelukohtaan. Välittömässä esimiestehtävässä toimiva henkilö käyttää jatkuvaa työnjohto-oikeutta.

Sen sijaan tähän palkkahinnoittelukohtaan ei kuulu varhaiskasvatuksen opettajan palkkahinnoittelukohdassa (450000044, 450010044) varajohtajana oleva varhaiskasvatuksen opettaja (ei jatkuva esimiestehtävä), joka sijaistaa esimerkiksi vuosilomien ajan varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajaa tai päiväkodin johtajaa. Tällöin tehtäväkohtainen palkka määräytyy OVTES:n osion G 5 §:n mukaan, jollei tilapäistä tehtävämuutosta ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.

Jos työntekijä, joka toimii varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajan tehtävässä, ei täytä varhaiskasvatuslain 26 §, 30 §, 31 §:n mukaista kelpoisuusvaatimusta tai ole varhaiskasvatuslain siirtymäsäännösten (75 §) nojalla kelpoinen päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

Varhaiskasvatuslain mukaisella kerhotoiminnalla tarkoitetaan sitä, että kerhotoiminta on varhaiskasvatuksen opettajan pitämää, 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista ohjattua kerhotoimintaa. Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa sovelletaan varhaiskasvatuslain 21 §:n mukaisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja 22 §:n mukaista paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja nämä perusteet ohjaavat toimintaa.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiva varhaiskasvatuksen opettaja, joka täyttää varhaiskasvatuslain varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuuden (varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 §, 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus toimia edellä mainituissa tehtävissä) kuuluu OVTES:n osion G soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen. OVTES:n osion G hinnoittelun ulkopuolisiin käytetään hinnoittelutunnusta 45999999.

Kerhotoiminnassa toimivaan varhaiskasvatuksen opettajaan ei sovelleta OVTES:n osion G 8 §:n mukaisia eräitä työaikamääräyksiä (SAK-työaika ja VES-päivät).

Mikäli kyseessä ei ole varhaiskasvatuslain mukainen kerhotoiminta, tai työntekijä ja/tai viranhaltija ei täytä edellä mainittuja kelpoisuusvaatimuksia ja toimi varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen sosionomeihin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 varhaiskasvatuksen sosionomin hinnoittelukohtaa (05VKA046) ja vastaavasti varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen lastenhoitajiin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan hinnoittelukohtaa (05VKA054).

Työnantajan on 1.10.2022 alkaen käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,8 prosenttia palveluksessa olevan OVTESin osio G:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Tarkastus tehdään vuosittain.

Ennen 1.10.2022 työnantajan on ollut käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 prosenttia palveluksessa olevan OVTESin osio G:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Myös ennen 1.10.2022 tarkastus on ollut tehtäcä vuosittain.

Henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärän nostaminen 1.10.2022 on liittynyt keskitetyn erän jakamiseen. Osio G:n (Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstö) piirissä oleville kohdennettiin paikallisella järjestelyerällä henkilökohtaisiin lisiin 0,45 prosenttia osio G:n palkkasummasta. Paikallisen erän myötä KVTESin II luvun 11 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaisen henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä on osio G:n opettajilla 0,5 %-yksikköä suurempi kuin ko. KVTESin määräyksessä.

Vaikka OVTESin osio G:n henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä on ollut 1.10.2022 alkaen 1,8 prosenttia, ei vähimmäismäärän täyttymistä ole ollut tarpeen tarkastaa juuri 1.10.2022 0,45 prosentin paikallisen järjestelyerän jakamisen yhteydessä, ellei ajankohta ole ollut työnantajan käyttämä tarkastusajankohta. Henkilökohtaisten lisien 1.8 prosentin vähimmäismäärän tulee kuitenkin täyttyä paikallisen järjestelyerän jälkeisenä tavanomaisena tarkastusajankohtana.

Kertapalkkion maksaminen edellyttää seuraavien tekijöiden täyttymistä:

1. Palvelussuhde on ollut voimassa seitsemän kalenteripäivää 13.3.–15.6.2020 . Lisäksi kertapalkkion maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023.
    
2. Kyseessä ovat KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainitut palvelut. >

Kertapalkkion maksaminen ei edellytä tosiasiallista työskentelyä tai koronatautiin sairastuneiden potilaiden hoitamista KT:n yleiskirjeessä 23/2023 mainituissa toiminnoissa, vaan palvelussuhteen voimassaolo seitsemänä kalenteripäivänä 13.3.–15.6.2020 riittää.

Esimerkiksi ensihoidosta koko ko. kalenteriajan sairauden tai perhevapaan vuoksi poissa ollut SOTE-sopimuksen piirissä oleva ensihoitaja on oikeutettu kertapalkkioon, jos palvelussuhde on voimassa myös 28.2.2023.

Palvelussuhteen ei tarvitse myöskään olla yhdenjaksoinen vuosina 2020–2023. Kertapalkkion maksaminen ei edellytä myöskään sitä, että ko.toimintojen piirissä olisi ko. ajankohtana ollut varmistettuja koronatautiin sairastuneita asiakkaita tai potilaita. Kertapalkkio maksetaan järjestäytyneisyydestä riippumatta.

Maksamisen edellytykset arvioidaan 13.3.–15.6.2020 ajankohdan mukaan KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainituissa palveluissa. SOTE-sopimus on tullut voimaan 1.9.2021.

Kyseisenä ajankohtana KVTES:n piirissä KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainituissa toiminnoissa työtä tehneille työntekijöille ja viranhaltijoille maksetaan kertapalkkio, jos

• he ovat olleet KVTES:n soveltamispiirissä kyseisenä ajankohtana
• he ovat tehneet KVTES:n liitteiden 3 ja 4 mukaisia tehtäviä kyseisenä ajankohtana KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainituissa toiminnoissa
• he ovat edelleen 28.2.2023 saman työnantajan palveluksessa.

Nämä palkansaajat on siirretty SOTE-sopimuksen piiriin 1.9.2021 alkaen.

Kertapalkkio tulee maksettavaksi myös tilanteessa, jossa henkilö on tehnyt kertapalkkion mukaista työtä vähintään 7 kalenteripäivän ajan ajanjaksolla 13.3–15.6.2020 ja on saman kunnan palveluksessa myös 28.2.2023 (esimerkiksi lähihoitaja, joka on ollut varhaiskasvatuksesta ”lainassa” kotihoidossa 13.3–15.6.2020).

Ei edellytä. Riittää, että työntekijä tai viranhaltija on ollut hyvinvointialueen luovuttajakunnan tai kuntayhtymän palveluksessa vähintään 7 kalenteripäivää ajalla 13.3. –15.6.2020 ja hyvinvointialueen palveluksessa 28.2.2023. Vaaditun, vähintään 7 kalenteripäivän ajanjakson ei tarvitse olla yhdenjaksoinen.

Poikkeuksellisesti tilanne voi olla myös se, että henkilö on tehnyt kertapalkkion mukaista työtä 13.3–15.6.2020 ja on saman kunnan palveluksessa myös 28.2.2023 (esimerkiksi lähihoitaja, joka on ollut varhaiskasvatuksesta ”lainassa” kotihoidossa 13.3–15.6.2020).

Esimerkki 1

Kotihoidon lähihoitaja on työskennellyt Pirkkalan kunnassa huhtikuun 2020 ajan määräaikaisessa työsuhteessa. Henkilö on siirtynyt toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen elokuussa 2021 ja Pirkkalan kunnasta edelleen Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen liikkeen luovutuksella. Hänen palvelussuhteensa on voimassa edelleen 28.2.2023.

Lähihoitajalle maksetaan 600 euron kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki 2

Teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja oli määräaikaisessa työsuhteessa maaliskuusta 2020 maaliskuuhun 2021 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Hän tuli uudelleen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelukseen elokuusta 2022 alkaen. Työsuhde on määräaikainen, ja se päättyy 30.4.2023. Sairaanhoitaja on siirtynyt Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen liikkeen luovutuksella. Hänen palvelussuhteensa on siis voimassa edelleen 28.2.2023.

Sairaanhoitajalle maksetaan 600 euron kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn 16.1.2023 antama vastaus:

Opettajana toimivan työsuojeluvaltuutetun opetusvelvollisuuden huojentaminen voi tulla kyseeseen silloin, kun työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen tarvittavaa vapautusta on muulla tavalla mahdotonta järjestää. Tämän lisäksi edellytetään, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviin käytettävä aika on sovittu ajankäyttösopimuksen 7 §:n mukaisesti (ajankäyttöneuvotteluissa käytetyn kertoimen pohjalta) vähintään 5 tunniksi viikossa.  

Mikäli edellä kuvatun mukaisesti on sovittu työsuojeluvaltuutettuna toimivan opettajan opetusvelvollisuuden huojentamisesta, huojennus voi olla noin 2/3 määritellystä kiinteästä vapautuksesta.  

Esimerkiksi tilanteessa, jossa neuvottelujen pohjalta ajankäyttöä on sovittu 6 tuntia viikossa eikä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitaminen ole mahdollista järjestää muulla tavalla, annetaan niin sovittaessa huojennusta opetusvelvollisuudesta 2/3 osaa 6 tunnista eli huojennetaan opetusvelvollisuutta 4 tuntia viikossa. 

Ellei huojennuksesta ole sovittu, työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan yksilöityä laskua vastaan oppituntien ulkopuolella tehdystä työsuojeluvaltuutetun työstä tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 150. Palkkio maksetaan enintään 7 tunnilta viikossa. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettuna toimiva opettaja pitää kuukauden aikana kirjaa oppituntien ulkopuolella tekemästään työsuojeluvaltuutetun työstä ja laatii yksilöidyn laskun ja toimittaa sen työnantajalle kerran kuukaudessa. 

Kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstöön kuuluvan toimiessa työsuojeluvaltuutettuna, vähentää työsuojeluvaltuutetun tehtävään varattavaksi sovittu aika sekä viikoittaisten oppituntien määrää että viikoittaista muuhun työhön käytettävää aikaa oppituntien määrän ja toimistotyöajan mukaisessa suhteessa

• Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus >
   
• KT:n yleiskirje 3/2013: Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvausta koskevan sopimuksen soveltaminen >

Mikäli henkilöllä ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuutta ja hän työskentelee varhaiskasvatuslain (33 §) tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, käytetään hinnoittelutunnusta 05VKB045. Kyseiset henkilöt kuuluvat KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan, mutta heidän peruspalkkansa katsotaan OVTES:n osion G puolelta. Muilta osin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 määräyksiä.

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus), mutta ei varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuutta (30 §), ja hän työskentelee tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, kuuluu hän OVTES:n osion G soveltamisalaan.

Osion G soveltamisalan piiriin kuuluviin, päiväkodissa ja sairaalassa työskenteleviin erityisopettajiin sovelletaan OVTES:n osion G varhaiskasvatuksen erityisopettajan hinnoittelukohtaa.

Kyseisessä hinnoittelukohdassa käytetään

• hinnoittelutunnusta 4 50 01 04 2, mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden maisterin tutkinto
• hinnoittelutunnusta 4 50 00 04 2 mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto tai muu varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Kyseessä on siis yksi hinnoittelukohta, jossa käytetään tutkinnon perusteella eri koodeja tilastollisiin tarpeisiin.

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 § tai 75 § ), varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 30 §) ja hän työskentelee päiväkodin johtajan tehtävässä, kuuluu hän OVTES:n osion G soveltamisalaan. Tässä tapauksessa käytetään OVTES:n osion G päiväkodin johtajan hinnoittelukohtaa. Kyseisessä hinnoittelukohdassa käytetään hinnoittelutunnusta 4 50 00 020.

Mikäli henkilö ei täytä mitään yllä mainituista kelpoisuusehdoista ja toimii päiväkodin johtajan tehtävässä varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

Mikäli henkilö ei täytä varhaiskasvatuslain mukaisia varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksia (varhaiskasvatuslaki 26 §, 30 §, 31§, tai 75 §) ja toimii varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, käytetään hinnoittelutunnusta 05VKA045.

Niin sanotut epäpätevät opettajat kuuluvat KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan, mutta heidän peruspalkkansa katsotaan OVTES:n osion G puolelta. Muilta osin heihin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 määräyksiä.

Työajan käyttöä suunniteltaessa säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) varataan työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.
 
Koska SAK-työajan määrä voi vaihdella esimerkiksi kuukausittain toiminnan tarpeiden mukaan, on tärkeää suunnitella

• kuinka paljon kulloinkin tarvitaan lapsiryhmän ulkopuolista suunnitteluaikaa
• missä kohdin on sopivaa tehdä lapsiryhmän ulkopuolisia työtehtäviä.

Vastuu siitä, että lapsiryhmän ulkopuolisiin töihin varataan riittävä aika, sekä siihen liittyvä työnjohto-oikeus, kuuluvat työnantajalle.
 
SAK-työaika ei kuitenkaan ole työaikalain työaikakirjanpitomääräysten alainen määräys, eikä KVTES:n III luvun 28 §:n työvuoroluetteloa koskevia määräyksiä sovelleta SAK-työajan kirjaamiseen.
 
SAK-työaika voidaan suunnitella työvuoroluetteloon, mutta vaihtoehtoisesti suunnitelma voidaan tehdä vaikka erilliselle dokumentille.

Seurantaa SAK-työtehtäviin käytetystä työajasta ei sellaisenaan tarvitse tehdä.