Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Maksetaanko lomaraha, kun työntekijä päättää määräaikaisen palvelussuhteensa purkamalla sen? Palvelussuhteen purkamisen syynä on se, että työntekijä on saanut toisen työnantajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevan palvelussuhteen.

Lomarahaa ei makseta, jos viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen ilman tärkeää syytä. Työnantaja ei maksa lomarahaa, koska uusi palvelussuhde ei ole peruste palvelussuhteen purkamiseen.

KVTES IV luku 18 § 3 mom.

UKK
KVTES

Voivatko työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä sopia, että lomavuoden lomakaudella (2.5.–30.9.) ei pidetä lainkaan lomaa?

Näin voidaan sopia. Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017 vuosiloma pidetään 1.1.2017–30.4.2018.
Osapuolet voivat myös sopia, että vuosiloman kymmenen päivää ylittävä osa pidetään 30.9.2018 mennessä. Kun loman ajankohdasta sovitaan, ei lomakaudella 2.5.–30.9.2017 ole pakko pitää lainkaan lomaa.

Sopimus on tehtävä jokaisen loman osalta erikseen. Työnantaja on velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että lomista on sovittu.

KVTES IV 7 ja 8 §

UKK
KVTES

Onko vuosilomasta pidettävä aina vähintään kymmenen vuosipäivää yhdenjaksoisena? Työntekijä haluaisi pitää vuosilomansa useissa viikon jaksoissa. Tämä sopii työnantajalle.

Vuosilomasta on aina pidettävä vähintään kymmenen vuosilomapäivää yhdenjaksoisena riippumatta siitä, määrääkö työnantaja vuosiloman ajankohdan (7 §) vai sopivatko työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä vuosiloman ajankohdasta (8 §).

Ainoa poikkeus tästä on tilanne, jossa henkilö on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut lomaa yhteensä alle kymmenen päivää. Tällöin koko loma myönnetään yhdenjaksoisena.

KVTES IV luku 7 §, 8 §

UKK
KVTES

Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva, toimistotyöaikaa tekevä henkilö on vuorotteluvapaalla 29.7.2016–30.4.2017. Miten hänelle kertyy lomaa ja miten niin sanotut työssäolon veroiset päivät otetaan huomioon?

Vuorotteluvapaasta katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuosittain. Henkilön on ollut oltava työssä 22 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jokaisessa työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos viranhaltija tai työntekijä olisi ollut työssä.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2016–31.3.2017:
huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuu 2016 ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia.

Ajanjaksolle 1.4.–28.7.2016 voidaan ”sijoittaa” sekä vähintään vaaditut 22 työpäivää että lomanmääräytymisvuoden 2015–2016 aikana kertyneitä lomia.

Työnantajan on tärkeää vuorotteluvapaan myöntämistä harkitessaan huolehtia siitä, että mahdollisimman suuri osa edellisen lomanmääräytymisvuoden lomista on pidetty ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Työnantaja voi myös määrätä lomia pidettäväksi vuorotteluvapaan aikana. Lomien pitämisestä vuosilomaluvun 8 §:n mukaisesti voidaan sopia, samoin säästövapaista 12 §:n mukaisesti.

Elokuu 2016 on täysi lomanmääräytymiskuukausi, koska muuna työvapaana huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ajalta enintään 30 kalenteripäivää. Esimerkkitilanteessa näihin päiviin lasketaan 30 kalenteripäivää ajalta 29.7.–27.8.2016.

Syyskuusta 2016 eteenpäin vuosilomia ei kerry.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2017–31.3.2018:
Henkilön vuorotteluvapaa jatkuu huhtikuun 2017 loppuun. Huhtikuu on täysi lomanmääräytymiskuukausi, jos henkilö on 4 §:n 9 kohdan mukaisesti kyseisenä lomanmääräytymisvuotena 2017–2018 työssä vähintään 22 työpäivää.

KVTES IV luku 3 §, 4 § 9 kohta

UKK
KVTES

Voidaanko viranhaltijan tai työntekijän ansaitsemat vuosilomapäivät siirtää pidettäväksi seuraavan palvelussuhteen aikana?

Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat ennen palvelussuhteen päättymistä sopia ansaittujen vuosilomapäivien siirtämisestä annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus voidaan tehdä, jos ennen palvelussuhteen päättymistä päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä tai sovitaan uudesta työsuhteesta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se liitetään vuosilomakirjanpitoon.

Jokaisen palvelussuhteen loma määritellään erikseen. Loma siirtyy sen pituisena kuin se olisi palvelussuhteen päättymishetkellä, jos se tällöin annettaisiin lomana. Sopimuskohdan soveltaminen edellyttää, että palvelussuhteiden väliin jää vähintään päivän katko.

Jos uusi palvelussuhde alkaa välittömästi edellisen päätyttyä ilman päivänkään katkoa, vuosiloman ansainta ei keskeydy, vaan jatkuu katkeamattomana.

Vuosiloman siirrosta kannattaa sopia vain, kun tiedetään varmasti, että sekä siirretyt että toisen palvelussuhteen aikana ansaitut lomat voidaan pitää seuraavan palvelussuhteen aikana.
Jos palvelussuhteiden väliin jäävä aika on pitkä, ei vuosilomaetuuksien siirrosta sopiminen yleensä ole tarkoituksenmukaista.

Lomarahaa ei voi siirtää. Se on maksettava jokaisen palvelussuhteen päättyessä.

KVTES IV luku 1 § 5 ja 6 mom., 7 § ja 8 §

 

UKK
KVTES

Miten lomakorvaus maksetaan, jos täyttä työaikaa tekevän viranhaltijan tai työntekijän palvelussuhde kestää 25.5.–3.7.2017? Työtunteja kertyy touko- ja heinäkuussa yhteensä 45,9 tuntia. Palvelussuhde on jatkunut touko- ja heinäkuussa yhteensä 10 kalenteripäivää.

Lomakorvausta määrättäessä henkilöllä on vain yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi (kesäkuu). Jos palvelussuhde olisi alkamis- ja päättymiskuukausina (touko- ja heinäkuussa) jatkunut yhteensä 16 kalenteripäivää, näistä muodostuisi yhdessä yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin täyttyisivät molemmat vaadittavat edellytykset eli palvelussuhde olisi kestänyt 16 kalenteripäivää ja ”yhdistelmäkuukauteen” sisältyisi yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

Alkamis- ja päättymiskuukautta ei yhdistetä, jos henkilö on kyseisen palvelussuhteen aikana pitänyt yhdenkin päivän vuosilomaa.

KVTES IV luku 16 § 2 mom.

UKK
KVTES

Voiko työntekijän henkilökohtaista lisää alentaa tai voiko sen poistaa kokonaan?

Yleensä henkilökohtainen lisä pienenee tai suurenee samassa suhteessa kuin työaika muuttuu. Työajan muuttuessa kokoaikaisesta osa-aikaiseksi myös euroissa myönnettyä henkilökohtaista lisää alennetaan. Muutos tapahtuu samassa suhteessa kuin työajan lyhentyminen, jollei lisää myönnettäessä ole päätetty toisin.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa, jos viranhaltijan tai työntekijän työsuoritus tämän omasta syystä huonontuu huomattavasti. Viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa tilaisuus parantaa työsuoritustaan ennen lisän alentamista. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esimerkiksi kehityskeskustelussa.
Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa myös silloin, kun tehtävät muuttuvat olennaisesti ja siitä johtuvat palkkausperusteet arvioidaan uudelleen.

Henkilökohtainen lisä myönnetään yleensä toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä on mahdollinen. Sellainen poistuu määräajan päättyessä.

KVTES II luku 11 § 1 mom, 5 mom.

UKK
KVTES

Työntekijä menee aamulla omalla autolla kotoaan suoraan työpisteelle, joka ei ole hänen pääasiallinen toimipaikkansa. Tuleeko hänelle maksaa matkasta kilometrikorvaukset?

Työmatka eli matka asunnolta toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin ei yleensä oikeuta korvauksiin. Jos matkasta ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä takaisin asunnolle aiheutuu ensisijaiselle työpisteelle matkustamista suurempia kustannuksia, erotus korvataan matkustamiskustannusten määräysten mukaisesti.

Tässä tapauksessa tulee siis tarkastella, aiheutuuko työntekijälle työmatkasta suurempia kustannuksia kuin hänelle olisi aiheutunut matkasta asunnosta ensisijaiseen työpisteeseen. Jos kustannuksia aiheutuu enemmän, erotus korvataan.

KVTES Liite 16, 2 § 1-2 mom.

UKK
KVTES

Työntekijä sairastuu vuosiloman aikana. Onko vuosiloman siirtämisessä omavastuuaikaa?

Vuosiloman siirtämiseen palautettiin omavastuuaika vuosilomalain 25 §:n muutoksella (1.4.2016). Muutos koskee tilanteita, joissa työntekijä sairastuu vuosiloman aikana.

Lainmuutos ei kuitenkaan vaikuta kuntasektorilla, koska vuosilomalla sairastumisesta johtuvasta loman siirrosta on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa toisin.

Jos viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaansa alkaessa tai sen aikana sairauden (synnytyksen tai tapaturman) johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat loma- tai vapaapäivät sairastumispäivästä lukien myöhäisempään ajankohtaan. Siirtoa tulee pyytää ilman aiheetonta viivytystä tai ennen loman alkua, jos se on mahdollista.

KVTES IV luku 11 §; VLL 25 §

UKK
KVTES

Pääluottamusmies on estynyt hoitamaan luottamusmiestehtäviään ja hänen varamiehensä hoitaa niitä. Kenelle luottamusmieskorvaus tällöin maksetaan?

Luottamusmieskorvaus maksetaan pääluottamusmiehen varamiehelle, kun hän esimiehelle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa luottamusmiestehtävää. Sijaisuuden on jatkuttava yhtäjaksoisesti vähintään kaksi viikkoa.

Luottamusmieskorvaus maksetaan varamiehelle sijaisuuden alusta lukien sillä edellytyksellä, että sijaisuus kestää vähintään kaksi viikkoa. Tällöin korvaus maksetaan sekä pääluottamusmiehelle että hänen varamiehelleen.

KVTES VII luku 10 § 2 mom.

UKK
KVTES

Muuttuuko arkipyhälyhennyksen pituus KVTES 2017:ssä?

Arkipyhän osalta muutoksia tulee vain arkipyhälyhennyksen pituuteen.

1.2.2017 alkaen arkipyhälyhennys lasketaan pidentyneestä työajasta.

Työaikamuoto KVTES 2014–2016 
arkipyhälyhennys 
KVTES 2017 
arkipyhälyhennys
Yleistyöaika​ 7 t 39 min 7 t 45 min
​Toimistotyöaika ​7 t 15 min   7 t 21 min 
​Jaksotyöaika ​7 t 39 min   ​7 t 45 min 
​Eräiden asiantuntijoiden työaika (entinen 37 t työaika) ​7 t 24 min  7 t 30 min

Osa-aikaisen työntekijän arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen osa-aikatyö on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

UKK
KVTES

Miten voidaan suunnitella säännöllinen työaika ympärivuorokautisessa toiminnassa jaksotyössä, kun kolmella peräkkäisellä viikolla on yhteensä 4 säännöllistä työaikaa lyhentävää arkipyhää eli jouluaatto, joulupäivä, uudenvuoden päivä ja loppiainen?

Jaksotyössä säännöllinen täysi työaika on

  • 2 viikon pituisena työaikajaksona enintään 77,5 tuntia
  • 3 viikon pituisena työaikajaksona enintään 116,25 tuntia
  • 4 viikon pituisena työaikajaksona enintään 155 tuntia.

Jokainen työaikaa lyhentävä arkipyhä vähentää säännöllistä työaikaa 7,75 tuntia.

1.6.2015 lukien ns. kaksois- tai kolmoisjaksoja ei ole voinut käyttää, vaan jokainen työaikajakso on yhtenäinen kokonaisuus. Neljän viikon työaikajakson käyttäminen voi olla tarpeen, kun kolmelle peräkkäiselle viikolle sattuu useita arkipyhiä.

Jos KVTES:ssa sovituista työaikajärjestelyistä on tarve poiketa, asiasta tulee sopia paikallisesti. Kuuden viikon mittaisen työaikajakson käyttäminen edellyttää paikallista sopimusta asiasta. Sopimus tulee tehdä työnantajan ja luottamusmiehen taikka työnantajan ja asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Enintään neljän työntekijän työaikajärjestelyä koskeva sopimus voidaan tehdä myös työntekijöiden itsensä kanssa. Tällöinkin tasoittumisjärjestelmän käyttöön ottamisesta tulee varata luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.

KVTES:lla on sovittu 2, 3 ja 4 viikon työaikajaksojen ylityökorvauksista. Mikäli sovitaan paikallisesti tätä pitemmästä tasoittumisjaksosta, on syytä sopia paikallisesti myös ylityökorvauksista.

Jos työaikajaksolla on 4 arkipyhää, 3 viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 85,25 tuntia ja 4 viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 124 tuntia.

Esimerkkejä 3 ja 4 viikon pituisesta työaikajaksosta, joille sattuu 4 arkipyhää

Käytettävän tasoittumisjakson pituus vaikuttaa työvoiman tarpeeseen.

3 viikon työaikajakso

Toimintaa on 3 viikkoa x 7 päivää x 24 tuntia = 504 tuntia
Työntekijän säännöllinen työaika on 116,25 - (4 x 7,75) = 85,25 tuntia

 504 : 85,25 = 5,9
Toiminta edellyttää vähintään noin kuuden työntekijän työpanosta

4 viikon työaikajakso

Toimintaa on 4 x 7 x 24 = 672 tuntia
Työntekijän säännöllinen työaika on 155 - (4 x 7,75) = 124 tuntia

672 : 124 = 5,4
Toiminta edellyttää vähintään 5,4 työntekijän työpanosta

UKK
KVTES

Kuinka paljon täyttä työaikaa tekevän säännöllinen työaika pitenee 1.2.2017?

KVTES:n työaikaluvun yleistyöajan, toimistotyöajan sekä 37 tunnin työajan säännöllinen työaika pitenee 30 minuuttia viikossa. Jaksotyöajan säännöllinen työaika pitenee 1 tunnilla kahden viikon jaksossa, 1 tunnilla 30 minuutilla kolmen viikon jaksossa ja 2 tunnilla neljän viikon jaksossa.  

 

Työaikamuoto KVTES 2014–2016 säännöllinen työaika KVTES 2017​ säännöllinen työaika
Yleistyöaika​ ​38 t 15 min / viikko ​38 t 45 min / viikko
​Toimistotyöaika ​36 t 15 min / viikko  ​36 t 45 min / viikko
​Jaksotyöaika ​76 t 30 min / 2 viikkoa
114 t 45 min / 3 viikkoa
153 t / 4 viikkoa 
​77 t 30 min / 2 viikkoa
116 t 15 min / 3 viikkoa
155 t / 4 viikkoa
​Eräiden asiantuntijoiden työaika (entinen 37 t työaika) ​37 t / viikko  ​ 37 t 30 min / viikko

 

 

UKK
KVTES

Muuttuvatko ylityörajat KVTES 2017:n työajan pidennyksen vuoksi?

Vuorokautiset ylityörajat eivät muutu.

Yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja eräiden asiantuntijoiden työajassa viikoittainen ylityöraja muuttuu seuraavasti:

Työaikamuoto​
 

KVTES 2014–2016
ylityöraja 

KVTES 2017​
ylityöraja

Yleistyöaika​ ​38 t 15 min / viikko ​38 t 45 min / viikko
​Toimistotyöaika ​38 t 15 min / viikko  ​38 t 45 min / viikko
​Eräiden asiantuntijoiden työaika (entinen 37 t työaika) ​38 t  15 min / viikko  38 t 45 min / viikko


Jaksotyössä jakson ylityörajat muuttuvat seuraavasti:

Työaikamuoto​
 

KVTES 2014–2016
ylityöraja 

KVTES 2017​
ylityöraja

Jaksotyöaika
 

Ylityöraja on koko jakson
enimmäistuntimäärä:

Ylityöraja on koko jakson
enimmäistuntimäärä:
  76 t 30 min / 2 viikon jakso
114 t 45 min / 3 viikon jakso
153 t / 4 viikon jakso
77 t 30 min / 2 viikkoa
116 t 15 min / 3 viikkoa
155 t / 4 viikkoa
  Ennalta suunnitellussa
keskeytyksessä poissaolopäivä lyhentää säännöllistä työaikaa (ylityörajaa) 7 t 39 min.
 

Ennalta suunnitellussa keskeytyksessä poissaolopäivä lyhentää säännöllistä työaikaa (ylityörajaa) 7 t 45 min.

UKK
KVTES

Kuinka paljon osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika pitenee 1.2.2017?

Osa-aikaisen työntekijän työaika pitenee samassa suhteessa kuin kokoaikaisen työntekijän työaika. Osa-aikaisen työntekijän työaikaprosentti pysyy ennallaan. Säännöllinen työaika lasketaan työaikaprosentin perusteella uudesta täydestä työajasta.

Esimerkki:
Yleistyöajassa olevan osa-aikaisen työntekijän työsopimuksen mukainen työaika on KVTES 2014–2016 -sopimuksen voimassa ollessa ollut 52,29 % (20 tuntia) täydestä 38 tunnin 15 minuutin työajasta. Näin ollen 1.2.2017 lukien työaika on 52,29 % (20 tuntia 16 minuuttia) säännöllisestä täydestä 38 tunnin 45 minuutin työajasta.