Liikkeen luovutus

Liikkeen luovutusta sääntelee EU:n direktiivi 2001/23/EY, jonka tarkoituksena on suojata työntekijöiden oikeuksia muutostilanteissa, joissa työnantaja vaihtuu. Direktiivin määräykset on pantu täytäntöön muun muassa työsopimuslailla ja kunnallisesta viranhaltijasta annetulla lailla.

Miten liikkeen luovutus määritellään?

Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena (TSL 1 luku 10 §).

Viranhaltijalain 25 §:n mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Luovutuksen pääedellytykset

Liikkeen luovutuksen tunnusmerkit perustuvat Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) liikkeen luovutusdirektiiviä koskevaan oikeuskäytäntöön, joka on korkeimman oikeuden mukaan otettava huomioon myös Suomen lakia tulkittaessa.

EUT:n oikeuskäytännössä on asetettu direktiivin soveltamiselle kolme pääedellytystä:

1) Liikkeen luovutuksessa työnantaja vaihtuu pysyvästi

Voimassa olevista palvelussuhteista johtuvat työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät lain mukaan kokonaisuudessaan ja pysyvästi luovuttajalta luovutuksensaajalle eikä määräaikainen luovutus ole mahdollinen.

Luovutuksen osapuolena voi olla yksityisoikeudellinen yhteisö kuten yritys, yhdistys tai säätiö tai julkisyhteisö kuten kunta tai valtio tai niiden osa.

Kunnan liikelaitos on osa kunnan varsinaista organisaatiota, joten liikkeen luovutusta ei voi tapahtua saman kunnan eri hallintokuntien tai liikelaitosten välillä. 

Yhtiöoikeudellisen konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden välillä voi tapahtua liikkeen luovutus (asia C-234/98).

2) Luovutus koskee liiketoimintakokonaisuutta

Direktiiviä 2001/23/EY sovelletaan pysyväksi järjestetyn, omiin tavoitteisiin tähtäävää taloudellista toimintaa harjoittavan yksikön (ns. liiketoimintakokonaisuus) luovuttamiseen riippumatta siitä, tavoitteleeko yksikkö liiketaloudellista voittoa (asia C-175/99).

Kokonaisharkinnassa kiinnitetään huomiota muun muassa toiminnan laatuun, omaisuuden tai henkilöstön siirtymiseen luovutuksensaajalle, asiakaskunnan siirtymiseen, toiminnan pysymiseen samanlaatuisena ja sen mahdollisen keskeytymisen pituuteen.

Liiketoimintakokonaisuuden säilymisen arvioinnissa on huomioon otettava ainakin yrityksen henkilökunta ja johto, töiden järjestäminen, liiketoiminnan harjoittamistavat sekä tilanteesta riippuen yrityksen käytössä olevat tuotantovälineet. Myös organisaatio, toiminta, rahoitus, hallinto ja sovellettavat oikeussäännöt voivat oleellisia tässä harkinnassa. Näille eri arviointikriteereille annettava painoarvo vaihtelee sen mukaan, onko kyse henkilötyövaltaisesta vai pääomavaltaisesta toiminnasta.

3) Luovutus perustuu osapuolten väliseen sopimukseen tai julkisyhteisön päätökseen

Lähtökohtana on sopimussuhteen tai ainakin osapuolten luovutusta koskevan yhteisen tahdon olemassaolo. Luovutus voi tapahtua kaksivaiheisesti siten, että joku ulkopuolinen taho toimii luovutuksessa välittäjänä.

Luovutus voi tapahtua myös erityislailla tai julkisyhteisön hallintopäätöksellä.

Asia C-343/98
Valtiollisen telelaitoksen ylläpitämät telepalvelut ja niitä hoitanut virkasuhteessa oleva henkilöstö siirrettiin erityslailla yksityiselle yritykselle. Luovutuksensaajayritys fuusioitui toisen tytäryhtiön kanssa, ja näin syntynyt uusi yhtiö otti palvelukseensa lailla siirretyt työntekijät.

Asia (C-29/91)
Kaupunki oli yksipuolisella päätöksellään lopettanut avustusten maksamisen huumeidenvastaista työtä tekevälle säätiölle, mikä aiheutti sen toiminnan loppumisen. Huumeidenvastainen toiminta siirtyi liikkeen luovutuksella vastaavanlaiselle säätiölle, jolle kaupunki oli siirtänyt taloudellisen tukensa.

Mikä ei ole liikkeen luovutus?

Direktiivin mukaan liikkeen luovuttamisena ei pidetä hallintoviranomaisten uudelleenorganisointia eikä hallinnollisten eli julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien siirtämistä hallintoviranomaiselta toiselle (asia C-298/94).

KKO 2009:37
Kunnan hätäkeskuksen toiminnot oli siirretty hätäkeskuslain nojalla perustetun valtion ylläpitämän hätäkeskuksen tehtäväksi. Hätäkeskukset olivat siten kiinteä osa julkisen vallan tosiasialliseen käyttämiseen liittyvää viranomaistoimintaa. Taloudellisen toiminnan osuus oli ollut sekä kunnallisissa että varsinkin valtion hätäkeskuksissa vähäistä. Uudelleenorganisointi oli myös merkinnyt muutosta toiminnan luonteessa siltä osin kuin kuntien työsuhteinen henkilöstö oli siirtynyt virkavastuulla toimiviksi valtion virkamiehiksi. Kokonaisarvion perusteella kyse oli direktiivissä tarkoitetusta hallinnollisten tehtävien siirrosta hallintoviranomaiselta toiselle.

Sen sijaan direktiivi tulee sovellettavaksi niihin julkisyhteisöjen tehtäviin, joissa ei käytetä julkista valtaa. 

KKO 2009:37 Finlexissä >

KKO 1997:105
Valtio oli rakennushallinnon kiinteistötehtäviä varten perustanut osakeyhtiön, joka jo ennen rakennushallinnon lakkauttamista oli aloittanut toimintansa siivouspalvelun osalta. Rakennushallituksen harjoittama siivoustoiminta oli siten siirretty valtion yksipuolisella päätöksellä valtion omistamalle osakeyhtiölle.

KKO 1997:105 Finlexissä >

KKO 1999:69
Vienninedistämistoiminta oli siirretty eduskunnan päätöksellä ulkoasiainministeriöstä Suomen Ulkomaankauppaliittoon. Pääosin valtion avustuksen varassa tapahtuvassa vienninedistämistoiminnassa ei ollut kyse julkisen vallan käytöstä eikä valtion hallinnollisten tehtävien hoidosta, vaan vienninedistämispalvelujen tuottamisesta.

KKO 1999:69 Finlexissä >

Osakeyhtiön osakekannan tai yhtiöosuuksien luovuttaminen ei yksistään ole liikkeen luovutus, koska työnantajaorganisaatio ei sen johdosta muutu. Samasta syystä liikkeen luovutuksena ei myöskään pidetä yhtiöiden fuusiota, jakautumista tai yritysmuodon muutoksia.

Yhteystiedot

Ritva Liivala

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2294
Matkapuhelin:
+358 50 357 4227
Sähköposti:
Ritva.Liivala@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat