Kunta-alan neuvottelujärjestelmä on joustava

Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan

• palkoista
• työajoista
• ja muista palvelussuhteen ehdoista.

Niillä turvataan myös työrauha kuntien ja kuntayhtymien työpaikoille sopimuskaudeksi.

Kunta-alan sopimuksia ovat:
 

• kunnallinen yleinen virka- työehtosopimus KVTES, jonka piirissä on 120 200 palkansaajaa. Sopimuksen suurimpia ammattiryhmiä ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitajat, koulunkäynninohjaajat, lastenhoitajat, toimistosihteerit, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, ruokapalvelutyöntekijät, siivoojat, maatalouslomittajat, koulunkäyntiavustajat ja kirjastovirkailijat.
   
• sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus eli SOTE-sopimus on kunta-alan suurin sopimusala, jonka piirissä on noin 180 000 palkansaajaa. Sen suurimpia ammattiryhmiä ovat muun muassa sairaanhoitajat, lähihoitajat, terveydenhoitajat, ohjaajat ja sosiaalityöntekijät.

• kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES, jonka piirissä on 80 700 opettajaa. Heidän työpaikkansa ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutuskeskuksissa, ammattikorkeakouluissa, kansalais- ja työväenopistoissa ja päiväkodeissa. Suurin osa opettajista työskentelee peruskouluissa. Varhaiskasvatuksen opettajat siirtyivät sopimuksen piiriin 1.9.2021.
   
• kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus LS, jonka piirissä on 17 000 kunnissa tai kuntayhtymissä työskentelevää lääkäriä. Valtaosa heistä työskentelee sairaaloissa tai terveyskeskuksissa. Sopimuksen piirissä ovat myös kunta-alalla työskentelevät hammaslääkärit ja eläinlääkärit.
   
• kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS, jonka piirissä on 23 000 palkansaajaa. Sopimuksen suurin ammattiryhmä on palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Muita ammattiryhmiä ovat muun muassa kiinteistöhoitajat, rakennusmestarit ja insinöörit.
   
• kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES, jonka piirissä on 8 000 palkansaajaa. Tuntipalkkausta käytetään kausiluonteisissa työtehtävissä, kuten katujen kunnossa ja puhtaanapitotöissä ja puutarhatöissä ja erilaisissa rakennus- ja asennustöissä.

Näiden kuuden sopimusalan lisäksi kunta-alalla on työehtosopimus näyttelijöille ja virka- ja työehtosopimus muusikoille. Näiden kahden sopimuksen piirissä on yhteensä alle tuhat palkansaajaa.

Kunta-alan sopimusjärjestelmä on joustava, ja sopimisoikeutta on siirretty myös paikallistasolle. Kunnat ja kuntayhtymät voivat sopia paikallisesti valtakunnallisesta sopimuksesta poiketen muun muassa palkoista.

Pääsopimuksella on sovittu neuvotteluosapuolista ja -menettelystä

Kunta-alan pääsopimuksella on sovittu virka- ja työehtosopimusten neuvottelu- ja sopijaosapuolista. Lisäksi sillä on sovittu myös neuvottelumenettelystä ja siitä, miten soveltamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan. Pääsopimuksessa on myös määräyksiä muun muassa hakukiellosta ja -saarrosta.

Kunnallisen pääsopimuksen voimassaoloa jatkettiin viimeksi 27.5.2020 tehdyllä erillisellä virka- ja työehtosopimuksella.

Kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan tehdä sekä määräaikaisia että toistaiseksi voimassa olevia paikallisia sopimuksia. Sopimukset ovat irtisanottavissa kuten pääsopimuksen 13 § 3 momentissa todetaan.

Sopijaosapuolten 31.3.2020 tekemän pöytäkirjan (yleiskirjeen liitteenä 6) perusteella ne paikalliset virka- ja työehtosopimukset, jotka oli irtisanottu pääsopimuksen irtisanomisen vuoksi tai jotka oli pääsopimuksen irtisanomisen vuoksi solmittu määräaikaiseksi, ovat jatkuneet automaattisesti.

Kunnallisen sopimusjärjestelmän muutokset

Paikallisella tasolla ei ole vielä tarpeen tehdä toimenpiteitä liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen toimialan ja teknisen alan muutoksiin. Kyseisistä kokonaisuuksista tiedotetaan myöhemmin lisää.

• Kunnallinen pääsopimus sekä virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä >
   
• KT:n yleiskirje  8/2020 kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta 2020–2021, kunnallisesta pääsopimuksesta (liite 6)sekä aiesopimuksesta sote- ja maakuntauudistusta varten >

Neuvotteluja käydään sekä jatkuvan neuvottelun periaatteella että erillisissä sopimusneuvotteluissa

Kunta-alalla palvelussuhteen ehtoja sekä työelämän käytäntöjä kehitetään jatkuvan neuvottelujen periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt kokoontuvat eri työryhmissä myös työ- ja virkasopimusten voimassa ollessa ja neuvottelevat niistä. Jokaisen sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitaan sopimuskauden työryhmistä. Osa neuvotteluryhmistä on pysyvämpiä ja osa vaihtuvia. Esimerkiksi KVTES:n varhaiskasvatuksen neuvotteluryhmä on yksi pysyväluontoisista ryhmistä. Sopimuskausina 2018–2019 ja 2020–2021 työkyvyttömyystilanteita selvittänyt työryhmä on puolestaan yksi esimerkki vaihtuvista ryhmistä.

Tämän lisäksi kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotellaan myös erillisissä sopimusneuvotteluissa. Neuvottelut käynnistetään, kun työ- ja virkaehtosopimusten voimassaolo on päättymässä. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu, että niiden voimassaolo jatkuu, jos sopimusosapuolet eivät irtisano niitä tietyssä ajassa ennen sopimuskauden päättymistä. Sopimusten irtisanomisesta huolimatta sopimusmääräyksiä sovelletaan myös sopimusneuvottelujen ajan ns. jälkivaikutuksella.

Neuvotteluja käydään pääneuvotteluryhmässä sekä lukuisissa alatyöryhmissä, joihin kuuluvat esimerkiksi sopimusalakohtaiset neuvotteluryhmät. Pääneuvotteluryhmässä linjataan yleisiä asioita ja määritellään esimerkiksi palkankorotusten yleistä tasoa.

Kunta-alan sopimusten suhde toisiinsa on sellainen, että kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa KVTES:ssä sovitaan joistakin kunta-alan yleisistä palvelussuhde-ehdoista kuten vuosiloma- ja sairauslomamääräyksistä. Näitä määräyksiä sovelletaan muillakin sopimusaloilla.

Hyvinvointialueille on siirtymässä noin 170 000 palkansaajaa. Lisäksi Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä järjestävät hyvinvointialan palveluita myös jatkossa.

KT on neuvotteluissa lähtenyt siitä, että hyvinvointialueilla jo nyt työskenteleviin, sinne liikkeen luovutuksella siirtyviin ja sinne palkattaville noudatetaan siirtymäkauden eli sopimuskauden ajan kunta-alan sopimuksia.  Jatkossa hyvinvointialueille ja KT-yrityssektorin jäsenille neuvotellaan omat sopimukset.

Työ ja virkaehtosopimuksilla on jälkivaikutuksia

Työ- ja virkaehtosopimuksilla on jälkivaikutuksia myös niiden voimassaolon päättymisen jälkeen. Pääsopijajärjestöt irtisanovat lähes poikkeuksetta kaikki virka- ja työehtosopimukset kirjallisesti viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Sopimusten määräyksiä noudatetaan irtisanomisesta huolimatta, kunnes neuvotteluosapuolet yhdessä toteavat neuvotteluiden uusista sopimuksista päättyneen tai jokin sopijaosapuolista kirjallisesti ilmoittaa katsovansa niiden päättyneen.

Työrauhavelvoite poistuu sopimuksettomassa tilassa

Virka- ja työehtosopimusten työrauhavelvoite on voimassa sopimuskauden ajan. Kun sopimusten voimassaolo päättyy alkaa ns. sopimukseton tila, jossa ei enää ole työrauhavelvoitetta. Tämä tarkoittaa sitä, että työtaistelut ovat mahdollisia.

Työntekijäpuolella työtaistelutoimia ovat yleisimmin ylityö- ja vuoronvaihtokielto ja lakko. Lakkoilmoitukset, jotka toimitetaan myös KT:lle, asettavat määräajat lakon alkamiselle. Käytännössä yhteiskuntavaarallisissa lakoissa on yleensä neljä viikkoa aikaa varautua lakon alkamiseen.