Lausunnot ja kannanotot

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että opintotuen muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Lisäksi luonoksessa esitetään muutoksia lautakontien kokoonpanoihin ja toimintatapoihin. KT kannattaa esityksiä. 

KT kannattaa työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia, sillä ne selkeyttävät käytäntöjä.

KT kannattaa esitystä mutta ehdottaa, että vaikutusarviointeja täydennetään muun muassa kunnille aiheutuviin kustannuksiin liittyen. KT edellyttää, että lisääntyneet tehtävät korvataan kunnille täysmääräisinä.

KT toteaa lausunnossaan, että julkisuuslain uudistaminen esitetyllä tavalla ei ole perusteltua. Julkisuuslain soveltamisalaa ei tule laajentaa. Mietintöön sisältyvä uudistusesitys ei lisäisi lain selkeyttä taikka ymmärrettävyyttä.

KT kantaa hallituksen tavoin huolta julkisiin hankintoihin kohdistuvasta rajallisesta kilpailusta ja tarjousten määrästä. KT on huolissaan mietinnössä esitettyjen hankintayksiköille asetettavien uusien velvoitteiden lisäämästä hallinnollisesta taakasta. Lisäksi sidosyksiköiden vähimmäisomistusta koskeva vaatimus ei ole tarkoituksenmukainen ja on vaikeasti toteutettavissa. Muutos tulee kohtelemaan eri kokoisia kuntia ja hyvinvointialueita perusteetta eriarvoisesti. 

KT ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena, että julkisia varoja ohjataan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmän kehittämiseen nykyisessä julkisen talouden ja julkisen sektorin resusrssipulatilanteessa. Ehdotuksella on todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia erityisesti lääkärityövoiman riittävyyteen hyvinvointialueilla.  Yksityisen sairaanhoidon korvausten kasvattaminen voi luoda kannusteen lääkäreiden siirtymiseen hyvinvointialueilta yksityissektorille, lisätä palkkakilpailua ja muita kustannuksia. Rajallisten resurssien näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista kehittää rinnakkaisia järjestelmiä. 

Esitysluonnoksessa esitetään muun muassa säädettäväksi uutta erityissäännöstä, joka koskisi Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai alemman yliopistotutkinnon suorittaneita. Heiltä ei vaadittaisi tiettyä vuosissa laskettavaa oleskeluaikaa, jos jokin jatkuvan oleskeluluvan edellytyksistä täyttyisi. Lisäksi heiltä vaadittaisiin kehittyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa. KT pitää tärkeänä, että erityissäännöksen tulisi koskea myös alempia ammattikorkeakoulututkintoja. Esitysluonnoksen muutos lisäisi erityisesti kriittisillä pula-aloilla tarvittavien ammattikorkeakoulututkintojen houkuttelevuutta sekä Suomessa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden halua jäädä opintojen jälkeen pysyväisluontoisemmin Suomeen työskentelemään.

Asia: VN/34680/2022