Lausunnot ja kannanotot

KT Kuntatyönantajat pitää esitettyjä muutoksia kannatettavina. Esityksen mukaan työttömyysvakuutusmaksut voisi suorittaa joko toteutuneen palkanmaksun perusteella tai ennakollisena perintänä. Ennakolliseen perintämenettelyyn ehdotetaan tehtäväksi myös maksu- ja perintäprosessia yksinkertaistavia muutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan koulutuskorvauksen hakemisen eriyttämistä työttömyysvakuutuksen perintään ja maksuun liittyvästä prosessista. KT pitää tärkeänä, että työnantajille tiedotetaan muutoksista riittävän aikaisin, jotta ne ehtivät varautua niihin.

KT Kuntatyönantajat ei pidä hyvänä sitä, että ammattinimikkeistä säädetään laissa. KT ei myöskään kannata lastentarhanopettaja-nimikkeen eriyttämistä varhaiskasvatuksen opettajiksi ja sosionomeiksi. KT näkee ongelmallisena sen, että vähintään kahdella kolmasosalla päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivalla on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja heistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Säännös johtaisi tuhansien lastenhoitajien irtisanomisiin ja kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien saatavuusongelmiin. KT:n mukaan esityksen vaikutukset palkkakustannuksiin on arvioitu liian pieniksi.

KT pitää esitettyjä lakiuudistuksia perusteltuina. Esitys lisää kuitenkin koulutuksenjärjestäjän velvollisuuksia sekä uusina että laajentuvina velvoitteina, jotka tulee korvata täysimääräisesti. Esityksen taloudelliset vaikutukset on aliarvioitu. Lisäksi lakiuudistuksien toteutuksen vaikuttavuutta tulisi arvioida. Uudenlainen opetuksen toteuttaminen asettaa haasteen myös opetushenkilöstön työaikajärjestelmälle, jota KT työmarkkinaosapuolena pyrkii osaltaan kehittämään.

Sote- ja maakuntauudistukseen esitetty valinnanvapausmalli sisältää KT:n mukaan edelleen runsaasti puutteita ja epäselvyyksiä. Merkittävimmät epäkohdat liittyvät ehdotettuun asiakaspalveluseteliin ja sen käyttöön. Erityisesti kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on vaarassa. Asiakassetelimallin toteutumisella on suuri merkitys myös työehtosopimusjärjestelmän kehittymiseen.

KT pitää tärkeänä, että opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetusta päivitetään vastaamaan uutta ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ammatillisesta koulutuksesta. KT pitää erittäin tärkeänä, että asetusmuutoksella ei tiukenneta tai kiristetä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia.

Perhevapaajärjestelmällä on suuri merkitys kunnille sekä työnantajina että palvelun järjestäjinä. KT:n mielestä järjestelmän tulee lisätä työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa. KT pitää myös tärkeänä, että perhevapaisiin liittyviä etuuksia uudistetaan julkisen talouden raamien puitteissa. Lisäksi uudistus on tehtävä niin, että se vahvistaa työllisyyttä.

KT kannattaa ehdotuksia jaksotyöajan soveltamisalasta pienin tarkennuksin sekä mahdollisuutta poiketa työ- ja virkaehtosopimuksin poikkeuksellisesti enimmäistyöajasta. KT pitää erityisen tärkeänä, että jaksotyön soveltamisala saatetaan vastaamaan muuttuvia palvelutuotannon vaatimuksia. Yötyön teettämisen suhteen KT esittää, että yötyötä voitaisiin säännöllisesti teettää lakisääteisissä tehtävissä. Lisäksi yötyön tekemisen sääntelyä tulisi yleisesti muuttaa yötyön teettämistä vapauttavaan suuntaan siten, että sääntely vastaa 2000-luvun tarpeisiin.

KT vastustaa työlainsäädäntöön esitettyjä muutoksia kokonaisuudessaan. Esitetty sääntely rajoittaisi sopimusvapautta, lisäisi sääntelyn tulkinnanvaraisuutta sekä työnantajien hallinnollista taakkaa ja nostaa nostaisi työllistämisen kynnystä. Esityksessä ei ole myösäkään kiinnitetty huomiota osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon.

KT Kuntatyönantajat toteaa lausunnossaan, että hallituksen esityksen toimenpiteet lähihoitajien kaksoisrekisteröinnin poistamiseksi ovat perusteltuja. KT ottaa myös kantaa rekisteröimisvelvoitteen laajentamiseen.

KT ei kannata lainmuutoksia, joita esitetään nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvittäneen työryhmän työskentelyn päätteeksi laaditussa hallituksen esityksessä. Lausunnossaan KT nimeää muutoksia, jotka se näkee tarpeellisiksi hallitukseen esitykseen työsopimuslakia ja työaikalakia koskien.

KT ottaa lausunnossaan kantaa mm. lomitusajankohtaan, lomituspäivän kestoon, valvontakäynteihin ja varallaoloon, lomituspalveluna teetettäviä tehtäviin sekä lomituspalveluiden rahoitukseen. KT kommentoi myös yksittäisiä lainkohtia.

Lausunnossaan osaamis-ja rekrytointipalveluiden esityksestä KT pitää tärkeänä koulutuksen ja osaamisen kehittämistä työelämän tarpeiden mukaan. KT nostaa lausunnossa esiin ennakointitoiminnan tilanteen, kiinnittää huomiota palvelutarpeen arviointiin ja palveluihin ohjaamiseen sekä työnhakuun ja kuntien rooliin työllisyydessä. Vuorotteluvapaan muutosasioissa KT kiinnittää huomiota työnantajan rekrytoinnin sujuvuuteen.

KT katsoo, että liikkeen luovutuksen periaatetta tulee noudattaa ja henkilöstön siirto tulee tehdä yhtenevin perustein. Palkkakulujen kasvun hillintään palkkauksen yhteensovittamisessa KT on esittänyt mallin valmistelun kuluessa. KT kannattaa hallituksen esityksen ehdotuksia koskien henkilöstölainsäädäntöä maakunnissa. Siirtymäsäännöksiä tulisi kuitenkin KT:n mielestä täydentää.

Kunnallinen työmarkkinalaitos, KT, edustaa kuntatyönantajia ja maakunta- ja sote -rakenneuudistuksen edetessä hallituksen kaavailemalla tavalla uuden KT:n tehtävät ulottuvat myös maakuntien ja niiden konserniyritysten työnantajaedunvalvontaan. KT pitää kokeiluja tärkeänä osana hallituksen kärkihanketta työvoimahallinnon uudistamiseksi työllisyyttä tukevaksi ja korostaa rakentavaa yhteistyötä kokeilujen valmistelussa. Riittävän pitkäkestoisten kokeilujen kokonaisuus voi muodostua keskeiseksi arvioitaessa maakuntamalliin siirtymistä ja kehitettäviä toimintamalleja niin, että kaikki työnhakijat saavat tarvitsemansa palvelut. KT kommentoi myös esitysluonnoksen sisältämää virkamiesten siirtymistä kunnan johdon ja valvonnan alaisiksi.

KT:n valtuuskunta kannattaa sote- ja maakuntauudistuksesta antamassaan lausunnossa työmarkkinoita ja henkilöstöä koskevia lakiesityksiä. Niiden mukaan perustettavien maakuntien henkilöstöön ehdotetaan sovellettavaksi kuntasektorin työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä.