Lausunnot ja kannanotot

KT painottaa, että heikommassa asemassa olevien työllisyyden edistäminen siten, että sillä olisi tosiasiallista vaikutusta työllisyyteen ja työllisyysasteeseen, edellyttää kansallisella tasolla strategista valintaa ja priorisointia.

KT pitää tärkeänä esitysluonnoksen tavoitetta vahvistaa työllisyyttä ja kotoutumista sekä nopeuttaa pääsyä työllistymistä ja kielitaitoa edistäviin palveluihin.

KT ei kannata esityksen keskeisiä muutoksia, koska ne lisäävät merkittävästi työnantajien hallinnollista taakkaa. KT katsoo, että esitys ei paranna raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisyä riittävällä tavalla suhteessa työnantajille kohdistuviin velvoitteisiin ja nykylainsäädäntöön.

 KT on osallistunut lakiluonnoksen valmisteluun. Lakiluonnos on sopimuksen mukainen. KT pitää erittäin merkittävänä saavutuksena sitä, että viimeisimmän käytettävissä olevan arvion mukaan esityksen muutokset pienentäisivät julkisen talouden kestävyysvajetta noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lopputulos on noin kaksinkertainen verrattuna alkuperäiseen tavoitteeseen.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat pitää tärkeänä, että ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamiseksi Suomessa on yhdenvertaiset ja sujuvat prosessit riippumatta osaavan työntekijän kansalaisuudesta.

KT pitää hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita kannatettavina. Esityksellä tavoitellaan sosiaaliturvaetuuksien virheellisten maksujen ja väärinkäytösten vähentämistä. Tavoitteena on myös hallinnollisen taakan vähentäminen, asioinnin sujuvoittaminen sekä julkisen talouden säästö. Esitysluonnoksella edistettäisiin myös henkilötietojen sähköistä ja turvallista käsittelyä. KT pitää erityisen tärkeänä, että henkilötietojen sujuvaa käsittelyä edistetään huomioiden tietosuoja ja henkilötietojen turvallinen käsittely.

Hallituksen esityksen mukaiset lakimuutokset toisivat kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille sekä hyvinvointiyhtymille uusia tehtäviä ja vähintäänkin merkittävän tehtävien laajennuksen. Hallinnollista työmäärää lisäisi myös se, ettei välttämättä nykyisistä ostolaskuista löydy sellaisenaan raportoinnissa vaadittavia tietoja. Näin ollen tietojen ilmoittaminen hankintatietovarantoon merkitsisi mahdollista pysyvää manuaalista laskujen muuttamista.  Myös lakisesityksen siirtymäajat olisivat riittämättömiä.

KT haluaa tuoda esille, että tietyissä tilanteissa myös kunnat ja hyvinvointialueet tarjoavat tavaroita ja palveluja kilpailuilla markkinoilla niin, että samalla täyttyy yhteisötalouden määritelmä yksityistä toimijuutta lukuun ottamatta. KT esittää, että strategiassa avataan kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa kilpailuilla markkinoilla suhteessa yhteisötalouden määritelmään.

KT esittää, että 2 §:n perusteluja täydennettäisiin niin, että valtionavustusta käyttävä viranomainen yksiselitteisesti voisi arvioida, milloin kunta tai hyvinvointialue täyttää vaadittavat edellytykset toimia tuella palkattavan nuoren työnantajana. KT esittää myös huolensa 8 §:n toimeenpanosta, sillä sillä säädettäisiin työvoimaviranomaiselle uudesta hallinnollisesta tehtävästä, jonka kustannuksia ei kuitenkaan korvattaisi.

KT kannattaa esityksen tavoitetta vähentää sekä hyvinvointialeuiden että työvoimaviranomaisten kustannuksia. Sen sijaan KT pitää epätodennäköisenä esityksen olettamaa, että uudistuksen myötä työvoimaviranomaisen tehtävät tulisivat vähentymään.

KT kannattaa esityksen tavoitetta vähentää sekä hyvinvointialeuiden että työvoimaviranomaisten kustannuksia. Samalla KT näkee esityksessä myös hyvinvointialueille riskinä paineen laajentaa kuntouttavaa työtoimintaa nykyistä laajemmalle kohderyhmälle ja samalla sitoa henkilöstöresursseja sen mukaisti.

KT katsoo, että esitys on ristiriidassa hallituksen omien työelämä- ja työllisyystavoitteiden kanssa, joiden mukaan työuran aikaista osaamisen kehittämistä tulee lisätä työn ohessa ja ilman työstä poissaoloa. Koulutuskorvaus on jo nyt toimiva väline näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Esitys heikentää kuntien ja hyvinvointialueiden edellytyksiä ylläpitää ja kehittää henkilöstön osaamista tilanteessa, jossa osaamisvaatimukset kasvavat ja palvelujen turvaaminen edellyttää panostuksia henkilöstön jatkuvaan oppimiseen.

KT katsoo, että esitys on ristiriidassa hallituksen omien työelämä- ja työllisyystavoitteiden kanssa, joiden mukaan työuran aikaista osaamisen kehittämistä tulee lisätä työn ohessa ja ilman työstä poissaoloa. Koulutuskorvaus on jo nyt toimiva väline näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Esitys heikentää kuntien ja hyvinvointialueiden edellytyksiä ylläpitää ja kehittää henkilöstön osaamista tilanteessa, jossa osaamisvaatimukset kasvavat ja palvelujen turvaaminen edellyttää panostuksia henkilöstön jatkuvaan oppimiseen.