Lausunnot ja kannanotot

KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry pitävät aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta virhearviona, jonka vaikutukset naisvaltaisille työvoimapula-aloille on arvioitava uudelleen. Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet korostavat, että aikuiskoulutustukea käytetään työelämälähtöisesti sekä yksilön että työnantajan tarpeisiin aloilla, joissa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tarve on suurin ja edellyttää työn luonteen ja säädettyjen kelpoisuuksien vuoksi myös uuden tutkintopohjaisen lisä- ja täydennyskoulutuksen hankkimista työuran aikana.

Hallitus valmistelee tiedonantoa toimista syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. KT toteaa, että työelämää koskevaan lainsäädäntöä ei ole tarvetta tehdä muutoksia, sillä lainsäädäntö lähtee jo tällä hetkellä siitä, että kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. KT kannattaa kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkamista ja pitää tärkeänä sitä, että työelämää koskevat hankkeet valmistellaan kolmikantaisesti.

KT:n mielestä tartuntatautilainsäädäntöä on kehitettävä niin, että se mahdollistaa viranomaisten toiminnan sekä tartuntatautien tehokkaan torjunnan. Tartuntatautilaki ei saa olla ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa. Jos työantajille säädetään työnantajille velvoitteita, on niiden täyttämisen oltava mahdollista. KT pitää tärkeänä, että pandemiatilanteissa työnantajilla olisi myös oikeus väliaikaisesti poiketa lainsäädännössä määritellyistä henkilöstömitoituksista, koska niiden täyttäminen voi olla mahdotonta.

KT:n mukaan valmistelussa on toistaiseksi kiinnitetty vähän huomiota siihen, miten sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen vaikuttaa julkisen talouden kestävyyteen ja työllisyyteen. KT kannattaa ehdotusta siitä, että seuraavalla hallituskaudella selvitetään syyperusteisten perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä. On välttämätöntä, että uudistusta ja erityisesti ansioturvan kehittämistä valmistellaan kolmikantaisesti. Lisäksi kannustinloukkuja on purettava ja työttömyysturvaa on porrastettava siten, että se kannustaa työn vastaanottamiseen.

KT:n näkemyksen mukaan mahdollinen irtisanomissuoja hankaloittaisi työvoimaviranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitoa ja rajoittaisi merkittävästi tulevien työvoimaviranimaisten toimintamahdollisuuksia töiden organisoinnissa. Lisäksi irtisanomissuojasta aiheutuisi tarpeettomia kustannuksia. KT vaati, että liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvan henkilöstön palkkaharmonisointi valmistellaan vasta sen jälkeen, kun siirtyvä henkilöstö on siirtynyt kunta-alan sopimusten ja palkkausjärjestelmän piiriin. Tämä on välttämätöntä koko henkilöstön tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi.

KT kannattaa lain tavoitteita eli sitä, että työllisyyttä parannetaan lisäämällävaltion ja kuntien välistä yhteistyötä sekä alueiden elinvoimaa. KT:n mielestä työvoimapalvelujen järjestämisvastuu tulee antaa kaikille kunnille. Samalla niille on annettava vapaus muodostaa yhteistoiminta-alueet palvelujen tarjoamiseksi.

KT kannattaa esitettyjä muutoksia. Ne parantavat osapuolten mahdollisuuksia saattaa työriita soviteltavaksi myös muissa kuin työrauhaa uhkaavissa riidoissa. Työtuomioistuimen kuulemismenettelyn laajentaminen mahdollistaa nykyistä laajemman kuulemisen asian selvittämiseksi.

Johtamisen tueksi tarvittava tietosisältö on kuitenkin esitettyä laajempi, joten määrittelyä kannattaisi täsmentää joka kohdassa palvelujen järjestämistoiminnan johtamistietoon. Esimerkiksi henkilöstötietojen seuranta on olennaista palvelun saatavuuteen ja mitoituksiin kytkeytyvää tietoa, jota nyt seurataan vain satunnaisesti tietyissä palveluissa. Toimintaa kuvaavien vertailutietojen saaminen kansallisesti auttaa myös hyvinvointialueita kehittämään omaa toimintaansa.

KT:n mielestä talousarvioesityksen rahoitusta pitäisi kohdentaa lääkärien koulutuksen lisäämiseen ja siihen tarvittaisiin myös erillisrahoitusta. Lääkäreitä ei riitä nytkään kaikille erikoisaloille, ja pula yleislääkäreistä ja lasten- ja nuortenpsykiatreista saattaa aiheuttaa pitkällä aikavälillä merkittäviä kustannuksia, jos nuorten koulutuspolut katkeavat ja työuranäkymät heikkenevät. Lisäksi työvoimapulan ratkaiseminen sote-aloilla edellyttää mittavaa määrää erilaisia toimenpiteitä, jotka on otettava huomioon talousarviossa.

KT kannattaa pääosin esitystä. KT on osallistunut esitysluonnoksen kolmikantaiseen valmisteluun, eikä ole valmistelun yhteydessä kannattanut enimmäisajan pidentämistä yleisesti kaikkia sairausryhmiä koskevana. KT:n näkemyksen mukaan ennen enimmäisajan pidentämistä olisi tärkeää saada tutkimustietoa enimmäisajan pidentämisen vaikutuksista mm. kokoaikatyöhön palaamisessa.

Esitys ei ole ongelmaton, vaikka monilta osin edistää yhdenvertaisuuden suunnitelmallisuutta, toteutumista ja siihen liittyvän lainsäädännön valvontaa. KT katsoo, että tietyissä muutosesityksissä on päädytty epätarkoituksenmukaiseen tai muuten väärään ratkaisuun lakimuutosten tavoitteiden kannalta.

KT kannattaa lakimuutoksen tavoitteita ja pitää ehdotettuja työttömyysetuuden sovittelua koskevia muutoksia lain soveltamisen kannalta selkeyttävinä. Uudistusten ei tule lisätä työnantajien hallinnollista taakkaa.

KT pitää hyvänä sitä, että lainsäädännön tasolla säädellään siitä, että kuntien ja kuntayhtymien / hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien tulee hallintosäännössään varautua erilaisiin häiriöihin sekä poikkeustilanteisiin. KT huomauttaa, että luonnoksessa ei ole arvioitu esityksen vaikutuksia henkilöstöön. Ne tulisi selvittää ennen esityksen antamista eduskunnalle.

KT kannattaa yrittäjien eläkelakiin esitettyjä muutoksia ja on sitä mieltä, että nykyinen YEL-järjestelmä kaipaa uudistamista. KT pitää tärkeänä, että työtulo arvioidaan mahdollisimman oikeantasoiseksi ja samalla lailla eri laitosten kesken.