Osaamis- ja työvoimatarvetiedustelu

Hyvinvointialueilla on suhteellisesti eniten pulaa korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Määrällisesti eniten pulaa on hoitajista.

Työnantajajärjestöt katsovat, että hallituksen työryhmä ei esitä aikuiskoulutustuelle todellisia vaihtoehtoja niille aloille, jotka sitä eniten käyttävät. Tuen lakkautus ilman korvaavaa järjestelmää voi pahentaa kriittisesti sote-, kasvatus- ja opetusalan jo ennestään vakavaa työvoimapulaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keskiviikkona 15. helmikuuta raportin vuokratyön käytöstä hyvinvointialueilla. KT painottaa, että työtä on välttämätöntä jatkaa ja edetä lainsäädännöllisiin muutoksiin.

Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstömäärä on kasvanut varsinkin kouluissa ja päiväkodeissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli vuonna 2022 noin 441 000 palkansaajaa. Heistä noin puolet siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat aikovat uuden raportin mukaan kehittää henkilöstön palkitsemista. Suurin osa työnantajista on tyytyväisiä kunta- ja hyvinvointialan vuoden 2022 palkkaratkaisuun.

Useat yhtäaikaiset muutokset iskevät sosiaalityöhön yhtä aikaa. Tilanne uhkaa lakisääteisiä palveluja etenkin lastensuojelussa.

Hyvinvointialueet käyttävät pelkästään henkilöstönvuokraukseen tänä vuonna arviolta 625 miljoonaa. Noin puolet summasta kuluu lääkäreihin, puolet hoitajiin. Arvio perustuu KT:n hyvinvointialueille tekemään kyselyyn.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää tärkeänä, että hallitus alentaa työttömyysvakuutusmaksuja Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti. Koulutuspaikkojen lisäykset tulee kohdentaa pula-ammatteihin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajiin ja sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisiin.

Työllisyysrahasto on esittänyt työttömyysvakuutusmaksujen alentamista yhteensä 1,43 prosenttiyksiköllä vuodelle 2024. Hallituksen budjettiriihessä esitys on toteuttava sellaisenaan, vaatii KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.