KVTES-ohjeet

Perhevapaataulukkoihin on tiivistetty tietoa eri perhevapaamuodoista, niiden myöntämisestä ja hakemisesta, ehdoista, pituudesta ja palkallisuudesta. Perhevapaauudistusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.2022. Uutta perhevapaalainsäädäntöä sovelletaan, jos laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen. Jos laskettu synnytysaika oli ennen 4.9.2022 tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä oli ennen 31.7.2022, sovelletaan vanhaa perhevapaalainsäädäntöä. Sivulta löytyy sekä uuden että vanhan lainsäädännön mukainen perhevapaataulukko.

Olemme tehneet taulukot kunta- ja hyvinvointialan palkankorotuksista vuosina 2023–2024.

Kuntalain ja hyvinvointialuelain mukaan työnantajan on tarjottava viranhaltijalle työsuhteista tehtävää vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Lähtökohtana on, että muutos virkasuhteesta työsuhteeksi tapahtuu ensisijaisesti sopimalla. Tämä tarkoittaa, että työnantaja ja viranhaltija tekevät työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen, jossa on sovittu työsuhteen ehdoista.

Eduskunta hyväksyi lain tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta 28.12.2021. Laki tulee voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 31.12.2022 saakka. Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Kunnallinen pääsopimus mahdollistaa paikallisen työ- ja virkaehtosopimuksen tekemisen, mikäli siihen on paikallisesta erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy. Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan poiketa valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä (ks. pääsopimus 13 §). Paikallisten virka- ja työehtosopimuksen osapuolina ovat paikallinen työnantaja sekä pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset.

1.4.2020 tuli voimaan perhepäivähoitajia koskevia uusia työaikamääräyksiä. Ohjeeseen on koottu työaikoihin ja työaikamääräyksiin liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen. Vastauksia lukiessa on hyvä ottaa huomioon mahdolliset paikalliset sopimukset ja käytännöt kuhunkin asiaan liittyen.

Kesätyöntekijöiden vähimmäispalkasta on määräys KVTES:n II luvun 3 §:n 2 momentissa. Tässä kesätyöntekijöillä tarkoitetaan koululaisia ja opiskelijoita, jotka tulevat tekemään sellaisia tehtäviä, joissa ei edellytetä tiettyä tutkintoa taikka ammattitaitoa.

Valtioneuvosto teki päätöksen koronarokotusten toimeenpanosta ja antoi asetuksen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista. Asetus tuli voimaan 23. joulukuuta 2020. Näiden mukaan käytännön rokotusjärjestelyjä koordinoivat sairaanhoitopiirit.

Yksityisellä sektorilla tehdyn koronatestin Kela-korvaus nousi vuoden 2021 alussa 100 euroon. Vuoden 2021 alusta lähtien työnantajalle korvataan sairaanhoitovakuutuksesta yksityisellä sektorilla koronan toteamiseksi tehty PCR-tutkimus.

KVTES:n paikallinen järjestelyerä tulee maksuun 1.4.2021 lukien. Sen laskentaan liittyviä ohjeita ja esimerkkejä on julkaistu KT:n yleiskirjeessä 12/2020. KT on tehnyt kuntatyönantajille yksinkertaisen Excel-laskurin, joka tarjoaa yhden malliesimerkin siitä, miten paikallisen järjestelyerän kustannuksia voidaan laskea KVTES:ssa. Kuntatyönantajat voivat käyttää laskuria mallina räätälöidessään mahdollisia omia kustannuslaskureitaan. 

Hallitus antoi 17.3.2020 valmiuslain käyttöönotosta asetuksen eduskunnalle. Lain 13 luvussa säädetään julkis- ja yksityisoikeudellisista palvelussuhteista, esimerkiksi palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta tietyissä tilanteissa.

KT ja Julkisen alan unioni ry ovat yksimielisiä tämän ohjeen sisällöstä.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet 11. maaliskuuta suosituksen, joka koskee lähtökohtaisesti koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta sekä koulutusta ja korkeakouluja. Ministeriöiden antaman suosituksen tarkemmat ohjeet, muun muassa etätyöstä, koskevat kuitenkin vain kunta-alaa.

Vuodenvaihteessa on Kiinasta käynnistynyt tautiepidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi. Koronavirus on jo lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien luetteloon, asetuksen muutos on tullut voimaan 14.2.2020.