På svenska
Ohje
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n soveltaminen

Eduskunta hyväksyi lain tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta 28.12.2021. Laki tulee voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 31.12.2022 saakka.

Tartuntatautilain väliaikaisella muutoksella säädettiin tartuntatautilain 48 a §:stä.

Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan.

Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Työnantajan on hyvä huomioida, että koronarokote on tartuntatautilain 45 §:n tarkoittama vapaaehtoinen rokote. Kyseessä ei ole sote-henkilöstön rokotepakko, vaikka tartuntatautilain 48 a §:n vaatimaa suojaa voidaan edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden niissä tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille.

Jos työntekijällä ei ole lain tarkoittamaa suojaa covid-19-tautia vastaan, tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin mukaan työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai, jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.

Tässä ohjeistuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös viranhaltijaa ja opiskelijaa.

Lain voimaantulo, soveltamisen aloittaminen ja siirtymäaika

Väliaikainen tartuntatautilain 48 a § tulee voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 31.12.2022 saakka.  

Mitä tarkoitetaan covid-19-rokotteen antamalla suojalla?

Hallituksen esityksen 230/2021 vp mukaan (s. 30)

covid-19-rokotuksen antamalla suojalla tarkoitettaisiin suojaa, joka henkilölle muodostuu täyden covid-19-rokotesarjan vaikutuksena. Covid-19-rokotuksen antamalla suojalla tarkoitettaisiin myös suojaa, jonka covid-19-taudin enemmän kuin kuusi kuukautta aikaisemmin sairastanut henkilö on saanut yhden covid-19-rokotuksen saatuaan."

Hallituksen esityksen 230/2021 vp mukaan (s. 31)

"niissä tehtävissä, joihin liittyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, tulisi covid19-tautia vastaan saavutettavaa suojaa myös ylläpitää mahdollisesti tarvittavilla tehosterokotuksilla."

Keneltä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa tulee edellyttää?

Koronarokotesuojaa tulee edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kaikissa sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama koronatartunnan riski vakaville seurauksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Työnantajan tulee tehdä arvio siitä, keneltä suojaa edellytetään.

Hallituksen esityksen 230/2021 vp mukaan (s. 29)

"tehtävillä, joihin liittyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski asiakkaalle tai potilaille tarkoitettaisiin kaikkia niitä tehtäviä ja toimenpiteitä, joissa asiakkaalla tai potilaalla olisi covid-19-taudin tartuntamekanismit tuntien mahdollisuus altistua kyseiselle taudille. Sääntely ei siis rajoittuisi pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä hoitavaan henkilöstöön, vaan se koskisi myös esimerkiksi sellaisissa siivous- tai ruokahuollon tehtävissä toimivia henkilöitä, jotka tehtäviään hoitaessaan voisivat aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle covid-19-tartuntariskin esimerkiksi ollessaan hänen kanssaan samassa tilassa tai huoneessa."

Hallituksen esityksen 230/2021 vp mukaan (s. 30)

"suoja covid-19-tautia vastaan olisi kuitenkin perusteltua olla myös sellaisissa tehtävissä toimivilla, jotka eivät ole suorassa lähikontaktissa asiakkaaseen tai potilaaseen, mutta jotka voisivat levittää tartuntaa edelleen sellaiseen henkilöstöön, joka työskentelisi tehtävissä, joihin sisältyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille ja potilaille. Näin ollen esimerkiksi tietyllä terveyskeskuksen tai sairaalan osaston henkilöstöllä tai saman sosiaalihuollon asumisyksikön työntekijöillä tulisi olla tarvittava suoja covid-19-tautia vastaan, jotta asiakkaiden ja potilaiden riski saada tartunta olisi mahdollisimman pieni."

Lisäksi hallituksen esityksen 230/2021 vp mukaan (s. 30)

 “lähikontaktin aiheuttamalla tartuntariskillä tarkoitettaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, sairaanhoitopiirin sekä kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin arviota covid-19-taudin leviämisen riskiin lähikontaktissa vaikuttavat tekijät kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun luonne, asiakkaiden ja potilaiden mahdollinen oma suoja covid-19-tautia vastaan, tieto mahdollisista uusista muuntuneista viruskannoista ja niiden tartuttavuudesta sekä yleisesti niistä tehtävistä, joiden suorittamiseen liittyy covid-19-taudin leviämistavat huomioiden asiakkaan tai potilaan tosiasiallinen riski altistua kyseiselle taudille.”

Kuinka tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittama suoja osoitetaan?

Hallituksen esityksen 230/2021 vp. mukaan (s. 30) työntekijät osoittavat tartuntatautilain 48 a §:n mukaisen suojan esittämällä siitä työnantajalle luotettavan selvityksen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp mukaan (s. 10) ilmaisu "osoittaa" merkitsee tässä asiayhteydessä sellaista toteen näyttämistä ja todistamista, jota työnantajalla on oikeus pyytää kirjallisesti. Työnantajalla on valiokunnan näkemyksen mukaan "oltava mahdollisuus kirjalliseen selvitykseen asianmukaisen suojan varmistamisen lisäksi myös, jotta työnantaja kykenee osoittamaan esimerkiksi valvontaviranomaisille, että se on täyttänyt osaltaan sääntelyyn liittyvät velvoitteet suojata asiakkaista ja potilaita sekä työntekijöitä."

Lisäksi valiokunnan mietinnössä todetaan, että "säännös mahdollistaa kuitenkin työnantajan harkintavallan esimerkiksi poikkeuksellisissa kiiretilanteissa sopia muunkinlaisesta luotettavasta selvityksestä sekä siihen liittyen kirjallisen selvityksen toimittamisesta jälkikäteen."

Työnantaja harkitsee, mitä se pitää luotettavana selvityksenä. KT:n käsityksen mukaan pelkästään koronapassin (EU:n koronatodistuksen) lukeminen sovelluksella ei ole riittävä tapa tartuntatautilain tarkoittaman suojan osoittamiseen. Työnantajien tulee huomioida, että EU:n koronatodistuksen voi tällä hetkellä saada myös negatiivisella testituloksella. Kyseinen todistus ei täytä tartuntatautilain 48a §:n vaatimuksia, sillä muut kuin lääketieteellisistä syistä rokottamattomat eivät voi osoittaa suojaansa negatiivisella testituloksella. KT suosittelee, että työnantajat edellyttävät työntekijöiltä luotettavan selvityksen toimittamista kirjallisesti työnantajalle.

Jos työntekijä ei voi lääketieteellisestä syystä ottaa koronarokotetta, voi hän työskennellä esittämällä työnantajalle todistuksen negatiivisesta testituloksesta. Testituloksen on oltava enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdystä covid-19-testistä.

Jos työntekijä ei suostu antamaan tietoa rokotesuojastaan tai sairastamastaan koronataudista eikä osoita suojaansa koronatestituloksella, työnantajan on oletettava, ettei työntekijällä ole lain tarkoittamaa suojaa tautia vastaan. Tällainen työntekijä ei voi työskennellä covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa ilman erityistä syytä.

Milloin työnantaja voi käyttää työntekijää, jolla ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa?

Tartuntatautilain 48a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisen painavasta syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työnantajan tulee muistaa, että työntekijä, joka ei voi lääketieteellisestä syystä ottaa koronarokotetta, voi osoittaa suojan 72 tuntia ennen työvuoron alkua otetulla negatiivisella testituloksella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta painotti mietinnössään (s. 9), että

"...ehdotetun 48 a §:n mukaisissa tilanteissa ja tehtävissä työntekijöiden testauksen tulee tapahtua palvelujärjestelmän vastuulla luotettavasti eikä esimerkiksi itse tehtävän kotitestauksen voida katsoa olevan tähän tarkoitukseen riittävää."

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan (s. 31)

"lääketieteellinen syy henkilön rokottamattomuudelle arvioitaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti ja tällainen syy voisi olla esimerkiksi se, että henkilö olisi saanut harvinaisen vakavan allergisen reaktion rokotuksen jälkeen, eikä vaihtoehtoista rokotetta olisi tarjolla. Tällöin henkilön rokotesarja olisi jäänyt kesken. Työntekijän tulisi esittää luotettava todistus siitä, että hänellä on lääkärin toteama lääketieteellinen syy sille, ettei hän voisi covid-19-rokotetta ottaa."

Hallituksen esityksen 230/2021 vp. mukaan (s. 31)

"erityisenä syynä edellä kuvatulla tavalla suojaamattoman henkilöstön käyttämiselle voisi olla 1 momentin mukaiset edellytykset täyttävän henkilöstön puute tilanteessa, joissa asiakkaiden tai potilaiden turvallisuus edellyttää henkilöstön läsnäoloa. Näin olisi erityisesti tilanteessa, jossa uutta 1 momentin vaatimukset täyttävää henkilöstöä ei ole nopeasti tai ylipäänsä saatavilla. Erityinen syy olisi myös silloin, jos henkilö olisi aloittanut covid-19-rokotesarjan, mutta ei vielä olisi saanut täyttä rokotesarjaa rokotteiden antovälistä johtuen. Tällöin työnantajan tulisi kuitenkin varmistaa, että erityinen syy tällaisen henkilön käyttämiseen näissä tehtävissä poistuisi ja henkilö saisi täyden covid-19-suojan rokotusten antoväliin liittyvän suosituksen mukaisesti."

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti (s. 6), että
 
"covid-19-taudilta suojaamattoman henkilökunnan käytölle erityisestä syystä on asetettava korkea kynnys ottaen huomioon säännöksen tavoite suojata covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden henkeä ja terveyttä minimoimalla heidän riskiään saada covid-19-tartunta heidän hoitoonsa ja hoivaansa tai niihin liittyviin muihin tehtäviin osallistuvilta henkilöiltä. Lisäksi valiokunta pitää erityisen syyn käytön korkeaa kynnystä tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön terveyden suojelemiseksi."

Tartuntatautilain 48 a § ei anna oikeutta poiketa työnantajaa sitovista henkilöstömitoitus- ja kelpoisuusvaatimuksista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp mukaan (s. 6) tilanteissa, joissa työnantaja erityisestä syystä käyttää ilman covid-19-suojaa olevaa työntekijää, työnantajan on

"työntekijöiden kuin potilaiden ja asiakkaiden suojaamiseksi huolehdittava riittävästä terveysturvallisuudesta esimerkiksi asianmukaisin suojavarustein, hygieniatoimin, työjärjestelyin sekä vapaaehtoisuuteen perustuvin testausjärjestelyin."

Työnantajalle vapaaehtoisesti toimitettu covid-19-testin negatiivinen tulos voisi olla osoitus työntekijän terveysturvallisuudesta (ks. HE 230/2021 vp s. 31–32).

Lisäksi valiokunnan mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että erityinen syy poistuu rokotesarjan aloittaneen työntekijän rokotussuojan täydentyessä.

Työnantajan on myös hyvä huomioida, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä StVM 37/2021 vp todetaan (s. 7), että

"tilanteessa, jossa työnantajalla on erityinen syy käyttää myös covid-19-taudilta suojaamatonta henkilöä ehdotetun säännöksen tarkoittamissa tehtävissä, ei testiä voida myöskään edellyttää lääketieteellisestä syystä rokottamattomalta henkilöltä. Tällöin työnantajan tulee kuitenkin edellä kuvatuilla muilla tavoin huolehtia riittävästä terveysturvallisuudesta asiakkaiden ja potilaiden sekä henkilökunnan terveyden turvaamiseksi."

Kuinka työnantajan tulee toimia tilanteessa, jossa työntekijä ei ole osoittanut tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä työnantajalla ole lain tarkoittamaa erityistä syytä käyttää ko. työntekijää?

Tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin mukaan, jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai, jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, jollei toisin ole sovittu.

Jos työnantajalla on tarjota muuta työtä, palkkauksessa noudatetaan sovellettavan työehtosopimuksen palkkausta koskevia määräyksiä (esim. KVTES:n II lukua tai SOTE-sopimuksen II lukua.)

Jos työntekijä ei ole osoittanut lain tarkoittamaa suojaa covid-19-tautia vastaan, työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota työntekijälle muuta hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole tarjolla, työnantajan tulee tarjota muuta työntekijälle sopivaa työtä.

Työnantajan on muuta työtä tarjotessaan hyvä huomioida, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä StVM 37/2021 vp (s. 8) todetaan, että

"työnantajan työntarjoamisvelvollisuus on laaja, se on voimassa koko työnteon estymisen ajan ja se koskee kaikkea työntekijälle, virkamiehelle ja viranhaltijalle sopivaa työtä."

Työnantajan on hyvä huomioida, että joissain tilanteissa muun kuin työsopimuksen mukaisen työn tarjoaminen voi edellyttää yhteistoimintamenettelyä.

On hyvä muistaa, että työnantaja voi yksipuolisesti KVTES:n I luvun 10 §:n mukaan siirtää työntekijän enintään kahdeksan (8) viikon ajaksi toisiin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää työntekijän suostumusta tai irtisanomisperustetta. KVTES:n I luvun 10 § ei koske viranhaltijoita.

Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan tarjoamaa työtä, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta. Tällöin työnteon estymisen katsotaan johtuvan työntekijästä johtuvasta syystä hänen työntekoedellytystensä puuttumisen vuoksi. Työntekijän palkanmaksu voidaan keskeyttää tartuntatautilain 48 a §:n perusteella.

Palkanmaksun keskeytys jatkuu, kunnes työntekijällä on tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittama suoja tai työnantaja pysyy tarjoamaan työntekijälle tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa muuta työtä.

Palkanmaksun keskeytys päättyy viimeistään silloin, kun tartuntatautilain 48 a §:n voimassaolo päättyy.

Lainsäätäjä ei ole ottanut kantaa siihen, kuinka usein työnantajan tulee selvittää mahdollisuutensa tarjota työntekijälle muuta työtä.

Mistä tieto siitä, että työntekijällä on tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittama suoja, saadaan kerätä?

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan (HE 230/2021 vp s. 30) tieto tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamasta suojasta covid-19-tautia vastaan tulee kerätä työntekijältä itseltään.

Milloin työntekijällä tulee olla tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittama suoja koronaa vastaan?

Tartuntatautilain 48 a § tulee voimaan 1.1.2022. Säännöksen soveltamisessa on kuitenkin siirtymäaika, jonka aikana työntekijä voi hankkia tarvittavan suojan. Näin ollen tartuntatautilain 48 a §:ssä tarkoitetuilta henkilöiltä voidaan edellyttää suojaa covid-19-tautia vastaan vasta 30 päivän kuluttua lain voimaantulosta.

Kuinka tartuntatautilain 48 a §:ään liittyviä henkilötietoja tulee käsitellä ja säilyttää?

Työnantajan tulee käsitellä henkilötietoja EU:n tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

Tietosuojavaltuutetun mukaan tieto siitä, että henkilö on saanut koronarokotuksen, on henkilön terveystieto.

Tartuntatautilain 48 a §:n 2 momentin mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä sellaisia työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan terveystietoja, jotka koskevat tämän soveltuvuutta 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin. Tietojen käsittelyssä noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n 2 momenttia.

Työnantajan on säilytettävä työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Työnantajan on säilytettävä tiedot niin kauan, kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu henkilön soveltuvuuden arviointi on tehty.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp mukaan (s. 10)

"henkilötietojen käsittelyperuste on valiokunnan näkemyksen mukaan tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta."

Kyseisen kohdan mukaan käsittely on lainmukaista sillä perusteella, että käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan tämä tarkoittaa sitä, ettei käsittelyyn liity rekisteröidyn vastustamisoikeutta.

Työelämän tietosuojalaki 5 § 2 momentti:

"Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen."

Tartuntatautilain 48 a §:n 2 momentin mukaan työnantajan on säilytettävä työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista.

Milloin rokotesuojaa koskevia tietoja voidaan alkaa kerätä?

KT:n näkemyksen mukaan työnantaja voi alkaa kerätä tietoja työntekijöiden tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamasta suojasta heti lain tultua voimaan.

Lain 48 a §:n 2 momentti koskee työnantajan oikeutta käsitellä tietoja. Sitä voidaan alkaa soveltaa heti, kun laki tulee voimaan.

Työnantajan tulee kuitenkin huomioida, ettei työntekijöiltä, viranhaltijoilta tai opiskelijoilta voida edellyttää suojaa ennen siirtymäajan loppumista.

Milloin tieto tartuntatautilain 48 a §:stä tulee poistaa?

Tartuntatautilain 48 a §:n 2 momentin mukaan työnantajan on säilytettävä työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Työnantajan on säilytettävä tiedot niin kauan, kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty.

Näin ollen tieto tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamasta suojasta tulee poistaa viimeistään 3 vuoden kuluttua siitä, kun henkilön soveltuvuuden arviointi on tehty.

Voidaanko työntekijän henkilökorttiin lisätä esimerkiksi tarra, jolla tartuntatautilain 48 a §:n mukaisesta suojasta viestitääb asiakkaille?

Ei voida. Tieto koronarokotteesta tai testituloksesta on terveystieto, joka kuuluu yksityisyyden suojan piiriin.

Jos työnantaja edellyttäisi esimerkiksi koronarokotuksen ottamisen osoittavan tarran liittämistä henkilökorttiin, voisi tämä KT:n näkemyksen mukaan johtaa siihen, että henkilökunta voisi joutua välillisesti ilmaisemaan yksityisyyden suojan piiriin kuuluvan tiedon terveydentilastaan.

Jos työntekijällä ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä hänelle voida tarjota muuta työtä, onko kyse lomautuksesta?

KT:n käsityksen mukaan kyse ei ole lomautuksesta. Jos työntekijällä ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä työnantajalla ole tarjota hänelle muuta työtä, kyseessä on tartuntatautilain 48 a §:ään perustuva, työntekijän esteestä johtuva palkanmaksunkeskeytys. KT:n käsityksen mukaan tällöin ei noudateta lomautusta koskevia menettelytapoja, vaan työntekijän palkanmaksu keskeytetään.

Jos työntekijällä ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, voidaanko hänet irtisanoa?

Se, että työntekijältä puuttuu tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittama suoja, ei ole työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2 §:n mukainen irtisanomisperuste. (ks. StVM 37/2021 vp s. 7)

Katso,  kuinka tällaisen työntekijän kanssa tulee menetelmällä lukemalla vastaus kysymykseen Kuinka työnantajan tulee toimia tilanteessa, jossa työntekijä ei ole osoittanut tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä työnantajalla ole lain tarkoittamaa erityistä syytä käyttää ko. työntekijää?


Ohje on julkaistu 29.12.2021 ja sitä on päivitetty 30.12.2021 lisäämällä tieto pykälän voimaantulosta 1.1.2022. Lisäksi ohjeeseen on tehty stilistisiä muutoksia 10.1.2022.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat

Sähköposti:
soster@kt.fi