Ohje
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES

Paikallinen sopiminen koronapandemia-aikana

Kunnallinen pääsopimus mahdollistaa paikallisen työ- ja virkaehtosopimuksen tekemisen, mikäli siihen on paikallisesta erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy. Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan poiketa valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä (ks. pääsopimus 13 §). Paikallisten virka- ja työehtosopimuksen osapuolina ovat paikallinen työnantaja sekä pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset.

Erityisolosuhteiden arviointi kyetään parhaiten tekemään paikallisella tasolla. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen I luvun 4 §:n mukaan paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia KVTES:n mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa KVTES:n säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisesta sopimisesta on määräyksiä myös muissa kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Tätä ohjeistusta noudatetaan soveltuvin osin myös niiden osalta.

Paikallinen sopimisen mahdollisuudet kunta-alalla ovat laajat ja sopimisesta on saatu paljon hyvää kokemusta. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen edistää joustavaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja työhyvinvointia, esimerkiksi työssä jaksamisen tukemista. Paikallinen sopiminen voi parantaa tuloksellisuutta, palveluiden saatavuutta ja turvata työpaikkoja. Onnistuminen paikallisessa sopimisessa vahvistaa luottamusta. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisen sopimisen tulee hyödyttää molempia sopimusosapuolia.

Paikallinen sopiminen koronapandemian aikana – osa työnantajan työkalupakkia

Koronapandemia on eri vaiheissaan aiheuttanut kunta-alan työpaikoilla suuria muutoksia toiminnan painopisteisiin, mikä on aiheuttanut paineita kouluttaa ja siirtää henkilöstöä uusiin tehtäviin ja toimintoihin. Pandemia ja sen jälkihoito voivat vaikeuttaa palvelutuotantoa ja lisätä kuntasektorin velvoitteita kuntalaisia kohtaan. Organisaatioiden toimintakyvyn varmistaminen ja toisaalta henkilöstön jaksaminen pitkittyneen kriisin hoidossa voivat vaatia toimenpiteitä,
joilla kannustetaan henkilöstöä joustamaan huomioiden henkilöstön jaksamisen. Koronapandemian takia jo tehtyä paikallisia sopimuksia voi myös jatkaa, jos paikalliset olosuhteet sitä edellyttävät.

Työhön vaikuttavat esimerkiksi:

  • pandemiasta johtuvat välttämättömät ja kiireelliset tehtävät
  • pandemian vuoksi peruttujen toimenpiteiden ja asiakastapaamisten aiheuttaman ruuhkan purku
  • pandemian tuomat katkot asiakassuhteisiin, jotka lisäävät asiakkaiden tarvetta tuelle
  • pandemian edellyttämä kohonnut hygieniatason ylläpitovaatimus
  • uudet suojaus- ja varotoimenpiteet erilaisissa toiminnoissa.

Paikallisella sopimisella voidaan osaltaan pyrkiä varmistamaan kuntien ja kuntayhtymien kykyä turvata palvelutuotannon velvoitteitaan poikkeuksellisten haasteiden aikana ja niiden yli. Kuntien taloustilanteen määräaikaisista koronatuista johtuva tilapäinen vahvistuminen vuonna 2020 ei poista mahdollista kuntien tulojen ja menojen välistä rakenteellista alijäämää.

Paikallisella sopimisella voidaan

  • yhteensovittaa työntekijän tai viranhaltijan omat työ- tai virkatehtävät pandemiasta aiheutuviin lisävelvoitteisiin ja -tehtäviin
  • hoitaa työnantajien tehtävät tuloksellisesti ja turvallisesti
  • ennakoida ja ehkäistä koronan vuoksi kasautuvista tehtävistä aiheutuva palvelutuotannon vaje, palvelujen ruuhkautuminen, lisääntynyt tuen tarve ja kriisiytyminen
  • varmistaa lisäresurssit tarvittaessa vapaaehtoisuuden pohjalta, mikä lisää halukkuutta joustamiseen
  • varmistaa työstä palautuminen ja riittävät lepoajat.

Paikallisen sopimisen esimerkkejä

Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi seuraavista kokonaisuuksista:

  • työaikapankit
  • menettelytavat äkillisissä vuosilomien peruutuksissa (tilanteissa, jossa työntekijä suostuu peruuttamaan jo myönnetyn vuosiloman)
  • joustoelementit tilanteissa, joissa työntekijän työpanos perustuu suostumukseen
  • hälytys-,  ylityö- ja vuoronvaihtosopimukset
  • varallaolosopimukset.

Palkitseminen tulee osoittaa oikeudenmukaisesti työntekijäryhmiin, joihin ylimääräinen työ, joustamisen tarve tai erityinen terveydellinen vaara kohdistuu.

Terveydellinen vaara tulee kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä minimoimaan käytössä olevin työsuojelullisin keinoin. Etätyössä on tärkeää, että työnantaja huolehtii etätyöhön sopivista työvälineistä.

Osa palkitsemisen mekanismeista, kuten kertapalkkiot, perustuvat työnantajan päätöksentekoon, ks. KVTES II luku 14 §. Ennen päätöksentekoa on hyvä huomioida myös järjestöjen näkemykset kertapalkkion perusteisiin ja määräytymiseen.  Mikäli kertapalkkiota käytetään yleisesti, selvitetään sen maksamisperusteet henkilöstölle ja noudatetaan pääsopimuksen 14 §:n määräyksiä.

Tehtävämuutoksissa tulee huomioida muutokset tehtävien vaativuudessa. Olennainen muutos tehtävän vaativuudessa voi koskea myös tilannetta, jossa vaativuustekijät eli esim. työn kuormittavuus on lisääntynyt. Olennaisesta muutoksesta tehtävän vaativuudessa, ks. tarkemmin KVTES II luku 10 §.

Yhteystiedot

Palvelusähköposti-kvtes

Yleiset palvelussuhdeasiat

Sähköposti:
kvtes@kt.fi
Palvelusähköposti-ls

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat

Sähköposti:
soster@kt.fi