Ohje
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES

Valmiuslakiin liittyviä työnantajatoimenpiteitä

Hallitus antaa 17.3.2020 valmiuslain käyttöönotosta asetuksen eduskunnalle. Lain 13 luvussa säädetään julkis- ja yksityisoikeudellisista palvelussuhteista, esimerkiksi palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta tietyissä tilanteissa.

Hallitus antoi 17.3.2020 valmiuslain käyttöönotosta asetuksen eduskunnalle. KT julkaisi ohjeet valmiuslakiin liittyvistä toimenpiteistä 17.3.2020 klo 16 ja tarkensi ohjeita 18.3.2020 päivittämällä kohdan, jossa käsitellään Työaika- ja vuosilomasääntelyä koskevia poikkeuksia. Ohjetta tarkennettiin myös 19.3.2020 päivittämällä opetusalaa koskevaa kohtaa vapaan sivistyön ja taiteen perusopetuksen etäopetukseen liittyen. Hallitus tarkensi 20.3.2020 linjauksiaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä, joten opetusalaa koskevaa kohtaa päivitettiin sen jälkeen. Ohjeita tarkennetaan edelleen tarpeen mukaan.

Valtioneuvosto ja toimivaltaiset viranomaiset saattavat päätökset ja suositukset voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti. Viranomaiset antavat tarkempia ohjeita vastuidensa mukaisesti.

Valmiuslain (1552/2011) tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo, maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Laissa määritellään valmiuslain mukaiset poikkeusolot, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi vaikutuksiltaan erityisen vakaavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt tartuntatauti.

Lain 13 luvussa säädetään julkis- ja yksityisoikeudellisista palvelussuhteista, esimerkiksi palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta tietyissä tilanteissa.

Hallituksen linjauksen mukaan toimenpiteet ovat voimassa 13. huhtikuuta 2020 asti.

Toimialoja koskevia linjauksia

KT:n arvio perustuu hallituksen linjauksiin ja valmiuslain tulkintaan. On selvää, että kuntasektorin toimialat ovat eri tilanteessa. Osa toiminnoissa suljetaan tilapäisesti, osassa toimintoja työ pikemminkin lisääntyy.

Varhaiskasvatus

Hallituksen linjaukset: Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhemmille työssäkäynti. Valtioneuvosto linjaa, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät niin.

KT: Mikäli päiväkoti suljetaan palveluiden keskittämisen vuoksi, eikä palkansaajaa voida sijoittaa toiseen päiväkotiin tai toisiin töihin, selvitetään mahdollisuus etätöihin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, katso ohjeita kohdasta Työ- ja virkatehtävien järjestämistä koskevia vaihtoehtoja.

Opetusala

Hallituksen linjaukset: Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1–3 luokkien lähiopetus sitä tarvitseville.

Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin.

Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin.

Hallitus tarkensi 20.3.2020 esiopetusta ja perusopetusta koskevia linjauksiaan, ja ne tulevat voimaan 23.3.2020. Perusopetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää perusopetusta lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa. Säännös ei koske esiopetuksen oppilaita ja perusopetuksen 1−3 vuosiluokkien oppilaita.

Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa 1−3 luokkien oppilaiden lähiopetus rajattiin aluksi niihin oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla. Linjausta päädyttiin tarkentamaan, koska kriittisten alojen määritelmä herätti hämmennystä ja vaihtelevia tulkintoja perusopetuksen järjestäjissä. Kaikki peruskoulun 1−3 luokkien oppilaat voivat saada tarvittaessa opetusta myös lähiopetuksen muodossa. Kouluun ei ole kuitenkaan 20.3.2020 linjaukseen tehdyn tarkennuksen jälkeenkään pakko mennä. Myös 1−3 vuosiluokkien oppilaille suositellaan vahvasti osallistumista opetukseen etänä. 

Lähiopetuksen sijaan kaikkien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Lähiopetuksen sijaan kaikkien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

KT: Yleissivistävän koulujen opettajien työskentely jatkuu etätyönä poislukein erityistilanteet, jotka hallitus on linjannut.

Ammatillisen koulujen tilat suljetaan ja lähiopetus keskeytetään hallituksen linjauksen mukaisesti. Lähiopetuksen sijaan opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisilla tavoilla.

Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen tilat on määrätty suljetuiksi ajalle 18.3.−13.4.2020 eikä kyseisenä aikana koulutuksen järjestäjällä ole velvoitteita opetuksen järjestämiselle. Jos koulutuksenjärjestäjä katsoo, että vapaan sivistystyön opetusta tai taiteen perusopetusta on mahdollista järjestää esimerkiksi etäopetuksena, voi koulutuksenjärjestäjä niin tehdä. Asian päättää koulutuksenjärjestäjä. Tällöin opettajien palvelussuhteenehdot määräytyvät koulutuksenjärjestäjän omien paikallisten ratkaisujen mukaan.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Hallituksen linjaukset: Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti vähennetään kiireetöntä toimintaa. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Samaan aikaan joustetaan lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista.

Varaudutaan velvoittamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin.

KT: Seurataan viranomaisten määräyksiä. Työvoimareservin käyttöönotosta katso valmiuslain 95 §:n 2 momentti, jonka mukaan työvoimaviranomainen antaa työvelvolliselle työmääräyksen. Lisätietoa löytyy myös kohdasta Työaika- ja vuosilomasääntelyä koskevia poikkeuksia.

Yksiköt, joissa toiminta on keskeytetty

Hallituksen linjaus: Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset.

KT: Yleislinjaus etätyön suosimisesta koskee myös näitä toimintoja. Ks. Muut työoikeudelliset vaihtoehdot.

Etätyötä koskevat valtioneuvoston linjaukset

Hallituksen linjaus: Julkisen sektorin työnantajat määräävät etätyöhön ne julkisen sektorin työntekijät, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

KT: Linjauksen mukaan priorisoidaan etätöitä mahdollisuuksien mukaan. Tämä tarkoittaa kaikissa kuntasektorin toiminnoissa sitä, että ennen kuin muista toimenpiteistä voidaan päättää, etätyön mahdollisuus selvitetään.

Työ- ja virkatehtävien järjestämistä koskevia vaihtoehtoja

Työskentelypaikan, työtehtävien ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen

Lähtökohtana on, että työnantaja työnjohdollisesti määrää mitä, missä, milloin ja miten työt tehdään.

Työnantaja määrää työnjohto- ja valvontaoikeutensa perusteella paikasta, jossa työ- ja virkatehtävät suoritetaan, ellei työsopimuksessa ole rajoitettu tätä työnantajan oikeutta. Työnantaja voi myös yksipuolisesti tehdä töiden asianmukaisen järjestelyn kannalta tarpeellisia muutoksia tehtäviin sekä järjestellä työtehtäviä ja työaikoja siten, että työt tulevat tehdyksi myös muuttuneissa olosuhteissa.

Työntekijä voidaan myös KVTES:n I luvun 10 §:n mukaisesti siirtää enintään kahdeksaksi viikoksi kerrallaan muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella pitää hänelle sopivina. Tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työntekijä voidaan siirtää pidemmäksi ajaksi vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on olemassa irtisanomisperuste.

Mikäli työnantajayksikkö ottaa käyttöön esimerkiksi yli 70- vuotiaiden koteihin toimitettavat ruokapalvelut tai etäyhteyksien kautta toimivan viriketoiminnan, keskeytettyjen toimintojen henkilöstön mahdollisuus toimia näissä tehtävissä selvitetään. Sama koskee myös esimerkiksi koulunkäynninohjaajia ja vastaavaa henkilökuntaa.

Kunnallisen viranhaltijalain 23 §:n perusteella työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin normaalin työnjohto-oikeuden perusteella, kun toiminnan uudelleenjärjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta ennen kuin päätös tehdään.

Poikkeusoloissa kuuleminen voidaan suorittaa myös suullisesti ilman ilmoitusaikoja. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja siihen liitetään oikaisuvaatimusoikeus.

Myös viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen voi olla mahdollista, mikäli kunnallisen viranhaltijalain 24 §:n edellytykset täyttyvät.

Järjestelyillä voi olla vaikutusta palkkaukseen. Mikäli tehtävät muuttuvat olennaisesti, myös palkkausta muutetaan sopimusmääräysten mukaisesti, (ks. KVTES II luku 10 §).

Toiminnot, jotka hallitusten linjausten mukaan keskeytetty

Työsopimuslain 2 luvun 12 § mukainen palkanmaksuvelvollisuus sekä lomauttaminen

Muun muassa aloilla, joissa toiminta on hallituksen linjausten mukaan keskeytetty eikä etätyötä ole mahdollista teettää, maksetaan työsopimuslain 2 luvun 12 § mukainen palkka.

Oikeus palkkaan työnteon estyessä

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, hänellä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, kuitenkin enintään 14 päivältä.

Määräys koskee työnteon estymistä työsopimuksen osapuolista riippumattomista syistä. Työnantajan sinänsä pitää varautua toimintaan kuuluviin normaaleihin häiriöihin kuten tavallisiin sairaudesta johtuviin poissaoloihin.

Hallituksen linjaus on aiheuttanut poikkeuksellisen ennalta arvaamattoman tilanteen. Osa toimintayksiköistä (esim. museot, uima- ja urheiluhallit jne.) joudutaan sulkemaan. Mikäli korvaavaa työtä näiden toimintayksiköiden palkansaajille ei ole tarjolla, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus loppuu 14 päivän jälkeen.

Neljäntoista päivän määräaika lasketaan ensisijaisesti työnteon esteen alkamisesta (esim. 18.3.). Mikäli palkansaajalle järjestyy esimerkiksi viikoksi töitä toisessa työpisteessä, aika lasketaan tämän työn päättymisestä.

Kyseistä määräystä suositellaan sovellettavaksi myös virkasuhteisiin.

Lomauttaminen

KT antaa lomauttamisesta lisäohjeistusta tietojen tarkentuessa.

Toiminnan ollessa keskeytyneenä voidaan aloittaa myös lomautusta koskeva valmistelu. KVTES VIII luvun 2 § 1 mom. soveltamisohjeen mukaan työnantajalla ei ole ilmoitusvelvollisuutta tilanteissa, joissa työnteon este johtuu työsopimuslaissa tarkoitetuissa tapauksista (TSL 2:12).

Viranhaltijoiden osalta ei ole vastaavaa määräystä, mikä tarkoittaisi, että KVTES:n VIII luvun mukainen ilmoitusaika yksi kuukausi olisi tässäkin tilanteessa käytössä.
Lomautusilmoitus toimitetaan kuitenkin palkansaajalle, jotta hän voi tarvittaessa toimittaa sen eteenpäin työttömyyskassalle tai Kelalle.

Laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa 15 §:ssä säädetään siitä, missä tilanteissa yhteistoimintamenettely voi estyä. Tällöin lomautuksista voidaan päättää ilman yhteistoimintamenettelyä.  

Työaika- ja vuosilomasääntelyä koskevia poikkeuksia

Hallituksen linjaus: Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

KT: Valmiuslain (1552/2011) 93 §:n mukaan palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa. Kyseisen säännöksen mukaan

Maanpuolustuksen, väestön terveydenhuollon, toimeentulon tai turvallisuuden taikka maan talouselämän turvaamisen välttämättä edellyttäessä työajan pidentämistä tai työajan poikkeavaa sijoittelua 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa saadaan tilapäisesti poiketa:

1) työaikalain (872/2019) lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä; (5.7.2019/884)

2) vuosilomalain (162/2005) vuosiloman antamista koskevista säännöksistä.

Terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla väestön terveydenhuollon, toimeentulon tai turvallisuuden vuoksi myös 3 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa.

Valmiuslain 93 §:n soveltamisesta tullaan säätämään valtioneuvoston asetuksella väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa etäitä vuosilomalain, työaikalain, työsopimuslain säännöksiä. Asetusluonnoksen 1 §:n mukaan asetusta voidaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnoissa sekä poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Asetusta koskevan ehdotuksen 2 §:n 3 kohdan mukaan työnantaja saa vuosilomalain ja sen 30 §:ään perustuvan työehtosopimusmääräyksen estämättä keskeyttää jo aloitetun vuosiloman. Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta tekemän muistion (S.2) mukaan työnantajalla olisi oikeus siirtää jo ilmoittamansa ja vahvistamansa vuosiloman ajankohta. Lisäksi työnantajalla olisi tilanteen vaatiessa oikeus keskeyttää työntekijän jo alkanut vuosiloma.

Työ- ja elinkeinoministeriön muistion (s.2) mukaan asetus koskisi kaikkea vuosilomalaissa säädettyä vuosilomaa (24 arkipäivän pituinen kesäloma ja 6 arkipäivän pituinen talviloma) sekä säästövapaata. Asetusta sovellettaisiin myös työehtosopimukseen perustuvaan pidempään vuosilomaan. Sen sijaan asetus ei koskisi pelkästään työehtosopimukseen perustuvaa vapaata esimerkiksi lomarahanvaihtovapaata.

Jos asetus tulee voimaan, työnantaja voisi keskeyttää asetuksen 1 §:ssä mainitun henkilöstön vuosilomat sekä siirtää vahvistamansa loman ajankohtaa ja määrätä loman pidettäväksi myöhemmin. Asetusta saisi asetusluonnoksen 2 § 2 momentin mukaan soveltaa, jos toimenpiteet olisivat tarpeen koronavirusepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten työjärjestelyjen vuoksi. Ehdotusta koskevan muistion (s. 2) mukaan poikkeustoimilla ei saisi vaarantaa henkilöstön turvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lomat tulisi antaa henkilöstölle heti, kun tilanne sen sallii.

Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomanlain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä on eduskunnan käsittelyssä. Eduskuntakäsittelyä jatketaan 18.3.2020.

Työaikamääräykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osalta valmiuslaki antaa oikeuden poiketa vuorokautisista ja viikoittaisista lepoaikamääräyksistä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuorokautisen lepoajan pääsäännöstä (11 tuntia) tai viikkolevon vähimmäismäärästä voi tilapäisesti poiketa Myös ylityön enimmäismääristä saa poiketa. Poiketa voi asetuksen voimassaoloajan. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle eikä työntekijän terveydelle.

Työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset korvausmääräykset esim. epämukavan työajan tai lisä-, ylityön korvaamisesta ovat voimassa.

Karanteenit

Hallituksen linjaus: Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.

KT: KT:n ohjeet karanteenista (mm. tartuntatautilain mukainen päiväraha) ovat voimassa, ks. KT:n ohjeistus koronavirusepidemian varalle 4.3.2020 >

Muut poissaolot

Sairauslomien ja tartuntatautilakiin liittyvissä tilanteissa KT:n 4.3.2020 antamat ohjeet ovat voimassa. >

Tilapäisen hoitovapaan poissaolon ja palkan määräykset ovat normaalisti voimassa (KVTES V luku 9 §).

Tilapäiseksi hoitovapaaksi ei kuitenkaan lueta tilannetta, jossa palkansaaja jää kotiin valvomaan lasta, joka on etäopetuksessa. Kyse on palkattomasta poissaolosta, ellei palkansaaja ole etätöissä tai kyse ole TSL 2: 12 mukaisesta tilanteesta. Kyse voi myös olla palkattomasta poissaolosta perhesyistä (TSL 4 :7).

Muualla verkossa


17.3.2020 julkaistua ohjetta on päivitetty 18.3.2020 päivittämällä työaika- ja vuosilomasääntelyä koskevia poikkeuksia koskeva osuus.

Ohjetta on päivitetty 19.3.2020 tarkentamalla vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta koskevaa kohtaa.

Ohjetta on päivitetty 21.3.2020 hallituksen antamien 13 luokkien opetusta koskevien tarkennusten jälkeen.