Ohje
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES

Valmiuslakiin liittyviä työnantajatoimenpiteitä

Hallitus antoi 17.3.2020 valmiuslain käyttöönotosta asetuksen eduskunnalle. Lain 13 luvussa säädetään julkis- ja yksityisoikeudellisista palvelussuhteista, esimerkiksi palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta tietyissä tilanteissa.

Valtioneuvoston 15.6.2020 antaman päätöksen mukaisesti Suomessa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:n mukaiset poikkeusolot. Valmiuslain ja sen nojalla annettujen asetusten soveltaminen on päättynyt. Työnantaja ei voi enää 16.6.2020 alkaen vedota valmiuslakiin tai valmiuslain nojalla annettuihin asetuksiin toimenpiteissään.

Hallitus antoi 17.3.2020 valmiuslain käyttöönotosta asetuksen eduskunnalle. KT julkaisi ohjeet valmiuslakiin liittyvistä toimenpiteistä 17.3.2020 klo 16 ja tarkensi ohjeita 18.3.2020 päivittämällä kohdan, jossa käsitellään Työaika- ja vuosilomasääntelyä koskevia poikkeuksia. Ohjetta tarkennettiin myös 19.3.2020 päivittämällä opetusalaa koskevaa kohtaa vapaan sivistyön ja taiteen perusopetuksen etäopetukseen liittyen. Hallitus tarkensi 20.3.2020 linjauksiaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä, joten opetusalaa koskevaa kohtaa päivitettiin sen jälkeen. Ohjetta on päivitetty 14.4.2020 vastamaan tilannetta, jossa asetus on jo voimassa eikä kyse ole enää asetusluonnoksesta. Muutoksia on tehty etenkin työaika- ja vuosilomasääntelyä koskevia poikkeuksia käsittelevään kohtaan. Ohjeita tarkennetaan edelleen tarpeen mukaan.

Valtioneuvosto ja toimivaltaiset viranomaiset saattavat päätökset ja suositukset voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti. Viranomaiset antavat tarkempia ohjeita vastuidensa mukaisesti.

Valmiuslain (1552/2011) tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo, maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Laissa määritellään valmiuslain mukaiset poikkeusolot, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi vaikutuksiltaan erityisen vakaavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt tartuntatauti.

Lain 13 luvussa säädetään julkis- ja yksityisoikeudellisista palvelussuhteista, esimerkiksi palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta tietyissä tilanteissa.

Hallituksen linjauksen mukaan osa toimenpiteistä on voimassa 13. toukokuuta 2020 ja osa 15.6.2020 asti.

Toimialoja koskevia linjauksia

KT:n arvio perustuu hallituksen linjauksiin ja valmiuslain tulkintaan. On selvää, että kuntasektorin toimialat ovat eri tilanteessa. Osa toiminnoissa suljetaan tilapäisesti, osassa toimintoja työ pikemminkin lisääntyy.

Varhaiskasvatus

Hallituksen linjaukset: Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhemmille työssäkäynti. Valtioneuvosto linjasi, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät niin. Linjaus oli voimassa 13.5.2020 asti. Varhaiskasvatuksen oppilaat palaavat lähiopetukseen jälleen 14.5.2020.

KT: Mikäli päiväkoti suljetaan palveluiden keskittämisen vuoksi, eikä palkansaajaa voida sijoittaa toiseen päiväkotiin tai toisiin töihin, selvitetään mahdollisuus etätöihin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, katso ohjeita kohdasta Työ- ja virkatehtävien järjestämistä koskevia vaihtoehtoja.

Opetusala

Hallituksen linjaukset: Valtioneuvoston 17.3.2020 annetun linjauksen mukaan koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään 18.3.2020 lähtien. Linjaus on voimassa 13.5.2020 asti. Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1–3 luokkien lähiopetus sitä tarvitseville.

Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin.

Hallitus tarkensi 20.3.2020 esiopetusta ja perusopetusta koskevia linjauksiaan, ja ne tulevat voimaan 23.3.2020 ja ovat voimassa 13.5.2020 asti. Perusopetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää perusopetusta lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa. Säännös ei koske esiopetuksen oppilaita ja perusopetuksen 1−3 vuosiluokkien oppilaita.

Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa 1−3 luokkien oppilaiden lähiopetus rajattiin aluksi niihin oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla. Linjausta päädyttiin tarkentamaan, koska kriittisten alojen määritelmä herätti hämmennystä ja vaihtelevia tulkintoja perusopetuksen järjestäjissä. Kaikki peruskoulun 1−3 luokkien oppilaat voivat saada tarvittaessa opetusta myös lähiopetuksen muodossa. Kouluun ei ole kuitenkaan 20.3.2020 linjaukseen tehdyn tarkennuksen jälkeenkään pakko mennä. Myös 1−3 vuosiluokkien oppilaille suositeltiin vahvasti osallistumista opetukseen etänä 13.5.2020 saakka. 

Lähiopetuksen sijaan kaikkien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla 13.5.2020 asti, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Valtioneuvoston 6.5.2020 antaman linjauksen mukaan lukioita, ammatillisia oppilaitoksia ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitukset ovat voimassa 13.5.2020 asti. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön tilojen käyttöä opetukseen hallitaan 14.5.2020 alkaen tartuntatautilain mukaisilla toimenpiteillä. Valtioneuvosto suosittaa etäopetuksen jatkamista lukukauden loppuun. Koulutuksen järjestäjät päättävät itse, missä määrin lähiopetusta tarvittaessa järjestetään.

Taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevat rajoitukset ovat voimassa 13.5.2020 asti, jonka jälkeen taiteen perusopetuksen oppilaitosten tilat avataan vastaavasti lähiopetukselle. Taiteen perusopetuksen järjestäjät tulevat niitä koskevan lainsäädännön puitteissa itse päättämään etäopetuksen jatkamisesta ja lähiopetukseen siirtymisestä.

KT: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti perusopetuksen oppilaat palaavat lähiopetukseen 14.5.2020.

Toisen asteen koulutuksessa (lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus) sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa Valtioneuvosto on suositellut etäopetuksen jatkamista lukuvuoden loppuun asti.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Hallituksen linjaukset: Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kunta voi edelleen luopua kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Samaan aikaan joustetaan lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista.

KT: Seurataan viranomaisten määräyksiä. Lisätietoa löytyy myös kohdasta Työaika- ja vuosilomasääntelyä koskevia poikkeuksia.

Yksiköt, joissa toiminta on keskeytetty

Hallituksen linjaus: 17.3.2020 annetun linjauksen mukaan suljettiin valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset.

Valtioneuvoston 6.5.2020 annetun linjauksen mukaan nyt suljettuna olevat julkiset sisätilat (valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasali-palvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset) avataan 1.6.2020 alkaen hallitusti ja asteittain.

Aluehallintovirastot antavat julkisia tiloja koskevat ohjeet tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi tarvittavista hygienia- ja muista vaatimuksista sekä asiakasmäärien rajoituksista tiloissa. Kirjojen ja muun aineistojen uloslainaaminen kirjastoista sallitaan välittömästi.

Ulkoharrastuspaikat avataan 14.5.2020 alkaen kokoontumisrajoituksia noudattaen. Sisätilojen ja alueellisesti rajattujen ulkotilojen, kuten huvipuistojen, eläintarhojen ja kesäteattereiden osalta turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistusten kautta.

KT: Valtioneuvoston yleislinjaus etätyön suosimisesta koskee myös näitä toimintoja. Katso myös Työ- ja virkatehtävien järjestämistä koskevia vaihtoehtoja.

Etätyötä koskevat valtioneuvoston linjaukset

Hallituksen linjaus: Julkisen sektorin työnantajat määräävät etätyöhön ne julkisen sektorin työntekijät, joiden työtehtävät sen mahdollistavat. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi asiasta suosituksen 11.3.2020.

Valtioneuvoston periaatepäätöksellä 6.5.2020 etätyösuositusta jatketaan toistaiseksi. Suositusta on perusteltua jatkaa, jotta altistusta lähikontakteille ja tartuntariskille voidaan vähentää. Suositusta arvioidaan uudelleen kesän jälkeen.

KT: Linjauksen mukaan priorisoidaan etätöitä mahdollisuuksien mukaan. Tämä tarkoittaa kaikissa kuntasektorin toiminnoissa sitä, että ennen kuin muista toimenpiteistä voidaan päättää, etätyön mahdollisuus selvitetään.

Työ- ja virkatehtävien järjestämistä koskevia vaihtoehtoja

Työskentelypaikan, työtehtävien ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen

Lähtökohtana on, että työnantaja työnjohdollisesti määrää mitä, missä, milloin ja miten työt tehdään.

Työnantaja määrää työnjohto- ja valvontaoikeutensa perusteella paikasta, jossa työ- ja virkatehtävät suoritetaan, ellei työsopimuksessa ole rajoitettu tätä työnantajan oikeutta. Työnantaja voi myös yksipuolisesti tehdä töiden asianmukaisen järjestelyn kannalta tarpeellisia muutoksia tehtäviin sekä järjestellä työtehtäviä ja työaikoja siten, että työt tulevat tehdyksi myös muuttuneissa olosuhteissa.

Työntekijä voidaan myös KVTES:n I luvun 10 §:n mukaisesti siirtää enintään kahdeksaksi viikoksi kerrallaan muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella pitää hänelle sopivina. Tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työntekijä voidaan siirtää pidemmäksi ajaksi vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on olemassa irtisanomisperuste.

Mikäli työnantajayksikkö ottaa käyttöön esimerkiksi yli 70-vuotiaiden koteihin toimitettavat ruokapalvelut tai etäyhteyksien kautta toimivan viriketoiminnan, keskeytettyjen toimintojen henkilöstön mahdollisuus toimia näissä tehtävissä selvitetään. Sama koskee myös esimerkiksi koulunkäynninohjaajia ja vastaavaa henkilökuntaa.

Kunnallisen viranhaltijalain 23 §:n perusteella työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin normaalin työnjohto-oikeuden perusteella, kun toiminnan uudelleenjärjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta ennen kuin päätös tehdään.

Poikkeusoloissa kuuleminen voidaan suorittaa myös suullisesti ilman ilmoitusaikoja. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja siihen liitetään oikaisuvaatimusoikeus.

Myös viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen voi olla mahdollista, mikäli kunnallisen viranhaltijalain 24 §:n edellytykset täyttyvät.

Järjestelyillä voi olla vaikutusta palkkaukseen. Mikäli tehtävät muuttuvat olennaisesti, myös palkkausta muutetaan sopimusmääräysten mukaisesti, (ks. KVTES II luku 10 §).

Toiminnot, jotka hallitusten linjausten mukaan keskeytetty

Työsopimuslain 2 luvun 12 § mukainen palkanmaksuvelvollisuus

Muun muassa aloilla, joissa toiminta on hallituksen linjausten mukaan keskeytetty eikä etätyötä ole mahdollista teettää, maksetaan työsopimuslain 2 luvun 12 § mukainen palkka.

Oikeus palkkaan työnteon estyessä

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, hänellä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, kuitenkin enintään 14 päivältä.

Määräys koskee työnteon estymistä työsopimuksen osapuolista riippumattomista syistä. Työnantajan sinänsä pitää varautua toimintaan kuuluviin normaaleihin häiriöihin kuten tavallisiin sairaudesta johtuviin poissaoloihin.

Hallituksen linjaus on aiheuttanut poikkeuksellisen ennalta arvaamattoman tilanteen. Osa toimintayksiköistä (esim. museot, uima- ja urheiluhallit jne.) joudutaan sulkemaan. Mikäli korvaavaa työtä näiden toimintayksiköiden palkansaajille ei ole tarjolla, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus loppuu 14 päivän jälkeen.

Neljäntoista päivän määräaika lasketaan ensisijaisesti työnteon esteen alkamisesta (esim. 18.3.).

Kyseistä määräystä suositellaan sovellettavaksi myös virkasuhteisiin. Kyseistä suositusta sovellettaessa työnantajan on kuitenkin otettava huomioon se, ettei KT osaa sanoa, kuinka asia ratkaistaisiin mahdollisessa riitatilanteessa tuomioistuimessa. Työnantaja viime kädessä vastaa tekemästään päätöksestä.

Lomauttaminen

KT antaa lomauttamisesta lisäohjeistusta tietojen tarkentuessa.

Toiminnan ollessa keskeytyneenä voidaan aloittaa myös lomautusta koskeva valmistelu. KVTES VIII luvun 2 § 1 mom. soveltamisohjeen mukaan työnantajalla ei ole ilmoitusvelvollisuutta tilanteissa, joissa työnteon este johtuu työsopimuslaissa tarkoitetuissa tapauksista (TSL 2:12).

Viranhaltijoiden osalta ei ole vastaavaa määräystä, mikä tarkoittaisi, että KVTES:n VIII luvun mukainen ilmoitusaika yksi kuukausi olisi tässäkin tilanteessa käytössä.
Lomautusilmoitus toimitetaan kuitenkin palkansaajalle, jotta hän voi tarvittaessa toimittaa sen eteenpäin työttömyyskassalle tai Kelalle.

Laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa 15 §:ssä säädetään siitä, missä tilanteissa yhteistoimintamenettely voi estyä. Tällöin lomautuksista voidaan päättää ilman yhteistoimintamenettelyä.  

Työaika- ja vuosilomasääntelyä koskevia poikkeuksia

Hallituksen linjaus: Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

KT: Valmiuslain (1552/2011) 93 §:n mukaan palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa. Kyseisen säännöksen mukaan

Maanpuolustuksen, väestön terveydenhuollon, toimeentulon tai turvallisuuden taikka maan talouselämän turvaamisen välttämättä edellyttäessä työajan pidentämistä tai työajan poikkeavaa sijoittelua 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa saadaan tilapäisesti poiketa:

1) työaikalain (872/2019) lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä; (5.7.2019/884)

2) vuosilomalain (162/2005) vuosiloman antamista koskevista säännöksistä.

Terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla väestön terveydenhuollon, toimeentulon tai turvallisuuden vuoksi myös 3 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa.

Valmiuslain 93 §:n soveltamisesta on säädetty valtioneuvoston asetuksella väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain, työsopimuslain säännöksiä. Asetus 128/2020 väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä on voimassa 18.3.−13.4.2020. Asetus 190/2020 väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä oli voimassa 14.4.−13.5.2020. Asetuksia 128/2020 ja 190/2020 voitiin soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnoissa sekä poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Valmiuslain 93 §:n soveltamisesta on säädetty uudelleen 14.5.−15.6.2020 voimassa olevalla valtioneuvoston asetuksella 362/2020 väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain, työsopimuslain säännöksiä. Asetuksen soveltamisen edellytyksenä on, että hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntatautiepidemian aikana työvoiman riittävyyttä ei voida turvata vuosilomalakia, työaikalakia ja työsopimuslain 6 luvun 3 §:n 2 momenttia soveltamalla. Toimivaltuuksien käytön on oltava välttämätöntä työnantajan toiminnan turvaamiseksi, ja toimien on oltava oikeassa suhteessa toimivaltuuksien käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään.

Asetuksen 1 §:n mukaan asetusta voidaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Asetuksen 2 §:n mukaan työnantaja saa vuosilomalain ja sen 30 §:ään perustuvan työehtosopimusmääräyksen estämättä poiketa vuosiloman ilmoittamista koskevista säännöksistä tai määräyksistä, siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa ja keskeyttää jo aloitetun vuosiloman.

Asetus koskee kaikkea vuosilomalaissa säädettyä vuosilomaa (24 arkipäivän pituinen kesäloma ja 6 arkipäivän pituinen talviloma) sekä säästövapaata. Asetusta sovelletaan myös työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaan pidempään vuosilomaan. Sen sijaan asetus ei koske pelkästään työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvaa vapaata esimerkiksi lomarahanvaihtovapaata.

Toimenpiteillä ei saa vaarantaa henkilöstön turvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lomat on annettava henkilöstölle heti, kun tilanne sen sallii.

Työaikamääräykset

Valmiuslaki antaa oikeuden poiketa vuorokautisista ja viikoittaisista lepoaikamääräyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa, mikäli se on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Pelastustoimessa voitiin valmiuslain nojalla poiketa lepoaikamääräyksistä 13.5.2020 asti. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuorokautisen lepoajan pääsäännöstä (11 tuntia) tai viikkolevon vähimmäismäärästä voi tilapäisesti poiketa. Myös enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä ylityön enimmäismääristä saa poiketa ja työntekijällä voidaan teettää ylityötä ilman tämän suostumusta. Määräyksistä ja säännöksistä poikkeaminen on mahdollista asetuksen voimassaoloaikana. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle eikä työntekijän terveydelle. Työnantajan on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista.

Työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset korvausmääräykset, esim. epämukavan työajan tai lisä-, ylityön korvaamisesta, ovat voimassa.

Karanteenit

Hallituksen linjaus: Maahan saapuvan henkilön tulee 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja ja noudattaa omaehtoista karanteenia.

Omaehtoisessa karanteenissa sallitaan liikkuminen työpaikan ja asuinpaikan välillä sekä muu välttämätön liikkuminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtäviin tulevan on syytä sopia työnantajan kanssa mahdollisista työjärjestelyistä. Työnantajan on arvioitava tartuntariski ja muutettava tarvittaessa työtehtäviä 14 vuorokauden ajan maahan saapumisesta asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä työyhteisön turvallisuuden varmistamiseksi.

KT: Noudatetaan hallituksen linjausta. Työnantajan on keskusteltava työntekijän/viranhaltijan kanssa menettelytavoista ja selvitettävä mm. etätyön mahdollisuudet.

Muut poissaolot

Sairauslomien ja tartuntatautilakiin liittyvissä tilanteissa KT:n 4.3.2020 antamat ohjeet ovat voimassa. >

Tilapäisen hoitovapaan poissaolon ja palkan määräykset ovat normaalisti voimassa (KVTES V luku 9 §).

Tilapäiseksi hoitovapaaksi ei kuitenkaan lueta tilannetta, jossa palkansaaja jää kotiin valvomaan lasta, joka on etäopetuksessa. Kyse on palkattomasta poissaolosta, ellei palkansaaja ole etätöissä tai kyse ole TSL 2: 12 mukaisesta tilanteesta. Kyse voi myös olla palkattomasta poissaolosta perhesyistä (TSL 4 :7).

Muualla verkossa


Ohje on julkaistu ensimmisen kerran 17.3.2020.

Tämän jälkeen ohjetta päivitettiin 18.3.2020 lisäämällä siihen osuus työaika- ja vuosilomasääntelyä koskevista poikkeuksista.

Ohjetta päivitettiin 19.3.2020 tarkentamalla vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta koskevaa kohtaa ja 21.3.2020 hallituksen antamien 13 luokkien opetusta koskevien tarkennusten jälkeen.

Ohjetta on päivitetty 14.4.2020.

Ohje päivitettiin myös 18.5.2020 vastamaan sen hetkistä tilannetta.

Sivua on päivitetty 30.6.2020 lisäämällä tietoa valmiuslain ja sen nojalla annettujen asetusten soveltamisen päättymisestä.