Ohje
KVTES

KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen ohje työsopimuslain 1 luvun 5 §:n soveltamiseen (työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet)

KT ja pääsopijajärjestöt ovat tehneet 25.6.2025 muistion, jossa annetaan yhteinen ohje työsopmuslain 1 luvun 5 §:n soveltamiseen.
 

KVTES 2022–2025:n toimeksianto:

KVTES 2022–2025:n allekirjoituspöytäkirjan 11 § sisältää sopimuskaudella 1.5.2022–30.4.2025 toimivat työryhmät.

”Työsopimuslain 1 luku 5 § ohjeistus” -työryhmän tarkoituksena on laatia ohjeistus yleisimpiin tilanteisiin, joissa katko työsuhteiden välillä voi vaikuttaa työehtosopimuksen mukaisiin etuihin (esim. vuosiloma).

Tämän muistion ohjeistus ja arviot lainkohdan tulkinnasta perustuvat lainkohdan esitöissä ja oikeuskirjallisuudessa esitettyyn. 

Työsopimuslain (TSL) 1 luvun 5 §:

Työsopimuslain 1 luvun 5 §:

Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.
 

TSL 1 luvun 5 §:n sovellettaessa työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena, kun kyse on 

  • useasta peräkkäisistä,
  • toisiaan keskeytymättömänä eli välittömästi,
  • tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin 
  • jatkuvista määräaikaisista työsopimuksista. 
     

Näiden ehtojen täyttyessä työsuhde-etuudet määräytyvät kuten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, vaikka työsuhteet olisivat määräaikaisia ja niiden väliin jäisi lyhytaikainen keskeytys.

Lainkohta koskee määräaikaisia työsopimuksia. Määräaikaisille työsopimuksille on aina oltava työsopimuslain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetut perustellut syyt. 

Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja kohtelee työntekijöitään tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työnantajan olisi syytä kiinnittää huomiota TSL 1 luvun 5 §:n soveltamiseen ja varmistua, että se toimii samankaltaisissa tilanteissa samalla tavoin. 

TSL 1 luvun 5 § koskee ainoastaan työsuhteisia. Säännös ei tule sovellettavaksi virkasuhteisten kohdalla. 

Mitä laissa tarkoitetaan ilmaisulla ”useita peräkkäisiä”?

Laissa ei määritellä sitä, kuinka monta määräaikaista työsopimusta on ”useita peräkkäisiä”. Lainkohdan soveltaminen yksittäistapauksessa edellyttää tapauskohtaista kokonaisharkintaa. 

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia tulkintoja siitä, miten lainkohtaa sovelletaan. Sanamuodon perusteella ilmaus ”useita peräkkäisiä” edellyttäisi vähintään kolmea määräaikaista työsopimusta (minimi siis 1+1= useita, 1+1+1 = useita peräkkäisiä). Oikeuskirjallisuudessa on esitetty myös, että kaksikin peräkkäistä työsuhdetta voisi joissain tilanteissa riittää. TSL 1 luvun 5 §:n soveltumista voisi tällöin puoltaa esimerkiksi näiden kahden määräaikaisuuden pitkä kokonaiskesto.

Työsopimuslain esitöissä on todettu, että säännöksen soveltumisen kannalta ratkaisevaa on, onko työntekijä tehnyt työnantajalle jatkuvasti työtä määräaikaisten työsopimusten perusteella.

Mitä lainkohdassa tarkoitetaan ilmaisulla ”lyhytaikaisin keskeytyksin”?

Laissa ei määritellä myöskään sitä, kuinka pitkiä ”lyhytaikaiset keskeytykset” voivat olla. Näin ollen myös lyhytaikaisten keskeytysten sallittu pituus määräaikaisuuksien välillä on ratkaistava kussakin yksittäistapauksessa kokonaisharkinnalla.

Kokonaisarviointiin vaikuttaa mm. määräaikaisten työsopimusten kokonaiskesto ja se, miten pitkän ajanjakson aikana arvioitavana oleva työsuhde-etuus karttuu. Pykälän soveltuminen ratkaistaan erikseen kunkin työsuhteen pituuteen perustuvan työsuhde-etuuden (esim. raskausvapaan tai sairauspoissaoloajan palkallisuuden) tullessa ajankohtaiseksi.

Jos useiden peräkkäisten määräaikaisuuksien väliin jää vain sellaisia lyhytaikaisia keskeytyksiä, jolloin työtä ei muutoinkaan olisi - esimerkiksi viikonloppu tai juhlapyhä - voi kysymyksessä olla TSL 1 luvun 5 §:n mukainen lyhytaikainen keskeytys. Tässäkin tilanteessa tulee täyttyä ehto, jonka mukaan työsuhteita on ollut useita peräkkäisiä.

Mitä TSL 1 luvun 5 §:n soveltaminen tarkoittaa?

Kun TSL 1 luvun 5 § tulee sovellettavaksi, työsuhde-etuudet määräytyvät kuten tilanteessa, jossa työsuhde olisi ollut yhdenjaksoinen. Työsuhteet säilyvät kuitenkin edelleen määräaikaisina, jos määräaikaisuudella on lain mukainen peruste.  

Jos taas työsuhteiden väliin jää pidempi kuin lyhytaikainen keskeytys tai määräaikaisia työsopimuksia ei ole useita peräkkäisiä, ei TSL 1 luvun 5 §:ää sovelleta. Tällöin aiemmat työsuhteet eivät vaikuta työsuhde-etuuksien kertymiseen.

Mihin työsuhde-etuuksiin TSL 1 luvun 5 §:n soveltamisella voi olla vaikutusta?

Työsopimuslain 1 luvun 5 §:n soveltamisella voi olla vaikutus esimerkiksi seuraaviin työsuhde-etuuksiin:

Vuosiloman pituus (KVTES IV luku 5 §)

  • Sairauspoissaoloajan palkallisuus (KVTES V luku 2 §)
  • Perhevapaiden palkallisuus (KVTES V luku 7–8 §)
  • Mahdolliset työnantajan omat työsuhde-etuudet

Ks. vastaavat sopimusmääräykset eri työ- ja virkaehtosopimuksissa.

Käytännön ohjeita TSL:n 1 luvun 5 §:n soveltamiseen

  • Sairauspoissaoloajan, perhevapaiden palkallisuuden tai pitemmän vuosilomakertymän piiriin pääsemisen edellytyksenä olevan palvelussuhteen kestoa koskevan ehdon laskeminen alkaa usean määräaikaisen työsopimuksen muodostaman ketjun alusta lukien.
     
  • Jo maksettuja etuuksia korjataan takautuvasti vain, jos työnantaja on toiminut virheellisesti eikä työntekijä ole siksi saanut kaikkia hänelle kuuluvia etuuksia.
  • Esimerkki:
    • Työnantaja arvioi työsuhteen TSL:n 1 luvun 5 §:n perusteella työsuhde-etuuksien kannalta yhdenjaksoiseksi vasta neljännen työsuhteen kohdalla. Samalla huomataan, että lainkohtaa olisi tullut soveltaa jo kolmannen työsuhteen kohdalla. Virheellinen soveltaminen korjataan kolmannen työsuhteen lomakorvausten osalta.
       
  • Mikäli työnantaja on toiminut oikein, aiempien työsuhteiden työsuhde-etuuksiin ei tehdä takautuvia korjauksia.
  • Esimerkki:
    • kolmannen määräaikaisen työsuhteen kohdalla TSL:n 1 luvun 5 §:n arvioidaan tulevan sovellettavaksi, eikä sitä ole tullut soveltaa aiemmin. Aikaisempiin määräaikaisiin työsuhteisiin ei tehdä takautuvia muutoksia, kuten muuteta niiden päättyessä maksettuja lomakorvauksia.