Perhevapaataulukoihin on koottu tietoa perhevapaista

Virka- tai työvapaa

Raskausvapaa

Vapaan pituus

Raskausvapaa on 40 arkipäivää, ja se alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat sopia, että raskausvapaa alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.

• KvhL 29 §
• TSL 4:1
• SVL 9:2

Raskausrahakausi alkaa viimeistään raskauden päättymistä seuraavasta arkipäivästä.

• SVL 9:12

Myöntäminen

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada vapaaksi työstä raskauden tai synnytyksen vuoksi taikka lapsen hoitamista varten sairausvakuutuslaissa tarkoitetut raskausrahapäivät (raskausvapaa).

• KvhL 29 §
• TSL 4:1

Henkilöllä, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää, on oikeus saada raskausrahaa.

• SVL 9:2

Vapaan hakeminen

Raskausvapaata on haettava 2 kuukautta ennen sen aiottua alkamisajankohtaa.

• KvhL 29 §
• TSL 4:3 a

Vapaan pitäminen

Raskausrahakausi kestää enintään 40 arkipäivää, ja se tulee pitää yhtäjaksoisesti.

• SVL 9:2

Palkallisuus

KVTES V luku 7 § 1 momentti ja sen soveltamisohje
HYVTES V luku 7 § 1 momentti ja sen soveltamisohje

Raskaana olevalla viranhaltijalla tai työntekijällä, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n (viittausmääräys) mukainen oikeus raskausrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy raskausvapaan 40 arkipäivää seuraavin edellytyksin:

1. viranhaltija tai työntekijä on ollut ao. kunnan, hyvinvointialueen, kuntayhtymään tai hyvinvointiyhtymän palvelussuhteessa välittömästi ennen raskausvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja
2. raskausvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama, sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta ja
4. raskausvapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa raskausrahan, johon viranhaltija tai työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.

Kaikkien neljän edellytyksen on täytyttävä, jotta vapaa on palkallista.

Jos työnantaja on maksanut vapaan ajalta palkkaa, mutta kohdan 4 ehto ei toteudu, työnantaja perii maksamansa palkan takaisin.

Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus raskausvapaan palkkaetuihin.

KVTES V luku 7 § 2 momentti
HYVTES V luku 7 § 2 momentti

KVTESin ja HYVTESin V luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista edellytystä ei noudateta tilanteissa, joissa raskaus päättyy ennenaikaisesti 154 raskauspäivän jälkeen, mutta ennen kuin raskausvapaata on 1 momentin 2 kohdan mukaan viimeistään haettava, eikä viranhaltija tai työntekijä ole raskauden päättyessä vielä hakenut raskausvapaata. Palkallisuuden edellytyksenä on tällöinkin, että 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdat täyttyvät ja että viranhaltija tai työntekijä hakee raskausvapaata ilman aiheetonta viivytystä raskauden päättymisen jälkeen.

KVTES V luku 7 § 3 momentti
HYVTES V luku 7 § 3 momentti

Raskausvapaan palkkaan sovelletaan 2 §:n 5 momentin määräyksiä.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen

Työntekijä tai viranhaltija saa aikaistaa raskausvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. 

• KvhL 29 §
• TSL 4:3a

Hakijalla on oikeus hakea vapaaseen muutosta perustellusta syystä. Hakemus on tehtävä viimeistään 1 kuukausi ennen muutoksen toteutumista.

Perusteltuna syynä muutoksen hakemiselle pidetään sellaista lapsen hoitamisedellytyksissä tapahtunutta ennalta arvaamatonta ja oleellista muutosta, jota viranhaltija tai työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon silloin, kun hän on hakenut virka- tai työvapaata.

Tällainen perusteltu syy on esimerkiksi toisen vanhemman vakava ja pitkäaikainen sairastuminen, kuolema tai avioero.

Perusteltuna syynä ei yleensä pidetä esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuttamista, toisen palvelussuhteen syntymistä tai toisen vanhemman työttömyyttä. Vapaan keskeyttäminen edellyttää, että henkilö palaa virantoimitukseen tai työhön.

• KvhL 29 §
• TSL 4:3a

Erityisraskausvapaa

Vapaan pituus

Erityisraskausrahakausi voi alkaa raskauden alusta ja kestää enintään raskausrahakauden alkuun asti.

• KvhL 29 §
• TSL 4:1
• SVL 9:3–4

Myöntäminen

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada vapaaksi työstä raskauden tai synnytyksen vuoksi sairausvakuutuslaissa tarkoitetut erityisraskausrahapäivät (erityisraskausvapaa)

• KvhL 29 §
• TSL 4:1

Erityisraskausvapaa myönnetään raskaana olevalle henkilölle.

• SVL 9:3

Vapaan hakeminen

Vapaan hakemiselle ei ole määräaikaa. Vapaata hakiessaan viranhaltijan tai työntekijän on esitettävä työnantajalle Kelan päätös erityisraskausrahan myöntämisestä.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Työnantajan on ensisijaisesti poistettava sellaiset, työntekijän tai viranhaltijan työtehtävissä tai työoloissa olevat tekijät, jotka vaarantavat hänen tai sikiön terveyden, eli työtehtäviin tai työoloihin liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti tai muu vastaava seikka. Mikäli vaarantavia tekijöitä ei voida poistaa, tulee seuraavaksi kyseeseen siirto muihin tehtäviin ja viime kädessä vapautus tehtävistä.

• KvhL 14.2 § ja 29 §
• TSL 2:3.2 ja 4:1
• SVL 9:3

Palkaton

• KvhL 29 §
• TSL 4:8
• KVTES V luku 5 § 2 momentti
• HYVTES V luku 5 § 2 momentti

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Raskaana oleva voi palata oman työnantajansa palvelukseen, jos vaara saadaan poistettua tai hänelle voidaan järjestää muuta työtä.

Vanhempainvapaa

Vapaan myöntäminen ja pituus

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada vapaaksi työstä raskauden tai synnytyksen vuoksi taikka lapsen hoitamista varten sairausvakuutuslaissa tarkoitetut vanhempainrahapäivät (vanhempainvapaa).

• KvhL 29 §
• TSL 4:1

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukaan oikeus vanhempainrahaan on

• lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja
• enintään 4 kuukauden ajan lapsen syntymästä lukien vakuutetulla, joka on tunnustanut vanhemmuuden äitiyslain (253/2018) tai isyyslain (11/2015) mukaisesti
• vakuutetulla, joka adoptoi muun kuin aviopuolisonsa lapsen, jos hän on ottanut lapsen hoitoonsa adoptiotarkoituksessa ja hänelle on myönnetty adoptiolupa niissä tilanteissa, joissa lupa adoptiolain (22/2012) mukaan edellytetään
• jos lapsen vanhempainrahaan oikeutetut vanhemmat tai toinen vanhemmista kuolee, lapsen hoidosta vastaavalla henkilöllä on oikeus käyttämättä oleviin vanhempainrahapäiviin.

Vanhempainrahaa maksetaan lapsen syntymän ja adoption perusteella yhteensä enintään 320 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää 160 vanhempainrahapäivää.

• SVL 9:6

Jos lapsella on vain yksi vakuutettu vanhempi tai toisella vanhemmalla ei ole sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin tai 10 §:n 2 momentin nojalla oikeutta saada vanhempainrahaa, vanhempainrahaan oikeutetulle vanhemmalle voidaan maksaa kaikki vanhempainrahapäivät. Jos vanhempi on sairauden tai vamman vuoksi pysyvästi tai pitkäaikaisesti kykenemätön hoitamaan lasta, voidaan toiselle vanhemmalle maksaa kaikki vanhempainrahapäivät.

• SVL 9:6

Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan samalla kertaa yhtä useampi, vanhempainrahaa maksetaan lisää 84 arkipäivää yhtä useampaa lasta kohti.

• SVL 9:6

Jos raskausrahakausi on lapsen ennenaikaisen syntymisen vuoksi alkanut aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, vanhempainrahaa maksetaan lisää niin monelta arkipäivältä kuin raskausrahakausi on alkanut 30 arkipäivää aikaisemmalta ajalta.

• SVL 9:6

Vanhempainrahapäivien luovuttaminen

Vanhempi, jolla on oikeus vanhempainrahaan, voi luovuttaa omasta 160 vanhempainrahapäivän kiintiöstään yhteensä enintään 63 vanhempainrahapäivää lapsen toiselle vanhemmalle, lapsen huoltajalle taikka luovuttavan vanhemman tai toisen vanhemman aviopuolisolle. Aviopuolisoon rinnastetaan henkilö, joka jatkuvasti elää vanhemman kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

• SVL 9:7

Jos vanhempi on luovuttanut vanhempainrahapäiviä, luovutettuihin vanhempainrahapäiviin sovelletaan sairausvakuutuslain vanhempainrahaa koskevia määräyksiä..

• SVL 9:7

Vapaan hakeminen

Vapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi. Samaa ilmoitusaikaa on noudatettava myös adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta, jos mahdollista.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, vanhempainvapaalle on oikeus jäädä yhden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen edellyttäen, että siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on esitettävä työntekijälle tai viranhaltijalle selvitys kieltäytymisen perusteista.

• KvhL 29 §
• TSL 4:3a

Vapaan pitäminen

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus pitää vanhempainvapaata enintään 4 jaksoa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Jos työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus vanhempainrahaan useamman lapsen perusteella, voi hän pitää saman kalenterivuoden aikana enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata. Jos vanhempainrahajakso jatkuu kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jakson katsotaan kuuluvan sen alkamisvuoden kiintiöön.

Vanhempainvapaajaksoja voi pitää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

• KvhL 29 §
• TSL 4:1
• SVL 9:8

KVTES V luku 8 § 1 momentti ja sen soveltamisohje
HYVTES V luku 8 § 1 momentti ja sen soveltamisohje

Viranhaltijalla tai työntekijällä, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n (viittausmääräys) mukaisesti oikeus vanhempainrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy vanhempainvapaan 32 ensimmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin:

1. viranhaltija tai työntekijä on ollut ao. kunnan, hyvinvointialueen, kuntayhtymän tai hyvinvointiyhtymän palveluksessa välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja
2. vanhempainvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun vanhempainvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle vanhempainvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukausi ennen vapaan aiottua alkamista. Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava samoja ilmoitusaikoja.
3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä tai todistus adoption pätevyydestä ja
4. vanhempainvapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa vanhempainrahan, johon viranhaltija tai työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.

Kaikkien neljän edellytyksen on täytyttävä, jotta vapaa on palkallista.

Jos työnantaja on maksanut vapaan ajalta palkkaa, mutta kohdan 4 ehto ei toteudu, työnantaja perii maksamansa palkan takaisin.

Vanhempainvapaan 32 ensimmäisellä arkipäivällä tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaisen vanhempainrahakauden 32 ensimmäistä arkipäivää.

Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus vanhempainvapaan palkkaetuihin.

KVTES V luku 8 § 2 momentti
HYVTES V luku 8 § 2 momentti

KVTESin ja HYVTESin V luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista edellytystä ei noudateta tilanteissa, joissa raskaus päättyy ennenaikaisesti 154 raskauspäivän jälkeen, mutta ennen kuin raskausvapaata on 1 momentin 2 kohdan mukaan viimeistään haettava, eikä viranhaltija tai työntekijä ole raskauden päättyessä vielä hakenut raskausvapaata. Palkallisuuden edellytyksenä on tällöinkin, että 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdat täyttyvät ja että viranhaltija tai työntekijä hakee raskausvapaata ilman aiheetonta viivytystä raskauden päättymisen jälkeen.

KVTES V luku 8 § 3 momentti
HYVTES V luku 8 § 3 momentti

Vanhempainvapaan palkkaan sovelletaan 2 §:n 5 momentin määräyksiä.

KVTES V luku 8 § 4 momentti
HYVTES V luku 8 § 4 momentti

Vanhempainvapaa on palkallinen vain siltä osin kuin työntekijä tai viranhaltija pitää palkallisen vanhempainvapaan yhtäjaksoisesti.

Viranhaltijalla tai työntekijällä, joka pitää 7 §:n mukaisen palkallisen raskausvapaan, on oikeus 8 §:n mukaiseen palkalliseen vanhempainvapaaseen vain, jos hän pitää vapaan välittömästi raskausvapaan jälkeen yhdenjaksoisena.

Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen syntymän yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.

Adoptiovanhemmilla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen adoption yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.

Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan yksi lapsi, vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaata samanaikaisesti yhteensä 18 arkipäivää. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan samalla kerralla useampi lapsi, vanhemmat voivat olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n 3 momentissa määrätyn ajan (viittausmääräys), josta palkallisen vanhempainvapaan osuus määräytyy tämän luvun 8 §:n 1 momentin mukaisesti.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksestaan, jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, jollei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Jos työnantaja ei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, on tämän esitettävä työntekijälle tai viranhaltijalle selvitys kieltäytymisen perusteista.

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus hakea vapaan ajankohtaan ja pituuteen muutosta ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä. Hakemus on tehtävä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 1 kuukausi ennen muutoksen toteutumista.

Työntekijä tai viranhaltija saa kuitenkin aikaistaa tai muuttaa sellaista synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiottua vapaata, joka on oikeus pitää yhtä aikaa toisen vanhemman tai puolison kanssa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Perusteltuna syynä muutoksen hakemiselle pidetään sellaista lapsen hoitamisedellytyksissä tapahtunutta ennalta arvaamatonta ja oleellista muutosta, jota viranhaltija tai työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon silloin, kun hän on hakenut virka- tai työvapaata.

Tällainen perusteltu syy on esimerkiksi toisen vanhemman vakava ja pitkäaikainen sairastuminen, kuolema tai avioero. Perusteltuna syynä ei yleensä pidetä esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuttamista, toisen palvelussuhteen syntymistä tai toisen vanhemman työttömyyttä. Vapaan keskeyttäminen edellyttää, että henkilö palaa virantoimitukseen tai työhön.

Adoptiovanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian, kuin se on mahdollista.
•    KvhL 29 §
•    TSL 4:3a

Osittainen vanhempainvapaa

Vapaan myöntäminen ja pituus

Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat sopia, että tämä pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti, sekä osa-aikatyön ehdoista.

• KvhL 29 §
• TSL 4:2a

Vapaan hakeminen

Vapaan hakemisessa ei ole erillistä määräaikaa. Osapuolten on sovittava asiasta.

Jos työnantaja kieltäytyy sopimasta työntekijän tai viranhaltijan kanssa osittaisesta vanhempainvapaasta, työnantajan on perusteltava kieltäytyminen kirjallisesti.

• KvhL 29 §
• TSL 4:2a

KVTES V luvun 8 §:n 1–4  momentin soveltamisohje
HYVTES V luvun 8 §:n 1–4  momentin soveltamisohje

Osittaisella vanhempainvapaalla olevan palvelussuhteen ehdot ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevien.

Osittaisella vanhempainvapaalla tehty osa-aikatyö katkaisee 8 §:n mukaisen palkallisen vanhempainvapaan yhdenjaksoisuuden.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Osapuolten on sovittava keskenään muutoksista. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä ja/tai viranhaltijalla on oikeus vain perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö ja palata kokoaikaiselle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaa.

• KvhL 29 §
• TSL 4:2a

Hoitovapaa

Vapaan pituus ja myöntäminen

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta

Adoptiolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun adoptiosta on kulunut 2 vuotta, ja enintään siihen saakka, kun lapsi aloittaa koulun.

• KvhL 29 §
• TSL 4: 3 §

Hoitovapaata voi pitää vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerallaan. Raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

• KvhL 29 §
• TSL 4:3

Vapaan hakeminen

Vapaasta on ilmoitettava viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.

Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävässä vapaassa on, jos mahdollista, noudatettava samaa ilmoitusaikaa.

• TSL 4:3a
• KvhL 29 §

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaa voidaan pitää enintään 2 jaksossa, ellei toisin sovita. Jakson vähimmäispituus on 1 kuukausi, ellei toisin sovita.

Hoitovapaata voi pitää vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerallaan. Raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

• TSL 4:3
• KvhL 29 §

Palkaton

• KVTES V luku, 5 § 2 momentti
• HYVTES V luku, 5 § 2 momentti

Jos työntekijälle tai viranhaltijalle on myönnetty hoitovapaa, jonka aikana Kela myöntää hänelle uuden raskausrahan, on hänellä oikeus raskausvapaaseen.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Vapaaseen on oikeus hakea muutosta perustellusta syystä.

Uusi raskaus oikeuttaa kuitenkin hoitovapaan keskeyttämiseen siitä ajankohdasta lukien, kun työntekijän tai viranhaltijan oikeus raskausvapaaseen alkaa (perusteltu syy).

Uusi raskaus ei kuitenkaan oikeuta hoitovapaan keskeyttämiseen siten, että työntekijä tai viranhaltija palaa työhön.

Muutosta on haettava niin pian kuin mahdollista ja viimeistään 1 kuukausi ennen muutosajankohtaa.

• TSL 4:3a
• KvhL 29 §

Osittainen hoitovapaa

Vapaan pituus

Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata.

Osittainen hoitovapaa voi jatkua heinäkuun loppuun saakka sinä vuonna, jolloin perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien sairaiden tai vammaisten lasten vanhempien oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kuitenkin jatkuu lapsen kolmannen lukuvuoden päättymiseen saakka.

• perusopetuslaki 2 §, 3 mom.

Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

• KvhL 29 §
• TSL 4:4

Myöntäminen

Osittainen hoitovapaa voidaan myöntää vanhempainrahakauden päätyttyä.

Työaika on 6t/pv ja 30 t/vko, ellei toisin sovita. Keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa.

Vapaa myönnetään siten, että lasta hoitaa samanaikaisesti vain toinen vanhemmista kerrallaan. Vapaa voidaan pitää niin, että toinen vanhempi hoitaa lasta esimerkiksi aamupäivät ja toinen iltapäivät.

Työnantaja voi kokonaan kieltäytyä antamasta osittaista hoitovapaata, jos vapaan pitäminen aiheuttaa toiminnalle merkittävää haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työnjärjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

• TSL 4:4
• KvhL 29 §

Edellytykset

Edellytyksenä vapaan saamiselle on, että virka- ja/tai työsuhde on kestänyt viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vähintään 6 kuukautta.

• TSL 4:4
• KvhL 29 §

Vapaan hakeminen

Vapaata on haettava viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

• TSL 4:4
• KvhL 29 §

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaan pitämisestä ja pituudesta on sovittava osapuolten kesken. Jos yksityiskohtaisista järjestelyistä, muun muassa vapaan pituudesta, ei voida sopia, työnantajan on annettava kalenterivuodessa 1 jakso, joka määräytyy työntekijän esityksen mukaan.

• TSL 4:4
• KvhL 29 §

Osittaisella hoitovapaalla olevan palvelussuhteen ehdot, esimerkiksi palkka ja työaika, määräytyvät osa-aikatyötä koskevien määräysten mukaan.

• KVTES V luku, 5 § 2 momentti soveltamisohje
• HYVTES V luku, 5 § 2 momentti soveltamisohje

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Osapuolten on sovittava keskenään muutoksista. Jos niistä ei voida sopia, hakijalla on oikeus perustellusta syystä keskeyttää vapaa noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.

• TSL 4:5

Tilapäinen hoitovapaa

Vapaan pituus

Vapaa voi kestää 4 työpäivää, joista lapsen sairastumispäivästä lukien kolme peräkkäistä kalenteripäivää ovat palkallisia.

• KVTES V luku 9 §
• HYVTES V luku 9 §

Myöntäminen

Tilapäistä hoitovapaata myönnetään vain toiselle vanhemmista kerrallaan. Vanhemmat tai huoltajat voivat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

• TSL 4:6
• KvhL 29 §

Myös lapsen kanssa eri taloudessa asuvalla vanhemmalla eli ns. etävanhemmalla on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata riippumatta siitä, onko hän lapsen huoltaja. Etävanhemmalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, vaikka lapsi ei olisikaan sairastuessaan hänen luonaan.

Edellytykset

Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu äkillisesti sairastuneen alle 12-vuotiaan hoitamiseen, kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi.

Edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai toisella heistä ei muutoin tosiasiallisen esteen vuoksi mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja.

• KVTES V luku 9 §
• HYVTES V luku 9 §

Vapaan hakeminen

Työntekijän ja viranhaltijan on ilmoitettava vapaan käyttämisestä heti työnantajalle.

• KVTES V luku 9 §
• HYVTES V luku 9 §

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaa voi kestää 4 työpäivää, joista lapsen sairastumispäivästä lukien kolme peräkkäistä kalenteripäivää ovat palkallisia.

Myös ns. etävanhemman tilapäinen hoitovapaa on palkallinen.

• KVTES V luku 9 §
• HYVTES V luku 9 §

Poissaolo pakottavasta perhesyystä

Vapaan pituus

Tilapäinen poissaolo perhettä kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi ja viranhaltijan tai työntekijän läsnäolo välttämätöntä.

• KvhL 29 §
• TSL 4:7

Myöntäminen

Poissaolo myönnetään perheenjäsenelle.

Vapaan hakeminen

Henkilön on ilmoitettava poissaolosta ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Hänen on pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys poissaolon syystä.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaa on palkaton.

• KVTES V luku 5 § 2 momentti
• HYVTES V luku 5 § 2 momentti

Työvapaa

Raskausvapaa

Vapaan pituus

Raskausvapaa on 40 arkipäivää, ja se alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että raskausvapaa alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.

• TSL 4:1
• SVL 9:2

Raskausrahakausi alkaa viimeistään raskauden päättymistä seuraavasta arkipäivästä.

• SVL 9:12

Myöntäminen

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä raskauden tai synnytyksen vuoksi taikka lapsen hoitamista varten sairausvakuutuslaissa tarkoitetut raskausrahapäivät (raskausvapaa).

• TSL 4:1

Henkilöllä, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää, on oikeus saada raskausrahaa.

• SVL 9:2

Vapaan hakeminen

Raskausvapaata on haettava 2 kuukautta ennen sen aiottua alkamisajankohtaa.

• TSL 4:3 a

Vapaan pitäminen

Raskausrahakausi kestää enintään 40 arkipäivää, ja se tulee pitää yhtäjaksoisesti.

• SVL 9:2

Palkallisuus

YTES 91 § 2 momentti ja sen soveltamisohje

Raskaana olevalla viranhaltijalla on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, joka sisältää raskausvapaan 40 arkipäivää edellyttäen, että

1. työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa välittömästi ennen raskausvapaan alkamista vähintään 6 kuukautta ja
2. raskausvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama, sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta ja
4. työnantaja saa raskausrahan, johon viranhaltija tai työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.

Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus raskausvapaan palkkaetuihin.

YTES 91 § 3 momentti

Raskausvapaan palkkaan sovelletaan sairauspoissaoloajan palkkaa koskevaa 88 §:n 4 momenttia (sunnuntaityökorotus).

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen

Työntekijä saa aikaistaa raskausvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

• TSL 4:3a

Hakijalla on oikeus hakea vapaaseen muutosta perustellusta syystä. Hakemus on tehtävä viimeistään 1 kuukausi ennen muutoksen toteutumista.

Perusteltuna syynä muutoksen hakemiselle pidetään sellaista lapsen hoitamisedellytyksissä tapahtunutta ennalta arvaamatonta ja oleellista muutosta, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon silloin, kun hän on hakenut virka- tai työvapaata.

Tällainen perusteltu syy on esimerkiksi toisen vanhemman vakava ja pitkäaikainen sairastuminen, kuolema tai avioero.

Perusteltuna syynä ei yleensä pidetä esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuttamista, toisen palvelussuhteen syntymistä tai toisen vanhemman työttömyyttä. Vapaan keskeyttäminen edellyttää, että henkilö palaa virantoimitukseen tai työhön.

• TSL 4:3a

Erityisraskausvapaa

Vapaan pituus

Erityisraskausrahakausi voi alkaa raskauden alusta ja kestää enintään raskausrahakauden alkuun asti.

• TSL 4:1
• SVL 9:3–4

Myöntäminen

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä raskauden tai synnytyksen vuoksi sairausvakuutuslaissa tarkoitetut erityisraskausrahapäivät (erityisraskausvapaa).

• TSL 4:1

Erityisraskausvapaa myönnetään raskaana olevalle henkilölle.

• SVL 9:3

Vapaan hakeminen

Vapaan hakemiselle ei ole määräaikaa. Vapaata hakiessaan työntekijän on esitettävä työnantajalle Kelan päätös erityisraskausrahan myöntämisestä.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Työnantajan on ensisijaisesti poistettava sellaiset, työntekijän työtehtävissä tai työoloissa olevat tekijät, jotka vaarantavat hänen tai sikiön terveyden, eli työtehtäviin tai työoloihin liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti tai muu vastaava seikka. Mikäli vaarantavia tekijöitä ei voida poistaa, tulee seuraavaksi kyseeseen siirto muihin tehtäviin ja viime kädessä vapautus tehtävistä.

• TSL 2:3.2 ja 4:1
• SVL 9:3

Palkaton

• TSL 4:8
• YTES 93 § 1 momenttin soveltamisohje

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Raskaana oleva voi palata oman työnantajansa palvelukseen, jos vaara saadaan poistettua tai hänelle voidaan järjestää muuta työtä.

Vanhempainvapaa

Vapaan myöntäminen ja pituus

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä raskauden tai synnytyksen vuoksi taikka lapsen hoitamista varten sairausvakuutuslaissa tarkoitetut vanhempainrahapäivät (vanhempainvapaa).

• TSL 4:1

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukaan oikeus vanhempainrahaan on

• lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja
• enintään 4 kuukauden ajan lapsen syntymästä lukien vakuutetulla, joka on tunnustanut vanhemmuuden äitiyslain (253/2018) tai isyyslain (11/2015) mukaisesti
• vakuutetulla, joka adoptoi muun kuin aviopuolisonsa lapsen, jos hän on ottanut lapsen hoitoonsa adoptiotarkoituksessa ja hänelle on myönnetty adoptiolupa niissä tilanteissa, joissa lupa adoptiolain (22/2012) mukaan edellytetään
• jos lapsen vanhempainrahaan oikeutetut vanhemmat tai toinen vanhemmista kuolee, lapsen hoidosta vastaavalla henkilöllä on oikeus käyttämättä oleviin vanhempainrahapäiviin.

Vanhempainrahaa maksetaan lapsen syntymän ja adoption perusteella yhteensä enintään 320 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää 160 vanhempainrahapäivää.

• SVL 9:6

Jos lapsella on vain yksi vakuutettu vanhempi tai toisella vanhemmalla ei ole sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin tai 10 §:n 2 momentin nojalla oikeutta saada vanhempainrahaa, vanhempainrahaan oikeutetulle vanhemmalle voidaan maksaa kaikki vanhempainrahapäivät. Jos vanhempi on sairauden tai vamman vuoksi pysyvästi tai pitkäaikaisesti kykenemätön hoitamaan lasta, voidaan toiselle vanhemmalle maksaa kaikki vanhempainrahapäivät.

• SVL 9:6

Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan samalla kertaa yhtä useampi, vanhempainrahaa maksetaan lisää 84 arkipäivää yhtä useampaa lasta kohti.

• SVL 9:6

Jos raskausrahakausi on lapsen ennenaikaisen syntymisen vuoksi alkanut aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, vanhempainrahaa maksetaan lisää niin monelta arkipäivältä kuin raskausrahakausi on alkanut 30 arkipäivää aikaisemmalta ajalta.

• SVL 9:6

Vanhempainrahapäivien luovuttaminen

Vanhempi, jolla on oikeus vanhempainrahaan, voi luovuttaa omasta 160 vanhempainrahapäivän kiintiöstään yhteensä enintään 63 vanhempainrahapäivää lapsen toiselle vanhemmalle, lapsen huoltajalle taikka luovuttavan vanhemman tai toisen vanhemman aviopuolisolle. Aviopuolisoon rinnastetaan henkilö, joka jatkuvasti elää vanhemman kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

• SVL 9:7

Jos vanhempi on luovuttanut vanhempainrahapäiviä, luovutettuihin vanhempainrahapäiviin sovelletaan sairausvakuutuslain vanhempainrahaa koskevia määräyksiä..

• SVL 9:7

Vapaan hakeminen

Vapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi. Samaa ilmoitusaikaa on noudatettava myös adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta, jos mahdollista.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, vanhempainvapaalle on oikeus jäädä yhden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen edellyttäen, että siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on esitettävä työntekijälle tai viranhaltijalle selvitys kieltäytymisen perusteista.

• TSL 4:3a

Vapaan pitäminen

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaata enintään 4 jaksoa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Jos työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus vanhempainrahaan useamman lapsen perusteella, voi hän pitää saman kalenterivuoden aikana enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata. Jos vanhempainrahajakso jatkuu kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jakson katsotaan kuuluvan sen alkamisvuoden kiintiöön.

Työnantaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia vanhempainvapaan jakamisesta useampaan kuin 4 jaksoon tai lyhyempiin kuin 12 arkipäivän pituisiin jaksoihin.

Vanhempainvapaajaksoja voi pitää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

• TSL 4:1
• SVL 9:8

YTES 93 § 2 momentti ja sen soveltamisohje

Työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy vanhempainvapaan 32 ensimmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin:

1. työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista vähintään 6 kuukautta ja
2. vanhempainvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun vanhempainvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle vanhempainvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukausi ennen vapaan aiottua alkamista. Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava samoja ilmoitusaikoja.
3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä tai todistus adoption pätevyydestä ja
4. vanhempainvapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa vanhempainrahan, johon työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.

Kaikkien neljän edellytyksen on täytyttävä, jotta vapaa on palkallista.

Jos työnantaja on maksanut vapaan ajalta palkkaa, mutta kohdan 4 ehto ei toteudu, työnantaja perii maksamansa palkan takaisin.

Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus vanhempainvapaan palkkaetuihin.

YTES 93 § 3 momentti

Vanhempainvapaan palkkaan sovelletaan sairauspoissaoloajan palkkaa koskevaa 88 §:n 4 momenttia (sunnuntaityökorotus).

YTES 93 § 4 momentti ja sen soveltamisohje

Vanhempainvapaa on palkallinen vain siltä osin kuin työntekijä pitää palkallisen vanhempainvapaan yhtäjaksoisesti.

Työntekijällä, joka pitää 91 §:n 2 momonetin mukaisen palkallisen raskausvapaan, on oikeus 93 §:n 2 momentin mukaiseen palkalliseen vanhempainvapaaseen vain, jos hän pitää vapaan yhdenjaksoisena välittömästi raskausvapaan jälkeen .

Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen syntymän yhteydessä ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.

Adoptiovanhemmilla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen adoption yhteydessä. Loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.

Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan yksi lapsi, vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaata samanaikaisesti yhteensä 18 arkipäivää. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan samalla kerralla useampi lapsi, vanhemmat voivat olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n 3 momentissa määrätyn ajan (viittausmääräys), josta palkallisen vanhempainvapaan osuus määräytyy tämän luvun 8 §:n 1 momentin mukaisesti.

Osittaisella vanhempainvapaalla tehty osa-aikatyö katkaisee 93 §:n 2 momentin mukaisen palkallisen vanhempainvapaan yhdenjaksoisuuden.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksestaan, jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, jollei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Jos työnantaja ei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, on tämän esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteista.

Työntekijällä on oikeus hakea vapaan ajankohtaan ja pituuteen muutosta ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä. Hakemus on tehtävä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 1 kuukausi ennen muutoksen toteutumista.

Työntekijä saa kuitenkin aikaistaa tai muuttaa sellaista synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiottua vapaata, joka on oikeus pitää yhtä aikaa toisen vanhemman tai puolison kanssa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Perusteltuna syynä muutoksen hakemiselle pidetään sellaista lapsen hoitamisedellytyksissä tapahtunutta ennalta arvaamatonta ja oleellista muutosta, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon silloin, kun hän on hakenut virka- tai työvapaata.

Tällainen perusteltu syy on esimerkiksi toisen vanhemman vakava ja pitkäaikainen sairastuminen, kuolema tai avioero. Perusteltuna syynä ei yleensä pidetä esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuttamista, toisen palvelussuhteen syntymistä tai toisen vanhemman työttömyyttä. Vapaan keskeyttäminen edellyttää, että henkilö palaa virantoimitukseen tai työhön.

Adoptiovanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian, kuin se on mahdollista.
•    TSL 4:3a

Osittainen vanhempainvapaa

Vapaan myöntäminen ja pituus

Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat sopia, että tämä pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti, sekä osa-aikatyön ehdoista.

• TSL 4:2a

Vapaan hakeminen

Vapaan hakemisessa ei ole erillistä määräaikaa. Osapuolten on sovittava asiasta.

Jos työnantaja kieltäytyy sopimasta työntekijän kanssa osittaisesta vanhempainvapaasta, työnantajan on perusteltava kieltäytyminen kirjallisesti.

• TSL 4:2a

YTES 93 § 4  momentin soveltamisohje

Osittaisella vanhempainvapaalla (työsopimuslaki 4 luku 2 a §, viittausmääräys) olevan työsuhteen ehdot ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevien.

Osittaisella vanhempainvapaalla tehty osa-aikatyö katkaisee 8 §:n mukaisen palkallisen vanhempainvapaan yhdenjaksoisuuden.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Osapuolten on sovittava keskenään muutoksista. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus vain perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö ja palata kokoaikaiselle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaa.

• TSL 4:2a

Hoitovapaa

Vapaan pituus ja myöntäminen

Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.

Adoptiolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun adoptiosta on kulunut 2 vuotta, ja enintään siihen saakka, kun lapsi aloittaa koulun.

• TSL 4: 3 §

Hoitovapaata voi pitää vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerallaan. Raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

• TSL 4:3

Vapaan hakeminen

Vapaasta on ilmoitettava viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.

Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävässä vapaassa on, jos mahdollista, noudatettava samaa ilmoitusaikaa.

• TSL 4:3a

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaa voidaan pitää enintään 2 jaksossa, ellei toisin sovita. Jakson vähimmäispituus on 1 kuukausi, ellei toisin sovita.

Hoitovapaata voi pitää vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerallaan. Raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

• TSL 4:3

YTES 94 § 1 momentti

Työntekijällä on oikeus saada palkatonta hoitovapaata lapsensa tai ottolapsensa hoitamista varten, siten kuin työsopimuslain 4 luvun 3 §:ssä on säädetty.

YTES 94 § 2 momentti

Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus keskeyttää hänelle myönnetty hoitovapaa sen ajalle sattuvan uuden, työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen raskausvapaan vuoksi. Vapaa myönnetään palkallisena 91 §:n ja 93 §:n mukaisilta ajanjaksoilta, mikäli siinä määrätyt ehdot raskausvapaan ja välittömästi raskausvapaan jälkeen yhdenjaksoisena pidettävälle vanhempainvapaan palkallisuudelle täyttyvät ja niillä 92 §:ssä määrrätyillä ehdoilla, jotka koskevat raskaus- ja vanhempainrahan maksamista ja hakemista.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Vapaaseen on oikeus hakea muutosta perustellusta syystä.

Uusi raskaus oikeuttaa kuitenkin hoitovapaan keskeyttämiseen siitä ajankohdasta lukien, kun työntekijän oikeus raskausvapaaseen alkaa (perusteltu syy).

Uusi raskaus ei kuitenkaan oikeuta hoitovapaan keskeyttämiseen siten, että työntekijä palaa työhön.

Muutosta on haettava niin pian kuin mahdollista ja viimeistään 1 kuukausi ennen muutosajankohtaa.

• TSL 4:3a

Osittainen hoitovapaa

Vapaan pituus

Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata.

Osittainen hoitovapaa voi jatkua heinäkuun loppuun saakka sinä vuonna, jolloin perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien sairaiden tai vammaisten lasten vanhempien oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kuitenkin jatkuu lapsen kolmannen lukuvuoden päättymiseen saakka.

• perusopetuslaki 2 §, 3 mom.

Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

• TSL 4:4

Myöntäminen

Osittainen hoitovapaa voidaan myöntää vanhempainrahakauden päätyttyä.

Työaika on 6t/pv ja 30 t/vko, ellei toisin sovita. Keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa.

Vapaa myönnetään siten, että lasta hoitaa samanaikaisesti vain toinen vanhemmista kerrallaan. Vapaa voidaan pitää niin, että toinen vanhempi hoitaa lasta esimerkiksi aamupäivät ja toinen iltapäivät.

Työnantaja voi kokonaan kieltäytyä antamasta osittaista hoitovapaata, jos vapaan pitäminen aiheuttaa toiminnalle merkittävää haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työnjärjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

• TSL 4:4

Edellytykset

Edellytyksenä vapaan saamiselle on, että työsuhde on kestänyt viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vähintään 6 kuukautta.

• TSL 4:4

Vapaan hakeminen

Vapaata on haettava viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

• TSL 4:4
• YTES 95 §:n soveltamisohje

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaan pitämisestä ja pituudesta on sovittava osapuolten kesken. Jos yksityiskohtaisista järjestelyistä, muun muassa vapaan pituudesta, ei voida sopia, työnantajan on annettava kalenterivuodessa 1 jakso, joka määräytyy työntekijän esityksen mukaan.

• TSL 4:4

YTES 95 §:n soveltamisohje

Osittaisella vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsuhteen ehdot, kuten palkka ja työaika, määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevien.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

• myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
• keskeyttäminen
• ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Osapuolten on sovittava keskenään muutoksista. Jos niistä ei voida sopia, hakijalla on oikeus perustellusta syystä keskeyttää vapaa noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.

• TSL 4:5

Tilapäinen hoitovapaa

Vapaan pituus

Vapaa voi kestää 4 työpäivää, joista lapsen sairastumispäivästä lukien kolme peräkkäistä kalenteripäivää ovat palkallisia.

• YTES 96 § 1 ja 2 momentti

Myöntäminen

Tilapäistä hoitovapaata myönnetään vain toiselle vanhemmista kerrallaan. Vanhemmat tai huoltajat voivat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

• TSL 4:6

Myös lapsen kanssa eri taloudessa asuvalla vanhemmalla eli ns. etävanhemmalla on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata riippumatta siitä, onko hän lapsen huoltaja. Etävanhemmalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, vaikka lapsi ei olisikaan sairastuessaan hänen luonaan.

Edellytykset

Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan hoitamiseen, kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi.

Edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella heistä ei muutoin tosiasiallisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja.

• YTES 96 § 1–2 momentit ja niiden soveltamisohjeet

YTESin 96 §:n mukaisen tilapäisen hoitovapaan ikäraja nousee 12 vuoteen 1.1.2026, josta lähtien tilapäistä hoitovapaata voi saada äkillisesti sairastuneen alle 12-vuotiaan lapsen hoitamiseen, kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi.

Vapaan hakeminen

Työntekijän on ilmoitettava vapaan käyttämisestä heti työnantajalle.

• YTES 96 § 3 momentti

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaa voi kestää 4 työpäivää, joista lapsen sairastumispäivästä lukien kolme peräkkäistä kalenteripäivää ovat palkallisia.

Myös ns. etävanhemman tilapäinen hoitovapaa on palkallinen.

• YTES 96 § 1–2 momentit ja niiden soveltamisohjeet

Poissaolo pakottavasta perhesyystä

Vapaan pituus

Tilapäinen poissaolo perhettä kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi ja viranhaltijan tai työntekijän läsnäolo välttämätöntä.

• KvhL 29 §
• TSL 4:7

Myöntäminen

Poissaolo myönnetään perheenjäsenelle.

Vapaan hakeminen

Henkilön on ilmoitettava poissaolosta ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Hänen on pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys poissaolon syystä.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaa on palkaton.

• YTES 97 § 1 momentti