Ohje
KVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot

Perhevapaataulukko kokoaa tiedot vapaiden ehdoista

Perhevapaataulukkoon on tiivistetty tietoa eri perhevapaamuodoista, niiden myöntämisestä ja hakemisesta, ehdoista, pituudesta ja palkallisuudesta. Yksityiskohtaisempia tietoja perhevapaista löytyy lainsäädännöstä sekä sopimusmääräyksistä.

Työntekijän oikeudesta perhevapaisiin on säädetty työsopimuslaissa ja viranhaltijan oikeudesta kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa. Kunnallisessa palvelussuhteessa olevien perhevapaamääräykset ovat kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. KVTES-sopimuksessa ovat ne määräykset, joita ei ole lainsäädännössä, eli palkkausta koskevat määräykset.

Virka- tai työvapaa

 

Äitiysvapaa

 

Vapaan pituus

Äitiysvapaa on 105 arkipäivää, ja se alkaa 30(–50) arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.

  • KVhL 29 §
  • KVTES, V luku, 5 §
  • TSL 4:1–3 a
  • SVL 9:3 ja 13

Mikäli raskaus on päättynyt aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, äitiysrahakausi alkaa raskauden päättymisestä lukien ja päättyy, kun etuutta on maksettu 105 arkipäivää.

  • SVL 9:3:1

Äitiysrahaoikeus säilyy, vaikka lapsi kuolee tai luovutetaan pois kyseisenä aikana.

  • SVL 9:14

Mikäli äiti sairastuu äitiysrahakaudella, voidaan äidin oikeus päivärahaan äitiysrahakaudella siirtää isälle.

  • SVL 9:13

Myönnetään äidille / isälle

Äitiysvapaa myönnetään äidille.

  • SVL 9:2

Päiväraha myönnetään isälle (myös adoptioisälle) vanhempainrahana. Etuutta maksetaan enintään siltä ajalta, jolta äidillä olisi ollut oikeus saada äitiysrahaa.

  • SVL 9:13

Edellytykset

Oikeus vanhempainrahaan äitiyslomakaudella siirtyy sen jälkeen, kun äidin oma sairaus on kestänyt vähintään sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää.

  • SVL 9:13

Vapaan hakeminen

Äitiysvapaata on haettava 2 kuukautta ennen sen aiottua alkamisajankohtaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, hakuaika on yksi kuukausi.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:3 a

Tavoitteena on, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, kestosta ja jaksottamisesta ilmoitetaan työnantajalle yhdellä kertaa (kokonaissuunnitelma).

  • KVTES, V luku, 6 §

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Äitiysvapaaseen sisältyy 105 arkipäivää, joista 72 ensimmäistä arkipäivää ovat palkallisia, mikäli

  • palvelussuhde on kestänyt ennen äitiyslomaa vähintään 2 kuukautta.
  • äitiysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.
  • raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta on esitetty todistus.

     
  • Katso KVTES, V luku, 7 §

Mahdollisuus muuttaa vapaata

  • myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
  • keskeyttäminen
  • ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Äitiysvapaan alkamisajankohtaa voidaan hakemuksesta aikaistaa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai äidin tai lapsen terveydentilan vuoksi. Tällöin vapaa voidaan aloittaa aiemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa (aikaisintaan 50 arkipäivää ennen).

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:3a

Hakijalla on oikeus hakea vapaaseen muutosta ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä. Hakemus on tehtävä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 1 kuukausi ennen muutoksen toteutumista.

Perusteltuna syynä muutoksen hakemiselle pidetään sellaista lapsen hoitamisedellytyksissä tapahtunutta ennalta arvaamatonta ja oleellista muutosta, jota viranhaltija tai työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon silloin, kun hän on hakenut virka- tai työvapaata.

Tällainen perusteltu syy on esimerkiksi toisen vanhemman vakava sairastuminen, kuolema tai avioero. Perusteltuna syynä ei yleensä pidetä esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuttamista, toisen palvelussuhteen syntymistä tai toisen vanhemman työttömyyttä. Vapaan keskeyttäminen edellyttää, että henkilö palaa virantoimitukseen tai työhön.

Erityisäitiysvapaa

 

Vapaan pituus

Erityisäitiysrahakausi voi alkaa raskauden alusta enintään äitiysrahakauden alkuun asti.

  • KVhL 29 §
  • KVTES, V luku, 5 §
  • TSL 4:1
  • SVL 9:4–5

Myönnetään äidille / isälle

Erityisäitiysvapaa myönnetään äidille.

  • SVL 9:4

Vapaan hakeminen

Vapaan hakemiselle ei ole määräaikaa. Vapaata hakiessaan viranhaltijan tai työntekijän on esitettävä kunnan toimivaltaiselle viranomaiselle Kelan todistus erityisäitiysrahan myöntämisestä.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Työnantajan on ensisijaisesti poistettava sellaiset työntekijän tai viranhaltijan työtehtävissä tai työoloissa olevat tekijät, jotka vaarantavat hänen tai sikiön terveyden. Mikäli niitä ei voida poistaa, tulee seuraavaksi kyseeseen siirto muihin töihin ja viime kädessä vapautus.

  • KVhL 14:2 § ja 29 §
  • TSL 2:3.2
  • SVL 9:4

Palkaton

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:8
  • KVTES, V luku, 5 § 2

Mahdollisuus muuttaa vapaata

  • myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
  • keskeyttäminen
  • ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Henkilö voi palata oman työnantajan palvelukseen, jos vaara saadaan poistettua tai hänelle järjestettyä muuta työtä.

Isyysvapaa

 

Vapaan pituus

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää.

1) 1–18 arkipäivää voidaan pitää lapsen syntymän jälkeen enintään 4 jaksossa samaan aikaan, kun äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa.

 

2) Loput pitämättömät isyysvapaapäivät pidetään vanhempainrahakauden jälkeen enintään 2 jaksossa.

  • SVL 9:6 ja 7 §

Isyysrahaa maksetaan uuden lapsen syntymään perustuvalla äitiys- ja vanhempainrahakaudella yhteensä enintään 42 arkipäivältä siten, että päivistä enintään 24 arkipäivää voi perustua aikaisemman lapsen ja enintään 18 arkipäivää uuden lapsen syntymään. Tällöin aikaisemman lapsen syntymään perustuvat isyysraha-päivät on pidettävä yhdessä jaksossa.

  • SVL 9:7 §, 2 mom.

Myönnetään äidille / isälle

Myönnetään isälle ja adoptioisälle.

Sateenkaariperheitä koskevia ohjeita löytyy taulukon lopusta.

Vapaan hakeminen

Vapaasta on ilmoitettava 2 kuukautta ennen sen aiottua alkamista.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:3a

Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävää vapaan kohdalla on, mikäli mahdollista, noudatettava myös edellä säädettyä ilmoitusaikaa.

Ks. äitiysvapaan kohdalta kokonaissuunnitelma.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Isyysvapaa on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta tai ottolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Isän vapaita ei voi siirtää äidille.

  • SVL 9:7 §

Isyysvapaan 12 ensimmäistä arkipäivää ovat palkallisia.

Edellytykset

  • KVTES, V luku, 8 §
     
  • Palvelussuhde on kestänyt ennen isyysvapaata vähintään 2 kuukautta.
     
  • Isyysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista tai jos haetun vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.
     
  • Työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymisestä.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

  • myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
  • keskeyttäminen
  • ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

 

Isyysvapaan aiottua ajankohtaa voi hakemuksesta varhentaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi, mikäli tämä on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi.

Muutosta on haettava työnantajalta niin pian kuin mahdollista.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:3a

Hakijalla on oikeus hakea vapaaseen muutosta ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä. Hakemus on tehtävä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 1 kuukausi ennen muutoksen toteutumista. (ks. edellä äitiysvapaa)

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:3a

Isyysvapaiden pitämistä ei estä perheeseen syntyvä tai adoptoitava uusi lapsi.

Vanhempainvapaa

 

Vapaan pituus

Vanhempainrahakausi on 158 arkipäivää ja se alkaa välittömästi äitiysrahakauden päätyttyä.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:1
  • SVL 9:8, 10 §
  • KVTES, V luku, 5 §

Jos lapsia on syntynyt samalla kertaa useampia kuin yksi, vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 arkipäivällä jokaisesta ensimmäisen lapsen jälkeisestä lapsesta.

  • SVL 9:10

Jos äitiysrahakausi on alkanut aiemmin kuin 30 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, vanhempainrahakausi pitenee vastaavasti.

  • SVL 9:10

Oikeus vanhempainrahaan päättyy, jos lapsi luovutetaan pois. Jos lapsi kuolee, vanhempainrahaa suoritetaan 12 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen, kuitenkin enintään vanhempainrahakauden loppuun.

  • SVL 9:14

Myönnetään äidille / isälle

Vapaa myönnetään äidille ja/tai isälle vanhempien sopimuksen mukaan (ei kuitenkaan molemmille samanaikaisesti, lukuun ottamatta 60 päivän jatko-osaa monikkoperheessä).

  • SVL 9:8,10 §

Sateenkaariperheitä koskevia ohjeita löytyy taulukon lopusta.

Vapaata vähentää

Toiselle puolisolle myönnetty vanhempainraha vähentää toisen oikeutta.

  • SVL 9:8

Vapaan hakeminen

Vapaasta on ilmoitettava viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi. Edellä säädettyä ilmoitusaikaa on noudatettava myös ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta, jos mahdollista.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen kannalta mahdollista, oikeus jäädä vanhempainvapaalle yhden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen edellyttäen, että siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Työnantajan on esitettävä työntekijälle tai viranhaltijalle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:3a

Ks. äitiysvapaan kohdalta kokonaissuunnitelma.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Molemmat vanhemmat voivat pitää enintään kaksi jaksoa.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:1

Jakson vähimmäispituus on 12 arkipäivää. Monikkoperheissä pidennysjakso voidaan pitää vanhempainrahakauden jatkona tai myös vaihtoehtoisesti äitiys-tai vanhempainrahakaudella, jos molemmat vanhemmat osallistuvat yhtä aikaa lapsiensa hoitoon.

  • SVL 9:8,10 §

Palkaton

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:8
  • KVTES V luku 5 § 2

Mahdollisuus muuttaa vapaata

  • myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
  • keskeyttäminen
  • ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Hakijalla on oikeus hakea vapaaseen muutosta ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä (= muutos lapsen hoitamisedellytyksissä, ks. edellä äitiysvapaa).

Muutosta haettava työnantajalta niin pian kuin mahdollista, viimeistään 1 kuukausi ennen muutoksen toteuttamista.

Vanhempainvapaa (alle 7-vuotias ottolapsi)

 

Vapaan pituus

Vanhempainrahakauteen lasketaan mukaan kaikki arkipäivät, joina hoito jatkuu siihen saakka, kunnes lapsen syntymästä on kulunut vähintään 234 arkipäivää. Se kestää kuitenkin vähintään 200 arkipäivää.

  • SVL 9:12, 11 §

Jos lapsia on otettu samalla kertaa useampia kuin yksi, vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 arkipäivällä jokaisesta ensimmäisen lapsen jälkeisestä lapsesta.

Myönnetään äidille / isälle

Vapaa myönnetään äidille ja/tai isälle vanhempien sopimuksen mukaan (ei kuitenkaan molemmille samanaikaisesti, lukuun ottamatta 60 päivän jatko-osaa monikkoperheessä).

  • SVL 9:8,10 §

Sateenkaariperheitä koskevia ohjeita löytyy taulukon lopusta.

Vapaata vähentää

Toiselle aviopuolisolle myönnetty vanhempainraha vähentää toisen oikeutta.

  • SVL 9:8

Vapaan hakeminen

Vapaasta on ilmoitettava, mikäli mahdollista, viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi. Edellä säädettyä ilmoitusaikaa on noudatettava myös ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta, jos mahdollista.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen kannalta mahdollista, on henkilöllä oikeus jäädä vanhempainvapaalle yhden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen edellyttäen, että siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Työnantajan on esitettävä työntekijälle tai viranhaltijalle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:3a

Ks. äitiysvapaan kohdalta kokonaissuunnitelma.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Molemmat vanhemmat voivat pitää enintään kaksi jaksoa.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:1

Jakson vähimmäispituus 12 arkipäivää. Monikkoperheissä pidennysjakso voidaan pitää vanhempainrahakauden jatkona tai myös vaihtoehtoisesti äitiys- tai vanhempainrahakaudella.

  • SVL 9:8,10 §

Palkaton

  • TSL 4:8
  • KVTES, V luku, 6 § 2

Mahdollisuus muuttaa vapaata

  • myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
  • keskeyttäminen
  • ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Vapaaseen on oikeus hakea muutosta perustellusta syystä ennen vapaan alkamista. Perusteltu syy voi olla lapsen saamisajankohdan muuttuminen sen jälkeen, kun vapaan pitämisestä on ilmoitettu työnantajalle. Vapaan alettua muutosoikeus kuten edellä vanhempainvapaassa.

  • TSL 4:3a
  • KVhL 29 §

Muutosta on haettava työnantajalta niin pian kuin mahdollista.

Osittainen vanhempainvapaa

 

Vapaan pituus

Osittaista vanhempainrahaa maksetaan enintään 158 arkipäivältä.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:2
  • SVL 9:9

Myönnetään äidille / isälle

Osittainen vanhempainvapaa voidaan myöntää molemmille vanhemmille sekä myös ottovanhemmille. Sitä ei myönnetä yksinhuoltajille tai sellaisille perheille, joista toinen vanhempi on työelämän ulkopuolella.

  • SVL 9:9

Sateenkaariperheitä koskevia ohjeita löytyy taulukon lopusta.

Edellytykset

Molemmat vanhemmat sopivat työnantajansa kanssa samalle ajanjaksolle ajoittuvasta yhtä pitkästä osa-aikatyöstä vanhempainrahakauden aikana.

Molempien työaika ja palkka ovat 40–60 % alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta ja kokoaikatyön palkasta. Vanhemmat hoitavat lastaan itse, mutta lasta hoitaa kerrallaan vain toinen vanhemmista.

Osittaisella vanhempainvapaalla olevan palvelussuhteen ehdot, esim. palkka ja työaika, määräytyvät osa-aikatyötä koskevien määräysten mukaan.

  • SVL 9:9

Vapaan hakeminen

Vapaan hakemisessa ei ole erillistä määräaikaa. Osapuolten on sovittava asiasta. Työnantaja voi kuitenkin edellyttää, että vapaata on haettava viimeistään 2 kuukautta ennen sen aiottua alkamista.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Osittainen vanhempainvapaa sovitaan vähintään 2 kuukauden pituiseksi jaksoksi kerrallaan.

  • SVL 9:9

Mahdollisuus muuttaa vapaata

  • myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
  • keskeyttäminen
  • ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Osapuolten on sovittava keskenään muutoksista. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä ja/tai viranhaltijalla on oikeus vain perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö ja palata kokoaikaiselle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaa (ks. äitiysvapaan kohdalta lisätietoa perustelluista syistä).

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:2

Hoitovapaa

 

Vapaan pituus

Hoitovapaa alkaa vanhempainrahakauden päättymisestä, kunnes lapsi tai ottolapsi täyttää 3 vuotta.

Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut 2 vuotta, enintään siihen saakka, kun lapsi aloittaa koulun.

  • TSL 4: 3 §

Myönnetään äidille / isälle

Vapaa myönnetään äidille tai isälle (ei samanaikaisesti).

  • TSL 4:3

Vapaan hakeminen

Vapaasta on ilmoitettava viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista (pyrkimys kokonaisvaltaiseen suunnitteluun kuten vanhempainvapaan kohdalla). Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.

Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa.

  • TSL 4:3a
  • KVhL 29 §

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaa voidaan pitää enintään 2 jaksossa, ellei toisin sovita. Jakson vähimmäispituus 1 kuukausi, ellei toisin sovita. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista voi pitää 1 jakson hoitovapaata.

  • TSL 4:3
  • KVhL 29 §

Palkaton

  • KVTES, V luku, 5 § 2

Jos työntekijälle tai viranhaltijalle on myönnetty hoitovapaa, jonka aikana Kela myöntää uuden äitiyspäivärahan, on hänellä oikeus äitiysvapaaseen, johon sisältyy 105 arkipäivää, joista 72 ensimmäistä arkipäivää ovat palkallisia.

Edellytykset

  • KVTES, V luku, 7 § 1
     
  • Palvelussuhde on kestänyt välittömästi ja keskeytymättä ennen äitiyslomaa vähintään 2 kuukautta.
  • Äitiysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
  • Raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta on esitetty todistus.
  • Lisäksi hoitovapaan keskeytyksestä on ilmoitettu kuukautta ennen keskeytystä.

Mahdollisuus muuttaa vapaata

  • myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
  • keskeyttäminen
  • ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Vapaaseen on oikeus hakea muutosta ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä (kuten edellä äitiysvapaa).

Uusi raskaus oikeuttaa kuitenkin hoitovapaan keskeyttämiseen siitä ajankohdasta lukien, kun työntekijän tai viranhaltijan oikeus äitiysvapaaseen alkaa (perusteltu syy).

Uusi raskaus ei kuitenkaan oikeuta hoitovapaa keskeyttämiseen siten, että työntekijä tai viranhaltija palaa työhön.

Muutosta haettava niin pian kuin mahdollista ja viimeistään 1 kuukausi ennen muutosajankohtaa.

  • TSL 4:3a
  • KVhL 29 §

Osittainen hoitovapaa

 

Vapaan pituus

Osittainen hoitovapaa voi jatkua sen vuoden heinäkuun loppuun saakka, jolloin perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien sairaiden tai vammaisten lasten vanhempien oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kuitenkin jatkuu lapsen kolmannen lukuvuoden päättymiseen saakka.

  • perusopetuslaki 25:2

Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:4

Myönnetään äidille / isälle

Osittainen hoitovapaa voidaan myöntää vanhempainrahakauden päätyttyä.

Työaika on 6t/pv ja 30 t/vko, ellei toisin sovita.

Vapaa myönnetään siten, että lasta hoitaa samanaikaisesti vain toinen vanhemmista kerrallaan. Vapaa voidaan pitää niin, että toinen vanhempi hoitaa lasta esimerkiksi aamupäivät ja toinen iltapäivät.

Työnantaja voi kokonaan kieltäytyä antamasta osittaista hoitovapaata, jos vapaan pitäminen aiheuttaa toiminnalle merkittävää haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työnjärjestelyillä.

  • TSL 4:4
  • KVhL 29 §

Edellytykset

Edellytyksenä vapaan saamiselle on, että virka- ja/tai työsuhde on kestänyt viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vähintään 6 kuukautta.

  • TSL 4:4
  • KVhL 29 §

Vapaan hakeminen

Vapaata on haettava viimeistään 2 kuukautta ennen aiotun vapaan alkamista.

  • TSL 4:4
  • KVhL 29 §

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaan pitämisestä ja pituudesta sovittava osapuolten kesken. Jos yksityiskohtaisista järjestelyistä mm. vapaan pituudesta ei voida sopia, työnantajan on annettava 1 jakso kalenterivuodessa, joka määräytyy hakemuksen mukaan.

  • TSL 4:4
  • KVhL 29 §

Osittaisella hoitovapaalla olevan palvelussuhteen ehdot esim. palkka ja työaika määräytyvät osa-aikatyötä koskevien määräysten mukaan.

  • KVTES, V luku, 6 § 2, soveltamisohje

Mahdollisuus muuttaa vapaata

  • myönnetyn vapaan ajankohdan muuttaminen
  • keskeyttäminen
  • ilmoittaminen oikeuden käyttämisestä (käyttää tai ei käytä)

Osapuolten on sovittava keskenään muutoksista. Jos niistä ei voida sopia, hakijalla on oikeus ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä keskeyttää vapaa noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa (ks. edellä äitiysvapaa).

Tilapäinen hoitovapaa

 

Vapaan pituus

Vapaa voi kestää 4 työpäivää, joista lapsen sairastumispäivästä lukien kolme peräkkäistä kalenteripäivää ovat palkallisia.

  • KVTES, V luku, 10 §

Myönnetään äidille / isälle

Tilapäistä hoitovapaata myönnetään vain toiselle vanhemmista kerallaan. Vanhemmat tai huoltajat voivat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

  • TSL 4:6

Myös lapsen kanssa eri taloudessa asuvalla vanhemmalla eli ns. etävanhemmalla on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata riippumatta siitä, onko hän lapsen huoltaja. Etävanhemmalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, vaikka lapsi ei olisikaan sairastuessaan hänen luonaan.

Edellytykset

Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu äkillisesti sairastuneen alle 12-vuotiaan hoitamiseen, kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi.

Edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat kodin ulkopuolella työssä tai toisella heistä ei muutoin tosiasiallisen esteen vuoksi mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon.

Vapaan hakeminen

Työntekijän ja viranhaltijan on ilmoitettava vapaan käyttämisestä heti työnantajalle.

  • KVTES, V luku, 10 §

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaa voi kestää 4 työpäivää, joista lapsen sairastumispäivästä lukien kolme peräkkäistä kalenteripäivää ovat palkallisia.

Myös ns. etävanhemman tilapäinen hoitovapaa on palkallinen.

  • KVTES, V luku, 10 §

Poissaolo pakottavasta perhesyystä

 

Vapaan pituus

Tilapäinen poissaolo perhettä kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi ja viranhaltijan tai työntekijän läsnäolo välttämätöntä.

  • KVhL 29 §
  • TSL 4:7

Myönnetään äidille / isälle

Poissaolo myönnetään perheenjäsenelle.

Vapaan hakeminen

Henkilön on ilmoitettava poissaolosta ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Hänen on pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys poissaolon syystä.

Vapaan pitäminen ja mahdollinen palkallisuus

Vapaa on palkaton.

 

Perhevapaat sateenkaariperheissä

Avioliiton käsite muutettiin sukupuolineutraaliksi 1.3.2017 voimaan tulleella avioliittolain muutoksella. Tämän seurauksena myös sosiaaliturvalainsäädännössä avioliitonomaisen suhteen eli avoliiton käsite muuttui sukupuolineutraaliksi. Tässä yhteydessä muun muassa sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännöksiä muutettiin.

Myös sateenkaariperheissä viranhaltijalla ja/tai työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Riippuen perhemuodosta etuuksien myöntämisperusteet vaihtelevat, mutta vapaiden hakeminen ja hakuajat sekä muun muassa vapaiden palkallisuus määräytyvät samoin kuin muissakin perheissä.

Lisätietoa sateenkaariperheiden oikeudesta perhevapaisiin ja vanhempainpäivärahaetuuksiin löytyy Kelan nettisivuilta >


Muualla verkossa

 

Yhteystiedot

Anne Kiiski

Anne Kiiski

johtava työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat

Maarit Lehtinen

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2103
Matkapuhelin:
+358 50 301 8930
Sähköposti:
Maarit.Lehtinen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat