Virka- ja työvapaat

Virka- ja työvapaita koskevat määräykset löytyvät KVTES:n luvusta V. Myös lainsäädännöllä säädellään virka- ja työvapaita.

Sairausloma

Viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada virka- tai työvapaata (sairauslomaa), jos hän ei voi sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi hoitaa virkaansa tai työtään.

Hänen on esitettävä työkyvyttömyydestään työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodistus.

Työkyvyttömyyden voi osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viideksi päiväksi tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pidemmäksikin ajaksi, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissäkin tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.Tällainen muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus.

Toimivaltainen viranomainen voi myös päättää, että aivan lyhyistä sairauspoissaoloista ei tarvita ollenkaan todistusta, vaan esimiehen antama lupa riittää.

Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi vakuutetun on yleensä esitettävä Kelalle asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan lukuun ottamatta ns. omavastuuaikaa.

Lääkärintodistus tai muu todistus työkyvyttömyydestä on kuitenkin vain asiantuntijan lausunto, josta toimivaltainen viranomainen voi poiketa perustellusta syystä. Mikäli lääkärintodistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää viranhaltijan ja/tai työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen.

Sairausloma-ajan palkka

Viranhaltijalla ja työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman aikana:

  1. varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta
  2. sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta
  3. lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että virantoimitus tai työsuhde on jo alkanut eli viranhaltija tai työntekijä on jo aloittanut työnteon. Sairausajan palkkaa maksetaan enintään niin kauan, kun palvelussuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin.

Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää.

Jos viranhaltijan tai työntekijän palvelussuhde ei ole kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää ennen sairauslomaa, hänellä on oikeus saman kalenterivuoden aikana saman palvelussuhteen perusteella saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta. Tämän jälkeen ei makseta mitään palkkaetuja.

Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun samasta tai eri sairaudesta johtuvaa sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän yhdenjaksoinen virantoimitus tai työssäolo. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma, määräaikainen kuntoutustuki tai eläkelaitoksen kustantama työkokeilu, koska kysymyksessä ei tällöin ole virantoimitus/työssäolo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta.

Jos työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korotetaan sairausajan päiväpalkkaa KVTES:n luvun IV 13 §:n 3 momentin mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus.

Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli viranhaltija tai työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Sairausloma myönnetään ilman eri hakemusta lääkärintodistuksessa mainituksi tai edellä mainitulla muulla tavalla selvitetyksi työkyvyttömyysajaksi. Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton, ellei viivytys ole johtunut hyväksyttävästä syystä.

Työtapaturma ja ammattitauti

Jos työkyvyttömyys johtuu virka- tai työtehtävissä sattuneesta tapaturmavakuutuslainsäädännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairaudesta, ammattitaudista taikka virka- tai työtehtävistä johtuneesta väkivallasta, viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta

  1. varsinainen palkkansa enintään 120 kalenteripäivän ajalta
  2. sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalenteripäivän ajalta
  3. lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajalta.

Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta korvausta tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, määräytyy oikeus sairausajan palkkaan edellä selostettujen yleisten sopimusmääräysten mukaan.

Työtapaturman ja ammattitaudin käsite on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015).

Eräät virka- ja työvapaat

Reservin kertausharjoituksiin tai lain nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä. Määräystä ei sovelleta vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin osallistuvaan.

Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.

Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em. päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.

Muun kuin edellä tällä sivulla mainitun syyn vuoksi myönnetyn eli harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan osalta kunnan tai kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa ja jos maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka virka- tai työvapaata ei ole myönnetty.

Kunta-alan sopijaosapuolten mielestä ei yleensä voida pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että virka- tai työvapaata myönnettäisiin maanantaista perjantaihin, mikäli lauantai ja sunnuntai ovat säännönmukaisesti henkilön vapaapäiviä. Virka- tai työvapaata ei kuitenkaan voida myöntää pidemmäksi ajaksi kuin sitä on anottu.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaan edellytykset

Vuorotteluvapaalakia (1305/2002)  sovelletaan työsuhteessa ja virkasuhteessa sekä siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevaan henkilöön. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyöntekijä ja työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorotteluvapaata käyttävä täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella.

Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä henkilö, jota pidetään työttömyysturvalaissa päätoimisena yrittäjänä ja jolla tästä syystä ei olisi oikeutta työttömyysetuuteen.

Vuorotteluvapaasta sopiminen

Vuorotteluvapaa edellyttää sopimista työnantajan kanssa. Se perustuu vapaaehtoisuuteen työntekijän ja työnantajan kesken. Kun asiasta on sovittu, siitä tehdään kirjallinen sopimus.

Vuorottelusopimus ja viranhoitomääräys tai työsopimus sijaisen palkkaamisesta vuorotteluvapaan ajaksi on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Sijaisen palkkaaminen

Sijaisen pitää olla työttömänä työnhakjana työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Sijaiseksi voidaan kuitenkin palkata alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi, tai työtön työnhakija, joka on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorotteluvapaalle lähtevä on tehnyt.

Työhistoriaedellytys

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 20 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.

Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns. työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällä tarkoitetaan aikaa, jolta henkilölle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempain-rahaa tai erityishoitorahaa. Myös hoitovapaalla sekä varusmies- ja siviilipalveluksessa oloaika on työntekoon rinnastettavaa aikaa.

Työssäoloedellytys

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän kokoaikainen (yli 75 %) työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa tai osa-aikatyötä.

Työssäoloaikaa laskettaessa hyväksi luetaan myös aika, jonka vuorottelija on ollut työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun liikkeenluovuttajan tai siihen verrattavan uudelleen järjestelyn kohteena olevan julkisoikeudellisen yhteisön palveluksessa.

Vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon 13 kuukauden työssäoloaikaa laskettaessa.

Vuorotteluvapaan kesto

Vuorotteluvapaan kesto on 100–180 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.

Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti tai tilapäisestä työhön paluusta on sovittava työnantajan ja vuorotteluvapaata pitävän välillä. Vuorotteluvapaa kuluu tilapäisen työhön paluun aikana ja jatkuu sen jälkeen vuorottelusopimuksen mukaisesti, jollei sitä pidennetä.

Vuorottelukorvaus

Vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvaukseen vuorotteluvapaan ajalta. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.

Vuorottelukorvauksen maksaja on työttömyyskassa, jos vuorotteluvapaalle jäävä on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen kuin vuorotteluvapaa alkaa. Muissa tapauksissa korvauksen maksaa Kela.

Vuorottelukorvausta ei makseta siltä vuorotteluvapaasopimuksen mukaiselta vuorotteluvapaan ajalta, jolle ei ole palkattu sijaista. Oikeus vuorottelukorvaukseen jatkuu kuitenkin sopimuksen mukaisesti, jos vuorotteluvapaan ajaksi palkatun sijaisen palvelussuhde päättyy ennen vuorotteluvapaan päättymistä.

Jos vuorottelijan työsuhde päättyy vuorottelijasta riippumattomasta syystä ennen kuin vuorotteluvapaa on kestänyt 100 kalenteripäivää, vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvaukseen työsuhteen päättymiseen asti.

Oikeus palata työhön

Vuorottelijalla on oikeus vuorotteluvapaan päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on vuorottelijalle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, on hänelle tarjottava muuta sopimuksen mukaista työtä.

Opintovapaa

Oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin (237/79) ja opintovapaa-asetukseen (864/79). Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa sekä niihin rinnastettavassa palvelusuhteessa olevaan henkilöön.

Opintovapaaoikeus

Työntekijä voi pitää enintään kaksi vuotta opintovapaata viiden vuoden aikana, kun päätoiminen palvelussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen.

Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaan voi jaksottaa myös niin, että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla.

Opintovapaa myönnetään antamalla työntekijälle etukäteen määrättynä aikana yksi tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia vapaapäiviä. Opintovapaa voidaan myöntää myös antamalla osia työpäivästä vapaaksi tai muodostamalla se useasta vapaajaksosta, joiden välillä työntekijä on työssä.

Opintovapaalaki ei koske oppisopimusopiskelijoita eikä opiskelun tai harjoittelun kestäessä valvotussa työharjoittelussa olevia työntekijöitä tai muita palvelussuhteessa opiskelevia.

Minkälaiseen opiskeluun opintovapaata voi käyttää?

Opintovapaata voi käyttää:

  • julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen, jolla tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua koulutusta ja opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta
  • tietyin edellytyksin ammattiyhdistyskoulutukseen ja maatalousyrittäjille järjestettyyn koulutukseen.

Opintovapaan perusteeksi hyväksyttävä koulutus tai opiskelu voi sisältää:

  • opetuksen seuraamista
  • opetussuunnitelman mukaista ohjattua käytännön harjoittelua
  • tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseen valmistautumista, kuitenkin enintään kymmenen työpäivää välittömästi ennen kunkin tutkinnon tai opinnäytteen suorittamista
  • päätoimista ohjattua itseopiskelua tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseksi
  • koetilaisuuteen osallistumista.

Opintovapaan hakeminen ja myöntäminen

Opintovapaa perustuu aina työntekijän hakemukseen. Yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. Enintään viiden työpäivän opintovapaata haetaan suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista, jollei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

Opintovapaahakemuksessa on mainittava:

  • opintojen ja opintovapaan alkamis- ja päättymisajankohta
  • koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite
  • onko kyseessä aiemmalla opintovapaalla aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen
  • oppilaitos tai muu koulutuksen tai opetuksen järjestäjä
  • päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan hyväksymä opintosuunnitelma, josta ilmenee aiottu tutkinto tai opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika

Jos opintovapaata haetaan yli viideksi työpäiväksi, tulee työnantajan ilmoittaa ratkaisustaan kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. Muissa tapauksissa työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan viimeistään seitsemän päivää ennen opintojen alkua.

Jos opintovapaan myöntäminen kaikille hakijoille hakemusten tarkoittamana ajankohtana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle eikä vapaata voida tästä syystä myöntää kaikille, on etusijalle asetettava ammatilliseen koulutukseen ja peruskoulun oppimäärän suorittamiseen hakeutuvat. Jos näitä ei ole, on etusija vähiten koulutusta saaneilla hakijoilla. Työnantajan tulee ennen ratkaisun tekemistä käsitellä asia yhteistoimintamenettelyssä.

Opintovapaan siirtäminen

Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos se tuntuvasti haittaa työnantajan toimintaa. Vapaata saa kerralla siirtää enintään kuusi kuukautta. Mikäli kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden välein alkava koulutus, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkua enintään seuraavan koulutusjakson alkamiseen.

Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata myös silloin, kun työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta, eikä tarkoitus ole päättää aiemmalla opintovapaalla aloitettuja opintoja.

Työntekijä voi siirtää yli viiden päivän opintovapaan käyttöä, ellei siitä aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Opintovapaan siirtämistä haetaan kirjallisesti enintään vuodeksi kerrallaan. Jos työntekijä haluaa jättää käyttämättä hänelle myönnetyn opintovapaan, asiasta on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista.

Opintovapaan keskeyttäminen

Työntekijä, jolle on myönnetty opintovapaata yli 50 työpäiväksi, voi keskeyttää opintovapaan ja palata työhön. Tätä lyhyempää opintovapaata ei voi keskeyttää. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle opintovapaan keskeyttämisestä kirjallisesti vähintään neljä viikkoa ennen aiottua työhönpaluuta.

Jos sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta lueta opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä tätä viipymättä pyytää. Työntekijällä on hakemuksesta oikeus käyttää näin keskeytynyt opintovapaa myöhemmin. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaalla olevaa työntekijää töihin ennen kuin työntekijälle mahdollisesti palkatun sijaisen työsopimus voidaan laillisesti päättää. Työnantajan on viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle opintovapaan keskeyttämistä koskevasta ratkaisustaan ja siitä, milloin työntekijä voi palata töihin.

Muita opintovapaata koskevia määräyksiä

Työsopimusta ei saa irtisanoa tai purkaa sillä perusteella, että työntekijä on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Sama koskee soveltuvin osin virkasuhteen päättämistä.

Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta esitettävä työnantajalleen opetuksen järjestäjän antama todistus opintovapaan hyväksyttävästä käyttämisestä. Jos opiskelija on ilman hyväksyttävää syytä opintovapaansa aikana laiminlyönyt opiskelua siinä määrin, ettei tällaista todistusta voida hänelle antaa, on työnantajalla oikeus olla myöntämättä hänelle opintovapaata seuraavan kahden vuoden aikana.

Perhevapaat

Perhevapaataulukkoon on koottu tietoa eri perhevapaista, niiden myöntämisestä ja hakemisesta, ehdoista, pituuksista sekä niihin liittyvistä palkkausmääräyksistä.

Taulukko löytyy Ohjeet-sivuilta >