KVTES
2020–2021
-
KVTES 2020–2021, voimassa 1.4.2020 lukien
- Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja
- I luku Yleinen osa
- II luku Palkkaus
- III luku Työaika
- IV luku Vuosiloma
- V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
- VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
- VII luku Luottamusmiehet
- VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
- Liite 1 Hallintotehtävien ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö
- Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
- Liite 3 Terveydenhuollon henkilöstö
- Liite 4 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö
- Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät
- Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö
- Liite 7 Lomituspalveluhenkilöstö
- Liite 8 Muiden alojen palveluhenkilöstö
- Liite 9 Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi
- Liite 10 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset
- Liite 11 Talonmiesten työaika
- Liite 12 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot
- Liite 13 Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset
- Liite 14 Kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta
- Liite 15 Poistettu
- Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
- Liite 17
- Liite 18 Työaika 37 tuntia 45 minuuttia
- Kunnallinen pääsopimus sekä virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä
- Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta
- Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
- Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus
- Sopimukseen liittyvät lait
KVTES 2020–2021, voimassa 1.4.2020 lukien
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on kunta-alan suurin sopimusala. Sen piirissä on 309 000 palkansaajaa. Suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, lastentarhaopettajat, sosiaalialan ohjaajat, koulunkäyntiavustajat ja -ohjaajat sekä perhepäivähoitajat.
Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-716-2
Korjaukset ja päivitykset
IV luvun 19 §:n 5 momentin tekstiä on korjattu 17.12.2020 siten, että se vastaa painetun sopimuskirjan tekstiä.
Liitettä 16 matkakustannusten korvauksista on päivitetty niin, että korvaukset vastaavat 8.12.2020 ilmestyneessä KT:n yleiskirjeessä 15/2020 julkaistuja korvauksia.
Yleiskirjeet
Ohjeet
Usein kysyttyä
Miten työnantaja saa tiedon työntekijän tai viranhaltijan soveltuvuudesta tartuntatautilain 48 §:n mukaisiin tehtäviin?
Rokotussuoja on henkilötieto, ja työnantaja saa siitä tiedon vain työntekijän omalla suostumuksella.
Työnantaja voi kysyä asiaa joko suoraan työntekijältä suullisesti tai esimerkiksi lomakkeella, jossa on myös maininta, että työntekijä antaa tiedot suostumuksellaan työnantajalle.
Rokotussuoja voidaan tarkistaa myös työterveyshuollossa, joka antaa työntekijälle todistuksen soveltuvuudesta tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin. Työntekijä itse päättää, antaako hän tämän todistuksen työnantajalle.
Työnantaja ei voi pitää kirjaa rokotetuista työntekijöistä, vaan ainoastaan tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin soveltuvista henkilöistä.
Koskeeko tartuntatautilain 48 § kotihoitoa?
Asiakkaan koti ei ole lain tarkoittama sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastila. Lähtökohtaisesti kotihoidon henkilöstö ei siten kuulu 48 §:n piiriin.
Jos kuitenkin kotihoidon henkilöstön työnkuvaan kuuluu se, että he käyvät usein esimerkiksi terveysasemalla, kuuluvat he todennäköisesti rokotussuojan piiriin.
Työntekijä on sairastunut ennen ensimmäistä työpäiväänsä. Hän ei voinut aloittaa työntekoa sovittuna päivänä, vaan jäi sairauslomalle. Työntekijä aloitti työnteon vasta kolmen päivän sairausloman jälkeen. Onko hänellä KVTES:n mukaan oikeus sairausajan palkkaan näiltä kolmelta päivältä, joiden aikana hän on estynyt tekemästä työtä sairauden takia?
Ei ole.
Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että viranhaltija ja/tai työntekijä on tosiasiallisesti aloittanut työnteon.
KVTES I luku 6 §
KVTES II luku 1 §
Miten lasketaan KVTES:n mukainen tuntipalkka?
Tuntipalkan laskemista varten täytyy tietää työntekijän työaikamuoto (KVTES III luku 6–11 §) ja varsinainen palkka (KVTES II luku 5 §).
Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka
- luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n (toimistotyöaika) mukaan
- luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 (yleistyöaika) tai 9 §:n (jaksotyöaika) tai Teknisten sopimuksen liitteen 6 (keskeytyvä kolmivuorotyö) mukaan
- luvulla 160, mikäli työaika määräytyy 10 §:n (eräiden asiantuntijoiden työaika) mukaan
- luvulla 158, mikäli työaika määräytyy teknisten sopimuksen liitteen 5 (keskeytymätön kolmivuorotyö) mukaan
jollei työaikalain 14 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai tehdyssä virka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaikalain alaisen viranhaltijan ja/tai työntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.
Esimerkki
Yleistyöajassa olevan työntekijän varsinainen palkka on 2 366,76 euroa. Tuntipalkanjakaja on yleistyöajassa 163, joten työntekijän tuntipalkka on 14,52 euroa (2 366,76 euroa/163 = 14,52 euroa).
KVTES III luku 25 §