2020– 2021

KVTES

2020–2021

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus

Asiasana

Select any filter and click on Apply to see results

KVTES 2020–2021, voimassa 1.4.2020 lukien

KVTES 2020–2021, voimassa 1.4.2020 lukien

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on kunta-alan suurin sopimusala. Sen piirissä on 309 000 palkansaajaa. Suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, lastentarhaopettajat, sosiaalialan ohjaajat, koulunkäyntiavustajat ja -ohjaajat sekä perhepäivähoitajat.

Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-716-2

Korjaukset ja päivitykset

IV luvun 19 §:n 5 momentin tekstiä on korjattu 17.12.2020 siten, että se vastaa painetun sopimuskirjan tekstiä.

Liitettä 16 matkakustannusten korvauksista on päivitetty niin, että korvaukset vastaavat 8.12.2020 ilmestyneessä KT:n yleiskirjeessä 15/2020 julkaistuja korvauksia.

Ti, 01/05/2021 - 11:47

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja

Yleiskirjeet

Yleiskirje

17/2020

21.12.2020

Ohjeita ja esimerkkejä KVTES:n 1.4.2021 paikallisen järjestelyerän laskemisesta

Ohjeet

Ohje

KVTES

17.12.2020

Päiväkodin johtajien työaikajärjestelyt koronavirusepidemian aikana

Tarkennuksia koronavirusepidemian varalta annettuihin ohjeisiin sekä ministeriöiden suositus etätyöstä ja poissaoloista

Ohje

KVTES

4.3.2020

Ohjeistusta työnantajille mahdollisen koronavirusepidemian varalle

Ohje

KVTES

12.11.2019

Ohjeita työvuorosuunnittelijoille vuorokausilevosta

Usein kysyttyä

UKK

KVTES

22.11.2017

Miten työnantaja saa tiedon työntekijän tai viranhaltijan soveltuvuudesta tartuntatautilain 48 §:n mukaisiin tehtäviin?

Rokotussuoja on henkilötieto, ja työnantaja saa siitä tiedon vain työntekijän omalla suostumuksella.

Työnantaja voi kysyä asiaa joko suoraan työntekijältä suullisesti tai esimerkiksi lomakkeella, jossa on myös maininta, että työntekijä antaa tiedot suostumuksellaan työnantajalle.

Rokotussuoja voidaan tarkistaa myös työterveyshuollossa, joka antaa työntekijälle todistuksen soveltuvuudesta tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin. Työntekijä itse päättää, antaako hän tämän todistuksen työnantajalle.

Työnantaja ei voi pitää kirjaa rokotetuista työntekijöistä, vaan ainoastaan tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin soveltuvista henkilöistä.

UKK

KVTES

20.11.2017

Koskeeko tartuntatautilain 48 § kotihoitoa?

Asiakkaan koti ei ole lain tarkoittama sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastila. Lähtökohtaisesti kotihoidon henkilöstö ei siten kuulu 48 §:n piiriin.

Jos kuitenkin kotihoidon henkilöstön työnkuvaan kuuluu se, että he käyvät usein esimerkiksi terveysasemalla, kuuluvat he todennäköisesti rokotussuojan piiriin.

UKK

KVTES

6.6.2017

Työntekijä on sairastunut ennen ensimmäistä työpäiväänsä. Hän ei voinut aloittaa työntekoa sovittuna päivänä, vaan jäi sairauslomalle. Työntekijä aloitti työnteon vasta kolmen päivän sairausloman jälkeen. Onko hänellä KVTES:n mukaan oikeus sairausajan palkkaan näiltä kolmelta päivältä, joiden aikana hän on estynyt tekemästä työtä sairauden takia?

Ei ole.

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että viranhaltija ja/tai työntekijä on tosiasiallisesti aloittanut työnteon.

KVTES I luku 6 §

KVTES II luku 1 §

UKK

KVTES

6.6.2017

Miten lasketaan KVTES:n mukainen tuntipalkka?

Tuntipalkan laskemista varten täytyy tietää työntekijän työaikamuoto (KVTES III luku 6–11 §) ja varsinainen palkka (KVTES II luku 5 §).

Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n (toimistotyöaika) mukaan
luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 (yleistyöaika) tai 9 §:n (jaksotyöaika) tai Teknisten sopimuksen liitteen 6 (keskeytyvä kolmivuorotyö) mukaan
luvulla 160, mikäli työaika määräytyy 10 §:n (eräiden asiantuntijoiden työaika) mukaan
luvulla 158, mikäli työaika määräytyy teknisten sopimuksen liitteen 5 (keskeytymätön kolmivuorotyö) mukaan

jollei työaikalain 14 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai tehdyssä virka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaikalain alaisen viranhaltijan ja/tai työntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.

Esimerkki

Yleistyöajassa olevan työntekijän varsinainen palkka on 2 366,76 euroa. Tuntipalkanjakaja on yleistyöajassa 163, joten työntekijän tuntipalkka on 14,52 euroa (2 366,76 euroa/163 = 14,52 euroa).

KVTES III luku 25 §