Vuosiloma

KVTES:n vuosilomaluvun (IV luku) määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei (IV luvun 1 § 3 mom.) ole erikseen toisin määrätty.

KVTES:n vuosilomaluku sisältää määräyksiä muun muassa

  • oikeudesta vuosilomaan
  • vuosiloman pituudesta
  • vuosiloman antamisesta
  • vuosiloman ajankohdan ilmoittamisesta sekä sen siirtämisestä
  • vuosilomapalkasta ja lomarahasta.

KVTES:n vuosilomaluku sisältää lisäksi sopimusmääräysten soveltamista koskevia esimerkkejä.

Vuosiloman peruskäsitteet

KVTES IV luku 2 §

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.

Vuosilomapäiviä ovat 5 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 6 §:n mukaan.

Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.

KVTES:n vuosilomataulukon soveltaminen

KVTES IV luku 5 §

Vuosiloman pituus määräytyy

  • työkokemuslisään oikeuttavan palvelusajan pituuden
  • täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän
  • palvelussuhteen keston perusteella.

Vuosiloman pituus määräytyy taulukon 1 mukaan silloin, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • henkilö on palvelussuhteessa 31.3.
  • hänen palvelussuhteensa on 31.3. mennessä kestänyt välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta
  • hänellä on 31.3. mennessä kertynyt työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

Vuosiloman pituus määräytyy taulukon 2 mukaan silloin, kun

  • henkilön palvelussuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään 1 vuoden.

Palvelussuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt viranhaltijan tai työntekijän ollessa suorittamassa asevelvollisuuslaissa tarkoitettua vakinaista palvelusta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta.  

TAI kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • henkilö on palvelussuhteessa 31.3.
  • hänen palvelussuhteensa on 31.3. mennessä kestänyt välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta
  • hänelle on 31.3. mennessä kertynyt työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 5 vuotta.

Muissa tilanteissa vuosiloman pituus määräytyy taulukon 3 mukaan.

Esimerkki 1

Henkilön palvelussuhde on alkanut 1.11.2016, ja hänellä on yli 15 vuotta työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Henkilön loma määräytyy kesällä 2017 taulukon 3 mukaisesti, koska palvelussuhde ei ole 31.3.2017 jatkunut vähintään kuutta kuukautta. Vuoden 2018 kesällä loma määräytyy taulukon 1 mukaisesti, koska tällöin palvelussuhde on kestänyt yli kuusi kuukautta 31.3.2018 mennessä.  

Esimerkki 2

Henkilön palvelussuhde on alkanut 1.4.2016, ja hänellä ei ole työkokemuslisässä huomioitavaa palvelusaikaa.

Vuoden 2017 loma määräytyy taulukon 2 mukaisesti, sillä henkilön palvelussuhde on 31.3.2017 kestänyt yhtäjaksoisesti vuoden ajan. Jos henkilö on ko. vuoden aikana virkavapaalla, niin tämä aika huomioidaan palvelussuhteen kestoa laskettaessa (lukuun ottamatta edellä mainittu asevelvollisuus tai vastaavaa aikaa). Eri asia on se, otetaanko virka-/työvapaa-aika huomioon työssäolon veroisen aikana täysiä lomanmääräytymiskuukausia määriteltäessä.

Vuosilomapäivien kuluminen osa-aikatyötä tekevällä henkilöllä

Katso esimerkit KVTES IV luvun 6 § 3 mom.

Esimerkkihenkilön vuosiloman pituus on 38 vuosilomapäivää, työaika 55 % ja hän tekee 5 päivää työtä joka toinen viikko (eli keskimäärin 2,5 työpäivää viikossa).

Vuosilomasta on pidettävä vähintään 10 päivää yhdenjaksoisena

KVTES IV luku 7 §, 8 §

Vuosilomasta on aina pidettävä vähintään 10 vuosilomapäivää yhdenjaksoisena, riippumatta siitä, määrääkö työnantaja vuosiloman ajankohdan (7 §) vai sopivatko työnantaja ja viranhaltija/työntekijä vuosiloman ajankohdasta (8 §). Ainoa poikkeus tähän on tilanne, jossa henkilö on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut lomaa yhteensä alle 10 päivää. Tällöin koko loma myönnetään yhdenjaksoisena.

Vuosiloman siirtäminen toiseen palvelussuhteeseen

KVTES IV luku 1 § 5 ja 6 mom. 7 §, 8 §

Työnantaja ja viranhaltija ja/tai työntekijä voivat sopia, että ennen palvelussuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet (ansaitut vuosilomapäivät) siirretään annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana.

Sopimus voidaan tehdä, mikäli ennen palvelussuhteen päättymistä päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä tai sovitaan uudesta työsuhteesta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja se on liitettävä vuosilomakirjanpitoon.

Sopimuskohdan soveltaminen edellyttää, että palvelussuhteiden väliin jää vähintään päivän katko, koska muutoin palvelussuhteen katsotaan jatkuneen katkeamattomana. Jos uusi palvelussuhde alkaa välittömästi edellisen päätyttyä ilman päivänkään katkoa, loman ansainta ei keskeydy.

Loma siirtyy sen pituisena kuin se on palvelussuhteen päättymishetkellä, mikäli se tällöin annettaisiin lomana, eli jokaisen palvelussuhteen loma määritellään erikseen. Jos uusi palvelussuhde ei jostain syystä toteudukaan, erääntyvät vuosilomaetuudet (lomakorvaus) maksettavaksi vaadittaessa.

Vuosiloman siirrosta kannattaa sopia vain, mikäli tiedetään varmasti, että seuraavan palvelussuhteen aikana on mahdollista pitää sekä siirretyt että tämän toisen palvelussuhteen aikana ansaitut lomat. Mikäli palvelussuhteiden väliin jäävä aika on pitkä, ei vuosilomaetuuksien siirrosta sopiminen yleensä ole tarkoituksenmukaista.

Siirrettyjen vuosilomien pitoajankohta määräytyy vuosilomaluvun 7 ja 8 §:n mukaisesti. Näin esimerkiksi lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017 aikana kertyneitä, seuraavaan palvelussuhteeseen siirrettyjä lomia voidaan sopimalla pitää (pääsääntöisesti) aikaisintaan 1.1.2017 lukien. Työnantajan määräämänä näitä lomia voidaan pitää aikaisintaan 2.5.2017 lukien. Huomioitavaa on, että lomarahaa ei voi siirtää, vaan se on maksettava jokaisen palvelussuhteen päättyessä.

Esimerkki 1

Henkilö on kokoaikaisessa palvelussuhteessa ensin 1.9.2016–28.2.2017 ja sitten 16.3.–31.8.2017 Ensimmäisen palvelussuhteen aikana voidaan sopia, että lomat siirretään pidettäväksi toisen palvelussuhteen aikana.  

Esimerkki 2

Henkilö on palvelussuhteessa ensin 11.8.2016–27.6.2017 ja sitten 10.8.2017–13.6.2018. Hänellä on yli 5 vuotta työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa, joten esimerkissä sovelletaan taulukkoa 2. Esimerkissä sekä työnantajan että työntekijän toiveena on, että lomaa pidetään koululaisten syys-, joulu- ja talvilomien aikana.

Ensimmäisessä palvelussuhteessa lomaa kertyy 20 päivää ajalta 11.8.2016–31.3.2017 ja 7 päivää ajalta 1.4.2017–27.6.2017.

Henkilölle annetaan lomana 5 vuosilomapäivää helmikuussa 2017 (edellyttää sopimista) ja 10 vuosilomapäivää touko-kesäkuussa 2017.

Ennen palvelussuhteen päättymistä henkilön kanssa sovitaan toisesta palvelussuhteesta 10.8.2017–13.6.2018. Samalla sovitaan, että pitämättä olevat 12 vuosilomapäivää siirretään seuraavaan palvelussuhteeseen. Henkilölle annetaan 5 vuosilomapäivää pidettäväksi syys- ja/tai joulukuussa 2017 koululaisten loma-aikana. Näin lomanmääräytymisvuoden 2016–2017 aikana kertynyt loma on käytetty.
 
1.1.2018 lukien annetaan lomanmääräytymisvuoden 2017–2018 lomia. Eli edellisestä palvelussuhteesta siirtyvistä lomista 7 päivää voidaan antaa vasta 1.1.2018 jälkeen 8 §:n mukaisesti sopimalla. Lomaa voidaan antaa vasta 2.5.2018 jälkeen, jos loman ajankohdasta ei sovita.  

Tilanteet, joissa edellytetään vuosilomaluvun mukaisesti todellista työntekoa vuosilomiin liittyvien etuuksien saamiseksi

KVTES IV luku 3 §, 5 §

Vuosilomaluvussa edellytetään usein etujen saamiseksi sitä, että henkilö on ollut työssä tai palvelussuhteessa tiettyinä ajankohtina riittävän pitkään. Joissakin sopimuskohdissa etujen saamiseksi edellytetään todellista työntekoa, joissakin riittävät esimerkiksi työssäolon veroiset päivät tai se, että palvelussuhde on mainittuna ajankohtana voimassa.  

Todellisesta virkatehtävissä olemisesta tai työnteosta on kyse seuraavassa tilanteessa:

Vuosilomaluvun 4 §:n 9 kohdan soveltaminen

Jotta sopimuskohdan mukaisesta muusta virka- tai työvapaalla olosta voidaan huomioida enintään 30 kalenteripäivää työssäolon veroiseksi ajaksi, edellytyksenä on, että viranhaltija ja/tai työntekijä on ollut työssä ko. kunnassa tai kuntayhtymässä vähintään 22 työpäivää lomanmääräytymisvuoden (esimerkiksi 1.4.2016–31.3.2017) aikana. Sopimuskohta edellyttää konkreettista työntekoa tai virantoimitusta.

Seuraavissa kohdissa ei edellytetä konkreettista virantoimituksessa olemista tai työntekoa:

Esimerkki 1: Vuosilomaluvun 3 §:n soveltaminen

Sopimuskohdassa edellytetään täyden lomanmääräytymiskuukauden saamiseksi, että henkilö on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää kuukaudessa. Sopimuskohdassa 35 tuntiin tai 14 työpäivään lasketaan myös vuosilomaluvun 4 §:n mukaiset työssäolopäivien veroiset päivät. Sopimuskohta ei siis välttämättä edellytä konkreettista työntekoa.

Huomioitavaa on, että nämä 35 työtuntia kertyvät täyttä työaikaa eli esimerkiksi toimistotyöaikaa tekevälle viidessä työpäivässä. 14 työpäivää voi myös täyttyä vain vähän työtunteja tekevälle, vaikka hän ei tekisikään lomanmääräytymiskuukauden aikana työtä 35 tuntia. Henkilö voi tehdä töitä esimerkiksi tunnin päivässä. Työpäivän pituudella ei siten tässä kohdassa ole merkitystä.


Esimerkki 2: Vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan soveltaminen

Sopimuskohdassa edellytetään muun muassa 6 kuukauden välitöntä ja yhdenjaksoista palvelussuhteessa oloa. Tällöin riittää, että henkilön palvelussuhde on alkanut viimeistään 1.10. tiettynä lomanmääräytymisvuotena. Sopimuskohta ei siis edellytä konkreettista työntekoa. Palvelussuhteen voimassaoloaikaan voi sisältyä virka- tai työvapaita. Siihen voi sisältyä myös työssäolon veroisia päiviä. Edellytyksenä sopimuskohdan soveltamiselle on, että virantoimitus tai työnteko on alkanut.

Vuosiloman sopiminen pidettäväksi lomakauden (2.5.–30.9.) ulkopuolella

KVTES IV luku 7 §, 8 §

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia siitä, että lomavuoden lomakaudella ei pidetä lainkaan lomaa. Osapuolet voivat 8 §:n mukaisesti sopia esimerkiksi, että lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017 vuosiloma pidetään ajanjaksolla 1.1.2017–30.4.2018. Osapuolet voivat myös sopia, että vuosiloman 10 päivää ylittävä osa pidetään 30.9.2018 mennessä. Kun lomasta sovitaan, ei lomakaudella 2.5.–30.9.2017 ole pakko pitää lainkaan lomaa. Työntekijä ei voi kuitenkaan työsopimusta solmittaessa antaa suostumusta vuosiloman pitämiseen lomakauden ulkopuolella. Sopimus on tehtävä palvelussuhteen kestäessä jokaisen loman kohdalla erikseen.

Työnantaja on velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että lomista on sovittu 7 §:stä poikkeavalla tavalla eli 8 §:n mukaisesti.

Mikäli työnantaja määrää 7 §:n mukaisesti vuosiloman ajankohdan, osa vuosilomasta (20 vuosilomapäivää mutta kuitenkin vähintään 65 %) on sijoitettava lomakauteen. Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta on annettava lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää niin sanottuna talvilomana. Jos loman pituus on vähemmän kuin 25 vuosilomapäivää, annetaan 20 vuosilomapäivää ylittävä osa lomasta niin sanottuna talvilomana.  

Esimerkki 1

Työntekijän loman pituus on 38 päivää. Työnantajan on määrättävä lomasta vähintään 65 % (25 päivää) lomakaudelle (2.5.–30.9.) ja 5 päivää talvilomaksi (1.10.–31.4). Jäljelle jäävän 8 päivää työnantaja voi sijoittaa joko kesä- tai talvikaudelle ottaen huomioon 7 §:n määräykset siitä, että lähtökohtana on, että kesä- ja talviloma myönnetään yhdenjaksoisina (katso tarkemmin 7 § 4 mom.).

Lomanmääräytymisvuoden ansaittujen vuosilomien pitäminen jo kyseessä olevan lomanmääräytymisvuoden syksyllä on mahdollista poikkeustapauksissa

KVTES IV luku 7 §, 8 §

Vuosilomaluvun 7 ja 8 §:n mukaisesti pääsääntönä on, että esimerkiksi 1.4.2016–31.3.2017 lomaa voidaan pitää aikaisintaan 1.1.2017 alkaen. Lomaa voidaan pitää aikaisemmin vain 8 §:n 3 momentin mukaisessa tilanteessa. Eli jos palvelussuhde päättyy ennen kuin viranhaltijalla/työntekijällä on 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja viranhaltija/työntekijä saavat palvelussuhteen kestäessä sopia palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä.

Esimerkki 1

Palvelussuhde on voimassa1.4.2016–31.12.2016. Osapuolet voivat sopia 8 § 3 momentin mukaisesti siitä, että lomia pidetään jo syksyllä 2016.

Esimerkki 2

Palvelussuhde on voimassa 1.8.2016–30.4.2017. Osapuolet voivat sopia, että henkilö pitää lomiaan ennen 1.1.2017 (kunhan loma on ehditty ansaita), koska henkilö ei voi 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti pitää vuosilomaa lomakaudella 2017.

Esimerkki 3

Palvelussuhde on voimassa 1.8.2016–15.5.2017. Osapuolet voivat sopia, että loma pidetään 1.1.2017alkaen, koska henkilö voi pitää 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti vuosilomaa lomakaudella 2017. Lomaa ei siis voi pitää vielä syksyllä 2016.

Vuosiloman myöntäminen henkilön ollessa pitkällä työ- tai virkavapaalla

KVTES IV luku 7 §, 8 §, 11 §

Vuosiloman antaminen on työnantajan vastuulla. Vuosiloma on annettava, vaikka viranhaltija/työntekijä olisi pitkällä virka- tai työvapaalla kuten vanhempain-, hoito- tai vuorotteluvapaalla. Tämä tapahtuu keskeyttämällä myönnetty virka- tai työvapaa vuosiloman ajaksi.

Vuosilomaa ei saa antaa äitiys- tai isyysvapaan aikana ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta. Jos suostumusta ei anneta, loma saadaan antaa 6 kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Määrättyä tai sovittua vuosiloman ajankohtaa siirretään viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä, mikäli hän vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairastuu. Tarkemmat määräykset siirron edellytyksistä sekä siirretyn loman ajankohdan määräämisestä tai sopimisesta ovat vuosilomaluvun 11 §:ssä. Vuosiloma voidaan viranhaltijan ja/tai työntekijän suostumuksella antaa myös sairausloman aikana.  

Esimerkki 1

Jos työntekijä on sairauslomalla ajankohtana, jolle työnantaja on vahvistamassa lomaa, hänen vuosilomansa voidaan vahvistaa sairausloman ajalle. Työntekijällä on kuitenkin 11 §:n nojalla oikeus pyytää loman siirtoa. Tällöin loma siirretään 11 §:n 1 momentin mukaisesti. Tämän vuoksi työntekijän kanssa kannattaa jo ennen loman vahvistamista sopia loman pitämisen ajankohdasta eli siitä, vahvistetaanko loma vapaan ajalle vai vasta sairausloman päättymisen jälkeen. Loman ajankohdan osalta noudatetaan 11 §:n mukaisia säännöksiä.

Vuosiloman siirtäminen

KVTES IV luku 11 §

1.4.2016 voimaan tullutta vuosilomalain 25 §:n muutosta eli vuosilomalomalla sairastumista koskevaa omavastuuaikaa ei sovelleta kunta-alalla. Muutoksella palautettiin vuosiloman siirtämiseen omavastuuaika tilanteessa, jossa työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana. Vuosilomalla sairastumisesta johtuvasta vuosiloman siirrosta on sovittu kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa, joita ei ole tältä osin muutettu 1.2.2017 lukien voimaan tulleissakaan sopimuksissa.

Työkyvyttömyys (sairaus, synnytys, tapaturma)

Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranhaltija/työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua.

Jos viranhaltija/työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen työnantajalle tai osoittaa työkyvyttömyytensä muulla työnantajan harkintaan perustuvalla luotettavalla tavalla ennen loman alkamista tai loman alettua ilman aiheetonta viivytystä, katsotaan se pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan.

Esimerkki 1

Työntekijän vuosiloma on vahvistettu ajalle 23.6.–20.7.2016. Hän sairastuu ennen vuosiloman alkua ja on sairaana 20.6.–6.7.2016. Työntekijän pyynnöstä vahvistetusta lomasta siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuva osuus, eli ajalle 7.7.–20.7.2016 vahvistettu loma pidetään aikaisemmin vahvistetun mukaisesti. Siirron yhteydessä työnantajan on huolehdittava siitä, että vuosilomasta pidetään yhdenjaksoisena vähintään 10 vuosilomapäivää 8 §:n mukaisesti. Esimerkkitapauksessa tämä edellytys täyttyy kyseisenä ajanjaksona. 

Esimerkki 2

Työntekijän kesäloma-ajaksi on määrätty 23.6.–20.7.2016 (20 vuosilomapäivää). Työntekijä pyytää ennen vuosiloman alkamista, että vuosilomaa siirretään, koska hänelle tehdään kyseisenä aikana leikkaus, josta aiheutuu sairausloma ajalle 2.7.–5.7.2016 (4 kalenteripäivää). Työntekijä toimittaa KVTES V luvun mukaisen hyväksyttävän todistuksen työkyvyttömyydestään työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Työnantaja siirtää pyynnöstä ko. ajanjaksoon sijoittuvat 3 vuosilomapäivää myöhemmin pidettäväksi.

Äitiysloma tai isyysvapaa

KVTES:n vuosilomaluvun 7 §:n 5 momentti sisältää määräykset vuosiloman määräämisestä tilanteessa, jossa viranhaltija/työntekijä on äitiyslomalla tai isyysvapaalla. Lomaa ei voida määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi ilman henkilön suostumusta. Loma voidaan antaa 6 kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.  

Muita syitä vuosiloman siirtämiselle

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia loman siirtämisestä tai keskeyttämisestä. Tällöin on kuitenkin aina noudatettava 8 §:n mukaisia määräyksiä muun muassa 10 päivän yhdenjaksoisen loman vaatimusta.

Työnantaja ei voi ilman työntekijän suostumusta siirtää tai keskeyttää työntekijälle määrättyä tai hänen kanssaan sovittua lomaa.

Viranhaltijan loman siirtämisestä ja keskeyttämisestä on määräykset 11 §:n 6 momentissa, jonka mukaisesti lomaa voidaan siirtää esimerkiksi silloin, kun siirtäminen tai keskeyttäminen on tarpeellista julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä. 

Esimerkki 3: Jaksotyön ennalta tiedetty keskeytys

Jaksotyöntekijälle työvuoroluetteloon vähintään 7 päivää ennen työaikajakson alkua suunniteltu neljän kalenteripäivän vuosiloma (to-su) kuluttaa KVTES luku IV 6 §:n 1 momentin mukaisesti 2 vuosilomapäivää, mikäli työpäiviä eivät olisi olleet muut kuin to-pe (KVTES:n työaikaluvun 16 § 1 mom.). Kahden vuosilomapäivän vuoksi jakson säännöllinen työaika olisi 2 x 7,75 tuntia lyhyempi.

Henkilö sairastuu pe–su ja haluaa siirtää vuosiloman. Vuosiloman siirtyessä sairauden vuoksi työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosilomapäivät siirtyvät annettavaksi myöhemmin.

Tässä tapauksessa siis 2 vuosilomapäivän sijaan on kulunut vain yksi vuosilomapäivä ja yksi siirtyy annettavaksi myöhemmin.

Jos työpäiviä olisivat olleet esim. to-la, jakson säännöllinen työaika olisi vastaavasti suunniteltu 3 x 7,75 tuntia lyhyemmäksi ja vuosiloma to-su kuluttaisi 3 vuosilomapäivää. Tällöin 3 vuosilomapäivän sijaan olisi kulunut vain yksi vuosilomapäivä ja kaksi siirtyisi annettavaksi myöhemmin.

Vastaavasti mikäli kyseessä ei ole edellä mainittu ennalta suunniteltu vuosiloma ja työntekijä sairastuu tällaisen vuosiloman aikana, työkyvyttömyysajalle sisältyvät vuosilomapäivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat olleet työpäiviä, siirtyvät annettavaksi myöhemmin.

Vuosiloman säästämisestä sopiminen

KVTES IV luku 12 §

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia vuosiloman 15 vuosilomapäivää ylittävän osan säästämisestä lomanmääräytymisvuosittain. Työnantajan on siis huolehdittava siitä, että henkilöstö on vuosilomalla vähintään 15 vuosilomapäivää.

Työnantaja on velvollinen määräämään vuosiloman sopimusmääräysten mukaisesti. Tämän vuoksi vuosiloman säästämisestä on syytä sopia kirjallisesti, jotta työnantaja voi osoittaa toimineensa sopimusmääräysten mukaisesti ja ettei jää epäselvyyttä siitä, kuinka paljon lomapäiviä on vielä jäljellä.

Kun lomaa laitetaan säästöön, ei työnantaja voi yksipuolisesti määrätä säästövapaan pitämisen ajankohtaa, vaan siitä on sovittava. Sovittaessa vuosiloman säästämisestä on tarkoituksenmukaista samalla sopia säästövapaan antamisen ajankohdasta. Tämä mahdollistaa loman pitämisen ajankohtana, joka sopii sekä työnantajalle että viranhaltijalle/työntekijälle. Loma annetaan sovittuna aikana vuosiloman tavanomaista lomakautta seuraavan lomakauden jälkeen, esimerkiksi lomanmääräytymisvuodelta 2016–2017 kertynyttä vuosilomaa voidaan pitää säästövapaana aikaisintaan 1.10.2018 alkaen.

Säästövapaa maksetaan lomakorvauksena kun

  • henkilön työaika muuttuu olennaisesti
  • henkilö joutuu lomautetuksi toistaiseksi.  

Korvauksen laskemisesta on määräykset vuosilomaluvun 12 ja 16 §:ssä. Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus myös pitämättömiltä säästövapaapäiviltä.

Vuosiloman ajalta maksettava palkka

KVTES IV luku 13 §

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan varsinainen kuukausipalkka. Vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän varsinaisen palkan perusteella.

Mikäli viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista, päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomallelähtöhetken täysi varsinaisen kuukausipalkka lomamääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla.

Esimerkki 1

Viranhaltija/työntekijä on työskennellyt lomanmääräytymisvuoden aikana 7 kuukautta 60 %:n työajassa ja 5 kuukautta 100 %:n työajassa.

Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen (7 x 60 + 5 x 100) : 12 = 76,7 %.

Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2 500 €/kk.

Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 76,7 % x 2 500 € = 1 917,50 €/kk, riippumatta siitä mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.

Esimerkki 2

Viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde on alkanut 1.5. eli on voimassa 11 kk lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Hänen työaikaprosenttinsa on kesäkuun 17. päivään saakka 60 % ja sen jälkeen 100 %.

Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen 1,57 kuukautta x 60 (toukokuu 1 kk + kesäkuun osuus 17/30 pv) + 9,43 x 100 (kesäkuun osuus 13/30 pv + heinä-maaliskuu 9 kk) : 11 = 94,3 %. Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2 500 €/kk.

Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 94,3 % x 2 500 € = 2 357,50 €/kk, riippumatta siitä mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.

Esimerkki 3

Viranhaltija/työntekijä on työskennellyt lomanmääräytymisvuoden aikana 7 kuukautta 100 %:n työajassa ja 5 kuukautta 60 %:n työajassa. Hän oli palkattomalla työvapaalla 2 kk, jolloin työaika oli 100 %.

Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen (7 x 100 + 5 x 60) : 12 = 83,33 %.

Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2 500 €/kk.

Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 83,33 % x 2 500 € = 2 083,25 €/kk, riippumatta siitä mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.

Palkattoman vapaan ajaltakin siis otetaan huomioon se työaikaprosentti, jonka perusteella hänelle olisi maksettu palkkaa, mikäli hän olisi ollut työssä.

Esimerkki 4

Viranhaltijan/työntekijän määräaikainen palvelussuhde on 5.2.–2.3., josta
5. –21.2. 100 % (17 kalenteripäivää)
22.– 28.2. 50 % (7 kalenteripäivää)
1.–2.3. 50 % (2 kalenteripäivää)

Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen
(17/28) x 100 + (7/28) x 50 + (2/31 x 100) eli
(0,61 x 100) + (0,25 x 50) + (0,06 x 100) : 0,61 + 0,25 + 0,06 = 86,4 %, keskimääräinen työaikaprosentti.

Vuosiloman maksaminen lomakorvauksena palvelussuhteen aikana poikkeustilanteissa

KVTES IV luku 16 §

Pääsääntöisesti lomakorvaus voidaan maksaa vain palvelussuhteen päättyessä, jolloin lomakorvausta maksetaan siltä osin kuin vuosilomia on pitämättä. Poikkeuksia tähän pääsääntöön on esitetty vuosilomaluvun 11 ja 17 §:ssä.

Vuosilomaluvun 11 § sisältää määräykset vuosilomakorvauksen maksamisesta tilanteessa, jossa sairauden vuoksi siirrettyä vuosilomaa ei voida pitää.

Vuosilomaluvun 17 §:n mukaisesti lomakorvaus maksetaan myös, kun viranhaltija/työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta.  

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

KVTES IV luku 18 §

Mikäli lomarahaa koskevista määräyksistä halutaan paikallisesti poiketa esimerkiksi tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi, järjestely edellyttää aina paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä. Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemisestä on määräykset kunnallisessa pääsopimuksessa.

Katso myös KT:n Paikallinen sopiminen kunta-alalla -opas.

Ainoa poikkeus sopimisedellytyksestä on lääkärien virkaehtosopimus, jonka 25 §:n mukaan vapaaksi vaihtaminen edellyttää vain viranhaltijan suostumusta.

Mikäli vapaaksi antamisesta sovitaan, on sopimuksessa sovittava ainakin

  • lomarahan ja vapaan vaihtosuhde
  • lomanaikaisten sairastumistilanteiden käsittely
  • kysymys vapaapäivien rinnastamisesta työpäiviin
  • vapaan pitämiselle asetettava takaraja
  • palvelussuhteen päättyminen ennen vapaan pitämistä.

Vuosilomakirjanpito

Vuosilomakirjanpidon sisällöstä määrätään vuosilomalain 29 §:ssä. Sen mukaisesti vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus sekä niiden määräytymisen perusteet.

Vuosilomakirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Kirjanpito on säilytettävä kahden vuoden ajan virka- ja/tai työsuhteen päätyttyä.

Jos vuosiloman ajankohdasta on työnantajan ja viranhaltijan tai työntekijän kesken sovittu (esim. sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä IV luku 1 § 6 mom., vuosiloman jakaminen ja ajankohdasta sopiminen palvelussuhteen kestäessä IV luku 8 §, sopiminen säästövapaasta IV luku 12 §), tämä on kirjattava vuosilomakirjanpitoon, jotta vuosilomaetuuksien toteutumista voidaan seurata.  

Osa-aikaisen jaksotyöntekijän vuosiloman huomioiminen työvuoroluettelosuunnittelussa

Osa-aikainen työntekijä tekee työtä kolmen viikon työaikajaksossa. Hänen työaikansa on 50 prosenttia täydestä työajasta eli 58 t 7 min (0,5 x 116 t 15 min). Hänelle on myönnetty vuosilomaa 1 viikolle maanantaista sunnuntaihin. Vuosilomaa kuluu 5 päivää. Koska työpäivät eivät olleet lomaa myönnettäessä tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai-perjantai.

Henkilölle jää tehtäväksi säännöllistä työaikaa 0.5 x (2 x 38 t 45 min) = 38 t 45 min. tai 0,5 x (116 t 15 min. – 38 t 45 min). Tämä tuntimäärä suunnitellaan työntekijälle keskeytyksen ulkopuolisille päiville työpäiviksi ja -vuoroiksi, siten kuin työpaikan toiminta edellyttää.

Vuosiloman antaminen, kun siirrytään työehtosopimuksesta toiseen (KVTES/OVTES)

KVTES IV luku 7 §, 8 §, 20 §

1. Päiväkodissa työskentelevät KVTES:n soveltamisen piiriin kuuluvat lastentarhanopettajat A ja B siirtyvät ilman päivänkään katkoa 1.8.2017 pysyvästi esiluokanopettajan tehtäviin opetustoimessa ja näin myös OVTES:n soveltamispiiriin. Vuosilomat, jotka he ovat ansainneet 31.3.2017 mennessä ja vuosilomat, jotka he ovat ansainneet ajalta 1.4.2017–31.7.2017 annetaan seuraavasti:

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2016–31.3.2017:
Vuosilomat 31.3.2017 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta annetaan 31.7.2017 mennessä. Henkilön kanssa tulisi sopia myös talviloman pitämisestä ennen 31.7.2017. Työnantajan pitäisi tällaisissa tapauksissa harkita ennen viranhoitomääräyksen antamista, mikä on opetuspuolelle siirtymisen tarkoituksenmukainen aloittamisajankohta. Näin jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta (KVTES:n perusteella) ansaitut vuosilomat saadaan vaikeuksitta annetuksi ennen esiopettajan tehtävien hoidon aloittamista. Esimerkiksi opettajan tehtävien hoitaminen voidaan määrätä alkavaksi vasta 10.8.2017.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2017–31.3.2018:
A:n ja B:n palvelussuhde kuntaan jatkuu, joten vuosilomakorvausta ei makseta eikä työnantaja edes voi antaa 1.4.2017 alkaen kertynyttä vuosilomaa ennen 1.8.2017 tapahtuvaa siirtymistä.

Siirryttyään pysyvästi OVTES:n soveltamispiiriin A ja B saavat vuosilomaa vastaavan palkallisen vapaansa OVTES:n mukaisesti kesällä 2018. Tällöin laskennallisen vuosiloman pituuteen vaikuttavat lomanmääräytymisvuoden kaikki lomanmääräytymiskuukaudet.


2. Päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja A siirtyy ilman päivänkään katkoa palvelussuhteessa 1.8.2016 esiluokanopettajan tehtäviin opetustoimessa ja OVTES:n soveltamispiiriin. A hoitaa esiluokan opettajan sijaisuutta ja palaa takaisin päiväkotiin 1.8.2017alkaen. A:lle annetaan vuosiloma, jonka hän on ansainnut 31.3.2016 mennessä ja vuosiloma, joka on ansaittu ajalta 1.4.2016–31.7.2017 seuraavasti:

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2015–31.3.2016:
Vuosiloma 31.3.2016 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta annetaan 31.7.2016 mennessä. Työnantajan pitäisi tällaisissa tapauksissa harkita ennen viranhoitomääräyksen antamista, mikä on viranhoidon tarkoituksenmukainen aloittamisajankohta. Näin jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta (KVTES:n perusteella) ansaitut vuosilomat saadaan vaikeuksitta annetuksi ennen opettajan viranhoidon aloittamista.

Talviloman osuus, ks. edellä 1 kohdassa sanottu. Koska henkilö palaa takaisin KVTES:n soveltamisen piiriin, voidaan KVTES:n tehtävissä pitämättä jäänyt talviloma sopia pidettäväksi myös palaamisen jälkeen vuoden 2017 lomakauden loppuun 30.9.2017 mennessä (IV luku 8 § 2 momentti, jonka mukaan 10 vuosilomapäivän ylittävä vuosiloman osa voidaan sopia pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia siitä, että osa lomista pidetään säästövapaana KVTES IV luvun 12 §:n mukaisesti, työntekijän palattua lastentarhanopettajan tehtäviin.

Opettajan viran hoitaminen voidaan esimerkiksi määrätä alkavaksi vasta 10.8.2016. Mahdollista on myös, että viranhoitomääräykset annetaan siten, ettei niitä anneta siksi ajaksi, jolloin koulutyö on keskeytyneenä ja sijaista ei tarvita. Tällöin A palaa lastentarhanopettajan tehtäviin ja vuosilomaa voidaan vahvistaa näille ajanjaksoille. Tällöin on huolehdittava siitä, että lomat kuitenkin myönnetään KVTES 7 ja 8 §:ä noudattaen.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2016–31.3.2017:
Palvelussuhde kuntaan jatkuu, joten vuosilomakorvausta ei makseta eikä työnantaja edes voi antaa 1.4.2016 alkaen kertynyttä vuosilomaa ennen 1.8.2016 tapahtuvaa siirtymistä. 31.3.2017 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaoikeus määritellään KVTES:n mukaisesti A:n palattua päiväkotiin ja KVTES:n soveltamispiiriin.

Vuosilomaa annettaessa otetaan huomioon KVTES:n vuosilomaluvun 20 §:n määräys. Määräyksen mukaan viranhaltijalta ja/tai työntekijältä, jolla on oikeus vuosilomaan ja joka on virka- tai työvapaalla hoitaakseen saman työnantajan palveluksessa opettajan tehtävää, johon ei kuulu oikeutta vuosilomaan, vähennetään sijaisuusaikaan sisältyvä laskennallisen vuosiloman aika hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta. Esimerkkitapauksessa tämä merkitsee sitä, että loma on tullut annetuksi (määräys päättyy 31.7.2017).

3. Laskennallisen vuosilomajärjestelmän piirissä oleva lehtori toimii vuosilomajärjestelmän alaisessa tehtävässä koulutuspäällikön viransijaisena ajalla 1.1.–30.6.2016 ja palaa lehtorin virkaan 1.7.2016. Hänen vuosilomaoikeutensa kesällä 2016 määräytyy seuraavasti:

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2015–31.3.2016:
Opettajan laskennallinen vuosiloma määritellään OVTES:n määräysten mukaisesti, ja se on enintään 36 päivää. Vuosiloma asetetaan alkamaan 16.6. ja tämän jälkeen katsotaan, kuinka monta laskennallisen vuosiloman päivää jää käytettäväksi opettajan tehtäviin paluun eli 1.7.2016 jälkeen. Kun nämä jäljelle jäävät laskennallisen vuosiloman päivät vähennetään KVTES:n mukaan määritellyistä vuosilomapäivistä, saadaan selville vuosilomapäivät, jotka määrätään pidettäviksi ennen opettajaksi siirtymistä 1.7.2016. Laskennassa KVTES:n 38 vuosilomapäivää vastaa OVTES:n 36 laskennallisen vuosiloman päivää.

Vuosilomaoikeutta määriteltäessä otetaan huomioon lomanmääräytymisvuoden 1.4.2015–31.3.2016 kaikki eri yhdenjaksoiset palvelussuhteet samassa kunnassa 1 §:n 5 momentin mukaisesti. Eli esimerkkitapauksessa otetaan huomioon sekä OVTES:n että KVTES:n alaiset palvelussuhteet, jotka ovat jatkuneet peräkkäin ilman päivänkään katkoa.

 

Yhteystiedot

Merja Renko

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2111
Matkapuhelin:
+358 50 305 3026
Sähköposti:
Merja.Renko@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat
Lauri Niittylä

Lauri Niittylä

johtava työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2102
Matkapuhelin:
+358 50 320 9742
Sähköposti:
Lauri.Niittyla@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat