KVTESin tasopalkkajärjestelmä korvaa vanhan palkkausjärjestelmän lokakuun 2025 alussa
Kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa KVTESissa on otettu käyttöön tasopalkkajärjestelmä. KT ja pääsopijajärjestöt sopivat järjestelmästä joulukuussa 2024. Siirtymäkaudeksi uuden järjestelmän käyttöönotolle sovittiin 1.2.–30.9.2025. Se tarkoittaa, että palkat määräytyvät uuden järjestelmän mukaan viimeistään lokakuussa 2025.
Tasopalkkamalli korvaa aiemmin käytössä olleen palkkausjärjestelmän, joka perustui tehtävän vaativuuden arviointiin.
Uudistuksen käyttöönottoa on rahoitettu muun muassa 1.2.2025 ja 1.6.2025 palkkaerillä, joista sovittiin kunta- ja hyvinvointialan vuoden 2022 palkkauksen kehittämisohjelmassa.
Keitä uusi palkkausjärjestelmä koskee?
Uuteen tasopalkkajärjestelmään siirtyy noin 118 000 KVTESin palkansaajaa. Heidän lisäkseen tasopalkkajärjestelmää sovelletaan myös varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöön (OVTES osio G). Järjestelmään siirtyy noin 17 000 OVTESin (osio G) palkansaajaa.
Suurimpia ammattiryhmiä ovat
- varhaiskasvatuksen lastenhoitajat tai lastenhoitajat, 25 300
- koulunkäynninohjaajat, 12 400
- Varhaiskasvatuksen opettajat, 17 600
- laitoshuoltajat, 2 400
- perhepäivähoitajat, 1 900
- maatalouslomittajat, 1 900
- toimistosihteerit, 1 800
- ruokapalvelutyöntekijät, 1 800
- siivoojat, 1 800
- kirjastovirkailijat, 1 600.
Katso videolta, miten palkka muodostuu kunta-alan uudessa tasopalkkamallissa.
Kunta-alan uudessa tasopalkkamallissa jokainen tehtävä sijoittuu tietylle palkkatasolle. Tasot ovat A, B ja C.
Se, mille tasolle tehtävä sijoittuu, riippuu työn vaatimasta osaamisesta ja vastuusta. Tasot on sovittu valtakunnallisesti. Ne ovat kaikissa kuntaorganisaatioissa samat. Jokaiselle tasolle on sovittu valtakunnallinen vähimmäispalkka.
Tasopalkat määritellään palkkaryhmittäin
Tasopalkka korvaa vanhan tehtäväkohtaisen palkan. Uudistuksessa kenenkään kokonaisansiot eivät laske.
Esihenkilön on tärkeää tietää oman tiiminsä tasopalkat ja niiden perusteet. Esihenkilön on erityisesti hyvä tietää, millä perusteella työntekijän tehtävä sijoittuu B- tai C-tasolle. Jos tehtävät myöhemmin muuttuvat, tämä voi vaikuttaa tehtävän tasoon ja palkkaan.
Sopimuksessa on palkkaliitteitä eri aloille ja niissä palkkaryhmät eri tehtäville.
Palkkaryhmistä löytyvät valtakunnallisesti sovitut tasokriteerit ja tasojen euromäärät. Tasokriteerit kertovat, milloin tehtävä kuuluu ylemmälle tasolle. Valtakunnallisten tasokriteerien lisäksi kunnalla voi olla omia, paikallisia tasokriteerejä.
Tasopalkka määräytyy tehtävässä vaaditun osaamisen ja vastuun mukaan
Tasopalkkajärjestelmässä A on normaali perustaso. Tehtävä sijoittuu vähintään B-tasolle, jos yksikin valtakunnallisista (tai paikallisista) tasokriteereistä täyttyy. Jokainen työnantaja määrittelee itse, millä kriteereillä tehtävä sijoittuu C tasolle.
On tärkeää muistaa, että tasopalkka määräytyy tehtävässä vaaditun osaamisen ja vastuun mukaan. Työssä suoriutuminen ei vaikuta tasopalkkaan. Uudessa järjestelmässä muut palkanosat, kuten työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä säilyvät.
Uutta on tasolisä. Sitä voi saada lisätehtävästä tai lisävastuusta, kuten opiskelijan ohjauksesta. Osa tasolisistä on sovittu valtakunnallisesti, ja osasta päättää oma työnantaja. Tasolisä voi olla toistaiseksi voimassa tai määräaikainen. Työkokemuslisä lasketaan tasopalkasta ja tasolisästä.
Esimerkki tehtävien sijoittumisesta tasopalkkajärjestelmään
Otetaan esimerkiksi kokki. Kokin tehtävä kuuluu ruokapalvelujen palkkaliitteeseen ja ammattitehtävien palkkaryhmään. Tasokriteerinä on esimerkiksi erityisruokavalioihin kuuluvien ruokien valmistus. Jos kokki valmistaa itsenäisesti esimerkiksi gluteenittomia ruokia, tehtävä kuuluu tasolle B. Palkka määräytyy B-tason mukaan.
Jos kokin tehtävät myöhemmin muuttuvat niin, että hän ei enää valmista erityisruokavalioiden ruokia, tehtävä palaa tasolle A.
Tasopalkkajärjestelmän keskeiset käsitteet
KVTES II luku Palkkaus 7–9 § >
KVTESin tehtävät sijoitetaan palkkaryhmiin viranhaltijan tai työntekijän tehtävien ja palkkaryhmässä sekä KVTESin määräyksissä mainittujen edellytysten perusteella.
Palkkaryhmät löytyvät sopimuksen alakohtaisista palkkaliitteistä. Jos soveltuvaa palkkaryhmää ei ole, tehtävä on palkkaryhmän ulkopuolinen tehtävä.
Valtakunnallisilla tasokriteereillä kuvataan palkkaryhmän eri tasojen keskeisimpiä erottelevia tekijöitä. Valtakunnalliset tasokriteerit ovat velvoittavia. Paikallisesti voidaan määritellä lisää tasokriteerejä.
Tehtävä sijoitetaan vähintään tasolle B, jos yksikin valtakunnallinen tasokriteereistä täyttyy. Työnantaja määrittelee, millä tasokriteereillä sovellettava taso on C.
Tasopalkka määritellään tehtävässä edellytetyn osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella. Osana kokonaisuutta arvioidaan myös tehtävän edellyttämä itsenäisen harkinnan taso.
Osaaminen ja vastuu kuvaa tehtävän edellyttämiä tiedollisia ja taidollisia vaatimuksia sekä erilaisia, esimerkiksi yksilö-, johto- tai esihenkilövastuita. Jokaiseen palkkaryhmään on tehty osaamisen ja vastuun tasokriteerejä.
Viranhaltijan ja työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat, jotka ovat
- tasopalkka ja tasolisä tai vastaavan luonteinen palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)
- henkilökohtainen lisä
- työkokemuslisä ja määrävuosilisä
- syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n mukainen)
- kielilisä
- rekrytointilisä
- luottamusedustajakorvaus ja
- työsuojeluvaltuutetun korvaus.
Tasopalkka on palkka, jota maksetaan osaamisen ja vastuun mukaan. Uudessa järjestelmässä tasopalkka korvaa aiemman tehtäväkohtaisen palkan. Valtakunnalliset minimipalkat on määritetty tasoille A, B ja C.
KVTES II luku Palkkaus 11–12 § >
Tasolisä on tasopalkan päälle tietyistä vastuista ja/tai osaamisesta maksettava lisä.
Valtakunnallisesti on sovittu kahdesta sitovasta tasolisästä: opiskelijan ohjauksesta ja varhaiskasvatuksen lääkehoidosta.
Työnantaja voi ottaa käyttöön paikallisia tasolisiä. Paikallisista tasolisistä neuvotellaan paikallisesti.
Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ovat
- ammatinhallinta
- työssä suoriutuminen sekä
- muut mahdolliset paikallisesti määritellyt kriteerit.
Kertapalkkiota voi käyttää yksilön tai ryhmän palkitsemiseen. Kertapalkkiota voidaan maksaa myös muusta erityisestä syystä.
Työkokemuslisä perustuu palvelusaikaan.
Esimerkki
Jos hyväksyttävää palvelusaikaa on vähintään 5 vuotta, työkokemuslisä on 3 prosenttia tasopalkasta ja tasolisästä. Jos esimerkiksi tasopalkka ja tasolisä ovat yhteensä 3 000 euroa, on työkokemuslisä 90 euroa kuukaudessa.
Esimerkki
Jos hyväksyttävää palvelusaikaa on vähintään 10 vuotta, työkokemuslisä on 8 prosenttia tasopalkasta ja tasolisästä. Jos esimerkiksi tasopalkka ja tasolisä ovat yhteensä 2 000 euroa, työkokemuslisä on 160 euroa kuukaudessa.
Lisää tietoa tasopalkkajärjestelmästä
Ohjeita KVTESin tasopalkkajärjestelmään siirtymisen tueksi on julkaistu KT:n yleiskirjeissä 3/2025 ja 5/2025.
Lisäksi KT-lehdessä on seurattu palkkausjärjestelmän uudistamista ja annettu ohjeita sen käyttöönottoon.
- Tasopalkka-järjestelmä otetaan käyttöön - nyt on syytä aloittaa toimeenpanon suunnittelu ja aikataulutus, KT-lehti 1/2025 >
- Lahden palkat uudistetaan yhteistyössä – lue tästä esimerkkitapaus, mitä kaikkea tasopalkkojen käyttöönotto vaatii, KT-lehti 1/2025 >
- Tasopalkka-malliin edetään suunnitellusti ja yhteistyössä, KT-lehti 2/2025 >
- Onko sinulla kysyttävää tasopalkkamallista? – Keräsimme vastaukset yleisiin kysymyksiin, KT-lehti 3/2025 >
- Näin paikallisilla erillä kehitetään palkkausjärjestelmiä - kokosimme palkankorotukset kuviin, KT-lehti 3/2025 >
KVTES-palkkausjärjestelmäopas: Toimiva palkkaus on kaikkien etu
KT:n palkkausjärjestelmäopas on tehty tehtävien vaativuuden arviointiin perustavaan palkkausjärjestelmään eikä siinä ole otettu huomioon tasopalkkajärjestelmää koskevia määräyksiä. Tämän vuoksi osa oppaan sisällöstä on vanhentunut.
