Lausunto
172/10/2017
Sosiaali- ja terveysministeriölle

KT:n lausunto perhevapaauudistusta koskevaan kuulemistilaisuuteen 26.9.2017

Kuntatyönantajan näkökulma perhevapaisiin

Kunnat ja kuntayhtymät ovat maan suurin naisvaltainen työnantajasektori. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on 421 000 työntekijää, joista 80 % on naisia.

Henkilöstöstä 75 % työskentelee sosiaali- ja terveysalalla tai opetustehtävissä. Perhevapaajärjestelmän sisällöllä ja siitä aiheutuvilla kustannuksilla on suuri merkitys kunnille sekä työnantajana että palvelun järjestäjänä.

Järjestelmän tulee lisätä työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa

Tasa-arvoa lisätään kannustamalla isiä osallistumaan perhevapaiden pitämiseen nykyistä enemmän. Tutkimustiedon perusteella isät pitävät perhevapaista lähinnä vain heille nimenomaisesti kiintiöidyn osuuden. Osa vapaista tulee jatkossakin kiintiöidä vain isälle. Tämä voidaan toteuttaa siten, että osa nykyisestä vanhempainvapaasta kiintiöidään isälle. Tasa-arvo lisääntyy, kun hoitovastuu jakautuu nykyistä enemmän isälle ja äidit palaavat nopeammin työelämään.

Perhevapaiden liittyvien tehtäväjärjestelyt aiheuttavat työtä ja kustannuksia naisvaltaisilla kuntatyöpaikoilla.

Perhevapaajärjestelmän etuudet tulee uudistaa julkisen talouden raamien puitteissa:

Kustannuksia arvioitaessa tulee huomioida työnantajille perhevapaalle jäävästä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Työnantajat maksavat merkittävän osan muun muassa sairausvakuutuksen vanhempainrahoista. Naisvaltaisilla aloilla työnantajille aiheutuu myös merkittävät kustannukset yksittäisen työntekijän perhevapaiden järjestelyihin liittyen mm. työtehtävien järjestelykulut, sijaisen rekrytointi ja perehdytys. Huomioitavaa on, että monissa tehtävissä jokaisen poissaolon vuoksi joudutaan rekrytoimaan sijainen.

Perhevapaita tulee voida pitää yhdessä tai enintään kahdessa jaksossa, koska vapaiden pilkkominen aiheuttaa työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia. Lähtökohtana tulee olla myös se, että vain yksi vanhempi kerrallaan on kotona lapsen kanssa. Talouden näkökulmista ei ole perusteltua esimerkiksi maksaa ansiosidonnaista päivärahaa molemmille vanhemmille samanaikaisesti tai muutoin mahdollistaa poissaoloa töistä perhevapaalla samanaikaisesti.

Ansiosidonnaista perhevapaakautta ei saa pidentää, jollei samalla huolehdita siitä, että työnantajien kokonaiskustannukset eivät nykyisestä kasva.

Jos perhevapaauudistuksen toteuttaminen lisää kuntien varhaiskasvatuksen kustannuksia, ne tulee kompensoida kunnille täysimääräisesti.

Uudistuksella tulee olla työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia:

Työllisyyttä vahvistetaan, kun järjestelmää kehitetään siten, että perhevapailta palataan nykyistä nopeammin työelämään. Pitkistä perhevapaista aiheutuu henkilön osaamisen ja ammattitaidon vanhenemista ja lisää työnantajan koulutuskustannuksia.

Joustava paluu työelämään ja perheystävälliset työpaikat:

Työntekijän toivomat joustot aiheuttavat työnantajille töiden järjestelyihin liittyviä kustannuksia, lisäävät lyhytaikaisen määräaikaisen sijaistyövoiman tarvetta sekä lisäävät myös muiden työntekijöiden työtaakkaa. Joustojen lisääminen heikentää naisten työmarkkina-asemaa.
Kunta-alan naisvaltaiset työpaikat ovat kehittäneet perheystävällisiä toimintamalleja, joita on hyvä levittää myös miesvaltaisille aloille. Perheystävällisyys on tärkeä osa henkilöstöpolitiikkaa, jota kaikkien alojen pitää harjoittaa.

 

Yhteystiedot

Anne Kiiski

johtava työmarkkinalakimies, neuvottelupäälllikön sijainen
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat