2018– 2019

KVTES

2018–2019

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus

Asiasana

Select any filter and click on Apply to see results

KVTES 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien

KVTES 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on kunta-alan suurin sopimusala. Sen piirissä on 310 000 palkansaajaa. Suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, lastentarhaopettajat, sosiaalialan ohjaajat, koulunkäyntiavustajat ja -ohjaajat sekä perhepäivähoitajat.

Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-556-4

Painettuja sopimuskirjoja voit tilata verkkokirjakaupastamme >

Sopimuksen nettiversioon tehdyt korjaukset

(6.4.2018) Maatalouslomittajia koskevan liitteen 13 6 §:n 1 momenttiin on lisätty kirjaus, joka koskee osa-aikatyön viikoittaista ylityörajaa viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa. Se puuttuu painetusta sopimuskirjasta.

(8.8.2018) Maatalouslomittajia koskevan liitteen viittaus työaikaluvun 14 §:n 4 momenttiin on korjattu viittaukseksi 6 momenttiin.

(24.8.2018) KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet 19.4.2018, että V luvun 2 §:n 9 momenttia muutetaan erillisellä virka- ja työehtosopimuksella. Muutos tulee voimaan sopimuskauden alusta eli 1.2.2018 lukien. Katso KT:n yleiskirje 9/2018. Muutos puuttuu painetusta sopimuskirjasta.

To, 02/01/2018 - 00:00

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2018–2019 allekirjoituspöytäkirja

Yleiskirjeet

Yleiskirje

14/2018

27.11.2018

Ohjeita ja esimerkkejä KVTES:n 1.1.2019 paikallisen järjestelyerän laskemisesta

Ohjeet

Työnantajamuutokset 1.1.2019 ja samaan aikaan voimaan tulevat sopimuskorotukset

Ohje

KVTES

20.9.2018

Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa kelpoisuuksia, nimikkeistä päättää työnantaja

Ohje

KVTES

6.9.2018

Tehtävien vaativuus määrittelee tehtäväkohtaisen palkan tason

Ohje

KVTES

24.8.2018

KVTES:n 1.1.2019 paikallisen järjestelyerän kustannusten mallilaskuri ja sen käyttöohje

Usein kysyttyä

UKK

KVTES

22.11.2017

Miten työnantaja saa tiedon työntekijän tai viranhaltijan soveltuvuudesta tartuntatautilain 48 §:n mukaisiin tehtäviin?

Rokotussuoja on henkilötieto, ja työnantaja saa siitä tiedon vain työntekijän omalla suostumuksella.

Työnantaja voi kysyä asiaa joko suoraan työntekijältä suullisesti tai esimerkiksi lomakkeella, jossa on myös maininta, että työntekijä antaa tiedot suostumuksellaan työnantajalle.

Rokotussuoja voidaan tarkistaa myös työterveyshuollossa, joka antaa työntekijälle todistuksen soveltuvuudesta tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin. Työntekijä itse päättää, antaako hän tämän todistuksen työnantajalle.

Työnantaja ei voi pitää kirjaa rokotetuista työntekijöistä, vaan ainoastaan tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin soveltuvista henkilöistä.

UKK

KVTES

20.11.2017

Koskeeko tartuntatautilain 48 § kotihoitoa?

Asiakkaan koti ei ole lain tarkoittama sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastila. Lähtökohtaisesti kotihoidon henkilöstö ei siten kuulu 48 §:n piiriin.

Jos kuitenkin kotihoidon henkilöstön työnkuvaan kuuluu se, että he käyvät usein esimerkiksi terveysasemalla, kuuluvat he todennäköisesti rokotussuojan piiriin.

UKK

KVTES

6.6.2017

Työntekijä on sairastunut ennen ensimmäistä työpäiväänsä. Hän ei voinut aloittaa työntekoa sovittuna päivänä, vaan jäi sairauslomalle. Työntekijä aloitti työnteon vasta kolmen päivän sairausloman jälkeen. Onko hänellä KVTES:n mukaan oikeus sairausajan palkkaan näiltä kolmelta päivältä, joiden aikana hän on estynyt tekemästä työtä sairauden takia?

Ei ole.

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että viranhaltija ja/tai työntekijä on tosiasiallisesti aloittanut työnteon.

KVTES I luku 6 §

KVTES II luku 1 §

UKK

KVTES

6.6.2017

Miten lasketaan KVTES:n mukainen tuntipalkka?

Tuntipalkan laskemista varten täytyy tietää työntekijän työaikamuoto (KVTES III luku 6–11 §) ja varsinainen palkka (KVTES II luku 5 §).

Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n (toimistotyöaika) mukaan
luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 (yleistyöaika) tai 9 §:n (jaksotyöaika) tai Teknisten sopimuksen liitteen 6 (keskeytyvä kolmivuorotyö) mukaan
luvulla 160, mikäli työaika määräytyy 10 §:n (eräiden asiantuntijoiden työaika) mukaan
luvulla 158, mikäli työaika määräytyy teknisten sopimuksen liitteen 5 (keskeytymätön kolmivuorotyö) mukaan

jollei työaikalain 14 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai tehdyssä virka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaikalain alaisen viranhaltijan ja/tai työntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.

Esimerkki

Yleistyöajassa olevan työntekijän varsinainen palkka on 2 366,76 euroa. Tuntipalkanjakaja on yleistyöajassa 163, joten työntekijän tuntipalkka on 14,52 euroa (2 366,76 euroa/163 = 14,52 euroa).

KVTES III luku 25 §