KT tukee työnantajia sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä noin 212 500 työntekijää ja viranhaltijaa siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. KT tukee kuntia, kuntayhtymiä, väliaikaishallintoa ja uusia hyvinvointialueiden työnantajia muutoksessa.
Sanna Marinin hallitus esittää hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista.
Lait tulisivat voimaan porrastetusti: osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.
Sote-uudistuksen myötä KT Kuntatyönantajista tulee 1.7.2021 Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Tulevaisuudessa KT vastaa sekä kunta- että hyvinvointialuesektoreiden työnantajaedunvalvonnasta.
KT tukee kuntia, kuntayhtymiä, väliaikaishallintoa ja uusia hyvinvointialueiden työnantajia
- ohjeilla, neuvoilla, hyvien käytäntöjen keräämisellä ja jakamisella
- hyödyllisillä ja kattavilla verkostoilla
- viestinnällä ja oppailla
- tutkimuksella, tilastoilla ja selvityksillä.
KT sote-uudistuksen muutostukisivut rakennetaan vuoden 2021 alusta alkaen tukemaan työnantajia ja tarjoamaan materiaaleja ainakin seuraavissa asiakokonaisuuksissa:
- Henkilöstön siirtymisen periaatteet ja palvelussuhteiden ehdot liikkeen luovutuksessa
- Yhteistoiminta eri muutosvaiheissa
- Henkilöstövoimavarojen johtaminen
- Paikallinen sopiminen, palkkausjärjestelmien kehittäminen ja palkkojen harmonisointi ennen liikkeen luovutusta
- Hyvinvointisektorin työ- ja virkaehtosopimukset.
Sote-uudistus etenee vaiheittain
Sote-uudistuksessa on monta isoa kokonaisuutta, joita on valmisteltu rinnakkain eri ministeriöissä. Uudistus myös toteutetaan vaiheittain siten, että aikataulun mukaan tehtävät siirtyisivät hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023. Aikataulu on kuvattu kuvan 1 aikajanassa ja ajantasainen tieto uudistuksen aikataulusta löytyy sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämältä Soteuudistus.fi-sivustolta.
Kuva 1. Sote-uudistuksen aikataulu 2020–2023. Kuvan lähde: soteuudistus.fi.
Hallituksen esityksen mukaan Suomeen muodostettaisiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät.
Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti Uudellamaalla olisi tulevaisuudessa neljä hyvinvointialuetta. Helsingin kaupungille jäisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. HUS-yhtymä vastaisi erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuisi laissa ja järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT hoitaa työnantajaedunvalvontaa tulevaisuudessa
Hallituksen esityksen mukaisesti laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta korvattaisiin lailla kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä.
Lailla perustettaisiin tähän tehtävään Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT -niminen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla olisi toimivalta edustaa kuntia, kuntayhtymiä ja hyvinvointialueita työnantajaedunvalvontaan liittyvissä asioissa. Kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet olisivat esityksen mukaan Kunta ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n jäseniä suoraan lain nojalla.
Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat tai määräysvallassa olevat, laissa tarkemmin säädetyt yhtiöt, osuuskunnat ja säätiöt voisivat niin halutessaan olla uuden työnantajaorganisaation jäsenyhteisöjä.
Hyvinvointialueilla ja kunnilla sekä yhtiöillä, osuuskunnilla ja säätiöillä olisi painoarvojaan julkistyönantajina ja julkisen talouden osina vastaavat asemat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n päätöksentekojärjestelmässä ja hallinnossa.
