Yleiskirje
19/2025
Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Kunta-alan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus 2025–2028 ja Virka- ja työehtosopimus uudesta kunta-alan teknisen alan virka- ja työehtosopimuksesta (TATES) ja TS- ja TTES-sopimusten lakkaamisesta

Ohessa tiedoksi kunta-alan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) 2025–2028, joka on voimassa 1.5.2025–29.2.2028. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirja on yleiskirjeen liitteenä 1.

Sopimusratkaisun yhteydessä sovittiin Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2026–2028. Kehittämisohjelma vuosille 2026–2028 on yleiskirjeen liitteenä 2.

Tässä yleiskirjeessä on ohjeistettu:

  • TTESin 1.10.2025 lukien toteutuvan yleiskorotuksen palkantarkistukset
  • TTES 2025–2028 sopimusratkaisun palkantarkistukset, tekstimuutokset ja vaikutukset
  • kehittämisohjelmasta vuosille 2026–2028 TTESin osalta
  • uudesta teknisen alan virka- ja työsopimuksesta ja paikallisten erien jakamisesta tähän liittyen

Vuoden 2026 ja 2027 yleiskorotuksia koskeva ohjeistus annetaan myöhemmin (ks. liitteenä olevan allekirjoituspöytäkirjan 3–4 §).
Yleiskirje on laadittu yhdessä JHL ry:n kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

Kustannusvaikutus

Palkkoja tarkistetaan 1.10.2025 lukien 2,5 %, 1.8.2026 lukien 2,27 %, 1.10.2026 lukien 0,2 % ja 1.4.2027 lukien 2,4 % (2,0 %+ 0,4 %). Vuoden 2027 tarkistuksiin liittyy perälauta, jonka nojalla tarkistuksen suuruus voi vielä muuttua (ks. liitteenä olevan allekirjoituspöytäkirjan 4 § 4 mom.)

Sopimusmuutosten kustannusvaikutus on yhteensä 7,37 prosenttia, mutta se vaihtelee eri kunnissa ja kuntayhtymissä riippuen henkilöstörakenteesta.

Lisäksi on sovittu vuosille 2026–2028 kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta, joka sisältää palkankorotuksia (liite 2).

Yleiskorotus 1.10.2025 lukien

Perustuntipalkkoja, urakkapalkkoja ja henkilökohtaisia lisiä korotetaan 1.10.2025 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien siten kuin jäljempänä todetaan.

Työkokemuslisiä ja työolosuhdelisiä ei koroteta.

Perustuntipalkat ja nuorten palkka 1.10.2025 lukien

Perustuntipalkat sekä nuorten työntekijöiden palkat määräytyvät ja henkilökohtaisia perustuntipalkkoja korotetaan 1.10.2025 lukien seuraavasti:

Palkkaryhmä

 

uusi alaraja, €/tunti

Korotus senttiä/tunti

I

A

14,78

42

 

B

13,24

40

 

C

12,28

39

II

A

11,73

38

 

B

11,50

37

Nuorten alle 18-vuotiaiden
työntekijöiden
palkat

9,77

37

Ennen palkantarkistuksia 1.10.2025 on toteutettu myös kehittämisohjelman mukainen keskitetty erä (1.6.2025), jonka vaikutukset on jo huomioitu taulukon perustuntipalkoissa.

Vammaisten työllistymistyötä tekevän perustuntipalkka on työkyvyn vajausta vastaavassa suhteessa alempi kuin edellä mainitun mukaisesti korotettu täysi perustuntipalkka.

Urakkapalkkaus 1.10.2025 lukien

Urakkapalkkoja, lukuun ottamatta yksityisen alan hinnoitteluja, korotetaan keskimäärin 2,5 prosentilla. Yksityisalan, metsäalaa lukuun ottamatta, kulloinkin voimassa olevien asianomaisen työehtosopimuksen urakkahinnoittelujen perusteella ansaittuja palkkoja maksetaan 4,6 prosentilla korotettuna. TTESin liitteen 4 osaurakkahinnoittelun tavoiteansioita korotetaan 2,5 prosentilla.

Tavoiteansiot 1.10.2025 lukien, euroa/tunti

Taso I

17,74–21,98

Taso II

15,89–19,65

Taso III

15,26–17,90

Taso IV

14,60–17,06

Taso V

13,57–15,81

Taso VI

12,38–14,38

Henkilökohtainen lisä 1.10.2025 lukien

Henkilökohtaista lisää korotetaan 2,5 prosentilla, kuitenkin vähintään 1 senttiä.

Luottamusedustajat 1.10.2025 lukien

Pääluottamusedustajan henkilökohtaista lisää, joka on sopimuksessa uudelleennimetty pääluottamusedustajalle maksettavaksi korvaukseksi, korotetaan 1.10.2025 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Pääluottamusedustajalle maksettavan korvauksen suuruus on 0,50–1,72 euroa tunnissa.

Työsuojeluvaltuutetut 1.10.2025 lukien

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 1.10.2025 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,63 euroa/tunti suuruinen korvaus.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden määrä on 700 tai enemmän, edellä mainittu korvaus on 1,72 euroa.

Keskituntiansion tarkistaminen

1.10.2025 toteutettavan yleiskorotuksen vaikutus työehtosopimuksen 35 § 1 momentissa tarkoitettuihin vuosineljänneksien keskituntiansioihin on seuraava:

Vuoden 2024 IV sekä kuluvan vuoden I, II ja III vuosineljänneksen perusteella laskettuja keskituntiansioita korotetaan 2,5 prosentilla.

Näin korotettuja keskituntiansioita käytetään samasta ajankohdasta alkaen kuin edellä mainittu yleiskorotus on tullut voimaan.

Teksteihin tehdyt muutokset 1.5.2025 lukien

2 § Paikallinen sopiminen

Mahdollistettu paikallisesti toisin sopiminen liittyen työajalla ruokailuun, koulutukseen osallistumiseen ja lääkärin lähetteellä määräämässä tutkimuksessa käyntiin.

4 § Työntekijän lomauttaminen

Lomautusilmoitusaika lyhennetty kolmeen viikkoon.

19 § Päivittäiset lepoajat

Päivittäisen lepo- tai ruokailutauon pituus tarkennettu vähintään 30 minuutiksi myös ilman paikallista sopimista.

Lisätty momentti 5 koskien imetystaukoa.

35 § Keskituntiansion laskeminen ja tarkistaminen

Muutettu termi ”pääluottamusmiehen henkilökohtainen lisä” pääluottamusedustajalle maksettavaksi korvaukseksi. Tarkoituksena on selkeyttää ero Liite 3 2 §:n mukaisen henkilökohtaisen lisän ja pääluottamusedustajan korvauksen välillä.

55 § Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen ja maksaminen

Lisätty uusi määräaikainen 10 momentti, joka mahdollistaa 30 päivää ylittävien vuosilomapäivien vaihtamisen rahaksi, mikäli momentin käyttämisestä on paikallinen sopimus.

61 § Sairausajan palkka

Hedelmöityshoidoista johtuva työkyvyttömyys oikeuttaa sairausajan palkkaan.

64 § Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa

Huomioitu tilanteet, joissa raskaus päättyy ennenaikaisesti.

65 § Äkillisesti sairastunut lapsi

Poistettu viittaus kodin ulkopuoliseen työhön.

66 § Opintovapaa

Muutettu kohtaa, joka käsittelee opintovapaan keskeytystä. Aiempi 2 mom korvataan uudella, jonka nojalla raskaana oleva tai synnyttänyt voi keskeyttää opintovapaansa enintään 105 päiväksi raskaus-/vanhempainvapaan ajaksi.

67 § Palkalliset poissaolopäivät

Poistettu parisuhteen rekisteröimispäivä tarpeettomana. Lisätty avopuolison hautajaispäivä ja avopuolison määritelmä.

69 § Terveydenhoidolliset tutkimukset

Päivitetty termi ”sokeritautitutkimus” diabetestutkimukseksi.

71 § Luottamusedustajat

Lisätty viittausmääräys yhteistoimintalakiin koskien luottamusedustajien ajankäyttöä. Muutettu ”pääluottamusmiehen henkilökohtainen lisä” pääluottamusedustajalle maksettavaksi korvaukseksi. Tarkistettu pääluottamusedustajan korvausta 1.10.2025 lukien.

72 § Työsuojeluvaltuutetut

Tarkistettu työsuojeluvaltuutetun korvausta 1.10.2025 lukien.

Sukupuolineutraaleiden nimikkeiden käytön edistäminen

Päivitetty sopimuksen viittaukset luottamusmiehiin luottamusedustajiksi, esimiehiin esihenkilöiksi ja varamiehiin varahenkilöiksi.

Perhevapaamääräykset

Poistettu aiemmat äitiys- ja isyysvapaata koskeneet perhevapaamääräykset, joita sovellettiin, jos lapsen laskettu syntymäaika oli ennen 4.9.2022. Määräykset on korvattu TTES 2022–2025 raskaus- ja vanhempainvapaata koskevilla määräyksillä, joiden numeroinnista on poistettu a-tarkennus (esim. aiempi 64 § sisältö korvattu 64a §:n sisällöllä). Poistettu TTES 2022–2025 perhevapaauudistukseen liittyneet pöytäkirjamerkinnät. Päivitetty eri sopimusmääräysten viittaukset vastaamaan nykytilaa.

Palkkausta koskevat muutokset 1.5.2025 lukien

36 § Ammattikehitys, oppiajat ja lyhennykset oppiaikoihin

Poistettu määräys Palkkaus-luvusta ja siirretty määräyksen päivitetty sisältö suoraan Liitteen 2 ammattien palkkaryhmiin I B ja II A sijoittelun edellytyksiksi. Aiemman määräyksen sisältöä päivitetty tähän päivään ja yksinkertaistettu soveltamista muuttamalla II A:n edellytykseksi 12 kk työkokemus riippumatta koulutuksen pituudesta.

37 § Palkanmaksu

Sopijaosapuolet ovat sopineet, että jatkossa palkanmaksu on mahdollista toteuttaa aiemman joka toinen viikko tai kahdesti kuukaudessa maksamisen lisäksi myös kerran kuukaudessa.

Palkanmaksu voi jatkua täysin ennallaan. Ennen palkanmaksurytmin muuttamista asia tulee käsitellä yhdessä henkilöstön tai sen edustuksen kanssa esimerkiksi yhteistoiminnassa.

Mikäli työnantaja päättäisi palkanmaksusta kerran kuukaudessa, osapuolet muistuttavat, että päätöstä tehdessä on käytävä läpi milloin ja missä aikataulussa mahdolliset virheet palkanmaksussa korjataan siten, ettei korjaaminen ja seuraavan kuun palkanmaksu kuormita palkkahallintoa kohtuuttomasti.

Vastaavasti on syytä käydä läpi palkanmaksurytmin muutoksen vaikutukset erilaisiin palkanlaskennassa esiin nouseviin kysymyksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi:
•    miten ja milloin palkka uudessa rytmissä maksetaan, eli

  • missä tahdissa esimerkiksi työaikakorvaukset ja poissaolot huomioidaan
  • mikä on palkkakausi ja palkanmaksupäivä jatkossa

Uuteen rytmiin siirtyminen aiheuttaa muutoksen palkkakauden pituudessa, millä voi olla vaikutusta myös keskituntiansiolaskennassa käytettävien vuosineljännesten pituuteen. Siirtymäaikana laskennassa tulee huomata, että yksittäiset vuosineljännekset saattavat olla hieman pitempiä tai lyhyempiä, kuin ne muutoin olisivat olleet.

Muutosta toteutettaessa on myös huolehdittava, ettei tuntipalkkaisten työntekijöiden palkanmaksuun aiheudu siirtymästä johtuen kohtuuttoman pitkää katkosta. Muutoksesta päättäessä on palkanmaksun sujuvuuden vuoksi hyvä valita ajankohta, jolloin palkanmaksu on mahdollisimman tavanomaista.

Liite 1

Poistettu tarpeettomana perustuntipalkkojen ylärajat eri palkkaryhmiltä. Lisäksi poistettu taulukoista Liitteestä 2 poistuneet palkkaryhmät III, IV ja O.

Liite 2

Lisätty luvun alkuun soveltamisohje palkkaryhmiin sijoittelun ja eri ryhmien edellytysten soveltamisesta.
Tarkennettu palkkaryhmien I A, I B, I C, II A ja II B edellytyksiä:

I A
•    tarkennettu kriteeriä työn vaatimasta erityisestä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaidosta siten, että näiden johdosta työntekijän työhön liittyy olennaisesti muita vastaavaa työtä tekeviä suurempi vastuu
•    Tarkennettu vaativien tehtävien monitoimityöntekijöiden kuvausta siten, että tällaiset työntekijät hoitavat tehtäviä, joiden tekeminen edellyttää useamman vaativan ammattityön hallitsemista

I B ja I C
•    Tarkennettu kriteeriä vaativan ammattityön hallitsemisesta tai useamman ammatin perusammattitaidosta

  • työntekijän on joko suoriuduttava itsenäisesti vaativasta ammattityöstä tai monipuolisista töistä, jotka kuuluvat useamman ammatin piiriin ja jotka muutoin sijoitettaisiin palkkaryhmään I C

•    Poistettu osa esimerkkinimikkeistä tarpeettomina.
•    Palkkaryhmiin I B ja II A sisällytetty aiempi 36 §:n määräys päivitettynä, ks. edellä 36 §.
•    Työkoneiden kuljettajien sijoittamista ryhmiin I B ja I C muutettu ja kieliasua nykyaikaistettu (liikunta- ja ulkoilupaikat).

  • Muutoksen seurauksena sellaiset työkoneiden kuljettajat, jotka ovat aiemmin kuuluneet palkkaryhmään I C ajettuaan kahta erilaista työkonetta, nousevat lähtökohtaisesti palkkaryhmään I B.
  • Palkkaryhmään I B kuulumisen edellytyksenä on työkoneiden kuljettajalla jatkossa useamman kuin yhden erilaisen työkoneen käyttäminen. 
  • Vastaavasti I C palkkaryhmään kuuluvat kuljettajat, jotka kuljettavat yhtä tai useampaa samankaltaista työkonetta.

II A
•    Palkkaryhmiin I B ja II A sisällytetty aiempi 36 §:n määräys päivitettynä, ks. edellä 36 §.
II B, III, IV ja O
•    Poistettu palkkaryhmät III, IV ja O, joihin sijoitettu henkilöstö sijoitetaan jatkossa lähtökohtaisesti palkkaryhmään II B.
•    Palkkaryhmän II B nimi ”Seka- ja aputyöt” muutettu. Uusi nimi on ”Muut työt”. 
•    Edellytyksiin sisällytetty aiempien ryhmien III, IV ja O edellytykset soveltuvasti. Ryhmään kuuluvalle on jatkossa mahdollista maksaa alempaa perustuntipalkkaa, jos työntekijä työskentelee toisen työntekijän ohjauksessa rajoitetusti (esim. oppisopimustyöntekijä).

Uusi teknisen alan virka- ja työehtosopimus ja sen vaikutukset paikallisten erien kohdentamiseen

Kunta- ja hyvinvointialalle sovittiin uusi Virka- ja työehtosopimus uudesta kunta-alan teknisen alan virka- ja työehtosopimuksesta (TATES) ja TS- ja TTES-sopimusten lakkaamisesta (liite 4).

1.5.2025 alkaneella sopimuskaudella neuvotellaan uusi teknisen alan virka- ja työehtosopimus. Neuvoteltavien sopimusmääräysten pohjana on pääosin TS 2025–2028. TTES-sopimuksen kaltainen palkanmaksutapa, tuntipalkka, poistuu, kun uusi sopimus tulee voimaan.

TS- ja TTES-sopimusten soveltamisen piirissä oleva henkilöstö sekä erikseen sovittava KVTES-sopimuksen piirissä oleva henkilöstö siirretään uuden teknisen alan virka- ja työehtosopimuksen soveltamisen piiriin. TS- ja TTES-sopimukset lakkaavat viimeistään sopimuskauden 2025–2028 päättyessä.

Muutoksesta aiheutuvat kustannukset

TS- ja TTES-sopimuksissa (2025–2028) sovitut sopimuskorotukset, mm. järjestelyerien ohjauslausekkeissa sopimuskaudelle 2025–2028 on sovittu siitä, että korotukset kohdennetaan kussakin palkkaryhmässä siten, että ansiotasot samoissa/ toisiinsa verrattavissa tehtävissä näissä sopimuksissa lähentyvät toisiaan ja palvelevat uuden teknisen alan virka- ja työehtosopimuksen käyttöönottoa.  

Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelman (2026–2028) erät on sovittu käytettävän samaan tarkoitukseen. Sekä sopimuskorotuksia että kehittämiseriä voidaan käyttää myös ns. sopimusrungon tekstimuutoksiin keskustasolta annettavien ohjeiden mukaisesti.

TS-sopimuksen osalta kehittämisohjelman erät käytetään niin, että ne tukevat uuden teknisen alan virka- ja työehtosopimuksen sopimusmääräysten rakentamista. Eriä voidaan käyttää sekä palkkaukseen että ns. sopimusrungon rakentamiseen.

TTESin osalta kehittämisohjelman erät siirretään käytettäväksi rahavaikutukseltaan vastaavan suuruisina keskitettyinä erinä muun muassa TS-sopimuksen palkkojen kehittämiseen niissä palkkaryhmissä, joissa erot TTESin ja TS:n ansiotasojen välillä ovat suurimmat (lähtökohtaisesti palkkaryhmä I). Eriä voidaan käyttää sekä palkkaukseen että ns. sopimusrungon rakentamiseen. 

Kehittämisohjelman eriä voidaan siirtää keskustason virka- ja työehtosopimuksella sopien ja erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti myöhempään, jos niiden jakaminen ei tarkoituksenmukaisella tavalla ole mahdollista kehittämisohjelman mukaisessa aikataulussa. Ajankohdan siirto tehdään ilman myöhentämishyötyä/kompensaatiota.

Erien kohdennuksista sovitaan sopimuskaudelle asetettavassa uuden sopimuksen työ- ja neuvotteluryhmässä kunkin erän osalta erikseen.

Lisätietoja antavat työmarkkinalakimies Juha Raunio, puh. 09 771 2143 tai työmarkkina-asiamies Jennica Söderholm, puh. 09 771 2077 tai sähköposti ttes@kt.fi.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas

Neuvottelujohtaja Anne Kiiski

Liitteet    
1 Allekirjoituspöytäkirja
2 Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelma 2026–2028
3 TTESin muuttuneet määräykset
4 Virka- ja työehtosopimus kunta-alan teknisen alan virka- ja työehtosopimuksesta (TATES) ja TS- ja TTES-sopimusten lakkaamisesta
 

Tuntipalkkaisen henkilöstön palvelussuhdeasiat

Sähköposti:
ttes@kt.fi

Juha Raunio

johtava työmarkkinajuristi
Puhelin:
+358 9 771 2143
Matkapuhelin:
+358 50 518 1491
Sähköposti:
Juha.Raunio@kt.fi
Yksikkö:
Yleiset palvelussuhdeasiat

Jennica Söderholm

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2077
Matkapuhelin:
+358 50 527 6390
Sähköposti:
Jennica.Soderholm@kt.fi
Yksikkö:
Yleiset palvelussuhdeasiat