Lääkärien virka- ja työehtosopimus (LS) 2025–2028

Lääkärien virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.5.2025–29.2.2028. Lääkärisopimuksen allekirjoituspöytäkirja on yleiskirjeen liitteenä 1.

Tällä yleiskirjeellä annetaan ohjeita Lääkärisopimuksen sopimuskorotuksista ja muuttuneista määräyksistä.

Yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestö JUKO ry:n kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä

1 Sopimuskaudelle 2022–2025 sovitut erät

1.1 Paikallinen järjestelyerä 1.6.2025 lukien kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevan kehittämisohjelman 2023–2027 mukaan 0,8 prosenttia

Kehittämisohjelmaa on selostettu KT:n yleiskirjeessä 15/2022.

Kehittämisohjelman lähtökohtana on palkkauksen ja palkkausjärjestelmien kehittäminen. Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta. Tarkoituksena on uudistaa palkkausjärjestelmiä siten, että työssä tarvittavan osaamisen ja vastuun sekä yksilön palkitseminen hyvistä työsuorituksista toteutuvat nykyistä paremmin.

Kehittämisohjelman mukaisen paikallisen järjestelyerän suuruus on 0,8 prosenttia Lääkärisopimuksen palkkasummasta.  

Paikallista järjestelyerää voi käyttää 1.6.2025 lukien mm. työvoiman saatavuudesta liittyviin perusteisiin. Erää voi kohdentaa uraporraspalkkaan ja/tai henkilökohtaiseen lisään.

Järjestelyerän täytäntöönpanon osalta käytössä ovat samat menettelytavat kuin yleensäkin järjestelyeristä neuvoteltaessa. Kehittämisohjelman Lääkärisopimuksen paikallisten järjestelyerien osalta erä neuvotellaan ao. pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää järjestelyerän käytöstä tarkemmin kehittämisohjelmassa ilmenevin kohdennuksin ja rajoituksin.

1.2 Lääkärisopimuksen kesäkuun 2025 erän 2,1 % siirto 1.11.2025 saakka  

Sopimusratkaisun 2022–2025 yhteydessä on sovittu Lääkärisopimuksen paikallisesta 2,1 prosentin suuruisesta erästä 1.6.2025. Erä on tarkoitettu palkkojen yhteensovittamista ja palkkauksen kehittämistä varten palkkausjärjestelmän käyttöönottoprosessin yhteydessä.  

Aikaisemmin sovitusta poiketen paikallinen erä 2,1 prosenttia tulee maksuun 1.11.2025. Lääkärisopimuksen henkilöstölle maksetaan lisäksi euromääräinen kertapalkkio 371 euroa. Kertapalkkio maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä 2025 niille viranhaltijoille/työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen virka-/työsuhde on alkanut viimeistään 2.6.2025 ja on voimassa 30.6.2025. Osa-aikaiselle palkkio maksetaan osa-aikaisuuden suhteessa. Osa-aikaprosenttina käytetään 30.6.2025 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.

1.2.1 Kertapalkkion maksaminen eri tilanteessa

Esimerkit koskevat tulkintaa tämän sopimusratkaisun yhteydessä.

a) Täyttyykö palvelussuhteen yhdenjaksoinen voimassaoloehto?

Yhdenjaksoinen palvelusuhde on alkanut viimeistään 2.6.2025 ja on voimassa 30.6.2025.
•    Palvelussuhteen yhdenjaksoinen voimassaoloehto täyttyy, kertapalkkio tulee maksettavaksi.

Yhdenjaksoinen palvelusuhde on alkanut viimeistään 2.6.2025, mutta palvelussuhde on päättynyt ennen 30.6.2025.
•    Palvelussuhteen yhdenjaksoinen voimassaoloehto ei täyty, kertapalkkio ei tule maksettavaksi.

b) Miten osa-aikaprosentti vaikuttaa maksettavaan kertapalkkioon?

Osa-aikaprosenttina käytetään 30.6.2025 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia, paitsi osittaisen hoitovapaan/ osittaisen vanhempainvapaan kohdalla.

Kertapalkkion maksamisen yhteydessä ei lasketa keskimääräistä osa-aikaprosenttia, vaan käytetään 30.6.2025 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.

Osa-aikaprosentti vaikuttaa maksettavan kertapalkkion suuruuteen.

Palkansaajan palkaton tai osapalkkainen poissaolo ei vaikuta maksettavan kertapalkkion suuruuteen.

• esimerkiksi palkansaajalla on 30.6.2025 palkaton sairauspoissaoloa
• esimerkiksi palkansaajalla on palkaton perhevapaa ajalla 2.6.2025–30.6.2025

Palkansaaja on sairauspoissaololla (2/3 palkalla) 30.6.2025. Hänen työaikaprosenttinsa olisi ollut työssä (100 %) ilman sairauspoissaoloa. Tällöin hänen osa-aikaprosenttinaan kertapalkkion maksamisessa käytetään työaikaprosenttia (100 %).

c) Poikkeus osa-aikaprosentin käyttöön

Palkansaaja on osittaisella hoitovapaalla / osittaisella vanhempainvapaalla 30.6.2025, jolloin hänen osa-aikaprosenttinsa osittaisen hoitovapaan / osittaisen vanhempainvapaan ajan on 80 %.

Tällöin hänen osa-aikaprosenttinaan kertapalkkion maksamisessa käytetään sitä osa-aikaprosenttia, mikä hänellä olisi ollut, mikäli hänellä ei olisi ollut ilman osittaista hoitovapaata / osittaista vanhempain vapaata (esimerkiksi 100 %).

Palkansaaja on osasairauspäivärahalla 30.6.2025, jolloin hänen osa-aikaprosenttinsa osasairauspäivärahalla on 50 %. Tällöin hänen osa-aikaprosenttinaan kertapalkkion maksamisessa käytetään sitä osa-aikaprosenttia, mikä hänellä olisi ollut, mikäli hänellä olisi ollut ilman osasairauspäivärahaa (esimerkiksi 100 %).

2 Sopimuskierroksella 2025–2028 sovitut sopimuskorotukset

2.1 Palkantarkistukset vuonna 2025

Tässä yleiskirjeessä on selostettu liitteiden 1–4 palkantarkistukset vuoden 2025 osalta.

Edellisen sopimuskauden kehittämisohjelman 2023–2027 paikallinen erä 1.6.2025 on 0,8 prosenttia (ks.kohta 1.1).

2.1.1 Yleiskorotus ja eräiden euromääräisten palkkioiden korotukset 1.10.2025

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien uraporraspalkkoja tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa, palkkausluvun 9 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 6 §:n mukaista tehtävälisää tarkistetaan 1.10.2025 yleiskorotuksella. Myös palkkahinnoitteluja korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. Korotukset ilmenevät Lääkärisopimuksen liitteistä 1–4 sekä tämän yleiskirjeen liitteestä 4.

Liite 1: Perusterveydenhuollon lääkärit

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien uraporraspalkkoja tai niihin rinnastettavia kuukausipalkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 prosenttia. Palkkausluvun 9 §:n mukaista henkilökohtaista lisää, 6 §:n mukaista tehtävälisää ja liitteen 1 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaista tehtävälisää korotetaan 2,5 prosenttia. Myös vastaavat tehtävälisän kaltaiset paikalliset lisät korottuvat.

Suoritepalkkausjärjestelmän palkkioita korotetaan 2,5 prosentilla. Myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia palkanosia korotetaan yleiskorotuksella. Lääkärisopimuksen palkkausluvun 16 §:n mukaiset suoritekompensaatiot korottuvat vastaavasti.

Perusterveydenhuollossa työskentelevien sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palkkiota, henkilökohtaista lisää ja tehtävälisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 2,5 prosentilla.

Liite 2: Perusterveydenhuollon hammaslääkärit

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien uraporraspalkkoja tai niihin rinnastettavia kuukausipalkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 prosenttia. Palkkausluvun 9 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 6 §:n mukaista tehtävälisää korotetaan 2,5 prosenttia. Myös vastaavat tehtävälisän kaltaiset paikalliset lisät korottuvat.

Lääkärisopimuksen palkkausluvun 16 §:n mukaisia suoritekompensaatioita korotetaan 2,5 prosentilla.

Perusterveydenhuollon hammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita ei koroteta vuonna 2025 (ks. kohta 6.5).

Liite 3: Erikoissairaanhoidon lääkärit

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien uraporraspalkkoja tai niihin rinnastettavia kuukausipalkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 prosenttia. Palkkausluvun 9 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 6 §:n mukaista tehtävälisää korotetaan 2,5 prosenttia. Myös vastaavat tehtävälisän kaltaiset paikalliset lisät korottuvat.

Erikoissairaanhoidon lääkärien todistus- ja lausuntopalkkioita ei koroteta sopimuskauden aikana.

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palkkiota, henkilökohtaista lisää ja tehtävälisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 2,5 prosentilla.

Liite 4: Erikoissairaanhoidon hammaslääkärit

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien uraporraspalkkoja tai niihin rinnastettavia kuukausipalkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 prosenttia. Palkkausluvun 9 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 6 §:n mukaista tehtävälisää korotetaan 2,5 prosenttia. Myös vastaavat tehtävälisän kaltaiset paikalliset lisät korottuvat.

Erikoissairaanhoidon hammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita korotetaan 2,5 prosentilla. Lääkärisopimuksen palkkausluvun 16 §:n mukaiset suoritekompensaatiot korottuvat vastaavasti. Uudet korotetut tasot ilmenevät Lääkärisopimuksen liitteestä 4 sekä tämän yleiskirjeen liitteestä 4.

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palkkiota, henkilökohtaista lisää ja tehtävälisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 2,5 prosentilla.

2.2 Palkantarkistukset vuosina 2026 ja 2027

Vuosien 2026 ja 2027 palkankorotukset noudattavat HYVTESin mukaista linjaa. Niistä ja mahdollisista muista sopimusmuutoksista tiedotetaan lähempänä ko. ajankohtia erillisillä yleiskirjeillä.

Viranhaltijan/työntekijän uraporraspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan taulukossa esitetyillä yleiskorotuksilla. Palkkausluvun 9 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan samalla prosentilla. Myös tehtävälisät ja suoritekompensaatiot korottuvat yleiskorotuksella.

Liitteen 1 suoritepalkkioita ja liitteen 4 toimenpide- ja käyntipalkkioita korotetaan samasta ajankohdasta yleiskorotuksia vastaavasti. Liitteen 2 toimenpide- ja käyntipalkkioita korotetaan 1.1.2027 4,27 prosentilla. Liitteen 3 todistus- ja lausuntopalkkioita ei koroteta sopimuskauden aikana.

2.2.1 Perälauta vuoden 2027 korotuksiin liittyen

Vuoden 2027 osalta 1–2 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 2,4 prosenttia. Jos kuitenkin Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry) irtisanotaan kolmannen vuoden osalta ja ko. sopimuksen viimeisen vuoden sopimuskorotukset muuttuvat, näiden momenttien sopimuskorotukset seuraavat uuden Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimus korotuksia samassa suhteessa.

2.3 Kehittämisohjelman paikalliset erät / Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta 2026–2028

Uusittu kehittämisohjelma vuosille 2026–2028 neuvoteltiin osana sopimuskokonaisuutta. Kehittämisohjelma vuosille 2026–2028 on yleiskirjeen liitteenä 3.

Kehittämisohjelman mukaisen paikallisen erän suuruuteen ei vaikuta ns. perälautatarkastelu (ks. kohta 2.2.1). 

Kehittämisohjelman erien ajankohdat:
1.10.2026 0,4 prosenttia
1.4.2027 0,4 prosenttia
1.2.2028 1,0 prosenttia

Kyse on paikallisista eristä. Tarvittaessa 2026–2027 erät voidaan sopia osittain tai kokonaan keskitetyksi eräksi.

Lääkärisopimuksessa on liitteiden 3 ja 4 osalta sovittu 1.10.2026 kehittämisohjelmaerän käytöstä osittain keskitetysti (ks. tämän yleiskirjeen kohta 6.2.3) Keskitetyn ratkaisun jälkeen kehittämisohjelmaerää jää paikallisesti eri liitteissä käytettäväksi seuraavasti:

• Liite 1: 0,40 prosenttia
• Liite 2: 0,40 prosenttia
• Liite 3: 0,06 prosenttia
• Liite 4: 0,30 prosenttia.

Kehittämisohjelman mukaiset paikalliset erät neuvotellaan ao. pääsopijajärjestöjen tai sopijajärjestöjen edustajien kanssa pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää järjestelyerän käytöstä tarkemmin kehittämisohjelmassa ilmenevin kohdennuksin tai rajoituksin.

3 Allekirjoituspöytäkirjan liitteet

3.1 Täydennyskoulutussuositus

Allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 2 on uusi täydennyskoulutussuositus. Täydennyskoulutuksesta säädetään useammassakin laissa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa. Vuonna 2024 tuli voimaan myös ko. lain nojalla annettu asetus sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksesta. Asetuksen sisältö on otettu huomioon suosituksessa.

Sopijaosapuolet haluavat suosituksella osaltaan kiinnittää sekä työnantajien että lääkärien ja hammaslääkärien ja luottamusedustajien huomiota täydennyskoulutuksen merkitykseen hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistamisessa sekä ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin tukemisessa.

Täydennyskoulutus voi olla moninaista ja sen tarve voi vaihdella. Suositus ohjaa tutustumaan myös lääkärijärjestöjen ja hammaslääkärijärjestöjen laatimiin täydennyskoulutussuosituksiin.

3.2 Hoidon jatkuvuuden turvaaminen hyvinvointialueilla välttämätöntä 

Allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1 olevaa kannanottoa hoidon jatkuvuuden turvaamisesta on ajantasaistettu huomioiden mm. omalääkäri- ja omahammaslääkärimallit. Liitteessä otetaan kantaa myös työhyvinvointiin ja työn järjestelyihin liittyviin näkökulmiin.

4 Paikallisten järjestelyerien menettelyt 

4.1 Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen 

Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden uraporrasjärjestelmän ulkopuolisten tehtävien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien, HYVTESin palkkausluvun 17 §:n mukaisille työnantajan edustajille on myös mahdollista jakaa korotuksia.

Paikallisia järjestelyeriä käytetään uraporraspalkkoihin, tehtävälisiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. 

4.2 Paikallisten järjestelyerien laskeminen 

Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen kunkin liitteen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta, jollei jäljempänä muuta mainita. 

4.3 Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisten järjestelyerien käyttämisestä. Neuvottelut aloitetaan hyvissä ajoin ennen erän voimaantuloajankohtaa. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Työnantaja antaa neuvottelijoille neuvotteluiden alussa tarvittavat tiedot, kuten palkkasumman suuruus, henkilöstön lukumäärä ja järjestelyerän laskentaperusteet. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

4.4 Selvitys järjestelyerien käytöstä   

Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen selvitys ilman aiheetonta viivytystä siitä, miten paikallinen erä on jaettu. Selvityksestä tulee käydä ilmi järjestelyerän piirissä olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden palkkasumma. Selvityksestä on käytävä ilmi järjestelyerän suuruus euromääräisenä. Selvityksessä on käytävä ilmi järjestelyerän kohdentuminen sekä järjestelyerien käytön kustannusvaikutus. Selvityksessä on annettava tiedot erikseen eri paikallisista järjestelyeristä.  

5 Tarkistettujen palkkojen maksaminen

5.1 Allekirjoituspöytäkirjan pykälän ”Tarkistettujen palkkojen maksaminen” muutoksista

Allekirjoituspöytäkirjan pykälää ”Tarkistettujen palkkojen maksaminen” maksamisen aikataulujen osalta on tarkennettu ja selkeytetty.

A- ja b-kohtiin on lisätty soveltamisohje, jossa on kaksi esimerkkiä. Esimerkki 2 koskee suuria työnantajia ja esimerkki 1 koskee muita kuin suuria työnantajia.

On syytä huomata, että soveltamisohjeeseen on lisätty tekstiä liittyen yleiskorotuksen maksamiseen.  Soveltamisohjeen mukaan yleiskorotus tulee aina pyrkiä maksamaan ajallaan, mikäli se on mahdollista.

C- ja d-kohtiin ei ole tullut muutoksia.

5.2. Allekirjoituspöytäkirjan määräys (LS 2025–2028 allekirjoituspöytäkirja 9 §)

Tarkistettujen palkkojen maksaminen  

a) Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa tarkistusten voimaantulosta. Jos suurilla työnantajilla ei voida noudattaa edellä mainittua ajankohtia, maksetaan tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.

b) Takautuvat korotusmäärät maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta ja suurilla työnantajilla neljän kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.

Tarkistettu palkka, palkkio tai lisä on maksettu ajallaan, kun korotus maksetaan viranhaltijan/työntekijän normaalina palkanmaksupäivänä.

Soveltamisohje

Esimerkki 1  

Palkantarkastuksen ajankohta on 1.10.2025. a) -kohdan mukaiset palkat, maksut ja korvaukset on maksettu ajallaan, kun korvaukset maksetaan viimeistään viranhaltijan/työntekijän normaalina palkanmaksupäivänä joulukuussa 2025. 
Takautuvien korotusmäärien osalta (b) normaalina palkanmaksupäivänä tammikuussa 2026, mikäli sellaisia tulisi maksuun.  

Yleiskorotus tulee aina pyrkiä maksamaan ajallaan, mikäli se on mahdollista.  

Esimerkki 2 suuret työnantajat  

Palkantarkastuksen ajankohta on 1.10.2025. a) -kohdan mukaiset palkat, maksut ja korvaukset on maksettu ajallaan, kun korvaukset maksetaan viimeistään viranhaltijan/työntekijän normaalina palkanmaksupäivänä tammikuussa 2026. 
Takautuvien korotusmäärien osalta (b) normaalina palkanmaksupäivänä helmikuussa 2026, mikäli sellaisia tulisi maksuun.  

Yleiskorotus tulee aina pyrkiä maksamaan ajallaan, mikäli se on mahdollista.

c) Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon alusta lukien. Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien, mikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.

6 Muuttuneet määräykset

Lääkärisopimuksen muuttuneet sopimusmääräykset tuodaan esille tämän yleiskirjeen liitteessä 2.

6.1. Yleistä Lääkärisopimuksen palkkausluvusta ja menettelytavoista

Lääkärisopimuksen palkkausluvusta on poistettu uraporrasjärjestelmän siirtymävaihetta koskevat ohjeistukset.  Siirtymäaika uraporrasjärjestelmään on päättynyt 31.12.2023.

Lisäportaista voidaan sopia paikallisesti. Lisäportaista sopiminen paikallisella sopimuksella edellyttää kuitenkin KT:n ja JUKO ry:n antamaa etukäteistä hyväksyntää. Lisäportaiden hakemisesta ks. malli yleiskirjeestä 21/2023.

Suoritepalkkausjärjestelmään siirryttiin vuoden 2024 aikana liitteessä 1. Ohjeet annettiin yleiskirjeellä 21/2023.

6.1.1 Paikallinen LS-palkkausryhmä

Palkkausluvun 4 §:n soveltamisohjetta on päivitetty sopimuskaudeksi 2025–2028 koskien paikallista LS-palkkausryhmää. Sen mukaan paikallinen LS-palkkausryhmä kokoontuu säännöllisesti koko tämän sopimuskauden ajan.

Soveltamisohjeessa on määritelty palkkaustyöryhmän tehtäviä. Sen mukaan palkkausryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida uraporrasjärjestelmän toimivuutta paikallisesti, ratkaista soveltamiskysymyksiä sekä arvioida tarpeita kehittää palkkausjärjestelmää paikallisesti.

Lisäksi sama palkkausryhmä seuraa liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmän käyttöönottoa ja vaikutuksia paikallisesti.

Soveltamisohjeessa korostetaan, että palkkausryhmän käytössä tulee olla riittävät ja ajantasaiset tiedot.

Lääkärille/hammaslääkärille on pyydettäessä ilmoitettava portaalle sijoittamisen perusteet. 

6.1.2 Palkkausluku

6.1.2.1 Varsinainen palkka virka- ja työvapaan sekä vuosiloman ajalta 15 § ja 17 §

Lääkärisopimuksen palkkauslukuun on sovittu uusi 15 §:n 2 momentti. Vastaava muutos on sovittu myös 17 §:n 3 momenttiin vuosilomapalkan laskentaperusteeseen.

Uusien määräysten mukaan jos palvelussuhde on alkanut vasta edellisen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, tai jos lääkäri/hammaslääkäri ei ole virka- tai työvapaan takia ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta lainkaan toimenpidepalkkioita, todistus- ja lausuntopalkkioita ja suoritepalkkioita, käytetään korotusprosentin määrittelemisessä samaan uraportaaseen kuuluvien lääkärien/hammaslääkärien edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta keskimäärin maksettuja toimenpidepalkkioita, todistus- ja lausuntopalkkioita ja suoritepalkkioita. Laskennassa tulee huomioida lääkärien osa-aikainen tai osavuotinen työskentely.

Määräyksen mukaan korotusprosentin määrästä voidaan sopia myös paikallisesti kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 12 §:n tarkoittamalla tavalla.  

Aikaisemmin lääkärillä/hammaslääkärillä ei ole ollut oikeutta suoritteet/toimenpidepalkkiot huomion ottavaan korotusprosenttiin, kun palvelussuhde on alkanut vasta edellisen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen tai lääkäri/hammaslääkäri ei ole virka- tai työvapaan takia ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta lainkaan toimenpidepalkkioita, todistus- ja lausuntopalkkioita ja suoritepalkkioita.

Varsinainen palkka, johon korotus lasketaan, on se palkka, joka lääkärillä/hammaslääkärillä oli ennen virka- tai työvapaalle jäämistä. 

6.1.2.2 Suoritekompensaatio 16 §

Lääkärisopimuksen palkkausluvun 16 §:ää suoritekompensaatiosta on täsmennetty. Määräys ei enää nimenomaisesti ohjaa suoritekompensaation maksamiseen lähinnä uraportaalle 3 A, vaan määräyksen edellytyksen täyttäviä tehtäviä voi poikkeuksellisesti olla, kuten aikaisemminkin, eri uraportailla mukaan lukien 3 B ja 3 C uraportaat. Määräys tulee sovellettavaksi liitteiden 1, 2 ja 4 soveltamispiirissä.  

Suoritekompensaatiota koskevaan määräykseen on tehty myös muita täsmennyksiä. Määräystä sovelletaan ensinnäkin myös lääkäriin/hammaslääkäriin, jonka suoritepalkkiot/toimenpidepalkkiot alentuvat tai puuttuvat luottamusedustajatehtävän takia.

Toiseksi suoritekompensaation määrää tulee soveltamisohjeen mukaan tarkastella vähintään kerran lomanmääräytymisvuodessa, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

Lisäksi jos lääkäri/hammaslääkäri on ollut kokonaan poissa edellisen lomanmääräytymisvuoden esim. virka- tai työvapaan takia, lasketaan suoritekompensaatio käyttämällä samaan portaaseen kuuluvien keskimääräistä suoritepalkkiota/toimenpidepalkkiota. Laskentaperuste on sama kuin uutena rekrytoitavien kohdalla.

6.2 Työaikaluku

6.2.1 Yleistä

Uudessa Lääkärisopimuksessa on kokonainen työaikaluku eikä luku sisällä enää viittauksia HYVTESin työaikalukuun. Aikaisemmin HYVTESiin viitatut määräykset on siirretty omiksi määräyksiksi Lääkärisopimuksen työaikalukuun. Tässä yhteydessä on työajan tasoittumissuunnitelmaa koskeva määräys 21 §:n 2 momentissa ja sen soveltamisohje kirjoitettu uudelleen, mutta asiallisia muutoksia ei ole tapahtunut.

Myös 21 §:n 1 momentin soveltamisohjetta työvuoroluettelon laatimisesta on päivitetty. Uusi teksti korostaa, että työvuoroluettelon suunnittelussa tulee huomioida vastaanottoaikojen järjestelyt ja se, että säännöllinen työaika riittää työtehtävien suorittamiseen.

Viittausmääräys työturvallisuuslakiin ja paikallinen sopimus matka-ajan korvaamisesta

Työaikaluvun 3 § 2 momentin 2-kohtaan on lisätty viittausmääräys työturvallisuuslain 10 §, 13 § ja 25 §:ään. Tällä tuodaan näkyviin työnantajan velvollisuutta ehkäistä työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta työturvallisuuslain mukaisesti. Työnantajan on tullut huomioida mainitut lainkohdat toiminnassaan jo aiemmin.

Saman määräyksen soveltamisohjeeseen on lisätty muistutus siitä, että pääsopimuksen 12 §:n mukaisella paikallisella työ- ja virkaehtosopimuksella voidaan sopia työajan ulkopuolella tapahtuvan matka-ajan korvaamisesta. Tämä on ollut mahdollista jo ennen asian mainitsemista sopimusmääräyksessä.

6.2.2 Laajennettu toiminta 5 §

Lääkärisopimuksen määräys 5 §:n 4 momentissa laajennetusta toiminnasta on sovittu pysyväksi määräykseksi. Määräyksessä ei ole muutoksia.

Vastaavasti myös palkkausluvun määräys laajennetun toiminnan korvaamisesta on sovittu pysyväksi määräykseksi. Määräyksessä ei ole muutoksia.

6.2.3 Tuntipalkan jakaja 18 §

Lääkärisopimuksen työaikaluvun 18 § 1 b momentissa on sovittu uudesta tuntipalkan jakajasta. Sen mukaan lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä päivystyskorvausten rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 160.

Tuntipalkka lasketaan ko. määräyksen mukaan 1.2.2026 lukien ja se koskee kaikkia lääkärisopimuksen liitteitä 1–4.

Lääkärisopimuksen 18 §:n 1 a momentin mukaisia tuntipalkan jakajia 160 (perusterveydenhuollon lääkärit/hammaslääkärit) ja 163 (erikoissairaanhoidon lääkärit/hammaslääkärit) käytetään 31.1.2026 saakka.

6.2.4 Vuorokausilevon lyhentämistä koskevat liitesopimukset

Työaikaluvun paikallisen sopimisen liitesopimukset 1 ja 2 (vuorokausilevon lyhentäminen sopimuksissa mainituin edellytyksin) on sovittu pysyviksi määräyksiksi. Liitesopimuksen käyttöönotto edellyttää edelleen paikallista sopimusta ja sopimusten sisältö on pysynyt samana.

6.3 Muut määräykset (IV luku)

6.3.1 Paikallisen sopimisen laajentaminen 2 §

Lääkärisopimuksen IV luvun 2 §:n 2 momentin paikallisen sopimisen rajoituksia on poistettu työajaksi luettavan ajan suhteen kuten muissakin virka- ja työehtosopimuksissa. Lääkärisopimuksen IV luvun 2 §:n 2 momentin nojalla voidaan paikallisella virka- ja työehtosopimuksella sopia koulutukseen osallistuminen työajaksi. Työnantajan määräämät koulutukset luetaan edelleen suoraan työajaksi työaikaluvun 3 § 2 momentin 3 kohdan nojalla.

Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan sopia toisin myös työntekijän/viranhaltijan eduksi työaikaluvun 3 § 2 momentin 5. kohdasta (lääkärin lähetteellä määräämät tutkimukset).

Työaikaluvun 3 § 2 momentin 5 kohdan mukaan lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin sekä synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin kulunutta aikaa ei lueta työajaksi, mutta viranhaltija/työntekijä voi sopimukseen kirjattujen edellytysten täyttyessä, käydä näissä tutkimuksissa työaikana.

Uuden määräyksen mukaan paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan sopia myös tästä sopimuskohdasta toisin siten, että myös muissa kuin sopimusmääräykseen kirjatuissa toimenpiteissä voidaan käydä työaikana, jos ne sijoittuvat työvuoroluettelon mukaiseen työaikaan. Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan myös sopia siitä, että sopimusmääräyksissä taikka muissa erikseen sovitussa tutkimuksissa käyntiaika on työaikaa, jos se sijoittuu työvuoroluettelon mukaiseen työaikaan.

6.4 Sivuviranhaltijoita koskevat määräykset liitteissä 3, 4 ja 1.

Sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehtoja koskevia määräyksiä on päivitetty liitteessä 3. Sivuviran-/sivutoimenhaltijan määritelmä on ennallaan.

Sivuviran-/sivutoimenhaltijaa koskevia määräyksiä sovelletaan edelleen myös liitteen 4 soveltamispiirissä oleviin sivuviran- ja sivutoimenhaltijoita. Vastaavat määräykset on nyt lisätty myös liitteeseen 1.

Liitteen 3, 4 §:n 2 momentin työkokemuslisää sekä 4 §:n 3 momentin henkilökohtaista lisää ja tehtävälisää koskeviin määräyksiin on tehty täsmennyksiä ja huomioitu lääkärisopimuksen palkkausluvun määräykset. Henkilökohtaista lisää ja tehtävälisää koskevista määräyksistä on lisäksi poistettu euromääräinen lisän ylärajaa koskeva määräys.

Liitteen 3, 4 §:n 3 momenttiin on sovittu uusi soveltamisohje. Sen mukaan, mikäli sivuviran-/sivutoimenhaltijan tehtävänkuvaan kuuluu opetusta ja ohjausta, hänelle ei makseta erillistä lääkärisopimuksen liitteen 3 2 §:n mukaista tehtävälisää koulutus- ja ohjaustehtävästä.

Jos lääkärille/hammaslääkärille on kuitenkin uraporraspalkan lisäksi maksettu erillistä lisää 3 §:n 2 momentin perusteella, hänen palkkaansa ei kuitenkaan tältä osin muuteta, vaikka opetus- ja ohjaus kuuluu nimenomaan hänen tehtävänkuvaansa, josta uraporraspalkkaa maksetaan.  

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoille maksettava uraporraspalkka lasketaan paikallisen uraporrasjärjestelmän porraspalkkojen perusteella.

6.5 Liite 2: Perusterveydenhuollon hammaslääkärit

Liitteeseen 2 ei tullut sisällöllisiä muutoksia. Liitteen 2 4 §:n 2 momentin soveltamisohjetta täsmennettiin vastaamaan määräyksen tulkintaa.

Liitteen 2 toimenpideluetteloa päivitetään syksyn 2025 aikana ja päivitettyjen toimenpiteiden muutokset tulevat voimaan 1.1.2026.Tämän vuoksi liitteen 2 toimenpide- ja käyntipalkkioita ei koroteta lokakuussa 2025, vaan korotusvarallisuus (2,5 prosenttia) siirretään käytettäväksi uudistukseen. Asiasta tiedotetaan syksyn 2025 aikana.

6.6 Liite 4: Erikoissairaanhoidon hammaslääkärit 

Liitteeseen 4 ei tullut sisällöllisiä muutoksia. Liitteen 4 3 §:n soveltamisohjetta on kuitenkin päivitetty. Soveltamisohjeen mukaan toimenpidepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että hammaslääkäri tekee toimenpiteen ym. itsenäisesti ja omalla vastuullaan.  Erikoistumiskoulutusvaiheessa olevan hammaslääkärin katsotaan toimivan em. tavalla sen jälkeen, kun paikallisesti määritelty ajanjakso toimenpiteen ym. oppimiselle (ns. oppimisjakso) on kulunut. Toimenpidepalkkio maksetaan siis sille hammaslääkärille, joka on ensisijaisesti vastuussa esimerkiksi toimenpiteestä tai lausunnosta.

Liitteen 4 3 §:n soveltamisohjeen kohdalla sopijaosapuolet muistuttavat, että työnantajan edustaja ja luottamusedustaja käyvät säännöllisesti läpi erikoissairaanhoidon hammaslääkärien toimenpidepalkkioiden yhteydet THL:n suun terveydenhuollon toimenpideluokituksen toimenpidekoodeihin. Kirjaamisen yhtenäistämiseksi on tarkoituksenmukaista laatia organisaation yhteinen ohjeistus.

7 Sopimuskauden työryhmät

1. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto selvittävät uraportaiden porraskuvausten, suoritekompensaation ja tehtävälisien toimivuutta mukaan lukien liitteen 1 tehtävälisä ja neuvottelevat mahdollisista muutoksista palkkausjärjestelmään.  
 
2. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Suomen Lääkäriliitto seuraavat liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmän käyttöönottoa ja vaikutuksia. Työryhmä voi kerätä tietoja hyvinvointialueilta suoritepalkkausjärjestelmän tilan ja kehittämistarpeiden arviointia varten. Työryhmä voi antaa hyvinvointialueille suosituksia tarvittavista toimista suoritepalkkausjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi.

3. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Suomen Lääkäriliitto arvioivat liitteen 3 todistus- ja lausuntopalkkiojärjestelmää kokonaisuutena ja neuvottelevat tarvittavista muutoksista järjestelmään.  
 
4. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto laativat tilannekuvan omalääkäri- / hammaslääkärimallista ja arvioivat tarvittavia sopimusmääräyksiä. Osana kokonaisuutta työryhmä käynnistää sopimuskauden aikana pilotoinnin omalääkärimallia tukevista LS-määräyksistä. Myös omahammaslääkärimallia tukevista LS-määräyksistä tehdään tarvittaessa kokeiluja. 
 
5. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Suomen Hammaslääkäriliitto selvittävät vaihtoehtoja liitteen 4 toimenpidepalkkiojärjestelmälle. Työryhmän selvitystyö voi sisältää kokeiluja. Ko. osapuolet jatkavat myös liitteen 2 toimenpidepalkkiojärjestelmän kehittämistä.

8 Työ- ja virkaehtosopimus suojelutyöstä ja työtaistelun aikaisesta hätätyöstä maksettavasta palkasta kunta- ja hyvinvointialalla

Osana neuvottelutulosta sopijaosapuolet sopivat korvaustason suojelutyöhön ja työtaistelun aikaiseen hätätyöhön kunta- ja hyvinvointialalla. Suojelutyön ja hätätyön ajalta maksetaan tuntipalkkaa, joka on vähintään 1,3 x laskettuna varsinaisesta palkasta. Lisäksi maksetaan epämukavan työajan korvaukset ja lisä- ja ylityökorvaukset työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Suojelutyötä ja hätätyötä tekevälle maksetaan työaikakorvaukset 1,3 kertaisen tuntipalkan perusteella. Lääkärisopimuksessa tuntipalkan laskennassa huomioidaan myös suorite- ja toimenpidepalkkiot.  

Korvaustaso vastaa vuoden 2022 ns. potilasturvalain tasoa.

Ks. tarkemmin Työ- ja virkaehtosopimus suojelutyöstä ja työtaistelun aikaisesta hätätyöstä maksettavasta palkasta kunta- ja hyvinvointialalla yleiskirjeen liitteenä 5. (Eduskunnassa on hyväksytty laki suojelutyön teettämisestä työtaistelutilanteessa.)

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas

Neuvottelujohtaja Jenni Aaltonen

Yleiskirjeen liitteet

Liite 1 Lääkärisopimuksen 2025–2028 allekirjoituspöytäkirja
Liite 2 Muuttuneet sopimusmääräykset
Liite 3 Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta 2026–2028
Liite 4 Korotetut palkat ja palkkiot (Excel)
Liite 5 Työ- ja virkaehtosopimus suojelutyöstä ja työtaistelun aikaisesta hätätyöstä maksettavasta palkasta kunta- ja hyvinvointialalla