Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä

Työsuojelun yhteistoiminta tarkoittaa työnantajan ja työntekijöiden tekemää yhteistyötä työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Lainsäädäntö sekä yhteistoiminnassa tehdyt alakohtaiset sopimukset ohjaavat yhteistyötä.

Tällä sivulla kerromme työsuojelun yhteistoiminnasta sekä

Työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti välittömässä yhteistoiminnassa työpaikoilla esihenkilön ja henkilöstön kesken. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja työnantajan välillä. Työntekijän pyynnöstä myös henkilöstön edustaja voi olla asian käsittelyssä läsnä. 

Laajakantoisemmat ja yleisemmät asiat käsitellään edustuksellisessa työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa yhteistoimintaelimessä. Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat kuvataan työsuojelun valvontalain (44/2006) 26 §:ssä. Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus (3.4.2008) ohjaa sitä, millaisia asioita työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään. Lue lisää yhteistoimintasopimuksesta.

Kunnan, hyvinvointialueen ja kunnallisen liikelaitoksen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation rakenne sovitaan paikallisesti. 

Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation tehtävänä on tukea yhdessä työterveyshuollon kanssa linjaorganisaatiota työsuojelutyössä sekä toimia asiantuntijaroolissa. 

Työsuojelun yhteistoimintakausi on nelivuotinen

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön eli työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen toimikausi kestää neljä vuotta.
Kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation rakenne sovitaan paikallisesti.

Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa työsuojeluasioissa

Työsuojelupäällikön tehtävät määritellään työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 28 §). Työsuojelupäällikkö edustaa työnantajaa työsuojelun edustuksellisessa yhteistoiminnassa. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esihenkilöitä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa.

Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu käynnistää työsuojeluvaalin valintaprosessi työpaikalla riittävän ajoissa Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta -ohjeen mukaisesti. Työsuojelupäällikkö kutsuu työntekijäjärjestöjen edustajat koolle keskustelemaan vaalien toteuttamisesta. Tässä palaverissa päätetään vaalin ajasta, paikasta ja järjestelyistä.

Lainsäädäntö ja sopimukset määrittelevät työsuojelun yhteistoimintaa

Yhteistoiminnan periaatteet kunta ja hyvinvointialueilla on määritelty laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella (449/2007). Työsuojelun yhteistoiminnasta säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta (44/2006) eli ns. työsuojelun valvontalaissa. Yhteistoiminnalla edistetään työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja annetaan henkilöstölle mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen.

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus täydentää työsuojelun valvontalakia

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus vastaa työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain ja työsuojelun valvontalain nykyisiä määräyksiä. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006). Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus ohjaa sitä, millaisia asioita työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään. Se on työsuojelun valvontalain (44/2006) 23 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu työsuojelun yhteistoimintasopimus.

Lue lisää

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja ansiomenetyksen korvaus

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöön liittyvät sopimusjärjestelyt ovat osa Kunta- ja hyvinvointialan  yhteistoimintaa koskevaa työ- ja virkaehtosopimusta. Sopimukset astuivat voimaan 27.10.2022 ja niitä sovelletaan 1.1.2023 lähtien kunnissa, kuntayhtymissä, hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä. Sopimusten voimaantulo kesken työsuojelukauden ei edellytä uusia ajankäyttöneuvotteluita, mikäli työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioissa ei tapahdu oleellisia muutoksia ennen työsuojelukauden loppua 31.12.2025. Sopimukset löytyvät KT:n yleiskirjeistä 24/2022 ja sen liitteistä 1 ja 2.

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja ja korvaus sekä työsuojeluvaravaltuutetun asema

Tietoa työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta, korvauksesta sekä varavaltuutetun asemasta löydät alla olevista linkeistä.

Työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus saada koulutusta työsuojelun säännöksistä

Työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on työsuojelun valvontalain 33 pykälän perusteella oikeus saada asianmukaista koulutusta työsuojelusta koskevista säännöksistä yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutus tapahtuu työajalla, eikä siitä saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle.

Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevassa suosituksessa sekä työ- ja virkaehtosopimuksessa ammattiyhdistyskoulutuksesta kerrotaan työsuojeluvaltuutetun mahdollisuudesta osallistua pääsopijajärjestöjen jäsenilleen järjestämiin yhteistoimintakoulutuksiin ja työsuojelukoulutuksiin. Tässä mainitun ammattiyhdistyskoulutuksen tulee olla osapuolten asettaman yhteisen koulutustyöryhmän hyväksymä kurssi. Palkallisena voidaan myöntää yhteistoimintakoulutusta enintään kahdelta viikolta kalenterivuodessa ja työsuojelukoulutusta enintään kahdelta viikolta kalenterivuodessa.

Tietoa kursseista löytyy KT:n yleiskirjeistä.

Lue lisää

​​​​​​Ruokailukustannusten korvaus

Yhteistoimintakoulutukseen osallistuville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan em. sopimuksen allekirjoittajatahojen välillä sovittu ruokailukustannusten korvaus kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta viranhaltijalle maksetaan varsinainen palkka tai työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus. 

Työsuojeluvaalit

Työsuojeluvaaleissa työntekijät valitsevat edustajansa työpaikan työsuojelun yhteistoimintaan. Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintaan liittyvät sopimukset ovat edelleen voimassa. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta neuvoteltaessa on otettava huomioon kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen (2008) sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimuksen (2011) määräykset.

Työsuojeluvaaleista säädetään työsuojelun valvontalaissa (2006/4) (Finlex).

Työntekijät järjestävät vaalin, jolla työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut valitaan. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus ottaa siihen osaa eli asettua ehdokkaaksi ja äänestää.

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on nelivuotinen.

Vaalien valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa.

Videolla KT:n neuvottelupäällikkö Anna Kukka kertoo työsuojelun yhtestoimintahenkilöstön valinnasta.

TYRYn lausunto työsuojelun nykyisen toimikauden pidentämisestä palvelurakenneuudistuksen perusteella

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY on antanut 29.3.2021 lausunnon työsuojelun nykyisen toimikauden pidentämisestä. Se ei pidä perusteltuna, että toimikautta pidennettäisiin palvelurakenneuudistuksen perusteella.

Ohjeita työsuojeluvaalien valmisteluun

1. Vaaleihin valmistautuessa työpaikalla kannattaa arvioida nykyisen kauden toimintaa ja vaikuttavuutta sekä miettiä kehittämistarpeita.

Lisätietoa arvioinnin tueksi löytyy esimerkiksi KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteisestä muistiosta Kunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen. Muistio on julkaistu KT:n yleiskirjeen 15/2010 liitteenä.

2. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta neuvoteltaessa on otettava huomioon kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus. Sopimukset ovat edelleen voimassa.

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus on julkaistu KT:n yleiskirjeessä 8/2008.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus löytyy KT:n yleiskirjeen 32/2011 liitteestä 1. Sopimuksen soveltamisohje on puolestaan julkaistu KT:n yleiskirjeessä 3/2013.

3. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttökerroin on edelleen 0,12–0,22. Kerroin on työsuojeluvaltuutettukohtainen. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös suunniteltaessa työsuojeluvaltuutettujen toimialueita.

4. Työsuojeluvaltuutetut toimivat oman taustalla olevan palvelussuhteensa ehdoilla.

5. Jos työsuojeluvaltuutettu ei enää voi tehdä omaa työtään valtuutetun tehtävien suuren määrän vuoksi, voi työnantaja määrätä hänelle muuta työsuojeluun liittyvää työtä, jotta viikkotyöaika täyttyy.

6. Kun työpaikalla suunnitellaan työsuojelutoimikunnan kokoonpanoa, on muistettava, että työsuojeluvaltuutetut ovat lainmukaisesti aina työsuojelutoimikunnan jäseniä.

Työsuojelutoimikunnan kokoonpanosta säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (2006/44) 39 §:ssä (Finlex).

7. Vaalit järjestää vaalitoimikunta, joka koostuu henkilöstön valitsemista edustajista.

8. Työnantaja tukee vaalien toteuttamista tarjoamalla tilat ym. välineet.

Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä on tehnyt ohjeen vaalien toteuttamisesta. Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta toimintakaudeksi 1.1.2022–31.12.2025 -opas löytyy Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta.

Kuntaryhmän toimialasivuille on myös tulossa työsuojeluvaalien järjestämiseen liittyvän webinaarin tallenne sekä toimialakohtaiset uutiskirjeet huhtikuussa 2021.

 9. Kun työsuojeluvaltuutetut on valittu ja työnantajalle on ilmoitettu valinnoista, on työnantajan ilmoitettava tiedot Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriin.

Lisätietoa työsuojeluhenkilörekisteristä löytyy Työturvallisuuskeskuksen nettisivuilta.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY seuraa sopimusten toteutumista

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn tehtävät on määritelty työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 11 §:ssä. Se seuraa työsuojelun yhteistoimintasopimuksen sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä annetun sopimuksen toteutumista. Lisäksi se antaa pyynnöstä lausuntoja sopimusten soveltamisesta aiheutuneista tulkintakysymyksistä.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä voi tarvittaessa osallistua paikallisen tulkintakysymyksen käsittelyyn paikallisessa tilaisuudessa eli yhteistoimintatilaisuudessa.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmälle lausuntopyynnön voivat esittää

  • työsuojelun yhteistoimintaelimet ja niissä toimivat
  • kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekoelimet
  • pääluottamusmiehet
  • ammattijärjestöjen paikalliset rekisteröidyt yhdistykset

sen jälkeen, kun kyseinen asia on ensin paikallisesti käsitelty.

KT
 
Anna Kukka, puheenjohtaja
Marjaana Walldén, sihteeri
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Sari Melkko
Tomas Wass
Julkisen alan unioni
 
Merja Hyvärinen
Jonas Fyrqvist
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry Eija Kemppainen
Juha Honkakoski

Työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023, sovitaan työsuojelun yhteistoiminnan kokonaisuudesta ja yhteistoiminta-asioiden käsittelyn menettelytavoista kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen 5 §:n ja 9 §:n mukaisesti. Samoin toimitaan myös hyvinvointiyhtymien osalta.

Tyry on antanut aiheeseen liittyvän ohjeistuksen 14.11.2022.

Tyryn ohjeistus työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä hyvinvointialueilla

Esimerkkityökalu työsuojeluvaltuutetun ajankäytön selvityksen tekemiseen

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevaan sopimuksen on kirjattu, että työsuojeluvaltuutettu esittää vuosittain työsuojelutoimikunnalle tai vastaavalle edustukselliselle yhteistoimintaelimelle selvityksen siitä, mihin tehtäväkokonaisuuksiin varattu aika on käytetty. Selvitystä hyödynnetään työpaikan työsuojelutoiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön selvitys on osa laajempaa työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Tieto auttaa myös arvioimaan työsuojelutoimijoiden resurssien riittävyyttä.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat kehittäneet yhdessä esimerkkityökalun työsuojeluvaltuutetun ajankäytön selvittämisen tueksi.

Ennen työkalun käyttöönottoa sitä on muokattava yhteistoiminnassa siten, että sen sisältö vastaa paikallisia tarpeita ja että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla työsuojelutoiminnan tavoitteiden seuraamista ja toiminnan kehittämistä.

Excel-pohjaa muokataan muuttamalla riviotsikoita sekä niiden alakohtia. Esimerkkityökalua voi käyttää apuna myös kokonaan oman seurantatyökalun luomiselle.

Selvitykseen voi tarvittaessa lisätä lukumäärätietoja esimerkiksi työpaikkakäynneistä, työsuojelutarkastuksista tai työkykyprosesseista. On tärkeä myös kiinnittää huomiota siihen, että selvitykseen ei laiteta sellaisia tietoja, joista yksittäinen työntekijä tai työyhteisö on mahdollista tunnistaa. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, miten ja millä tarkkuudella ajankäytöstä raportoidaan. Selvityksen tarkkuuden tulee kuitenkin olla sellainen, että se palvelee tarkoitustaan ja on helposti tehtävissä. Myös työsuojelupäälliköt voivat halutessaan käyttää pohjaa oman toiminnan raportointiin, suunnitteluun ja arviointiin.

Varatyösuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus, kun hän sijaistaa varsinaista työsuojeluvaltuutettua

Työsuojelun yhteistyöryhmä TYRY on tehnyt 3.2.2015 muistion, joka käsittelee varatyösuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja korvausta tämän sijaistaessa varsinaista työsuojeluvaltuutettua. Lisäksi TYRYn 6.5.2021 tehdyllä muistiolla tarkennetaan työsuojelun varavaltuutetun asemaa ja roolia sekä hänen koulutusoikeuttaan.

Usein kysyttyjä kysymyksiä työsuojelun varavaltuutetuista

TYRYn lausunto työsuojelun nykyisen toimikauden pidentämisestä palvelurakenneuudistuksen perusteella

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY on antanut 29.3.2021 lausunnon työsuojelun nykyisen toimikauden pidentämisestä. Se ei pidä perusteltuna, että toimikautta pidennettäisiin palvelurakenneuudistuksen perusteella.

Työpaikan käsitteen määrittely ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valitseminen

Työpaikan käsitteen määrittely on perusta onnistuneelle työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinnalle. Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä työpaikka eli se toiminta-alue, jolle työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan. Työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan. TYRY ohjeistaa, millaisia seikkoja käsitteen määrittelyssä kannattaa ottaa huomioon.

Usein kysyttyjä kysymyksiä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valitsemisesta ja työpaikan määrittelystä

Esihenkilön asettuminen ehdolle työsuojeluvaaleissa

Esihenkilöt asettuvat ehdolle toimihenkilövaaleihin, jos haluavat käyttää oikeuttaan valita oma työsuojeluvaltuutettu. Toimihenkilöiden halukkuus valita oma työsuojeluvaltuutettu selvitetään osana ajankäyttöneuvotteluja. Jos toimihenkilöt eivät halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua, heidät lasketaan mukaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun edustettavien määrään. He eivät voi asettua ehdolle työntekijöitä edustavan työsuojeluvaltuutetun vaalissa, mutta he voivat äänestää siinä. Lisäksi muistiossa kerrotaan, millainen henkilö on työnantajan edustaja.

Marjaana Walldén

työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2271
Matkapuhelin:
+358 40 059 6136
Sähköposti:
Marjaana.Wallden@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT