Työsuojelun yhteistoimintaryhmän TYRYn lausunto työsuojelun nykyisen toimikauden pidentämisestä palvelurakenneuudistuksen perusteella

Lausuntoon on päivitetty 21.3.2024 linkit uusimpiin sopimuksiin.

Työsuojelun yhteistoiminnan toimikausi

Työsuojeluvaaleista sekä työsuojeluvaltuutetun ja varatyösuojeluvaltuutettujen valinnasta säädetään työsuojelun valvonnasta ja yhteistoiminnasta annetun lain (44/2006), jäljempänä työsuojelun valvontalaki, 30 §:ssä. Työsuojelun valvontalain mukaisesta yhteistoiminnan järjestämisestä voidaan sopia toisin sopimuksella, jonka osapuolina ovat työnantajien ja työntekijöiden valtakunnalliset yhdistykset. 

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus (2008) (pdf) on työsuojelun valvontalain 23 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu työsuojelun yhteistoimintasopimus. Tämä sopimus koskee kaikkia kuntia, kuntayhtymiä tai valvontalain 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla työpaikaksi määriteltävää muuta kokonaisuutta sekä niiden palveluksessa olevia viranhaltijoita ja työntekijöitä.

Huom. Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus (2022) on korvannut kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen (2008).

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 5 §:ssä on sovittu työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikauden pituudeksi neljä vuotta. Lisäksi on sovittu, että vaali toteutetaan erillisen valintaohjeen mukaisesti. Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valintaohje toimikaudelle 1.1.2022–31.12.2025 on julkaistu Työturvallisuuskeskuksen kunta- ja seurakunta-alan toimialasivuilla (pdf).

Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut                   

Työsuojelun valvontalain 29 §:ssä on säädetty työntekijöiden ja toimihenkilöiden oikeudesta valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö valitaan tehtäviinsä vaaleilla olemassa olevan työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiorakenteen ja työpaikan käsitteen mukaisesti edellä mainituksi toimikaudeksi. Kunta-alalla vaali toteutetaan erillisen valtakunnallisen valintaohjeen mukaisesti syys-joulukuun 2021 aikana.

Työsuojelun yhteistoimintatehtäviin valitut jatkavat tehtävissään toimikautensa loppuun 31.12.2025 saakka, ellei valituksi tulleiden henkilöiden palvelussuhteissa tapahdu muutoksia toimikauden aikana. 

Mahdollisten hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023, työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio saatetaan vastaamaan muuttunutta tilannetta (Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus, 2008, 5 §). Samalla tavalla toimitaan myös muissa ennen työsuojelutoimikauden loppua (31.12.2025) tapahtuvissa kuntapalvelurakenteiden (esim. kuntafuusio) muutoksissa.

Vuoden 2023 alusta mahdollisesti perustettava hyvinvointialue on työsuojelun valvontalain 25 §:n ja kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu työpaikka. Sopimuksen 5 §:n 4 momentin mukaan suurissa kuntayksiköissä tai muilla perusteilla voidaan paikallisen harkinnan perusteella muodostaa myös kaksi- tai kolmetasoisia yhteistoimintaorganisaatioita. Tällöin tulee kyseeseen virasto- tai laitostaso tai seudullinen tai alueellinen kokonaisuus. Tilannetta vastaavasti valitaan myös työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö.

Kuntapalvelurakenteen muutostilanteissa sekä uusia hyvinvointialueita perustettaessa ja organisoitaessa on huolehdittava siitä, että myös työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen huomioidaan osana alueellista valmistelua. Näin työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön asiantuntemusta voidaan hyödyntää täysimääräisesti muutoksen johtamisen tukena.

Palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille eri kuntien ja kuntayhtyminen sosiaali- ja terveyspalveluyksiköiden toiminta ja henkilöstö siirtyy uuteen perustettavaan organisaatioon. Tällöin myös työsuojelun yhteistoiminta toteutetaan hyvinvointialueen yhteistoimintaorganisaatiorakenteen puitteissa. 

Paikallisesti ja alueellisesti niin päätettäessä, on mahdollista sopia työsuojelun yhteistoimintaa koordinoivasta toimielimestä, jonka tehtävänä on suunnitella ja yhteensovittaa alueellinen työsuojelun yhteistoiminta esim. hyvinvointialueella noudatettavan strategian mukaiseksi. Nykyisten organisaatioiden työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön edustajat voivat toimia ko. toimielimen jäseninä. Kunta-alan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetystä korvaamista koskevan sopimuksen (2011) (pdf) 3 §:n mukaan kunta- ja palvelurakenteen muutoksen valmisteluun ja toteutukseen liittyen voidaan sopia erityistarpeeseen perustuvasta määräaikaisesta vapautuksesta paikallisesti ajankäyttösopimuksen 2 §:n mukaisesti.

Huom.  Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus 2022 on korvannut aiemman Kunta-alan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetystä korvaamista koskevan sopimuksen (2011),

Mahdollisten hyvinvointialueiden aloittaessa (2023) tai muuten ennen syksyä 2025 tapahtuvissa kuntapalvelurakenteiden muutoksissa, joudutaan saattamaan myös työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Tällöin vaihtoehtoisia, paikallisesti sovittavia ratkaisuja voivat olla:

• kokonaan uuden työsuojelun yhteistoimintaorganisaation muodostaminen
• yhdistymistilanteessa vastaanottavan hyvinvointialueen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation täydentäminen tietyin osin (tällöin lakkaavan kunnallisten yhteistoimintaorganisaatioiden olemassaolo päättyy).

Esimerkiksi tilanteessa, jossa palvelutoiminta, työsuojeluvaltuutettujen palvelussuhteet ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaation kokonaisuus siirtyy yhtenä muuttumattomana kokonaisuutena hyvinvointialueelle, voidaan paikallisesti sopia, että valtuutetut jatkavat työsuojelutehtävässään työsuojelutoimikauden loppuun 31.12.2025. Tällöin työsuojelun valvontalain mukaisesti henkilöstön oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu täyttyy.

Työsuojelun yhteistoiminnassa työnantajaa edustaa työsuojelupäällikkö. Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa on valvontalain mukaisesti kirjaukset työnantajan edustajan (työsuojelupäällikkö) nimeämisestä, nimettävälle työsuojelupäällikölle asetettavista edellytyksistä sekä työsuojelupäällikön tehtävistä. Tehtävinä mainitaan mm. avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa, ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi. Palvelurakenneuudistuksissa ja hyvinvointialueiden työsuojelun yhteistoimintaa suunniteltaessa on varmistettava myös työsuojelupäällikköresurssien riittävyys kaikille järjestelyn piirissä oleville työyksiköille.

Työnantajaorganisaation muuttuessa voidaan hyödyntää Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän tekemää muutoksen muistilistaa työsuojelun yhteistoiminnan muuttuessa. Siihen on koottu keskeisimmät työsuojeluasiat, joita työnantajan on otettava huomioon yhteistoiminnassa.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY ei pidä perusteltuna kunnallisen alan työsuojelutoimikaudesta poikkeamista uuden organisaation perustamiseen liittyvän valmistelun vuoksi. Työsuojelun yhteistoiminnan suunnittelu tulee varmistaa muulla tavalla. Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämiseksi on otettava huomioon työsuojelun valvontalain edellytykset mm. työpaikan käsite, työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut sekä kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti määritelty työsuojelun toimintakausi.

Kunta-alan ja mahdollisten hyvinvointialueiden yhtenäinen työsuojelun toimikausi on myös eri tasoilla ja eri yhteistoimintatehtävissä toimivien etu. Yhtenäinen työsuojelun vaalikausi rytmittää mm. kunta-alan työsuojelun perus- ja täydennyskoulutusten oikea-aikaista tarjontaa sekä mahdollistaa valtakunnallisesti yhdenmukaisen ohjauksen ja viestinnän paikallisen työsuojelun yhteistoiminnan tueksi.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY

Puheenjohtaja Anna Kukka   

Varapuheenjohtaja Kaija Ojanperä