Usein kysyttyä

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä ja työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä säädetään tasapuolisesta kohtelusta. Säännökset on otettava huomioon myös työvuoroja suunniteltaessa. Työaikajärjestelyissä voidaan luonnollisesti ottaa huomioon työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaatimukset säännökset huomioiden.

Työnantaja päättää säännöllisen työajan sijoittelusta ja suunnittele työvuorot siten, kuin LS:n III luvun 2 §:n 5 momentissa määrätään. Jos työnantaja sallii, että työt aloitetaan ennen klo 8:aa, tulee myös työvuorosuunnittelu saattaa vastamaan tosiasiallista tilannetta ja työtunnit lukea työajaksi. Laajennetun toiminnan korvauksia ei tule maksettavaksi klo 7:n ja 8:n väliltä.

Laajennetun toiminnan korvauksen maksaminen edellytyksenä on, että työnantaja on sijoittanut säännöllistä työaikaa klo 17:n jälkeen suunnitelmallisesti. Työpäivien venyminen ei tarkoita, että laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen edellytykset täyttyisivät. Kysymys voi olla kuitenkin lisä- tai ylityöstä työaikajaksolla. Työpäivien venymisen syytä tulisi tarkastella työpaikalla.

LS:n I luvun 7 §:ssä määrätään laajennetun toiminnan korvauksesta ja siellä todetaan, että klo 17:n jälkeen sijoittuvia työvuoroja voi olla enintään viisi kertaa kalenterikuukaudessa. Työnantaja ei voi työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä tätä enempää työvuoroja, jotka sijoittuvat klo 17:n jälkeen.

Jos viranhaltijan työaikajärjestelyistä on erikseen sovittu työnantajan ja yksittäisen viranhaltijan kesken, voi työvuoroja olla enemmänkin (esimerkiksi lääkärin ja/tai hammaslääkärin kanssa sovittu tiivistetty työaika). Tällöin ei lähtökohtaisesti usein enää ole kysymys siitä, että työajan sijoittelusta tulisi maksaa laajennetun toiminnan korvausta. Jos työnantaja ottaa käyttöön laajennetun toiminnan, työnantaja on arvioitava yksilöllisiä järjestelyjä ja laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen edellytyksiä myös tästä näkökulmasta tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen.

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 2 §:n 5 momentissa on säännöllisen työajan sijoittelua koskeva kokeilumääräys. Sen mukaan työnantaja voi sijoittaa työnjohto-oikeutensa perusteella säännöllistä työaikaa maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen tms. syy tätä edellyttää.

Määräyksen mukaan työnantajan edustajan on käytävä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa yksikön ja/tai klinikan resurssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat ja varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, kun se valmistelee tai aikoo muuttaa säännöllisen työajan järjestelyjä.

Sopimusmääräyksen tarkoituksena on, että säännöllisen työajan sijoittelu on suunnitelmallista ja vastaa palvelutarpeisiin. Työaikajärjestelyt liittyvät kiinteästi siihen, miten potilaiden vastaanotto- ja toimenpideaikoja on tarvetta suunnata ja mikä on palvelutarve.

Määräyksen mukaan työnantaja voi sijoittaa säännöllistä työaikaa työnjohto-oikeutensa perusteella siten, kuin määräyksessä on todettu.

Tällöin asia on kuitenkin käytävä läpi luottamusmiehen kanssa, kuten edellä on todettu. Työnantajan on myös noudatettava, mitä laajennetun toiminnan korvauksesta määrätään LS:n II luvun 7 §:ssä.

Määräys ei koske kiirevastaanottoa tai päivystystoimintaa.

Lääkärisopimuksen soveltamisalueella säännöllistä työaikaa on tyypillisesti sijoitettu kello 8:n ja 16:n väliselle ajalle.

Lääkärisopimus LS 2020–2021 sisältää sopimuskautta koskevan kokeilumääräyksen, joka koskee säännöllisen työajan sijoittelua. Määräyksen mukaan työnantaja voi sijoittaa työnjohto-oikeutensa perusteella säännöllistä työaikaa maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen tms. syy tätä edellyttää.

Säännöllisen työajan sijoittelu aikaisempaa laajemmin tulee olla suunnitelmallista toimintaa, jolloin on tarkasteltava terveysaseman ja/tai erikoissairaanhoidon yksikön aukioloaikoja ja palvelun tarjoamisen mahdollisuuksia sekä asiakkaiden palvelutarpeita suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Tarkoituksena on, että laajennettua toimintaa suunnitellaan pidemmäksi ajanjaksoksi kerrallaan, esimerkiksi syyskaudeksi. Säännöllisen työajan pituus on sama kuin ennekin eli 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa.

LS:n yleiskirjeessä 6/2020 on pyritty kuvamaan määräyksen tarkoitusta ja tavoitteita seuraavan esimerkin kautta:

"Työnantaja määrittelee syksylle 2020 ne toiminnot, joissa kokeillaan laajennettua toimintaa, ja ne palkansaajat, jotka ovat toiminnassa mukana. Samalla määritellään syksyn 2020 osalta laajennetun toiminnan korvaus LS:n periaatteiden mukaisesti. Asiaa tarkastellaan seuraavan kerran loppuvuodesta, jolloin määritellään alkuvuoden 2021 toiminnot. Yksittäisen terveyskeskuslääkärin osalta tämä voi tarkoittaa kuukaudessa esimerkiksi kolmea laajennetun toiminnan vuoroa, jolta maksetaan esimerkiksi 7 %:n suuruinen korvaus tehtäväkohtaisesta palkasta. Koska kyse on varsinaiseen palkkaan luettavasta palkanosasta, tätä korotettua varsinaista palkkaa maksetaan esimerkiksi sairausajalta ja vuosilomia-ajalta."

Säännöllinen työaika suunnitellaan osana toiminnan suunnittelua. Jos laajennettu toiminta otetaan käyttöön, vuorojen määrät pitää päättää etukäteen. Määräyksen mukaista ei ole myöskään se, että jälkikäteen arvioitaisiin toteutuneiden tuntien mukaan laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen edellytyksiä ja lääkärin oikeutta korvaukseen.

Tällä määräyksellä ei ole otettu kantaa mahdollisesti yksittäisen viranhaltijan kanssa sovittuihin yksilöllisiin työaikajärjestelyihin.

A) Rekrytointi ennen lomautuksen alkamista

Kunta voi palkata uutta henkilöstöä, jos uuden työvoiman palkkaamisella ei loukata lomautusuhan alla olevien oikeutta muuhun sopivaan työhön, ja mikäli työ ei jatkuisi lomautuksen alkamisen jälkeen (TSL 5:2 §).

Kunta saa palkata työsuhteeseen täyttääkseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:ssä säädetyn työllistämisvelvoitteen, ei kuitenkaan tehtävään, josta se on samaan aikaan lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen (TSL 13:6 §).

Kunta ja kuntayhtymä saa ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa (TSL 13:6 §).

Kunta ja kuntayhtymä voi ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työkokeiluun henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa (TSL 13:6 §).

Henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen ei myöskään estä ottamasta palvelukseen tai pitämästä työssä työntekijää, joka suorittaa koulutukseen liittyvää ennakkoharjoittelua, koulutukseen sisältyvää harjoittelua tai erikoistumisharjoittelua (KVTES VIII 7 §).

B) Uusien rekrytointi lomautuksen aikana

Kunta voi palkata uutta henkilöstöä, jos uuden työvoiman palkkaamisella ei loukata lomautusuhan alla olevien tai jo lomautettujen henkilöiden oikeutta muuhun sopivaan työhön lomautuksen aikana (TSL 5:2 §). Työnantaja vastaa tekemiensä päätösten lainmukaisuudesta.

Kunta saa palkata työsuhteeseen täyttääkseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:ssä säädetyn työllistämisvelvoitteen, ei kuitenkaan tehtävään, josta se on samaan aikaan lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen (TSL 13:6 §).

Kunta ja kuntayhtymä saa ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa (TSL 13:6 §).
Kunta ja kuntayhtymä voi ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työkokeiluun henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa (TSL 13:6 §).

Henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen ei myöskään estä ottamasta palvelukseen tai pitämästä työssä työntekijää, joka suorittaa koulutukseen liittyvää ennakkoharjoittelua, koulutukseen sisältyvää harjoittelua tai erikoistumisharjoittelua (KVTES VIII 7 §).

Työnantajan on aina tarjottava lomautusuhan alla olevalle tai lomautetulle työtä, joka on

1. työnantajan tiedossa lomautusilmoituksen antamishetkellä tai
2.  ilmaantuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen tai lomautuksen aikana.

Työtä on tarjottava heti sen ilmaantuessa (Ks. Työoikeus, s. 774, Koskinen, Seppo ─ Kairinen, Martti ─ Nieminen, Kimmo ─ Ullakonoja, Vesa ─ Valkonen, Mika, Alma Talent 2018). Työnantajalla tarkoitetaan koko kuntaa tai kuntayhtymää.

Työnantajan on tarjottava työntekijälle hänen ammattitaitoonsa ja kykyihinsä nähden sopivia, muita työnantajan kokoaikaisia tai osa-aikaisia tehtäviä. Myös lyhytaikaista työtä on tarjottava.

Työnantajan on tarjottava työntekijälle ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä tai mahdollisimman samanlaista työtä. Jos tämä ei ole mahdollista, voi työnantaja tarjota myös muita töitä, joita voidaan pitää työntekijän koulutus, ammattitaito ja kokemus huomioon ottaen hänelle sopivina. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukainen palkka.

Jos lomauttaminen tapahtuu taloudellis-tuotannollisilla perusteilla, työnantajan on koulutettava työntekijä sellaisiin uusiin tehtäviin, joita työnantaja on velvollinen tarjoamaan irtisanomisen vaihtoehtona. Jos lomauttaminen tapahtuu työn tilapäisen vähentymisen perusteella, lomauttamisen edellytyksenä on, ettei työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Koulutusta täytyy voida pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena molempien osapuolten kannalta.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen kestäessä määräaikaisesta lomautuksesta tilannekohtaisesti, kun lomautus tapahtuu työnantajan aloitteesta. Tällöin lomauttaminen on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi (TSL 5:2 § 2 mom).

Hallituksen esityksen 157/2000 mukaan lomautusedellytyksen täyttyminen edellyttäisi, että joko työpaikalla yleisesti tai työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä on yksimielisyys lomautuksen tarpeesta ja kestosta (HE 157/2000 vp, s. 87).

Sopimukseen perustuva lomautus on aina määräaikainen, mutta määräajan pituutta ei ole rajoitettu. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia lomautusilmoitusajan pituudesta TSL:n 5:4 §:n säännöksen estämättä (TSL 5:2 § 2 mom).

Sopimukseen perustavassa lomauttamisessa ei vaadita yhtä painavia perusteita kuin työnantajan yksipuoliseen päätökseen perustuvassa lomautuksessa. Sopimukseen perustuvassa lomauttamisessa työn tai työn tarjoamisen edellytysten tai tuotannollisten ja taloudellisten edellytysten ei tarvitse täyttyä. Perusteeksi ei kuitenkaan riitä se, että työntekijä itse haluaisi keskeyttää työnteon esimerkiksi tiettyyn aikaan vuodesta. Kuten edellä on todettu, lomautuksen on oltava tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilanteen vuoksi.

Osapuolten on oltava yksimielisiä määräaikaisen lomauttamisen tarpeesta.

Vaikka määrämuotoa sopimiselle ei olekaan asetettu, menettelyllisesti työnantajan on parasta tehdä sopimuslomautuksesta työntekijän kanssa kirjallinen sopimus. Sopimuksella sovitaan lomautusilmoitusajasta, lomauttamismenettelystä ja kestoajasta.

Sopimuslomautustilanteessa lomautusilmoitusaikaa voidaan lyhentää ja lomautusmenettelystä voidaan muutoinkin sopia poikkeavasti.

Työnantajan on otettava huomioon, että sen on tarjottava työntekijälle muuta työtä myös sopimuslomautuksen aikana, jos työtä lomautuksen aikana ilmaantuu. (Ks. Työoikeus, s. 794, Koskinen, Seppo ─ Kairinen, Martti ─ Nieminen, Kimmo ─ Ullakonoja, Vesa ─ Valkonen, Mika, Alma Talent 2018)

Lomautuksen toteuttamistavalla voi olla vaikutusta palvelussuhteessa olevan työttömyysturvaan. Palvelussuhteessa oleva voi parhaiten selvittää lomautuksen vaikutukset työttömyysturvaansa omasta työttömyyskassastaan, työ- ja elinkeinotoimistosta tai Kelasta.

Kunnallisen viranhaltijalain 30 §:n 3 momentin mukaan virkasuhteen kestäessä voidaan työnantajan aloitteesta sopia viranhaltijan ja työnantajan kesken viranhaltijan lomauttamisesta 1 momentissa mainitulla tavalla silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilanteen vuoksi.

Työnantajan ja viranhaltijan väliseen sopimukseen perustuvassa lomautuksessa osapuolet voivat yksittäistapauksessa sopia lomautuksen kestosta sekä noudatettavista menettelytavoista kuten lomautusilmoitusajasta. Sopia voi myös siitä, keskeytetäänkö virantoimitus kokonaan tai osittain.

Sopiminen koskee virkasuhteen kestäessä konkreettista, yksittäistä lomautusta. Työnantaja ja viranhaltija eivät voi esimerkiksi sopia, että viranhaltija on aina tiettyyn aikaan vuodesta lomautettuna.

Aloite sopimiseen pitää tulla työnantajalta. Lomautukselle on oltava työnantajan toiminnasta tai taloudellisesta tilanteesta johtuva peruste. Perusteeksi ei siis riitä se, että viranhaltija itse haluaisi tiettyyn aikaan vuodesta keskeyttää virantoimituksen.
Sopimukseen perustuva lomautus ei estä viranhaltijaa ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Työnantajan on tehtävä sopimuslomautuksesta viranhaltijan kanssa kirjallinen sopimus. Sopimuksella sovitaan lomautusilmoitusajasta, lomauttamismenettelystä ja kestoajasta. Sopimuslomautustilanteessa lomautusilmoitusaikaa voidaan lyhentää ja lomautusmenettelystä voidaan muutoinkin sopia poikkeavasti.

Työnantajan on otettava huomioon, että sen on tarjottava viranhaltijalle muuta työtä myös sopimuslomautuksen aikana, jos työtä lomautuksen aikana ilmaantuu.

Lomautuksen toteuttamistavalla voi olla vaikutusta palvelussuhteessa olevan työttömyysturvaan. Palvelussuhteessa oleva voi parhaiten selvittää lomautuksen vaikutukset työttömyysturvaansa omasta työttömyyskassastaan, työ- ja elinkeinotoimistosta tai Kelasta.

Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, 7 luku).

Voimassa olevan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:ssä ei enää viitata työsopimuslain säännöksiin palkkatuen myöntämisen edellytyksissä. Työ- ja elinkeinotoimistolla ei siten nykyään ole velvollisuutta arvioida, miten tuella palkkaaminen mahdollisesti vaikuttaa jo olemassa oleviin työsuhteisiin.

Siten palkkatuella palkattavat henkilöt ovat työsopimuslain näkökulmasta samassa asemassa kuin muut ulkopuolinen työvoima. Heidän palkkaamisensa samoihin ja/tai samankaltaisiin tehtäviin, joista on lomautettu tai aiotaan lomauttaa kunnan työntekijöitä osa- tai kokoaikaisesti taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan tilapäisen työn vähyyden vuoksi, poistaa em. lomautusperusteen.

Palkkatuella ei siis voi palkata henkilöstöä lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alkamisen ja lomautusten päättymisen välisenä aikana.

Työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä säädetty lomautettuja koskeva työntarjoamisvelvollisuus ei estä sitä, että kunta tai kuntayhtymä ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun palkkatuettuun työsuhteeseen tai työkokeiluun henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa (työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2.momentin 3-kohta).

Myös palkkatuella työskentelevä työntekijä voidaan lomauttaa. Palkkatuetussa työssä tulee noudattaa työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräyksiä, samoin kuin muissakin työsuhteissa. Palkkatuen maksatus keskeytetään tilapäisesti, jos työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät vähintään kuukauden ajaksi tai ovat olleet keskeytyneenä vähintään kuukauden ajan.

• Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta >

Velvoitetyöllistäminen on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ja asetukseen perustuva palvelu, jossa kunnan velvollisuutena on tietyin ehdoin tarjota työtä yli 57-vuotiaille työttömille työnhakijoille, joiden työttömyyspäiväraha-aika on täyttynyt.

Velvoitetyöllistettävän kanssa ei saada sopia tehtävästä, josta kunta on jo lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen (työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momentin 1 kohta).

Jos lomautus ja sairausloma sattuvat samaan aikaan, työntekijän työnteon esteen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensimmäisenä. Tällöin ratkaiseva merkitys annetaan lomautusilmoituksen tiedoksi antamisen ajankohdalle. 

Lisätietoa lomauttamisesta, aikaprioriteetista, määräajoista ja sairausajan palkasta

• Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas (2021)
   
• Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas (2021)
   
•  Määräajat ja saatavat työsuhteessa, s. 76 (Paanetoja, Jaana, Kärkkäinen, Mika ,Lohi, Markus, Alma Talent 2019) 
   
• Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1997:121 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta >

Jos työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen tiedoksiantoa, lomautus alkaa vasta sairausloman päätyttyä.

Jos lomautusilmoitus on jo ehditty antaa ennen sairausloman alkamista, sairausajan palkkaa maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin poissaolon perusteeksi vaihtuu lomautus.  

Oikeuskäytäntöä lomauttamisesta ja sairauslomista

• Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1997:121 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta >
   
• Työtuomioistuimen ratkaisu TT:1994-61 aikaprioriteettiperiaatteesta ja sairausajan palkasta >

Esimerkki 1 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta

Työntekijä on lääkärin todistuksen mukaan työkyvytön 1.6.–31.7. Lomautusilmoitus 15.7. alkavasta ja 15.8. päättyvästä lomautuksesta annetaan 12.6. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 31.7. saakka, jonka jälkeen lomautus alkaa. 

Esimerkki 2 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta

Lomautusilmoitus 15.7. alkavasta ja 15.8. päättyvästä lomautuksesta on annettu 27.5. Työntekijän työnantajalle toimittaman lääkärintodistuksen mukaan hän on työkyvytön 1.6.–31.7. Sairausajan palkkaa ei makseta ajalta 15.7.–15.8. Lomautus toteutetaan annetun ilmoituksen mukaisesti.

Mikäli on kyse tilanteesta, jossa työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista ja sairausloma jatkuu yhdenjaksoisesti lomautuksen jälkeen, sairausajan palkkaa maksetaan sairauden päättymiseen saakka tai kunnes KVTES:n mukainen maksujakso päättyy (ks. KVTES V luku 2 §). Jos lomautusaikaa on jäljellä sairausloman päättyessä, lomautus alkaa sairausloman päättymistä seuraavasta päivästä. 

Oikeuskäytännössä esimerkiksi tapauksessa TT:2004-124 on arvioitu seuraavasti:

"Lääkäri oli määrännyt työntekijän sairauslomalle kolmeksi peräkkäiseksi ajanjaksoksi samalla taudinmäärityksellä. Työnantaja ilmoitti ensimmäisen sairauslomajakson aikana työntekijän lomauttamisesta jakson päättymisestä lukien. Työntekijän koko työkyvyttömyysaikaa oli kuitenkin tarkasteltava yhtenäisenä sairauslomana. Työntekijän poissaolon katsottiin siten johtuneen sairaudesta myös ilmoitetun lomautuksen aikana. Työntekijällä oli oikeus sairausajan palkkaan.”

Työnantaja valitsee lomautuksen toteuttamistavan toiminnan tarpeiden mukaan.

Lomautus voidaan toteuttaa joko

1. keskeyttämällä työnteko ja/tai virantoimitus ja palkanmaksu kokonaan (kokoaikainen lomautus) tai
    
2.  lyhentämällä työntekijän ja/tai viranhaltijan säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä (osittainen lomautus).

•  Katso lomauttamisen määritelmä työsopimuslain 5 luvun 1 §:stä Finlexistä >
   
• Lue lomauttamisesta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 30 §:stä Finlexistä >

Osittainen lomautus voidaan toteuttaa lyhentämällä joko palvelussuhteessa olevan säännöllistä viikoittaista tai vuorokautista työaikaa. Osittainen lomautus voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että työskennellään kolmena päivänä viikossa tai viisi tuntia päivässä. Osittainen lomautus voidaan toteuttaa myös vuoroviikkolomautuksena.

Työnantaja päättää lomautuksen osa-aikaprosentin tarpeensa mukaisesti.

Lomautuksen toteuttamistavalla voi olla vaikutusta palvelussuhteessa olevan työttömyysturvaan. Palvelussuhteessa oleva voi parhaiten selvittää lomautuksen vaikutukset työttömyysturvaansa omasta työttömyyskassastaan, työ- ja elinkeinotoimistosta tai Kelasta.

Osittaisessa lomautuksessa ei ole kyse työsuhteen osa-aikaistamisesta.
 

• Tutustu lomauttamista koskevaan verkkosivuun >

Pääsääntöisesti työnantajan on annettava työntekijälle ja viranhaltijalle kesäloma ja talviloma yhdenjaksoisina.

Jos töiden käynnissä pitämisen vuoksi on välttämätöntä, kesälomaa voidaan jakaa useampaan osaan. Työnantajan on pystyttävä perustelemaan kesäloman jakaminen toiminnallisilla perusteilla. Jos kesälomaa jaetaan töiden käynnissä pitämisen vuoksi, on työnantajan kuitenkin annettava työntekijälle ja viranhaltijalle vähintään yksi 10 vuosilomapäivän yhdenjaksoinen kesäloma (KVTES:n IV luvun 7 §:n 4 momentti).

Kymmenen vuosilomapäivää (10) ylittävältä osalta kesäloma voidaan antaa lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa, kuitenkin mahdollisimman yhdenjaksoisissa osissa.

Jos työntekijä tai viranhaltija on ansainnut alle 10 vuosilomapäivää, koko loma myönnetään yhdenjaksoisena.

Työnantajan on kesälomaa antaessaan otettava huomioon, että vuosilomasta 20 päivää, kuitenkin vähintään 65 prosenttia lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). (KVTES:n IV luvun 7 §:n 2 momentti)

Lisäksi vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija sovi asiasta toisin. (KVTES:n IV luvun 7 §:n 3 momentti)

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä sovi loman pitämisestä KVTES:n IV luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. (KVTES IV luvun 7 § 1 momentti). 

Vuosilomia antaessaan työnantajan on otettava huomioon myös KVTES:n IV luvun muut vuosilomia koskevat säännökset.

Jos lomautukseen sisältyy arkipyhä tai arkipyhiä, kyseiset päivät ovat palkattomia kuten muutkin lomautuspäivät.