KVTES

Työmarkkinaosapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin, mutta ovat suositelleet kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi palkan maksamista työntekijälle, viranhaltijalle ja virkamiehelle kannanotossa tarkoitetussa tilanteessa, jossa henkilö on estynyt tekemään työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevan vaaratiedotteen vuoksi.

KT suosittelee palkanmaksua työmarkkinaosapuolten kannanoton mukaisesti kannanotossa tarkoitetuissa tilanteissa. Jos työnantaja on jättänyt palkan maksamatta 15.5.2026 droonitilanteeseen liittyen , KT suosittelee 12.6.2026 julkaistuun kannanottoon nojautuen palkanmaksun korjaamista.

KT:n tulkinta työsopimuslaissa työnantajalle säädetystä palkanmaksuvelvollisuudesta on seuraavanlainen:

Lähtökohta on, että työntekijälle ja viranhaltijalle maksetaan palkkaa tehdystä työstä.

Työntekijä tai viranhaltija on velvollinen saapumaan työpaikalle ja olemaan työnantajan käytettävissä. Jos työntekijä tai viranhaltija ei voi drooniuhasta johtuen tulla töihin, hänen tulee välittömästi ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle. Viranomaisohjeistuksen noudattamisesta johtuvia poissaoloja ei pidä tulkita luvattomiksi poissaoloiksi.

Jos työntekijä tai viranhaltija ilmoittaa työnantajalle, että hän ei pysty viranomaisen drooniuhan vuoksi antaman ohjeistuksen takia tulemaan töihin, KT:n tulkinnan mukaan työnteko ei ole estynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

KT:n tulkinnan mukaan työnantajalla ei ole työlainsäädännön mukaista palkanmaksuvelvollisuutta tilanteessa, jossa työntekijä tai viranhaltija ei saavu työpaikalle viranomaisten antaman ohjeistuksen vuoksi.

Työntekijän työnteko ei ole vaaratiedotteen antamisen vuoksi estynyt työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Kyseinen säännös koskee nimenomaisesti työpaikkaa kohdannutta tilannetta. Näin ollen työsuhteisia koskevaa työsopimuslain 2:12 ei KT:n tulkinnan mukaan sovelleta palkanmaksuun.

Työnantajan on myös hyvä huomioida virka- ja työehtosopimusten määräys. Sen mukaan kuukausipalkasta vähennetään tuntipalkan verran jokaiselta poissaolotunnilta,  jos työpäivä jää viranhaltijan tai työntekijän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä satunnaisesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana. Kyseisen määräyksen sijainti vaihtelee eri työehtosopimuksissa, joten työantajan tulee tarkastaa ko. määräyksen pykälänumero ja tarkka sisältö soveltamastaan virka- ja työehtosopimuksesta (esimerkiksi KVTES, HYVTES, SOTE-sopimus, YTES)

Drooniuhan aiheuttaman vaaratilanteen kaltaisesta tilanteesta ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Viime kädessä palkanmaksua koskevat riidat ratkaistaan tuomioistuimessa. Työnantaja viime kädessä vastaa tekemästään päätöksestä.

Työmarkkinaosapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin, mutta ovat suositelleet kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi palkan maksamista työntekijälle, viranhaltijalle ja virkamiehelle kannanotossa tarkoitetussa tilanteessa, jossa henkilö on estynyt tekemään työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevan vaaratiedotteen vuoksi.

KT suosittelee palkanmaksua työmarkkinaosapuolten kannanoton mukaisesti kannanotossa tarkoitetuissa tilanteissa. Jos työnantaja on jättänyt palkan maksamatta 15.5.2026 droonitilanneteeseen liittyen, KT suosittelee 12.6.2026 julkaistuun kannanottoon nojautuen palkanmaksun korjaamista.

KT:n tulkinta työsopimuslaissa työnantajalle säädetystä palkanmaksuvelvollisuudesta on seuraavanlainen:

Lähtökohta on, että työntekijälle ja viranhaltijalle maksetaan palkkaa tehdystä työstä.

Työntekijä tai viranhaltija on velvollinen saapumaan työpaikalle ja olemaan työnantajan käytettävissä. Jos työntekijä tai viranhaltija ei voi drooniuhasta johtuen tulla töihin, hänen tulee välittömästi ilmoittaa poissaolostaan tai myöhästymisestään työnantajalle. Viranomaisohjeistuksen noudattamisesta johtuvia poissaoloja tai myöhästymisiä ei pidä tulkita luvattomiksi poissaoloiksi.

Jos työntekijä tai viranhaltija ilmoittaa työnantajalle, että työpaikalle saapuminen viivästyy ja hän myöhästyy työvuorosta viranomaisen drooniuhan vuoksi antaman ohjeistuksen takia, KT:n tulkinnan mukaan työnteko ei ole estynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

KT:n tulkinnan mukaan työnantajalla ei ole työlainsäädännön mukaista palkanmaksuvelvollisuutta tilanteessa, jossa työntekijä tai viranhaltija myöhästyy töistä viranomaisten antaman ohjeistuksen vuoksi.

Jos työntekijä on myöhästynyt työstä viranomaisen antaman vaaratiedotteen vuoksi, hänen työntekonsa ei ole myöhästymisen ajalta estynyt työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Kyseinen säännös koskee nimenomaisesti työpaikkaa kohdannutta tilannetta. Näin ollen työsuhteisia koskevaa työsopimuslain 2:12 ei KT:n tulkinnan mukaan sovelleta palkanmaksuun.

Työnantajan on myös hyvä huomioida virka- ja työehtosopimusten määräys. Sen mukaan kuukausipalkasta vähennetään tuntipalkan verran jokaiselta poissaolotunnilta, jos työpäivä jää viranhaltijan tai työntekijän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä satunnaisesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana. Kyseisen määräyksen sijainti vaihtelee eri työehtosopimuksissa, joten työnantajan tulee tarkastaa ko. määräyksen pykälänumero ja tarkka sisältö soveltamastaan virka- ja työehtosopimuksesta (esimerkiksi KVTES, HYVTES, SOTE-sopimus, YTES).

Drooniuhan aiheuttaman vaaratilanteen kaltaisesta tilanteesta ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Viime kädessä palkanmaksua koskevat riidat ratkaistaan tuomioistuimessa. Työnantaja viime kädessä vastaa tekemästään päätöksestä.

Koulunkäynninohjaajalle tulee laatia KVTESin 3 luvun 28 §:n mukainen työvuoroluettelo, josta käy ilmi työvuoron alku- ja loppuajankohdat. Lukujärjestys ei voi korvata työvuoroluetteloa. Työvuoroluetteloon kirjataan mahdolliset muutokset työaikoihin, ja se toimii pohjana työaikalain mukaiselle työaikakirjanpidolle.

Vastaus on laadittu yhdessä KT:n ja pääsopijajärjestöjen kanssa.
 

Jos työntekijän tai viranhaltijan virkamatkalta paluu lykkääntyy lentoliikenteen keskeytymisen vuoksi, on hänellä oikeus palkkaan sekä kulukorvauksiin myös viivästymisen eli alkuperäisen matkasuunnitelman ylittävältä ajalta. Työnantaja vastaa myös lisääntyvistä hotelli- ynnä muista välttämättömistä kuluista. Mahdollisista erityisjärjestelyistä tulee sopia työnantajan kanssa.

Jos virkamatka pitkittyy, työnantaja voi harkita etätyöstä sopimista työntekijän tai viranhaltijan kanssa, jos se on mahdollista työn luonne huomioon ottaen. Jos työntekijän tai viranhaltijan kanssa sovitaan etätyöstä ulkomailla, on työnantajan otettava huomioon organisaation etätyöohjeistus. Lisäksi työnantajan tulee ennen etäyöstä sopimista selvittää etätyöhön EU-alueen ulkopuolella liittyvä työ-, vero- ja sosiaalilainsäädäntö, tietosuoja sekä mahdolliset vakuutuksiin liittyvät haasteet.  

Huom. Yrityssektorilla ei tehdä virkamatkoja vaan kyse on työmatkoista, mutta sama vastaus pätee niihin.

Lue vastaus myös usein kysyttyyn kysymykseen:

• Työntekijämme on ollut lomamatkalla Dubaissa, mutta maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuvan lentoliikenteen keskeytymisen vuoksi hän ei pysty palaamaan Suomeen. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkkaa? (4.3.2026)

Lähtökohta on, että työntekijälle ja viranhaltijalle maksetaan palkkaa tehdystä työstä. Työnantajan velvollisuudesta maksaa palkkaa poissaolojen (esimerkiksisairauspoissaolo tai vanhempainvapaa) aikana määrätään virka- ja työehtosopimuksissa.

Työntekijä ja viranhaltija ovat velvollisia saapumaan työpaikalle ja olemaan työnantajan käytettävissä hänelle myönnetyn vuosiloman tai muun poissaolon jälkeen. Jos työntekijä tai viranhaltija ei voi jostain syystä palata vapaan jälkeen työhön, hänen tulee välittömästi ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle. Jos hän ei palaa vapaan tai muun poissaolon jälkeen työhön eikä ilmoita hyväksyttävää syytä poissaololleen, kyse on luvattomasta poissaolosta.

Jos työntekijä tai viranhaltija ilmoittaa työnantajalle, että hän ei pysty palaamaan lomamatkalta lentoliikenteen katkeamisen vuoksi Suomeen, työnteko ei ole estynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Lähtökohtaisesti työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta tilanteessa, jossa henkilö ei lentoliikenteen keskeytymisen vuoksi voi palata lomamatkaltaan kotimaahansa ja on tämän vuoksi estynyt saapumasta töihin.

KT:n tulkinnan mukaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:ää ei voida soveltaa kyseisen kaltaisessa tilanteessa palkanmaksuun. Kyseinen työsopimuslain säännös koskee nimenomaisesti työpaikkaa kohdannutta tilannetta. Säännös ei koske tilannetta, jossa yksittäinen työntekijä kohtaa poikkeuksellisen tapahtuman. Kun työntekijän työnteko estyy lentoliikenteen keskeytyksen vuoksi, ei tilanne ole verrannollinen työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä tai työnantajasta riippumattoman syyn kanssa.

Työnantaja voi sopia työntekijän tai viranhaltijan kanssa vuosiloman, saldovapaan tai palkattoman vapaan pitämisestä. Lisäksi työnantaja voi harkita etätyöstä sopimista, jos sopiminen on mahdollista työn luonne huomioon ottaen. Jos työntekijän tai viranhaltijan kanssa sovitaan etätyöstä ulkomailla, on huomioon otettava organisaation etätyöohjeistus sekä työ-, vero- ja sosiaalilainsäädäntö, tietosuoja sekä mahdolliset vakuutuksiin liittyvät haasteet.

Lue vastaus myös usein kysyttyyn kysymykseen:

• Työntekijämme on ollut virkamatkalla Dubaissa, mutta maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuvan lentoliikenteen keskeytymisen vuoksi hän ei pysty palaamaan Suomeen. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkkaa? (11.3.2026)

Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta tai lapsia lapsen kodissa. Kolmiperhepäivähoitaja työskentelee perheiden kotona, esimerkiksi vuoroviikoin eri perheen kodissa.

Lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat ja kolmiperhepäivähoitajat kuuluvat KVTESin liitteen 5 palkkaryhmään 5VKA64.

Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.

Vastaus on julkaistu ensimmäisen kerran 25.5.2023 ja sitä on päivitetty 27.11.2025.

Varhaiskasvatuslain mukaisella kerhotoiminnalla tarkoitetaan sitä, että kerhotoiminta on varhaiskasvatuksen opettajan pitämää, 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista ohjattua kerhotoimintaa. 

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa sovelletaan varhaiskasvatuslain 21 §:n mukaisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja 22 §:n mukaista paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa, ja nämä perusteet ohjaavat toimintaa.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiva varhaiskasvatuksen opettaja, joka täyttää varhaiskasvatuslain varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuuden (varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 §, 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus toimia edellä mainituissa tehtävissä), kuuluu OVTESin osion G soveltamisalaan ja on palkkaryhmän ulkopuolinen. OVTESin osion G palkkaryhmän ulkopuolisiin käytetään palkkaryhmää 45999999.

Kerhotoiminnassa toimivaan varhaiskasvatuksen opettajaan ei sovelleta OVTESin osion G 8 §:n mukaisia, eräitä työaikamääräyksiä (SAK-työaika ja VES-päivät).

Mikäli kyseessä ei ole varhaiskasvatuslain mukainen kerhotoiminta tai työntekijä ja/tai viranhaltija ei täytä edellä mainittuja kelpoisuusvaatimuksia ja toimi varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, kuuluu hän KVTESin liitteen 5 soveltamisalaan.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen sosionomeihin sovelletaan KVTESin liitteen 5 varhaiskasvatuksen sosionomin palkkaryhmää (5VKA46) ja vastaavasti varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen lastenhoitajiin sovelletaan KVTESin liitteen 5 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan palkkaryhmää (5VKA54).

Vastaus on julkaistu ensimmäisen kerran 7.2.2023, ja sitä on päivitetty 19.11.2025.

Mikäli henkilö ei täytä varhaiskasvatuslain mukaisia varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksia (varhaiskasvatuslaki 26 §, 30 §, 31§, tai 75 §) ja toimii varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, kuuluu hän KVTESin liite 5 soveltamisalaan ja palkkaryhmä on 5VKA45.

Vastaus on julkaistu ensimmäisen kerran 28.12.2022, ja sitä on päivitetty 19.11.2025.

Lomakorvausta määrättäessä henkilöllä on vain yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi (kesäkuu). Jos palvelussuhde olisi alkamis- ja päättymiskuukausina (touko- ja heinäkuussa) jatkunut yhteensä 16 kalenteripäivää, näistä muodostuisi yhdessä yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin täyttyisivät molemmat vaadittavat edellytykset eli palvelussuhde olisi kestänyt 16 kalenteripäivää ja ”yhdistelmäkuukauteen” sisältyisi yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

Alkamis- ja päättymiskuukautta ei yhdistetä, jos henkilö on kyseisen palvelussuhteen aikana pitänyt yhdenkin päivän vuosilomaa.

KVTES IV luku 16 § 2 mom.

KVTESin VI luvun pääateriaa (lounas, päivällinen, kouluaterian luonteinen ateria) koskevan 4 §:n 2 momentin mukaan päiväkodissa työvuorossa olevalta ei peritä korvausta ateriasta, mikäli hänet on määrätty osallistumaan valvojana tai ohjaajana ruokailuun (ns. esimerkkiruokailijana).

Esimerkkiruokailijoita ovat siis kaikki työntekijät, jotka on määrätty valvomaan ja ohjaamaan ruokailua. Tämä ei siis edellytä sitä, että työntekijä määrätään syömään.

Työnantaja päättää, kuinka monta työntekijää ja ketkä määrätään ohjaamaan ja valvomaan ruokailua. Mikäli ruokailua valvomaan ja ohjaamaan ei tarvita koko ryhmän henkilöstöä, voi työnantaja määrätä osan henkilöstöstä esimerkiksi muihin tehtäviin tai vaikka ruokailutauolle.

Kelpoisten päiväkodissa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja päiväkodin johtajien osalta OVTESin osiossa G on oma soveltamisohje, jonka mukaan työajan käyttöä suunniteltaessa varataan aikaa lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin. 

Muilla päiväkodin henkilöstöryhmillä ei ole vastaavaa soveltamisohjetta KVTESissä. Työnantaja voi kuitenkin määrätä lapsiryhmän ulkopuolisia työtehtäviä myös päiväkodin muillekin henkilöstöryhmille, kuten esimerkiksi vailla kelpoisuutta oleville varhaiskasvatuksen opettajille, varhaiskasvatuksen sosionomeille tai varhaiskasvatuksen lastenhoitajille.

Kaikki työnantajan määräämät tehtävät tehdään työajalla, ja mikäli työnantaja määrää lapsiryhmän ulkopuolisia työtehtäviä, osoittaa työnantaja myös työnjohto-oikeuden nojalla työaikaa kyseisten tehtävien tekemiseen.

KVTESin III luvun 4 §:n mukaan työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän tai viranhaltijan osallistumaan. Jos työnantaja määrää työntekijän tai viranhaltijan lääkelupakoulutukseen, on koululutus näin ollen työaikaa. 

Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt työntekijää tai viranhaltijaa, voi työnantaja myöntää hänelle työvapaata koulutustilaisuuteen osallistumista varten. Samalla työnantaja tekee päätöksen siitä, onko työvapaa palkallinen vai palkaton.

KVTESin III luvun 4 §:n mukaan työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän tai viranhaltijan osallistumaan. Koska koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennalta, tulee tämä ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa. 

Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle tai työntekijälle virka- tai työvapaata. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

KVTESin III luvun 11 §:n mukaan viranhaltijan tai työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta päivittäisestä lepoajasta aiheutuvin poikkeuksin pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy järjestää työvuoro toisin. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät viranhaltijan tai työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. 

Varhaiskasvatuksessa päivänä, jolloin illalla järjestetään vanhempainilta, voi olla erityinen syy järjestää työvuoro kaksiosaisena. KVTES ei aseta rajoitteita esimerkiksi sille, kuinka pitkä tauko työvuorojen väliin voi jäädä.

KVTESin III luvun 26 §:n mukaan viranhaltijalle ja työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija tai työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron tai työpäivän alkuun tai loppuun. 

Varhaiskasvatuksessa työntekijöillä on näin ollen oikeus yhteen kymmenen minuutin pituiseen taukoon, joka annetaan työvuoron aikana, työvuoron alkua ja loppua lukuun ottamatta. Tauko voidaan pitää esimerkiksi työpaikan sosiaalitiloissa. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.