UKK
KVTES

Miten riskiryhmiin kuuluvaa työntekijää suojellaan koronavirukselta?

Työnantajan otettava huomioon normaalit työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitteet ja lojaliteettivelvoitteensa.

Tarvittaessa työntekijät ja viranhaltijat siirretään etätöihin tai vapautetaan kokonaan työvelvoitteesta.

Mikäli palkansaaja on lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa KVTES:n V luvun määräysten mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut työpaikoille ohjeet siitä, miten koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille alttiiden riskit arvioidaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt ryhmät, jotka ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Ryhmiin luetaan ikääntyneiden lisäksi henkilöt, joilla on sellainen vakava perussairaus, joka merkittävästi huonontaa keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Muualla verkossa


Kysymys on julkaistu 18.3.2020 ja siihen annettua vastausta on päivitetty 27.3.2020.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES

Miten työnantajan on otettava koronavirus huomioon työpaikan riskien arvioinnissa?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Tarpeellisten toimenpiteiden riittävyyttä on arvioitava jatkuvasti ja säännönmukaisesti.

Työnantajan on huolehdittava, että työpaikan vaarojen selvitys ja riskien arviointi on päivitetty huomioiden koronavirusepidemiatilanne. Työantajan tulee laatia tarvittavat ohjeet ja menettelytavat koronatilanteeseen liittyen (esimerkiksi valmiusryhmä, puhtaus, hygienia, henkilönsuojaimet).

Koronavirusepidemian aikana on arvioitava, onko riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus.

Terveydenhuollossa on erityisesti huomioitava aerosoleja tuottavat toimenpiteet.

Työnantaja voi käyttää riskienarvioinnissa apuna työterveyshuollon asiantuntemusta.

Muualla verkossa

UKK
KVTES

Voiko työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momenttia soveltaa koronapandemian vuoksi?

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivän ajan hänen ollessa estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

KT on ottanut kantaa määräyksen soveltamiseen 17.3.2020 antamissaan ja 18.3.2020 päivittämissään ohjeissa valmiuslakiin liittyen. KT:n tulkinnan mukaan määräyksen edellytykset täyttyvät koronapandemian vuoksi ainakin hallituksen linjauksen mukaan suljetuissa yksiköissä.

Määräys koskee työnteon estymistä työsopimuksen osapuolista riippumattomista syistä. Työnantajan sinänsä pitää varautua toimintaan kuuluviin normaaleihin häiriöihin kuten tavallisiin sairaudesta johtuviin poissaoloihin.

Neljäntoista päivän määräaika lasketaan ensisijaisesti työnteon esteen alkamisesta (esim. 18.3.). Mikäli palkansaajalle järjestyy esimerkiksi viikoksi töitä toisessa työpisteessä, aika lasketaan tämän työn päättymisestä. Myös esimerkiksi työ- tai virkavapaan päättyessä aika lasketaan siitä ajankohdasta, jolloin palkansaajan olisi pitänyt palata töihin. Määräys koskee myös määräaikaisia työsuhteita.

Työntekijät on hyvä ohjeistaa ilmoittautumaan TE-toimistoon työttömiksi työnhakijoiksi hyvissä ajoin ennen palkattoman ajan alkamista. Kyseessä ei ole irtisanominen. Te-toimisto, työttömyyskassat ja Kela tarvitsevat todistuksen työnantajan aloittamista toimenpiteistä. Todistuksesta tulee ilmetä päivämäärä, josta palkaton aika alkaa.

UKK
KVTES

Voiko työntekijä kieltäytyä työnantajan hänelle koronapandemian vuoksi osoittamasta muusta työstä?

KVTES:n I luvun 10 §:n mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina.

Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Työvelvoitettuja koskevan työmääräyksen antaa työvoimaviranomainen. Velvoitteesta ei voi kieltäytyä.

 

UKK
KVTES

Työntekijä palaa ulkomailta ja jää 14 vuorokaudeksi kotiin. Työntekijän kanssa ei ole mahdollista sopia etätyön tekemisestä ns. itsekaranteenin aikana. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkka?

Työntekijän ns. itsekaranteeni johtuu viranomaisisten linjauksista tai työnantajan määräyksestä. Näistä on annettu tietoa valtioneuvoston tiedotteessa 140/2020, jossa määrätään ulkomailta palaavat ohjattavaksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Kelan verkkosivuilla julkaistun tartuntatautipäivärahaa koskevan ohjeen mukaan työnantajan suositus tai määräys kotiin jäämisestä ei ole peruste tartuntatautipäivärahan myöntämiselle.

Koska palvelussuhteessa olevan työnteko estyy työnantajan antaman määräyksen vuoksi, suositellaan, että työnantajan maksaa palvelussuhteessa olevalle palkan.

UKK
KVTES

Ulkoministeriö suositti 12.3.2020, että kaikkea matkustamista ulkomaille vältetään. Työntekijä lähti suosituksen antamisen jälkeen ulkomaille ja palattuaan Suomeen jäi kotiin 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Työntekijän kanssa ei ole mahdollista sopia etätyön tekemisestä ns. itsekaranteenin aikana. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkka?

Työnantaja harkitsee tapauskohtaisesti, maksaako se työntekijälle palkkaa tällaisissa olosuhteissa.

Työntekijää sitoo yleinen lojaliteettivelvollisuus, jonka lähtökohtana on se, että työntekijä välttää toimintaa, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia työnantajalle. Tapauksessa voi tulla huomioitavaksi se, että työntekijä on matkustusrajoituksista huolimatta ja tietoisena ns. itsekaranteeniin joutumisesta poistunut maasta.

 

UKK
KVTES

Kenellä on oikeus saada ves-päiviä eli virka- ja työehtosopimuksen mukaisia ylimääräisiä vapaapäiviä?

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevassa liitteessä 5 on määräys ylimääräisten vapaapäivien eli ves-päivien kertymisestä (4 §).

Määräyksen mukaan ves-päivät kuuluvat kelpoisuusehdot täyttävälle

  • varhaiskasvatuksen opettajalle (lastentarhanopettajalle)
  • varhaiskasvatuksen erityisopettajalle
  • päiväkodin johtajalle (toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja) *
  • sairaalassa työskentelevälle varhaiskasvatuksen opettajalle ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalle,

joka työskentelee varhaiskasvatuslain mukaisessa varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä.

* Päiväkodin johtajalla on oikeus saada ves-päivät, mikäli hän toimii ammatillisena johtajana. Määräyksen soveltaminen ei edellytä, että päiväkodin johtajalla on oma lapsiryhmä.

Ves-päivät eivät kuulu

  • lastenhoitajalle
  • varhaiskasvatuksen sosionomille
  • varhaiskasvatusjohtajalle (hallinnollinen tehtävä) **
  • henkilölle, joka ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan-, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja
  • työntekijöille ja viranhaltijoille, joihin sovelletaan toimistotyöaikaa kuten esimerkiksi perhepäivähoidon ohjaajille.

** Määräystä ylimääräisistä vapaapäivistä eli ves-päivistä ei sovelleta varhaiskasvatuslain mukaisessa hallinnollisessa tehtävässä toimivaan, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tai -päällikön tehtävässä toimivaan. Määräystä ei myöskään sovelleta varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis-, yms. asiantuntijatehtävissä työskenteleviin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.

Onko kyseessä ammatillinen vai hallinnollinen johtotehtävä?

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella päiväkodilla on oltava toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja, joka on vastuussa eri toimintamuotojen ja yksikön toiminnasta. Toiminnasta vastaavan päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä, johon sisältyy päiväkodin varhaiskasvatukseen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua. Päiväkodin johtajan tehtävään voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön. Päiväkodin johtajan tehtävässä sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika. Kyseisessä tehtävässä toimivalla on oikeus saada ves-päivät.

Varhaiskasvatuslain mukainen hallinnollinen johtotehtävä on tehtävä, johon ei sisälly työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista tai välitöntä työskentelyä lapsiryhmässä. Tällaisessa hallinnollisessa johtotehtävässä toimivalla ei ole oikeutta saada ves-päiviä.

UKK
KVTES

Onko epäpätevällä varhaiskasvatuksen opettajalla ja epäpätevällä varhaiskasvatuksen erityisopettajalla oikeus saada ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä?

Ves-päivät kuuluvat KVTES:n määräyksen mukaan kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimiville.

Epäpätevä varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja ei ole oikeutettu ves-päiviin.

Ves-päivät eivät myöskään kuulu varhaiskasvatuksen lastenhoitajalle tai muulle henkilölle, joka tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla hoitaa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävää.

Mikäli kelpoisuusehdot täyttävä varhaiskasvatuksen opettaja toimii päiväkodin johtajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan sijaisena tai hoitaa kyseistä tehtävää tilapäisesti, hänelle annetaan ves-päivät siitä huolimatta, ettei hän täytä varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja.

UKK
KVTES

Mikä on ves-päivien ansaintajakson alkamisajankohta?

Työnantaja määrittelee, mikä on ves-päivien vuoden pituisen ansaintajakson alkamisajankohta.

Ansaintajaksoksi voidaan valita

  • toimintavuosi eli 1.8.–31.7.
  • lomanmääräytymisvuosi eli 1.4.–31.3.
  • kalenterivuosi eli 1.1.–31.12.

Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa sovelletaan kaikkiin työntekijöihin ja viranhaltijoihin.

 

UKK
KVTES

Kuka päättää ves-päivien ajankohdasta?

Työnantaja päättää ves-päivien antamisajankohdasta työntekijän ja viranhaltijan esityksen perusteella.

Esityksen on oltava tiedossa hyvissä ajoin, jotta antamisajankohta ehditään merkitä työvuoroluetteloon ennen työvuoroluettelon tiedoksi antamista. Vapaapäivien hakeminen ja myöntäminen täytyy pystyä todentamaan ja käytäntö tulee olla työyhteisön tiedossa.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat pidetyiksi. Ves-päiviä ei ole tarkoitus kerätä useampien ansaintajaksojen ajalta, vaan kertyneet ves-päivät tulisi pitää vuosittain. Ansaitut ves-päivät on tarkoituksenmukaista pitää ennen pidempiä työ- ja virkavapaita. Mikäli työnantaja ei pysty antamaan ves-päiviä ennen työ- tai virkavapaata, kuten perhevapaata, ei vapaapäiviä kuitenkaan voida katsoa menetetyiksi.

UKK
KVTES

Miten ves-päivä otetaan huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa?

 

Ves-päivä on yleensä tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua.

Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy ves-päiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 45 minuuttia. Kyseessä on tällöin ennalta suunniteltu poissaolo.

Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 45 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo ves-päivien ansainnassa.

Esimerkki

Työntekijä on osa-aikatyössä tehden 80 prosenttia täydestä työajasta.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on

0,80 x 38,75 tuntia = 31 tuntia.

Hänelle annetaan ves-päivä maanantaille. Loppuviikolle voidaan tällöin suunnitella työtä yhteensä

31 – 7,75 tuntia = 23,25 tuntia.

Mikäli ves-päivän pitämisestä kuitenkin sovitaan myöhemmin kuin viikkoa ennen työaikajakson alkua, on kyseessä muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo. Tällöin ves-päivä lyhentää säännöllistä työaikaa työvuoroluettelossa vapaapäivän ajalle suunniteltujen työtuntien verran.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
KVTES

Pitääkö ves-vapaat antaa yhdessä erässä?

Työnantaja voi antaa vapaapäivät harkintansa mukaan joko yhdessä tai useammassa erässä.

 

UKK
KVTES

Voiko ves-vapaita antaa ennen ansaintajakson päättymistä?

Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa ves-vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen, mutta ves-vapaita voi myös antaa heti, kun ne on ansaittu.

Mikäli vapaita annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen mennessä ansaittu määrä.

 

UKK
KVTES

Korvataanko saamatta jääneet ves-päivät?

Saamatta jääneistä ves-päivistä ei makseta rahakorvausta. Jos ves-päivät jäävät esimerkiksi työ- tai virkasuhteen päättymisen takia pitämättä, työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Määräaikaisten palvelussuhteiden päättyminen on yleensä työnantajan tiedossa, joten työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat annetuiksi palvelussuhteen aikana.

 

UKK
KVTES

Miten paljon ves-päiviä kertyy?

Kokoaikatyötä tekevälle kertyy yksi ylimääräinen vapaapäivä KVTES:n IV luvun 3 §:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä voi kertyä enintään viisi päivää vuosittain. Tämä koskee myös osa-aikaista työntekijää ja viranhaltijaa.

Täyttä työaikaa tekevän on siis aina työskenneltävä kaksi kuukautta ansaitakseen yhden ves-päivän.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa vuosilomapäiviä pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina. Vuosilomapäiviä lukuun ottamatta muut poissaolot virantoimituksesta tai työstä eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä, kun henkilön oikeutta ves-vapaapäiviin lasketaan.