På svenska

Lääkärit

UKK
LS

Miten uraporrasjärjestelmä vaikuttaa lääkärien ja hammaslääkärien palkkaukseen?

Palkkauksen taso ja palkkojen yhteensovittaminen

1. Voiko nykyinen palkkatasoni laskea uraporrasjärjestelmän vuoksi? 

Lähtökohtaisesti kenenkään palkka ei saa laskea uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä. 

Kokonaispalkan muuntamisesta on kerrottu tarkemmin KT:n yleiskirjeen 21/2023 kohdassa 3.2.8.1.

Suoriteperusteiseen järjestelmään kuuluu se, että suoritteista maksettava palkka vaihtelee kuukaudesta toiseen. Tästä syystä liitteen 1 (perusterveydenhuollon lääkärit) mukaiseen suoritepalkkausjärjestelmään siirryttäessä tarkkaa palkkatakuuta ei voida antaa. 

2. Meillä on tilanne, jossa lääkärille maksetussa tehtäväkohtaisessa palkassa näkyy se, että työskentelemme syrjäseudulla. Miten palkka muunnetaan uraporrasjärjestelmään?

On tyypillistä, että tehtäväkohtaisissa palkoissa on eroja tilanteissa, joissa hyvinvointialueelle on siirtynyt liikkeen luovutuksella lääkäreitä ja/tai hammaslääkäreitä usealta työnantajalta. Paikalliset olosuhteet ovat vaikuttaneet tehtäväkohtaisten palkkojen suuruuteen. Kysymys on tällöin aiemmin hyväksytyistä, kunkin työnantajan omista palkkatasoista. 

Vaikka kunnissa, joihin on ollut vaikeaa rekrytoida lääkäreitä ja/tai hammaslääkäreitä, on ollut korkeammat tehtäväkohtaiset palkat kuin esimerkiksi kaupungeissa, ei eroja tehtäväkohtaisissa palkoissa voida tulkita automaattisesti esimerkiksi rekrytointilisiksi.

Palkkojen harmonisoinnissa lähtökohtana on, että erot palkoissa yhteensovitetaan korkeimpiin palkkoihin.

Siirtymävaiheen osalta on sovittu, että uraporrasjärjestelmään siirryttäessä työnantajan käytössä olevat tehtävälisät tai vastaava osa tehtäväkohtaista palkkaa (erillisestä tehtävästä maksettava palkanosa, joka pystytään kirjallisesti todentamaan) muutetaan uraporrasjärjestelmän mukaiseksi tehtävälisäksi.

Erikoislääkärien ja/tai erikoishammaslääkärien porraskuvauksissa on mainittu osaamiseen ja vastuuseen vaikuttavina tekijöinä työskentely ainoana erikoislääkärinä tai erikoishammaslääkärinä sekä lääkäreiden tai hammaslääkäreiden työskentely toimipisteessä, jossa työskentelee vain muutama lääkäri tai hammaslääkäri. Porraskuvauksia voidaan tarkentaa oaikallisesti, mutta palkkaportaan soveltamisen edellytyksiä ei saa tiukentaa.

3. Miten palkkojen yhteensovittaminen tapahtuu käytännössä?

Nykyiset tehtävät sijoitetaan uuden järjestelmän portaille. Palkkaerot samassa portaassa yhteensovitetaan kunkin portaan korkeimpaan uraporraspalkkaan. Uraporraspalkkojen välykset tulee asettaa tarkoituksenmukaiselle tasolle. Jokaisen portaan korkein palkka muodostaa kyseisen portaan yhteensovitettavan kokonaisuuden. 

Yhteensovittamiseen on varattu lääkärisopimuksessa varallisuutta vuosina 2023–2025 (yhteensä 6,1 %:a LS:n palkkasummasta). Yhteensovittaminen tehdään kohtuullisessa ajassa. Käytännössä portaiden palkkataso muuttuu yhteensovittamisen edetessä.

Kehittämisohjelmaeriä ja muita paikallisia eriä käytetään palkkausjärjestelmäpäivitykseen kunkin erän kohdentamisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti.

Uraportaiden soveltaminen

4. Miten eri erikoisaloja arvotetaan uudessa uraporrasjärjestelmässä?

Esimerkiksi sairaalalääkärien liitteessä (liite 3) on kolme erikoislääkäriporrasta ja kolme johtotehtäviin soveltuvaa porrasta.

Saman työnantajan palveluksessa olevien lääkärien tehtävät sijoitetaan näihin portaisiin erikoisalasta riippumatta.

Jos lisäportaista halutaan neuvotella ja sopia paikallisesti, vaatii se valtakunnallisten sopijaosapuolten antaman luvan (ks. tarkemmin KT:n yleiskirjeen 21/2023 kohdat  3.2.4 ja 3.3.1 sekä liite 5)

5. Ovatko 2C ja 3A yksi vai kaksi porrasta? 

2-alkuiset kuuluvat kliinisen työn urapolkuun ja 3-alkuiser johtajien urapolkuun. Nämä portaat ovat samalla tasolla uudessa uraporrasjärjestelmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä valtakunnallisesti että paikallisesti portailla on sama palkka. On myös mahdollista, että jokin porras, esimerkiksi 3A, jää järjestelmässä ilman käyttöä, jos porraskuvauksen täyttäviä tehtäviä ei ole.

Perusteena lohkojen samalle palkkatasolle on kliinikon mahdollisuus palkkakehitykseen työuralla ilman johtotehtäviin siirtymistä.

6. Porras 1D edellyttää laillistettuna lääkärinä tai hammaslääkärinä toimimista 3 vuotta lääkärin tai hammaslääkärin virassa tai tehtävässä. Miten tämä lasketaan? 

Kolmen vuoden porrasta määriteltäessä toimitaan, kuten työkokemuslisää määriteltäessä (LS II luku 10 § 1 mom.). Näin ollen ajasta luetaan pois ainoastaan lakot ja luvattomat poissaolot. Ennen laillistusta tapahtunutta työskentelyä ei kuitenkaan lasketa mukaan. 

Uraportaan määrittelyssä laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin työskentelyaikaan luetaan hyväksi Suomen ulkopuolella laillistettuna lääkärinä tai hammaslääkärinä työskentely myös silloin, kun opinnot on suoritettu ja laillistus on saatu jostain EU- tai ETA-maasta. Sama periaate koskee lähtökohtaisesti myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolella suoritettuja opintoja ja saatua laillistusta. Uraportaan määrittelyssä ei oteta huomioon työskentelyä lääkärin/hammaslääkärin mahdollisesti saaman osalaillistuksen jälkeen.

Lääkäri tai hammaslääkäri on velvollinen toimittamaan työskentelyä koskevat todistukset työnantajalle ja tarvittaessa käännättämään todistukset omalla kustannuksellaan.

7. Jos tehtävä on erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkäritasoinen mutta tehtävää tekevällä lääkärillä tai hammaslääkärillä ei vielä ole erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin pätevyyttä (sijaistus tms.), mihin portaaseen tehtävä sijoitetaan?

Oikea porras on 1E. Lisäksi käyttöön soveltuu tehtävälisä, jos osaaminen ja vastuu on lähellä portaan 2A tasoa.

Luottamusmiehet ja uraporrasjärjestelmä

8. Miten luottamusmiehet huomioidaan uudessa järjestelmässä?

HYVTESin VII luvun 7 §:n 2 momentin soveltamisohjeen mukaan luottamusmiehen palkka ei saa laskea luottamusmieheksi siirron takia siitä, mitä se oli ennen luottamusmieheksi valintaa. 

Jos luottamusmiehellä on taustatehtävä, uraporraspalkka määritellään sen mukaan. Jos taustatehtävää ei ole, uraporraspalkka määritellään vanhaan palkkatasoon nähden sopivimman uraportaan mukaan. 

Pää- ja luottamusmiehen ura kehittyy osaamisen ja vastuun perusteella samoin kuin muidenkin palkansaajien. Vuosia päätoimisena luottamusmiehenä toimineen katsotaan olevan uraporrasjärjestelmän ulkopuolella, jolloin tehtävästä maksettu palkka kehittyy kuten uraporrasjärjestelmän ulkopuolisten palkka (yleiskirjeen 21/2023 kohta 3.2.7).

On hyvä ottaa huomioon myös, että palkka luottamusmiestehtävien suorittamiseen käytetyltä ajalta lasketaan sen suuruiseksi, kuin minkä luottamusmies, jos hän olisi suorittanut varsinaista työtään, samana aikana olisi todennäköisesti ansainnut säännöllisenä työaikanaan, tai milloin tätä ansiota ei voida arvioida, muiden vastaavana aikana samaa tai lähinnä samaa työtä suorittaneiden viranhaltijoiden tai työntekijöiden keskimääräisen tuntiansion suuruiseksi. Jatkossa 16 §:n suoritekompensaation laskentatapaa voidaan hyödyntää tämän määrittelyssä.

Yleistä palkankorotuksista

9. Maksetaanko kesäkuun 2023 palkankorotuksista viivästyskorkoa? Milloin lokakuun 2023 palkankorotus tulee maksaa?

Valtakunnalliset sopijaosapuolet ovat kesäkuussa 2023 tehdyssä virka- ja työehtosopimusratkaisussa sopineet, että 1.6.2023 maksuun tulevat erät maksetaan viimeistään joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Näin ollen viivästyskorkoa ei makseta. 

Lokakuun yleiskorotus tulee laittaa maksuun normaalissa aikataulussa eli allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n mukaisesti. Lokakuun yleiskorotus tehdään kesäkuun palkankorotuksilla korotettuun pohjaan, joten ensin on tiedettävä se, miten henkilöstö on uraportaille sijoitettu.

10. Kehittämisohjelman 1.6.2023 erästä käytettiin keskitetysti osa uran alkuvaiheessa oleville ja erikoistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille liitteissä 1,3 ja 4. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Keskitetysti tehdyn ratkaisun vuoksi uran alkuvaiheessa olevien ja erikoistuvien lääkärien tai hammaslääkärien 1.6.2023 yleiskorotuksen suuruus muuttuu. Nämä kohdennetut korotukset ovat luonteeltaan yleiskorotuksia eli ne tulevat kaikille kyseisiin hinnoitteluryhmiin kuuluville lääkäreille ja hammaslääkäreille riippumatta heidän palkkatasostaan. Samalla korotetaan luonnollisesti myös paikallisia palkkataulukoita. 

Korotusten suuruus

Uusi porras 1.6.2023 (hinnoittelutunnus 31.5.2023)

Alkuperäinen 1.6.2023 yleiskorotus

Keskitetyn ratkaisun tuoma lisäys

1.6.2023 yleiskorotus yhteensä

L1TK001C (ent. L1TK6100)

2,20 %

4,6 %

6,80 %

L3SL001C (ent. L3SL4100)

2,18 %

4,6 %

6,78 %

L3SL001D (ent. L3SL4103)

2,18 %

2,5 %

4,68 %

L4SH001C (ent. L4SH7000)

2,18 %

2,9 %

5,08 %

L4SH001D (ent. L4SH7003)

2,18 %

2,5 %

4,68 %

Yleiskorotuksella korotetaan myös mahdollisia henkilökohtaisia lisiä ja tehtävälisiä. Korotukset heijastuvat myös työkokemuslisään ja muihin ns. automaattisiin lisiin. Sen sijaan suoriteperusteiset palkanosat korottuvat ainoastaan alkuperäisellä yleiskorotuksella, eli keskitetty ratkaisu ei vaikuta suoritteisiin

1.6.2023 yleiskorotuksen korjaus tulee tehdä 31.5.2023 palkkaan, eli ei jo alkuperäisellä yleiskorotuksella korotettuun palkkaan

Kesäkuun korotettu yleiskorotus maksetaan myös niille lääkäreille ja hammaslääkäreille, jotka siirtyvät uudessa järjestelmässä portaalle 1E, mikäli heidän 31.5. hinnoittelutunnuksensa on jokin yllä olevassa taulukossa mainituista.

11. Mihin palkkaan lokakuun 0,77 prosentin yleiskorotus tulee viedä ja missä ajassa? 

Ns. verrokkialojen perälautatarkastelun vaikutuksesta 1.10.2023 t kaikissa liitteissä tulee jakoon 0,77 prosentin suuruinen yleiskorotus. Tämä yleiskorotus tulee tehdä uuden palkkausjärjestelmän mukaisten tehtävien palkkoihin eli palkkoihin, 

  • joita on korotettu 1.6.2023 yleiskorotuksella (sekä alkuperäisellä että keskitetyn ratkaisun mukaisella korotuksella)
  • jotka on sijoitettu uuden järjestelmän mukaisille portaille ja yhteensovitettu paikallisen uraporraspalkkatason vaatimalla tavalla (yleiskirje 21/2023, liite 3). 

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Sellaiset suuret työnantajat, jotka eivät laskentateknisistä syistä voi palkkioiden ja lisien osalta noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksavat ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

12. Miten paikallisten järjestelyerien heijastevaikutukset tulee laskea?

Yleiskirjeessä 2/2023 on kuvattu järjestelyerien kustannuslaskennan periaatteet. Kaikessa laskennassa tulee huomioida tehtyjen korotusten heijastevaikutukset. Keskimääräisiä heijastuskertoimia voidaan käyttää laskennan apuna, kun arvioidaan uraporraspalkkaan tai henkilökohtaiseen lisään kohdennettavien euromäärien suuruutta. Lopputulos, eli kokonaisansioon käytetty euromäärä, tulee kuitenkin tarkistaa ja dokumentoida kohdennuspäätösten jälkeen.

Uraportaiden soveltaminen ja tehtävälisä

13. Miten tehtävälisät tulisi määritellä?

Tehtävälisät ovat osa uraporrasjärjestelmää. Tehtävälisää maksetaan lisätehtävistä, joita ei ole otettu huomioon uraporraspalkassa. Tehtävälisäjärjestelmästä tulee toimiva, avoin ja läpinäkyvä osa palkkausjärjestelmää. Määriteltyjen tehtävälisien tulee olla henkilöstön nähtävillä. Järjestelmä tulisi rakentaa sellaiseksi, että se omalta osaltaan tukee osaamisen kehittämistä ja uusien vastuiden ja tehtävien vastaanottamista.

Tehtävälisien euromäärä määritellään paikallisesti. Euromääriin vaikuttavat kuitenkin aiemmin maksetut tehtävälisät ja niiden kaltaiset lisät sekä niiden yhteensovittamien uuteen järjestelmään. Esimerkiksi tietyin edellytyksin tehtäväkohtaisista palkoista siirretään osa tehtävälisäksi. Tämän lisän euromäärää ei voida alentaa.

Viime kädessä työnantaja päättää tehtävälisäjärjestelmästä. Myös tehtävälisistä neuvotellaan luottamusmiesten kanssa ja neuvotteluissa pyritän yksimielisyyteen. 

Osa tehtävälisistä on määritelty sopimuksessa velvoittaviksi. Työnantaja ei voi määritellä lisäedellytyksiä velvoittavien tehtävälisien maksamiselle, mutta sinänsä voidaan esimerkiksi määritellä, miten tehtävälisään oikeuttavaan tehtävään käytettävä työaika tai esimerkiksi koulutus- ja ohjaustehtävissä ohjattavien tai koulutettavien määrä vaikuttaa tehtävälisän suuruuteen.

14. Mihin uraportaalle sijoittuvat toiselle erikoisalalle erikoistuvat erikoislääkärit? 

Mikäli henkilöllä on erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin koulutus, häneen sovelletaan vähintään erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin uraporrasta (perustehtävä), vaikka hän alkaisi erikoistua toiselle erikoisalalle, jos hänellä jo olevasta erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin oikeudesta on olennaista hyötyä hänen nykyisessä virassaan tai tehtävässään. 

Sovellettava porras määräytyy tehtävän vaatiman osaamisen ja vastuun perusteella.

Lääkärin jatkaessa työskentelyään hyvinvointialueen tai -yhtymän palveluksessa sovellettava porras ei yleensä muutu, ellei samalla tehtäviä muuteta ja porras tästä syystä muuttuu.

15. Miten sivuviranhaltijat huomioidaan uudessa porraspalkkajärjestelmässä?

Liitteen 3 ja 4 sivuviranhaltijoille tehdyt korotukset ovat luonteeltaan ns. kuoppakorotuksia, joten velvoitetta korottaa palkkoja ei ole, mikäli paikallinen palkkataso on yli sopimuksen tason. Osapuolet suosittelevat, että ko. ryhmien palkkaus määritellään paikallisten vastaavien porraspalkkojen perusteella (2A–2C).

16. Mitä tehdään osa-aikaisten lääkärien tai hammaslääkärien tehtävälisille?

Lääkärisopimuksen II luvun 6 §:n mukaan tehtävälisä on euromääräinen. 18 §:n mukaan osa-aikatyössä euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa pienempiä kuin lääkärin tai hammaslääkärin työaika on Lääkärisopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

17. Liitteissä 1–4 on määritelty, että koulutuksesta ja ohjauksesta maksetaan tehtävälisää. Ketkä kuuluvat lisän saajien piiriin?

Liitteen 1 ja 3 mukaan koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan lääkäreitä ja erikoislääkäreitä, jotka kouluttavat tai ohjaavat lääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavia lääkäreitä, yleislääketieteen erityiskoulutuksesta olevia (YEK) tai erikoistuvia lääkäreitä. Jos tehtävä edellyttää pedagogista pätevyyttä, otetaan tämä huomioon tehtävälisän määrässä.

Liitteessä 2 suun- terveydenhuollossa koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan hammaslääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä, jotka kouluttavat tai ohjaavat

  • hammaslääketieteen lisensiaatin perustutkintoa tai syventävää käytännön harjoittelua suorittavia
  • perehtyviä hammaslääkäreitä ja erikoistuvia hammaslääkäreitä
  • henkilöitä, jotka työskentelevät hammaslääkärinä toisen laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Liitteessä 4 koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan erikoishammaslääkäreitä, jotka kouluttavat tai ohjaavat perehtyviä hammaslääkäreitä tai erikoistuvia hammaslääkäreitä.

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa. Esimerkiksi erikoislääkärikouluttajalta vaaditaan laajempaa pedagogista pätevyyttä kuin YEK-ohjaajalääkärinä toimivalta.

Jokainen lääkäri ja hammaslääkäri neuvoo, auttaa ja ohjaa em. ryhmiä yksittäisissä potilaskontakteissa. Näistä tehtävistä ei makseta tehtävälisää. Muut ohjausroolit oikeuttavat tehtävälisään, jonka suuruus riippuu tehtävän laajuudesta, kouluttautumisvaatimuksista sekä ajankäytöllistä vaatimuksista. Henkilöllä voi olla useita rooleja, joista jokainen korvataan erillisellä tehtävälisällä. Koulutus- ja ohjausroolien nimikkeistö vaihtelee alueittain. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Koulutusylilääkäri on hyvinvointialueen tai sen merkittävän osa-alueen lääkärien koulutuksen kehittäjä. Hän kehittää koulutusta koko lääkärikunnan kannalta ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi.
     
  • Koulutuspaikan tai yksikön vastuuhenkilö (myös yliopistosairaalan sijoituspisteessä toimiva) vastaa oman, yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuspaikkansa (tai yliopistosairaalan sijoituspisteen) koulutusedellytyksistä ja koulutuksen toteutumisesta. Hän voi myös osallistua erikoistuvan kouluttamiseen ja arviointiin.
     
  • Erikoislääkärikouluttaja (YEK-kouluttaja) on yleislääketieteen alalla yliopiston hyväksymä, kouluttajavalmennuksen suorittanut yleislääketieteen erikoislääkäri, joka ohjaa yleislääketieteeseen erikoistuvia sekä YEK-vaiheen ja muiden alojen terveyskeskusjakson suorittajia.
     
  • Lähiohjaaja tai -kouluttaja on yliopiston hyväksymä, kouluttajavalmennuksen suorittanut yleislääketieteen erikoislääkäri tai kokenut terveyskeskuslääkäri, joka ohjaa YEK-vaiheen ja muiden alojen terveyskeskusjakson suorittajia. Ohjauksella tuetaan erikoistuvan lääkärin ammatillista kehittymistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Osaamista kehittävä arviointi ja seurantakeskustelut sisältyvät ohjaukseen. Myös suun terveydenhuollossa on lähiohjaajia tai -kouluttajia, lue heistä tarkemmin. >
     
  • Mentori/tutor on erikoistuvan lääkärin tai hammaslääkärin ammatillisen kasvun tukija. Hän seuraa erikoistumisen etenemistä, tukee ja ohjaa vaikeissa tilanteissa sekä tarvittaessa koordinoi taitojen kehittymistä.
     
  • Opiskelijaohjaaja koordinoi ja vastaa lääketieteen opiskelijoiden hajautetun opetuksen aikaisesta ko. yksikön koulutuksesta.

 
Koulutuslääkäri (KOVA-lääkäri) on erikoistumiskoulutuksen koordinointiin ja kehittämiseen osallistuva erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri, joka toimii yhteistyössä erikoisalan vastuuhenkilön, ylilääkärien/ylihammaslääkärien ja lähikouluttajien kanssa.

KOVA-lääkärinä toimiminen on merkittävä osa tehtäväkuvaa, ja se otetaan näin ollen huomioon uraporrasjärjestelmässä. KOVA-lääkärillä voi olla myös sellaisia rooleja, jotka oikeuttavat tehtävälisään.
 
Lisäksi suun terveydenhuollossa (liite 2) koulutus- ja ohjaustehtävistä maksetaan tehtävälisää esimerkiksi silloin, kun hammaslääkäri tai erikoishammaslääkäri toimii opiskelijan nimettynä ohjaajana ja hänen tehtävänään on seurata, ohjata ja valvoa opiskelijan työtä. Esimerkiksi syventävän käytännön harjoittelun ohjaaja osaltaan vastaa opiskelijan mahdollisuuksista saavuttaa harjoittelun tavoitteet, osallistuu opiskelijan harjoittelun seurantaan, osaamisen arviointiin ja antaa palautetta oppimisesta ja harjoittelusuunnitelman toteutumisesta. Liitteissä 2 ja 4 erikoishammaslääkäri vastaa esimerkiksi erikoistumiskoulutuksessa olevien erikoistumisen toteutumisesta ja heidän osaamisensa arvioinnista omalta osaltaan. Ohjauksella tuetaan kliinisessä työssä tapahtuvaa tietojen ja taitojen vaiheittaista kehittymistä. Erikoishammaslääkäri havainnoi erikoistujan kehittymistä suhteessa osaamistavoitteisiin ja antaa palautetta oppimisesta.

Henkilökohtainen lisä

18. Miten henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärää tulee tarkastella vuonna 2024?

Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelu tulee vuoden 2023 osalta suorittaa kesäkuun 2024 loppuun mennessä. Tarkastelu suoritetaan laskemalla vuoden 2023 aikana maksettujen henkilökohtaisten lisien yhteismäärä ja suhteuttamalla saatu summa tehtäväkohtaisten palkkojen / uraporraspalkkojen ja vastaavien tehtävästä maksettavien palkkojen ja tehtävälisien vuotuiseen yhteismäärään.

Henkilökohtaisia lisiä tulee olla maksussa vähintään 3,5 % (liitteet 1 ja 2) ja 1,5 % (liitteet 3 ja 4) em. yhteismäärästä. Lääkärisopimuksen II luvun 8 §:n mukaista kokonaispalkkaisen lääkärin tai hammaslääkärin palkkaa ei oteta mukaan tarkasteluun.

Jos Lääkärisopimuksen mukainen vähimmäismäärä ei tarkastelussa täyty, vuodelta 2023 maksamatta jääneet henkilökohtaiset lisät tulee jakaa liitteen piiriin kuuluville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Kohdennuksista tulee paikallisesti neuvotella. Samalla henkilökohtaisten lisien määräytymisperusteet ja tasot tulee tarkistaa.

18. Miten uraporrasjärjestelmässä huomioidaan se, jos lääkäri tai hammaslääkäri on dosentti, tohtori tai hänellä on jokin erityispätevyys?

Uraporrasjärjestelmä vastaa kysymykseen siitä, mitkä ovat tehtävässä vaadittavat osaaminen ja vastuu, ja se on korvannut vanhan järjestelmän tehtäväkohtaisen palkan (ja mahdolliset paikalliset tehtävä- ja vastuu ym. lisät). Tehtävässä vaadittava osaaminen kertyy työuran edetessä.

Henkilökohtaista lisää koskevat määräykset eivät ole muuttuneet tässä yhteydessä. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri lääkäri-j a hammaslääkäriryhmiä kohdeltava tasapuolisesti.

Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti lääkärin ja hammaslääkärin työsuorituksen arvioinnin perusteella (voimassa olevan Lääkärisopimuksen II luku 10 §). Työssä suoriutumisen lisäksi esimerkiksi erityistiedot ja -taidot, monitaitoisuus tai yhteistyökyky mainitaan perusteina. Järjestelmässä esimerkiksi erityispätevyydet, tohtorintutkinto tai dosentuuri voivat olla henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteena.

Valtakunnalliset sopimusosapuolet käyvät läpi henkilökohtaista lisää koskevat määräykset ja päivittävät niitä 30.11.2023 ratkaisun yhteydessä.

Suoritepalkkausjärjestelmä

19. Miten tehdään niille terveyskeskuslääkäreille, jotka sijoitetaan uraporrasjärjestelmään mutta jotka jäävät suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolelle, esimerkiksi vuodeosastoilla toimivat lääkärit? Miten heidän palkkatasonsa määräytyy verrattuna suoritekorvausjärjestelmässä oleviin?

Suoritepalkkausjärjestelmän soveltamisalasta on sovittu Lääkärisopimuksen liitteessä 1, ja suurin osa liitteen 1 lääkäreistä kuuluu suoritepalkkausjärjestelmän piiriin.

Lisäksi liitteessä 1 on joitakin lääkäriryhmiä, joihin suoritepalkkaus ei sovellu. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi perusterveydenhuollon vuodeosastoilla työskentelevät lääkärit ja kuntouksessa, kotihoidossa ja sosiaalihuollossa työskentelevät lääkärit. Kyseiset lääkärit eivät ole myöskään aiemmin pääsääntöisesti olleet toimenpidepalkkiojärjestelmän piirissä. Näiden ryhmien palkkaus on kokonaisuus, eli yksittäisen lääkärin palkanmuodostus riippuu uraportaasta ja siitä, maksetaanko lääkärille tehtävälisää, työkokemuslisää tai henkilökohtaista lisää. Näiden ryhmien palkkauksen tilannetta arvioidaan vielä valtakunnallisissa neuvotteluissa, joiden takaraja on 30.11.2023.

Paikallinen sopiminen

20. Mitä tehdään palkkauksesta aiemmin solmittujen paikallisten sopimusten kanssa?

Kaikki paikalliset sopimukset käydään läpi tässä yhteydessä. Uraporrasjärjestelmä on valtakunnallinen ja velvoittava. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtäväkohtaista palkkaa, erilaisia tehtävälisiä tai kokonaispalkkausta koskevat paikalliset sopimukset tulevat tarpeettomiksi, kun uuteen järjestelmään siirrytään. Sama koskee esimerkiksi liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmiä koskevia paikallisia sopimuksia. Uusien määräysten kannalta ristiriitaiset sopimukset irtisanotaan. Irtisanomisajasta voi sopia toisin (esimerkiksi kuukauden irtisanomisaika). Sopimusten sisältämät ehdot huomioidaan uraporrasjärjestelmään siirryttäessä. Toteutustapa on osa paikallista neuvotteluprosessia.

Liitteiden soveltamisala

21. Kuuluuko kotisairaalassa tai kuntouttavalla vuodeosastolla työskentelevä lääkäri liitteeseen 1 vai 3? Entä geriatrian poliklinikat?

Lääkärisopimuksen päivitetyn sopimusalakirjauksen mukaan liitteeseen 1 (perusterveydenhuollon lääkärit) kuuluvat perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit, sosiaalihuollossa, kuntoutuksessa ja kotihoidossa työskentelevät lääkärit sekä työterveyshuollon lääkärit. Liitteen 3 (erikoissairaanhoidon lääkärit) soveltamisalaan kuuluvat erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollon ylläpitämässä erikoissairaanhoidossa toimivat lääkärit. Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärit on sijoitettu liitteeseen 3. Muun muassa järjestelmästä saadun palautteen vuoksi valtakunnalliset sopimusosapuolet harkitsevat 30.11.2023 tehtävän ratkaisun yhteydessä, muutetaanko tehtyä linjausta.

Ratkaisevaa soveltamisalaa määriteltäessä ei ole se, miten toiminto on hallinnollisesti määritelty, eli esimerkiksi se, onko toiminto siirretty sairaalan alaisuuteen. Yksittäisen lääkärin tai lääkäriryhmän soveltamisalan valintaa määrittää ennen kaikkea toiminnan luonne ja tehtävän sisältö.

Jos lääkäri työskentelee sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, häneen sovelletaan sen liitteen määräyksiä, jossa hän pääasiallisesti työskentelee.

Palkkausluvun 7 §:n mukaan kahden liitteen piirissä työskentelevän lääkärin tehtävä on tässä tilanteessa uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen.

Tehtävästä maksettava palkka määräytyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin määrätyn tai sovitun työajan suhteessa kummankin tehtävän uraporraspalkkaa käyttäen.

Suorite- ja toimenpidepalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot maksetaan sen liitteen mukaisesti, jonka piiriin tehty suorite kuuluu.

22. Voidaanko myös perusterveydenhuoltoa erikoishammaslääkäritasoisena hoitona antavat erikoishammaslääkärit siirtää liitteeseen 4?  

Liitteen 2 (perusterveydenhuollon hammaslääkärit) soveltamisalaan kuuluvat perusterveydenhuollossa ja opetusklinikoilla työskentelevät hammaslääkärit ja liitteen 4 soveltamisalaan (erikoissairaanhoidon hammaslääkärit) erikoissairaanhoidossatyöskentelevät laillistetut hammaslääkärit.

Jos hammaslääkäri työskentelee sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, häneen sovelletaan sen liitteen määräyksiä, jossa hän pääasiallisesti työskentelee.

Palkkausluvun 7 §:n mukaan kahden liitteen piirissä työskentelevän hammaslääkärin tehtävä on tässä tilanteessa uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen.

Tehtävästä maksettava palkka määräytyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin määrätyn tai sovitun työajan suhteessa kummankin tehtävän uraporraspalkkaa käyttäen.

Toimenpide- ja käyntipalkkiot maksetaan sen liitteen mukaisesti, jonka piiriin tehty suorite kuuluu.


Sivu on julkaistu 2.10.2023 ja tämän jälkeen sivulle on tehty korjauksia ja päivityksiä.

Sivua on päivitetty 9.10.2023 tarkentamalla kysymyksen 10 vastauksessa esitetyn taulukon hinnoittelutunnuksia / porrastunnuksia.

Sivua on päivitetty 16.10.2023 tarkentamalla kysymykseen 10 annetun vastauksen viimeistä virkettä, joka koskee kesäkuun korotetun yleiskorotuksen maksamista.

Sivulle on lisätty 16.11.2023 uusia kysymyksiä.

Sivulle on lisätty 7.2.2024 kysymys henkilökohtaisten lisien tarkastelusta vuonna 2024.

UKK
LS

Miten huomioimme suoritepalkkiojärjestelmässä suoritteisiin irrotettavan osuuden lääkäreiden palkkauksessa ajalla 1.6.–31.12.2023?

Mikäli uuteen suoritekorvausjärjestelmään päätetään käyttää varallisuutta muista palkanosista, esimerkiksi uraporraspalkoista irrottamalla, tulee tämä osuus huomioida siirtymäkauden ajan maksettavassa suoritesiivussa. Suoritesiivu voi siten pitää sisällään sekä siirtymäkauden aikaisen laskennallisen suoritesiivun (ks. ohje suoritekorvausjärjestelmän käyttöönoton tueksi, kohta 3) että 1.6.–31.12. uraporraspalkasta mahdollisesti irrotettavan osan huomioimisen. Kenenkään kokonaisansiot eivät voi laskea, vaikka palkanmuodostus muuttaa muotoaan.
 
Uraporraspalkan muuttuessa on huomioitava heijastevaikutusten aiheuttamat muutokset automaattisissa lisissä, kuten työkokemuslisässä. Rahan siirtäminen tehtäväkohtaisista palkoista suoritekorvausjärjestelmään alentaa työkokemuslisän ja muiden ns. automaattisten lisien euromäärää. Tämä alenema on kompensoitava siirtämällä vastaava euromäärä suoritekorvauksiin. Näin kenenkään kokonaisansiot eivät laske tehtäväkohtaisten palkkojen alentuessa. Vastaavasti on arvioitava suoritepainotteisuuden lisääntymisen vaikutus vuosiloman ja muiden poissaolojen palkkaukseen ja kompensoitava tämä alenema suoritekorvauksissa.
 
Koska kokonaisuus on monimutkainen, on sallittua, että maksettuja palkkoja korjataan jälkikäteen, mikäli huomataan virheitä suuntaan tai toiseen. Tärkeää on kuitenkin se, että 1.6.2023 voimaantulevat palkankorotukset sekä lokakuun yleiskorotus (0,77 %) maksetaan palkkoihin oikein.

Mikäli suoritepalkkausjärjestelmään siirtymisen aikataulu on liian tiukka, työnantajat voivat hakea lisäaikaa järjestelmään siirtymiselle KT:n yleiskirjeen 21/2023 hakemuslomakkeiden mukaisesti.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä tarkoittaa hätätyö?

Työaikalain 19 §:ssä on säädetty hätätyöstä seuraavasti:

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan.

Hätätyö antaa oikeuden jättää tilapäisesti noudattamatta muun muassa työaikalaissa säädettyjä lepoaikoja ja työajan enimmäismäärää. KVTES:n III luvun 17 §:n mukaan tällaisissa työaikalain 19 §:n mukaisissa tilanteissa ja edellytyksin saa säännöllisiä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan ylityökorvausmääräysten mukaisesti.

Mikäli syntyy tilanteita, joissa hätätyön käytön edellytykset täyttyvät, hätätyö on mahdollista.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työaikalain 19 §:n määräystä hätätyöstä, on työaikalain 44 §:n mukaan tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon.


Vastaus on julkaistu 1.10.2018 ja sitä on päivitetty 17.3.2021 ja 2.3.2022.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Isossa osassa kuntia ja sairaanhoitopiirejä tartuntatautiviranomaiset eivät enää tee koronaan sairastuneille erityspäätöksiä. Kuinka työnantajien tulee sairastuneiden kohdalla toimia?

Monet alueet ovat päättäneet, että niiden tartuntatautiviranomaiset asettavat koronaan sairastuneita vain poikkeustapauksissa viralliseen tartuntatautilain 63 §:n mukaiseen eritykseen. Sen sijaan alueiden terveysviranomaiset ovat ohjeistaneet, että flunssaoireista kärsivän henkilön tulisi pysyä kotona, kunnes oireet ovat helpottaneet. Ylimääräisiä kontakteja tulisi välttää noin 5 vuorokautta oireiden alkamisesta.

Jos työntekijät eivät enää saa virallisia eristyspäätöksiä, työnantaja joutuu arvioimaan työstä poissaoloa työkyvyttömyyden kautta.

KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.

KVTES:n V luvun 1 § 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.

Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Työntekijä on saanut koronan kotitestistä positiivisen tuloksen. Työntekijällä ei ole oireita. Kuinka työnantajan tulee tässä tilanteessa toimia?

KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.

KVTES:n V luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. (sanajärjestys muutettu) Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.

Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.

Työnantajan tulee riskiarvioinnin perusteella arvioida, voiko työntekijä kotitestin positiivisesta tuloksesta huolimatta tulla työpaikalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistuksen mukaan koronapositiivisen tulisi pysyä kotona, kunnes hän on ollut oireeton 2 vuorokauden ajan ja oireiden alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Työnantaja pystyy tarjoamaan ilman tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaa suojaa olevalle työntekijälle vain lyhyitä sijaisuuksia. Kuinka palkanmaksun osalta toimitaan?

Tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin mukaan, jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.

SOTE-sopimuksen (ks. myös KVTES:n II luku 10 §) II luvun 10 §:n mukaan, jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

  1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
  2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
  3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
  4. toiseen virkaan siirtymishetki.

Työnantajan on hyvä huomioida, että jokainen muun työn tekemistä koskeva lyhytkin työjakso on itsenäinen tilanne Työnantajan ja työntekijän tulee sopia jokaisesta lyhyestä työstä erikseen.

SOTE-sopimuksen II luvun 10 §:ää voi soveltaa vasta, kun tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi. Lisäksi työskentelyn tulee jatkua yhtenäisesti kahdeksan viikkoa, jotta SOTE-sopimuksen II luvun 10 §:n 2 kohtaa voidaan soveltaa.

Näin ollen, jos työnantajalla on tarjota vain muutaman päivän mittaisia lyhyitä sijaisuuksia, kyseisiä sijaisuuksia ei voida huomioida aikana, joka laskettaisiin SOTE-sopimuksen II luvun 10 §:n 2 kohdan tarkoittamaan kahdeksan viikon ajanjaksoon. Jotta sijaisuus voitaisiin huomioida kahdeksan viikon laskennassa, sijaisuuden tulisi kestää vähintään kaksi viikkoa.

Esimerkki

Työnantaja tarjoaa ilman tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa olevalle työntekijälle muita työtehtäviä seuraavasti. Työntekijä ottaa tarjotut muut työtehtävät vastaan.

  • 1.2–4.2.2022
  • 7.2.–16.2.2022
  • 28.2–4.3.2022

Kyseisiä työjaksoja ei huomioida SOTE-sopimuksen II luvun 10 §:n 2 kohdan tarkoittaman kahdeksan viikon laskennassa. Työntekijä saa edellä mainituilta työpäiviltä normaalin palkkansa. Väliajat työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin perusteella.


Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Pitääkö työnantajan edelleen pitää luetteloa työssään koronalle altistuneista työntekijöistä, kun tartunnan lähteitä on vaikea tunnistaa?

Sosiaali- ja terveysministeriön (13.1.2022) mukaan työsuojelua koskeva lainsäädäntö ei ole muuttunut ja koronan luokitus on edelleen pysynyt samana, eli periaatteessa ohjeet ovat samat kuin aikaisemminkin.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja myös työntekijöiden oikeusturvasta: jos työntekijä sairastuu työssä tapahtuneesta altistumisesta, se voidaan lukea ammattitaudiksi. Kun työpaikalla on kartoitettu altistumistilanteet ja altistuneet, on työterveyshuollon helppo myös jäljittää yksittäisenkin sairastuneen työntekijän työssä altistumista.

Työpaikoilla täytyy kuitenkin myös ottaa huomioon realiteetit ja miettiä, kuinka paljon on järkevää käyttää työpaikan resursseja altistuneiden selvittämiseen ja onko se ylipäätään mahdollista kaikissa tilanteissa.

Työsuojelun vastuualueet ovat ohjeistaneet selvittämään työpaikoilla tapahtuneita altistumisia työpaikan tilanteen ja resurssien mukaisesti.

Niissä tilanteissa, joissa tiedetään, että työpaikalla on ollut Covid-19-positiivinen henkilö joko asiakkaana tai työntekijänä, voidaan kartoittaa tälle henkilölle altistuneet.

Mahdollisuuksien mukaan voidaan myös arvioida, onko työntekijän tartunta peräisin työpaikalta. Tällä hetkellä tätä ei aina pystytä selvittämään.

Altistumista arvioidessa otetaan edelleen huomioon kaikki siihen vaikuttavat tekijät kuten kontaktin läheisyys ja/tai etäisyys ja kesto, mahdollisesti käytetyt suojaimet, tila, jossa on oleskeltu, sekä sen ilmanvaihto-olosuhteet jne.

Tutustu aiemmin annettuun vastaukseen usein kysyttyyn kysymykseen Milloin työnantajan on pidettävä luetteloa työtekijöistä, jotka ovat altistuneet työssään vaarallisille biologisille tekijöille (ml. korona) ja mitä tietoja luetteloon pitää kirjata? (1.11.2021).


Vastaus on julkaistu 25.1.2022 ja sitä on päivitetty 22.4.2022.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Miten työpaikoilla on suojattava henkilöstöä koronalle altistumiselta ja tartunnoilta?

THL:n yleinen maskisuositus poistui 14.4.2022, mutta se ei koske työpaikkoja ja työskentelytilanteita, joissa maskien käyttö perustuu työsuojeluun ja asiakasturvallisuuteen. Näistä vastaa työnantaja ja ohjeistaa Työterveyslaitos.

Koronalta suojautuminen

  1. Ota koronarokotukset. Ne suojaavat vakavalta taudilta.
  2. Jos sairastut, pysy kotona, kunnes olet terve. Tee tarvittaessa kotitesti.
  3. Muista hygienia: kädet, maski, turvaväli ja ilmanvaihto.

 Työpaikalla koronalta suojautuminen perustuu tehtyyn riskien arviointiin. Riskinarvioinnin pohjalta arvioidaan tarvittavat suojaustoimenpiteet ja käytettävät suojaimet.

Kriittisten toimintojen huomioiminen

Operatiivisen toiminnan varmistamiseksi kannattaa kiinnittää huomiota kriittisten toimintaprosessien turvaamiseen. Suojautumistoimenpiteinä voi harkita myös FFP2-suojainten käyttöä.

FFP2-hengityksensuojain suojaa käyttäjäänsä myös ilmavälitteisesti leviävää omikronia vastaan paremmin kuin kirurginen maski. Erityisesti rokottamattomien kannattaa harkita FFP2:n käyttöä. Hengityksensuojaimen pitää istua kasvoilla hyvin ja sitä pitää osata käyttää oikein.

Lisätietoja maskeista ja hengityksensuojaimista löytyy Työterveyslaitoksen Korona ja työ -verkkosivuilta.

FFP2-maskit ovat tehokkaampia vain oikein käytettynä (muun muassa Ylen 11.1.2022 lähetys). Maski tulee pukea tiiviisti, jotta suojaushyöty saavutetaan. Silloin myös sen kanssa työskentely (hengittäminen ja puhuminen) on huomattavasti työläämpää.

Jos FFP2-maskien käyttöä edellytetään, riskinarvioinnissa on otettava huomioon, miten ne tulee pukea ja käyttää oikeaoppisesti sekä huolehtia siitä, että ne asettuvat tiiviisti kasvoille. Myös maskien soveltuvuus käytettäväksi pitkäaikaisesti useita tunteja tai esimerkiksi puhetyössä tulee arvioida osana riskien arviointia.


Vastaus on julkaistu 25.1.2022 ja sitä on päivitetty 22.4.2022.

UKK
KVTES
OVTES
LS
SOTE-sopimus

Henkilöstöllämme on paljon sairauspoissaoloja. Koronaepidemian pahentumisen vuoksi julkisuudessa on esitetty, että terveydenhuollon kuormitusta tulisi välttää. Voiko työnantaja antaa työntekijän olla pois töistä omalla ilmoituksellaan?

Jokainen työnantaja harkitsee itse, minkälainen käytäntö on toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisin.

KVTES:n V luvun 1 §:n mukaisesti työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta estynyt hoitamasta virkaansa tai työtään.

Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää kestävässä tai, toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella, tätä pitemmässäkin työkyvyttömyydessä. Muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus.

Työnantaja voi paikallisesti omalla päätöksellään mahdollistaa työntekijän poissaolon lyhyissä sairaustapauksissa työntekijän omaan ilmoitukseen perustuen. Työnantajilla on mahdollisuus harkita omailmoituskäytännön pidentämistä koko sairausvakuutuslain omavastuuajan kattavaksi. Sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää (ns. omavastuuaika).

Jos sairausloman myöntämiskäytäntöä muutetaan esimerkiksi määräajaksi, on käytäntöä koskevaan päätökseen hyvä kirjata, että sairausloman myöntäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan aina vaatia hyväksyttävän lääkärintodistuksen koko sairausloman ajaksi KVTES:n V luvun 1 §:n mukaisesti. Sairauspoissaolo edellyttää aina työnantajan hyväksyntää.

Työnantaja voi harkita, onko mahdollista, ettei nykyisessä koronaepidemiatilanteessa työntekijältä tai viranhaltijalta edellytetä käyntiä terveydenhuollon yksikössä vaan hänet ohjataan tarvittaessa ottamaan puhelimitse yhteyttä työterveyshuoltoon ohjeiden saamiseksi. Näin voidaan ehkäistä taudin leviämistä ja terveydenhuollon rajallisten resurssien kuormittamista.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Miten palkanmaksun osalta toimitaan tilanteessa, jossa tartuntatautilain 48 a §:n suojaa vailla oleva työntekijä suostuu työnantajan tarjoaman muun työn vastaanottamiseen?

Tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin mukaan, jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.

SOTE-sopimuksen (ks. myös KVTES:n II luku 10 §) II luvun 10 §:n mukaan jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. )

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat;

  1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
  2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
  3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
  4. toiseen virkaan siirtymishetki.

Kun työnantaja tarjoaa ilman tartuntatautilain 48a §:n tarkoittamaa suojaa olevalle työntekijälle muuta matalammin palkattua työtä, KT:n näkemyksen mukaan kyse ei ole siitä, että työntekijä hakeutuisi omasta pyynnöstään vähemmän vaativampaan tehtävään. Jos työntekijä ottaa hänelle tarjotun matalammin palkatun työn vastaan, KT:n näkemyksen mukaan siirtyminen muihin tehtäviin perustuu lainsäädäntöön. Näin ollen KT:n tulkinnan mukaan ko. tilanteessa ei voida soveltaa SOTE-sopimuksen II luvun 10 § 3 kohtaa.

A) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on suurempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan muutosajankohdasta lukien (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 1 kohta) (ks myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 1 kohta).

B) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on pienempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan 8 viikon kuluttua tehtävien muutoksesta. (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 2 kohta) (ks. myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).


Vastaus on julkaistu 24.1.2022 ja sitä on päivitetty 31.1.2022.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Kuinka palkkauksen kanssa tulee toimia, jos työnantaja siirtää yksipuolisesti työntekijän, jolla ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, muihin tehtäviin?

KVTES:n I luvun 10 § 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumuksen tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste (KVTES:n I luku 10 § 2 momentin soveltamisohje).

Jos työnantaja siirtää työntekijän, jolla ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, muihin tehtäviin KVTES:n I luvun 10 §:n perusteella, KT:n näkemyksen mukaan kyseessä on työnantajan aloitteesta tehty siirto. Tällöin työntekijän palkka ei muutu 8 viikon siirron aikana (ks. SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1momentti 2 kohta ja KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Voiko työntekijä työskennellä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä, jos hänellä ei ole rokotesuojaa ja jos hän esittää työnantajalle negatiivisen koronatestituloksen?

Vain sellainen henkilö, jolla on lääketieteellinen este ottaa koronarokotus, voi työskennellä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä esittämällä työnantajalle ennen työvuoron alkua enintään 72 tuntia vanhan negatiivisen koronatestituloksen.

Jos henkilöllä ei ole lääketieteellistä syytä olla ottamatta koronarokotetta, hän ei voi työskennellä negatiivisen koronatestituloksen turvin tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä. Kyseisen työntekijän tulee osoittaa työnantajalle luotettava selvitys joko rokotesuojasta tai alle kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetusta koronataudista.

Tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Hallituksen esityksessä 230/2021 vp (s. 31) on todettu seuraavasti:

"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lääketieteellisesti päteviä syitä covid-19-rokotteen jättämiseen väliin on hyvin vähän. Lääketieteellinen syy henkilön rokottamattomuudelle arvioitaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti ja tällainen syy voisi olla esimerkiksi se, että henkilö olisi saanut harvinaisen vakavan allergisen reaktion rokotuksen jälkeen, eikä vaihtoehtoista rokotetta olisi tarjolla. Tällöin henkilön rokotesarja olisi jäänyt kesken. Työntekijän tulisi esittää luotettava todistus siitä, että hänellä on lääkärin toteama lääketieteellinen syy sille, ettei hän voisi covid-19-rokotetta ottaa. Lääketieteellisen syyn vuoksi covid-19-todistuksen saamiseksi tehtävät testit on säädetty maksuttomiksi tartuntatautilain 58 k §:n nojalla”

Työnantajan tulee huomioida sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 37/2021 vp (s. 7):

"Valiokunta korostaa, että jos lääketieteellisestä syystä rokottamatta jäänyt työntekijä ei halua osoittaa covid-19-suojaa säännöllisellä testaamisella, työnantajan tulee kohdella häntä yhdenvertaisesti muusta syystä rokottamattomien henkilöiden kanssa. Näissä tilanteissa tulee työnantajan tarjota myös lääketieteellisestä syistä rokottamattomalle työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Lisäksi valiokunta painottaa, että tilanteessa, jossa työnantajalla on erityinen syy käyttää myös covid-19-taudilta suojaamatonta henkilöä ehdotetun säännöksen tarkoittamissa tehtävissä, ei testiä voida myöskään edellyttää lääketieteellisestä syystä rokottamattomalta henkilöltä. Tällöin työnantajan tulee kuitenkin edellä kuvatuilla muilla tavoin huolehtia riittävästä terveysturvallisuudesta asiakkaiden ja potilaiden sekä henkilökunnan terveyden turvaamiseksi.”

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Osa terveydenhuollon tukipalveluista, esim. siivous, tuotetaan ostopalveluna. Voidaanko ostopalvelussa työskentelevältä edellyttää tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa? Kuka voi käsitellä ostopalveluissa työskentelevän tietoja?

Tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa edellytetään ostopalveluna tuotettavassa palvelussa työskentelevältä henkilöltä, johon voidaan soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää.

Tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Hallituksen esityksen 230/2021 vp (s. 29–30) mukaan

"Sääntely ei siis rajoittuisi pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä hoitavaan henkilöstöön, vaan se koskisi myös esimerkiksi sellaisissa siivous- tai ruokahuollon tehtävissä toimivia henkilöitä, jotka tehtäviään hoitaessaan voisivat aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle covid-19-tartuntariskin esimerkiksi ollessaan hänen kanssaan samassa tilassa tai huoneessa. Covid-19-suojaa ei kuitenkaan tulisi edellyttää tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevä henkilö toimisi esimerkiksi taloushallinnossa tai sairaalan keittiössä sellaisissa tehtävissä, joihin ei sisältyisi ollenkaan covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden tapaamista. Suoja covid-19-tautia vastaan olisi kuitenkin perusteltua olla myös sellaisissa tehtävissä toimivilla, jotka eivät ole suorassa lähikontaktissa asiakkaaseen tai potilaaseen, mutta jotka voisivat levittää tartuntaa edelleen sellaiseen henkilöstöön, joka työskentelisi tehtävissä, joihin sisältyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille ja potilaille. Näin ollen esimerkiksi tietyllä terveyskeskuksen tai sairaalan osaston henkilöstöllä tai saman sosiaalihuollon asumisyksikön työntekijöillä tulisi olla tarvittava suoja covid-19-tautia vastaan, jotta asiakkaiden ja potilaiden riski saada tartunta olisi mahdollisimman pieni. Tämä toteuttaisi osaltaan myös työturvallisuutta kyseisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa."

Hallituksen esityksen 230/2021 vp (s. 32) mukaan

"Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajalla olisi ehdotetun 1 momentin perusteella velvollisuus varmistua myös siitä, että kyseisissä palveluissa sellaisissa tehtävissä, joihin liittyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, ei myöskään voisi ilman erityistä syytä toimia sellaiset itsenäiset ammatinharjoittajat tai ostopalveluna hankitut muut palvelujen tuottajat ja niiden henkilöstö, joilla ei olisi säännöksessä tarkoitettua suojaa covid-19-tautia vastaan. Itsenäiset palvelutuottajat eivät kuulu yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain soveltamispiiriin, mutta palvelujen tuottaja tai järjestäjä voi sopimusoikeudellisesti edellyttää itsenäiseltä ammatinharjoittajalta riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan."

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp (s. 5) mukaan "säännöksen sanamuodon mukaan vaatimus kohdistuu nimenomaisesti tehtäviin, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski."

Tartuntatautilain 48 a §:n 2 momentin mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä sellaisia työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan terveystietoja, jotka koskevat tämän soveltuvuutta 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin. Tietojen käsittelyssä noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n 2 momenttia. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Työnantajan on säilytettävä tiedot niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp (s. 11) mukaan

"Valiokunta toteaa, että pykälän 2 momentin mukaan oikeus käsitellä 48 a §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tehtävään soveltumista koskevia tietoja on ainoastaan työnantajalla. Näin ollen vastuuta 1 momentissa tarkoitetun suojan varmistamisesta on hallituksen esityksen perusteluista poiketen suojan olemassaolon todentamisen osalta myös henkilöstövuokrausyrityksellä silloin, kun työntekijä on työsuhteessa kyseiseen yritykseen. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestävän tai tuottavan toimija kantaa osaltaan vastuuta edellyttämällä sopimusvelvoitteella henkilöstövuokrausyritykseltä pykälän tarkoittamiin tehtäviin sellaista vuokratyöntekijää, jolla lain edellyttämä suoja on. Koska ainoastaan työnantajalla on oikeus käsitellä kyseisiä tietoja, on henkilöstövuokrausyrityksellä tätä kautta vastuuta suojan olemassaolon sekä tietojen oikeellisuuden varmistamisessa."

Ostopalvelussa työskentelevä työntekijä, jolta voidaan edellyttää tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, osoittaa tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan omalle työnantajalleen eli suojaa ei osoiteta palvelun tilaajalle.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Tuleeko työnantajan edellyttää myös lyhyitä sijaisuuksia tekevältä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa?

Tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa edellytetään kaikilta sellaisilta henkilöiltä, joihin voidaan soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää.

Tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan.

Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Laissa tai lain esitöissä ei ole mainintaa siitä, että työnantaja voisi arvioida suojan tarvetta eri tavoin työ- tai virkasuhteen pituuden perusteella. KT:n näkemyksen mukaan työ- tai virkasuhteen pituudella ei ole vaikutusta lain soveltamiseen.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Mitä tarkoitetaan sillä, että työntekijän tulee osoittaa tartuntatautilain 48 a §:ssä tarkoitettu suoja covid-19-tautia vastaan luotettavalla selvityksellä?

Hallituksen esityksen 230/2021 vp. mukaan (s. 30) työntekijät, viranhaltijat ja opiskelijat osoittavat työnantajalle tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan esittämällä siitä luotettavan selvityksen.

Sitä, mitä luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan, ei tarkemmin täsmennetä lainsäädännössä eikä lain esitöissä. Näin ollen työnantaja itse harkitsee, mitä dokumenttia se pitää luotettavana selvityksenä.

KT suosittelee, että työnantajat edellyttävät työntekijöiltä luotettavan selvityksen toimittamista kirjallisesti työnantajalle. Työnantajan tulee pystyä vielä vuosienkin päästä osoittamaan esimerkiksi valvontaviranomaiselle, että se on noudattanut lakia. Tästä johtuen tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan osoittaminen on hyvä dokumentoida kirjallisesti.

Hallituksen esityksen 230/2021 vp (s. 32) mukaan "tiedot olisi säilytettävä niin kauan kuin ne olisivat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, mutta hävitettävä kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu henkilön soveltuvuuden arviointi on tehty. "

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp mukaan (s. 10) ilmaisu "osoittaa" merkitsee tässä asiayhteydessä sellaista toteen näyttämistä ja todistamista, jota työnantajalla on oikeus pyytää kirjallisesti. Työnantajalla on valiokunnan näkemyksen mukaan "oltava mahdollisuus kirjalliseen selvitykseen asianmukaisen suojan varmistamisen lisäksi myös, jotta työnantaja kykenee osoittamaan esimerkiksi valvontaviranomaisille, että se on täyttänyt osaltaan sääntelyyn liittyvät velvoitteet suojata asiakkaista ja potilaita sekä työntekijöitä."

Lisäksi valiokunnan mietinnössä todetaan, että "säännös mahdollistaa kuitenkin työnantajan harkintavallan esimerkiksi poikkeuksellisissa kiiretilanteissa sopia muunkinlaisesta luotettavasta selvityksestä sekä siihen liittyen kirjallisen selvityksen toimittamisesta jälkikäteen."

EU:n koronatodistus (koronapassi) sisältää kolme eri todistusta: todistuksen koronarokotuksesta, todistuksen negatiivisesta koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronasta.

KT:n käsityksen mukaan pelkästään EU:n koronatodistuksen lukeminen sovelluksella ei ole riittävä tapa osoittaa edes lyhytaikaisten sijaisuuksissa tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan olemassaoloa.

Työnantajien tulee huomioida, että EU:n koronatodistuksen voi tällä hetkellä saada myös negatiivisella testituloksella. Kyseinen todistus negatiivisesta testituloksesta ei täytä tartuntatautilain 48a §:n vaatimuksia, sillä muut kuin lääketieteellisistä syistä rokottamattomat eivät voi osoittaa lain edellyttämää suojaansa negatiivisella testituloksella.

KT:n arvio on, että paperituloste sellaisesta EU:n koronatodistuksesta, josta ilmenee tartuntatautilain 48 a §:n edellyttämän suojan olemassaolo, riittänee luotettavaksi selvitykseksi.


Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.