UKK
LS

Maksetaanko lääkärille tai hammaslääkärille laajennetun toiminnan korvausta, jos hän työskentelee omasta toiveestaan erilaisilla työaikajärjestelyllä kuin muut lääkärit tai hammaslääkärit esimerkiksi klo 17:n jälkeen?

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 2 §:n 5 momentissa määrätään säännöllisen työajan sijoittelusta sopimuskaudella 1.4.2020–28.2.2020. Sen mukaan työnantaja päättää säännöllisen työajan tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta arkipäiville maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen yms. syy tätä edellyttää.

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17.00–20.00 tai perjantaisin klo 17.00–18.00, maksetaan LS:n II luvun 7 §:n mukaan laajennetun toiminnan korvausta määräyksessä todetulla tavalla.

Työaikajärjestelyjen lähtökohtana on, että ne suunnitellaan toiminnan tarpeista vastaamaan kulloistakin palvelutarvetta. Työaikajärjestelyt ovat työnantajan työnjohto-oikeuden ytimessä toiminnan järjestämiseksi.

Työnantaja voi kuitenkin suostua tai sopia yksilöllisistä työaikajärjestelyistä lääkärin tai hammaslääkärin kanssa henkilön omien työaikatoiveiden mukaisesti, esimerkiksi työajan tekemisestä tiivistetysti. Tyypillistä tällaisille järjestelyille on, että työaikajärjestelyä ei olisi olemassa ilman lääkärin tai hammaslääkärin omaa toivetta ja järjestelyn yksilöllisyyttä. Tällöin ei lähtökohtaisesti usein enää ole kysymys siitä, että työajan sijoittelusta tulisi maksaa laajennetun toiminnan korvausta.

Jos työnantaja ottaa käyttöön säännöllisen työajan aikaisempaa laajemman työajan sijoittelun sopimuskaudella, tilanne muodostua todennäköisesti sellaiseksi, että myös tällaisen yksilöllisen työaikajärjestelyn piirissä olevalle lääkärille on maksettava laajennetun toiminnan korvausta. Joka tapauksessa työnantajan on tällöin arvioitava yksilöllisiä järjestelyjä ja laajennetun toiminnan korvauksen maksamista myös tästä näkökulmasta.

Se, milloin laajennetun toiminnan korvauksen maksamiselle ei ole edellytyksiä, perustuu viime kädessä aina tapauskohtaiseen harkintaan. Työaikajärjestelyjä ei saa tehdä korvauksen maksamisen kiertämisen tarkoituksessa.

UKK
LS

Työnantaja on ottanut käyttöön laajennetun toiminnan. Lääkärille tai hammaslääkärille on suunniteltu seuraavaksi 6 kuukaudeksi 2 laajennetun toiminnan vuoroa joka kuukausi. Hänelle maksetaan osana varsinaista palkkaa laajennetun toiminnan korvausta 6 prosenttia hänen tehtäväkohtaisesta palkastaan. Laajennettuun toimintaan osallistuva lääkäri tai hammaslääkäri on sairauslomalla yhden päivän, johon osuu yksi iltavastaanottovuoro ja toinen lääkäri sijaistaa häntä tehden vuoron. Miten tilanne tulisi ratkaista?

Tilanteeseen voi olla erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeää on, että työnantaja on miettinyt etukäteen omassa työyhteisössään toimivat ratkaisumallit tällaisia tilanteita varten.

Etukäteen on mietittävä muun muassa,

  • miten tällaisissa tilanteissa toimitaan
  • millaiset korvaukset mahdollisesti maksetaan sijaistavalle lääkärille
  • millaisia vaikutuksia sijaisjärjestelyllä on mahdollisesti muuhun vastaanottotoimintaan.

Toimintatavat on käytävä työpaikalla läpi luottamusmiehen kanssa ja oltava kaikkien kyseiseen toimintaan osallistuvien tiedossa.

Jos esimerkiksi sijaisena toimii työnantajan palveluksessa oleva toinen lääkäri, joka tekee sairastuneen lääkärin laajennetun toiminnan vuoron omien työvuorojensa lisäksi, syntyy hänelle todennäköisesti lisä- tai ylityötä kyseisellä viikolla tai jaksolla. Lisä- ja ylityössä on kuitenkin huomioitava se, että se vaatii viranhaltijan suostumuksen. Jos käytössä on työaikajakso, lisä- ja ylityön muodostuminen voidaan tosin havaita vasta työaikajakson lopussa.

Yksi vaihtoehto voisi olla työvuoroluettelon muuttaminen säännöllisen työajan puitteissa, jolloin ei synny lisä- tai ylityötä. Työvuoroluettelon muuttaminen vaatii lääkärisopimuksen mukaisesti perustellun syyn. Näitä ovat muun muassa toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esimerkiksi potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Kun työvuoroluetteloa muutetaan, tulee sen vaikutukset muun muassa korvauksiin olla mietittyinä etukäteen.

Sairastuneelle lääkärille tai hammaslääkärille maksetaan sairausloman ajalta hänen varsinainen palkkansa, jossa on mukana laajennetun toiminnan korvaus.

UKK
LS

Mitä tarkoitetaan terveyskeskushammaslääkärin kliinisen työn 30 tunnin rajalla? 

Lääkärisopimuksen liitteessä 2 on määräys korotetuista toimenpidepalkkioista silloin, kun kliinisen työn määrä ylittää 30 tuntia viikossa. Uudessa sopimuksessa tarkastelu on tehtävä viikoittain. Aiemmin oli mahdollista myös keskimääräinen tarkastelu. 

Liitteen 2 toimenpidepalkkiotaulukossa määritelty kliinisen työn 30 tunnin raja liittyy vain toimenpidepalkkioiden maksamiseen ja suuruuteen. Jos hammaslääkärin kliinisen työn määrä ylittää viikossa 30 tuntia, maksetaan sen ylittäviltä tunneilta taulukosta ilmenevä korotus toimenpidepalkkioihin. Määräys ei edellytä, että hammaslääkärille pitäisi suunnitella 30 tuntia kliinistä työtä viikossa. Korotus toimenpidepalkkioihin maksetaan silloin, kun kliinistä työtä on suunniteltu ennalta yli 30 tuntia viikossa sekä silloin, kun 30 tuntia kliinistä työtä ylittyy yllättäen.

UKK
LS

Miten palautumistauko on huomioitava terveyskeskushammaslääkärien työajan suunnittelussa?

Hammaslääkärien työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon se, mitä tehtäväkokonaisuuksia hammaslääkärille kuuluu ja kuinka paljon aikaa niiden tekemiseen on varattava. Työvuoroluettelo on laadittava niin, että säännöllinen työaika riittää työtehtävien tekemiseen.

Työajan suunnittelussa on huomioitava säännöllinen työaika, joka sisältää kliinisen työn ja kirjalliset yms. työtehtävät. Suunnittelussa on huomioitava myös lepoajat. 

Kliiniselle työlle ei ole lääkärisopimuksessa määräystä vähimmäis- tai enimmäismäärästä (esim. 30 tuntia/viikko). Kliinisen työajan suunnittelussa on varmistettava, että myös kirjallisille työtehtäville jää riittävästi aikaa siten, että ne ehditään tehdä säännöllisellä työajalla.

Lääkärisopimuksessa 2020–2021 on uusi määräys palautumistauosta. Määräyksen mukaan viranhaltijalle järjestetään päivittäin 10 minuutin pituinen palautumistauko, joka luetaan työaikaan. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että kliiniseen työhön ja/tai kirjallisille työtehtäville suunnitellaan käytettäväksi vähemmän aikaa kuin aiemmin.

Hammaslääkärillä on oikeus pitää tämä 10 minuutin palautumistauko. Tämä pitäisi huomioida edellä mainituin tavoin työjärjestelyissä ja työvuorosuunnittelussa siten, että hammaslääkärillä on tosiasiallinen mahdollisuus pitää palautumistauko. Jos sopimusmääräyksen mukainen käytäntö ei kuitenkaan toteudu työjärjestelyjen tai työvuorosuunnittelun kautta, varmistetaan palautumistauon toteutuminen siten, että tauko merkitään työvuoroluetteloon tai ajanvarauskirjaan.


13.11.2020 julkaistua on tarkennettu 14.12.2020 lisäämällä siihen viimeinen kappale.

UKK
LS

Voivatko työnantaja ja viranhaltija sopia päivystyskertojen lukumäärästä viranhaltijaa sitovasti?

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa on määräys päivystyskertojen ja tuntien enimmäismäärästä työpaikkapäivystyksessä sekä vapaamuotoisten päivystysten enimmäiskertamäärästä, jos kyse on ainoastaan vapaamuotoisista päivystyksistä.

Lääkäriä ei saa ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli tämän määrän. Työnantaja ja viranhaltija voivat sopia asiasta toisin.

 

UKK
LS

Onko säännöllinen työaika, päivystys ym. merkittävä samaan työvuoroluetteloon?

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 15 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa todetaan, mitä työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi. Sen mukaan työvuoroluetteloon on merkittävä päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöidysti viranhaltijalle määrättyihin tehtäviin käytettävä työaika. Säännöllisen työajan lisäksi työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata muun muassa enimmäistyöajan täyttymistä ja työhönsidonnaisuutta.

Soveltamisohjeessa mainitut asiat on merkittävä yhteen ja samaan asiakirjaan, jotta viranhaltijan työaika, ja välillisesti myös lepoaika, on kokonaisuudessaan hahmotettavissa.

UKK
LS

Mitä tapahtuu, jos enimmäistyöajan seurantajakson aikana huomataan, että enimmäistyöaika näyttäisi olevan tulossa täyteen jo hyvissä ajoin ennen seurantajakson päättymistä?

Työnantajan on syytä kiinnittää huomiota siihen, että työkuorma jakautuu tasaisesti seurantajakson aikana ja että työ- ja päivystysjärjestelyt eivät johda siihen, että työaika ”on käytetty loppuun” jo ennen seurantajakson päättymistä.

Työnantaja ja viranhaltija voivat sopia enimmäistyöajan ylittämisestä vain siltä osin, kun kysymys on työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisista tunneista. Sairauslomajaksot eivät saa vaikuttaa enimmäistyöajan tarkasteluun siten, että työtunteja voitaisiin teettää enemmän sairausloman vuoksi.

 

UKK
LS

Mitä on huomioitava, jos enimmäistyöajan ylittämisestä sovitaan?

Työnantaja ja viranhaltija voivat sopia vain siitä, että enimmäistyöaika ylittyy työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisten tuntien osalta. Enimmäiskertymään, joka on 48 viikkoa x 48 tuntia, luetaan kaikki työhön käytetyt tunnit ja työpaikalla työnantajan käytettävissä ollut aika.

Enimmäistyöajan yläraja voidaan ylittää vain työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisten tuntien osalta, jos siitä on erikseen sovittu kirjallisesti työnantajan ja viranhaltijan kesken enintään vuodeksi. Sopimukseen voidaan ottaa ehto esimerkiksi tuntien ylittämisen ylärajasta.

 

UKK
LS

Voidaanko viikkolevon menettäminen jättää korvaamatta, jos viikkolepo olisi voitu antaa, mutta se on jäänyt antamatta lääkärin toiveesta?

Lääkärisopimus (LS) 2018–2019 sisälsi määräyksen, jonka mukaan viranhaltijalla ei ole oikeutta vapaan menettämiskorvaukseen, mikäli työnantaja pystyisi järjestämään viikoittaisen vapaan, mutta viranhaltijan omasta pyynnöstä työjärjestelyt toteutetaan kuitenkin siten, että vapaa ei toteudu.

Tätä määräystä ei ole enää LS 2020–2021 -sopimuksessa. Viikkolevon menettäminen on siis korvattava myös näissä tilanteissa, jos se jää saamatta. Sama koske tilanteita, joissa työnantaja sallii lääkärien keskenään tehdä muutoksia työvuoroihin ja/tai päivystysvuoroihin ja näistä muutoksista seuraa viikkolevon menettäminen. Työnantajan ei tulisi tästä syystä sallia tällaisia järjestelyjä.

UKK
LS

Voidaanko vuorokausilepoa lyhentää viranhaltijan suostumuksella?

Vuorokausilepoa ei voida lyhentää viranhaltijan suostumuksella.

LS:n III luvun 5 §:n 2 momentissa määrätään niistä edellytyksistä, joilla 11 tunnin vuorokausilepoa voidaan lyhentää.

 

UKK
LS

Voiko työpaikkapäivystyksen päivystysvuoron pituus olla edelleen 24 tuntia?

Työpaikkapäivystyksen päivystysvuoro voi edelleen olla 24 tuntia pitkä, kunhan viranhaltija saa lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 2 momentin a-kohdan mukaisesti klo 23:n ja klo 8:n välillä vähintään 3 tunnin yhdenjaksoisen vapaan, joka luetaan työaikaan.

 

UKK
LS

Lääkärin säännöllinen työaika sijoittuu maanantaihin klo 8.00–12.00 ja hän tekee työpaikkapäivystyksen klo 23.00–8.00. Tuleeko korvattavaa lepoaikaa ja täytyykö tällaisessa tilanteessa lääkärille antaa klo 23.00:n jälkeen yhdenjaksoinen vähintään kolmen tunnin mittainen lepoaika?

Maanantain klo 8.00–12.00 sijoittuvan työvuoron jälkeen lääkärille on annettu 11 tunnin vuorokausilepo siten, kuin lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 1 momentissa määrätään.

Kun lääkäri tulee päivystämään klo 23.00:sta eteenpäin, vuorokausilepoa ei ole lyhennetty. Tämä tarkoittaa, että LS:n III luvun 5 §:n 2 momentin a-kohdan mukaista vähintään kolmen tunnin yhdenjaksoista lepoaikaa ei tarvitse antaa, vaikka päivystys sijoittuu klo 23.00:n jälkeen.

UKK
LS

Millä edellytyksillä voidaan teettää työrupeama, joka sijoittuu maanantaista klo 8.00:sta tiistaihin klo 8.00:aan ja jossa lääkäri tekee säännöllistä työaikaa ja työpaikkapäivystystä ja/tai poikkeavaa työpaikkapäivystystä?

Tällaisen työrupeaman teettäminen edellyttää, että vuorokausilepoa voidaan lyhentää siten, kuin lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n 2 momentin a-kohtaa edellyttää. Sen mukaan viranhaltijalle on annettava vähintään kolmen tunnin yhdenjaksoinen lepoaika klo 23.00:n ja klo 8.00:n välillä.

UKK
LS

Viranhaltija tekee maanantaista klo 8.00:sta tiistaihin klo 9.30:een työrupeaman, johon kuuluu säännöllistä työaikaa ja työpaikkapäivystystä. Miten tässä tilanteessa sovelletaan lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n säännöstä vuorokausilevosta vai sovelletaanko siihen III luvun 17 §:ää?

Kyseiseen tapaukseen sovelletaan lääkärisopimuksen (LS) työaikaluvun 5 § 2 momentin a-kohtaa, jonka mukaan esimerkin kaltaisessa tilanteessa pitää antaa kolmen tunnin lepo klo 23.00:n ja 8.00:n välillä. Tilanteessa vuorokausilepoa on siis voitu lyhentää, mutta saamatta jäänyt vuorokausilepo täytyy korvata.

Maanantain klo 8.00:n ja tiistain klo 8.00:n välinen 11 tuntnin vuorokausilepo jää kokonaan saamatta.

Lisäksi tiistaina klo 8.00–9.30 tulee annettavaksi LS:n III luvun 5 §:n 1 momentin nojalla vuorokausilepoa 11 tuntia. Vuorokausilepo 11 +11 (korvaava lepoaika) alkaa klo 9.30:sta eteenpäin.

UKK
LS

Mitä tarkoittaa, että vuorokausilevon ja/tai korvaavan lepoajan käyttäminen on ensisijainen keino suunnitella seuraava työpäivä vapaaksi? Missä tilanteissa työpaikkapäivystystä seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi työpaikkapäivystyksen vapaa-aikakorvauksilla?

Työnantaja päättää, milloin työpaikkapäivystystä seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n perusteella ja milloin LS:n III luvun 17 §:n perusteella.

Työnantajan on kuitenkin tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota suunnittelussa siihen, että toiminnan tarpeet sekä viranhaltijoiden päivystysmäärät ja työhyvinvointi ovat tasapainossa.

Työnantajalla ei ole LS:n III 17 §:n perusteella velvollisuutta suunnitella työpaikkapäivystyksen (ma–pe) jälkeistä työpäivää vapaaksi työpaikkapäivystyksestä ansaittavilla vapaa-aikakorvauksilla. Työpaikkapäivystystä seuraava päivä suunnitellaan ensisijaisesti vapaaksi LS:n III luvun 5 §:n vuorokausilepoa ja korvaavaa lepoaikaa koskevien määräysten kautta, kuten on lähtökohtana työaikalaissakin.

Tällöin työnantaja voi korvata työpaikkapäivystyksen vaikka kokonaan rahakorvauksena. Jos työpaikkapäivystystä seuraavaa työpäivää ei suunnitella vapaaksi työpaikkapäivystyksen vapaa-aikakorvauksilla, työvuorosuunnittelussa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä säännöllisen työajan sijoittelusta on todettu LS:n III luvun 2 §:n 5 momentissa, jotta lääkärin säännöllinen työaika työaikajaksolla ei jää vajaaksi.