På svenska

OVTES

UKK
HYVTES
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Milloin syyhy on ammattitauti? Kuka korvaa syyhylääkkeet?

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa. 

Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton

Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan. 

Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.

Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa

Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin. 

Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy. 

Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.  

Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?

Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti. 

Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.

Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?

Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet. 

Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.

Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä. 

Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.

Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta

Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:

”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.

Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.

 

UKK
OVTES

Määräaikaisen peruskoulun luokanopettajan palvelussuhde kestää 1.8.2023–1.6.2024 (oppilastyöpäivät 10.8.2023–1.6.2024). Kuinka monta lomapäiväkorvausta määräaikaiselle opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä?

Palvelussuhde kestää koko lukuvuoden työajan, joten sovellettavaksi tulee A-osion 36 § 1 mom. Lomapäiväkorvausta kertyy 10 kuukaudelta.

Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät 1.8.–8.8.

Veso-koulutuspäivä 9.8. on opettajan työpäivä, eikä se vähennä lomapäiväkorvausta.

Opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena 20 päivän varsinaista palkkaa vastaava määrä ja lomarahaa 10 kuukaudelta.

UKK
KVTES
OVTES

Meillä on varhaiskasvatuksen opettajia OVTESin osiossa G ja KVTESin liitteessä 5. Kuinka suuri yleiskorotus ja paikallinen järjestelyerä on 1.6.2023?

OVTESin osio G:n piirissä on.2,02 prosentin yleiskorotus ja KVTESin liitteen 5 piirissä 2,2 prosenttia 1.6.2023.

Järjestelyerän suuruus on molemmissa sopimuksissa 0,7 prosenttia (0,4 % + 0,3 %). Jos 0,3 prosentin jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan paikallisena yleiskorotuksena (0,15 %) ja toisesta puolesta (0,15 %) päättää työnantaja.

0,7 prosentin (0,4 % + 0,3 %) lisäksi molemmissa sopimuksissa on 1.6.2023 kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1,2 %.

Voit tarkistaa varhaiskasvatukseen kesäkuussa 2023 tulevat korotukset taulukosta.

   

KVTES, liite 5

OVTES, osio G

1.6.2023

Yleiskorotus

2,20 %

2,02 %

1.6.2023

Tasokorotus

 

45000020 Päiväkodin johtaja 3,1 %

1.6.2023

Paikallinen järjestelyerä

0,4 % + 0,3 %

0,4 % + 0,3 %*

1.6.2023

Kehittämisohjelmaerä (paikallinen erä)

1,20 %

1,20 %

30.6.2023

Kertaerä

467 € + 120 €

467 € + 150 €

* OVTESissa paikallisen järjestelyerän jakamista ei tarkastella liitekohtaisesti.

UKK
OVTES

Koskeeko kertaerä myös varhaiskasvatusta?

OVTESin osio G:hen on tulossa 467 € + 150 € kertaerä 30.6.2023. KVTESin liitteeseen 5 tulee 467 € + 120 € kertaerä.

Kertapalkkio maksetaan 30.6.2023 niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 2.5.2023 ja on voimassa 31.5.2023.

Osa-aikaisille palkkio maksetaan suhteessa osa-aikaisuuteen.

 

UKK
OVTES

Tuleeko päiväkodin johtajalle (45000020) 3,1 prosentin korotus 1.6.2023?

Päiväkodin johtajalle (45000020) tulee 2,02 prosentin yleiskorotus 1.6.2023 ja tämän lisäksi 3,1 prosentin tasokorotus tehtäväkohtaiseen palkkaan.

Tasokorotus (3,1 %) ei korota henkilökohtaista lisää, mutta 2,02 prosentin yleiskorotuksella korotetaan henkilökohtaista lisää. Yhteensä päiväkodin johtajan tehtäväkohtaista palkkaa ja peruspalkkaa korotetaan 5,12 prosentilla 1.6.2023.

 

UKK
OVTES

Voinko kohdentaa koko paikallisen järjestelyerän 1.6.2023 osuuden osio G:hen?

Sopimus ei estä kohdentamasta koko paikallista järjestelyerää osio G:hen tai päinvastoin.

OVTESissa ei tarvitse jakaa järjestelyerää palkkasummapainoilla eri liitteisiin.

UKK
KVTES
OVTES

Mitä työaikamuotoa sovelletaan päiväkodin johtajaan ja varhaiskasvatusjohtajaan?

Päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä. Päiväkodin johtajan työaikamuoto on yleistyöaika. OVTESin osion G soveltamisalan piirissä oleviin ei voi soveltaa toimistotyöaikaa.

Varhaiskasvatuksen hallinnollisiin johtotehtäviin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tehtävään, sovelletaan toimistotyöaikaa. Varhaiskasvatuksen hallinnolliset tehtävät kuuluvat KVTESin liitteen 5 soveltamisalan piiriin.

Jos kyseessä on yhdistelmätehtävä, johon kuuluu päiväkodin johtajan tehtävän lisäksi varhaiskasvatuksen hallinnollinen johtotehtävä, työaikamuoto valitaan samalla tavalla kuin oikea sopimusala, eli pääasiallisen tehtävän mukaan.

UKK
OVTES

Voiko päiväkodin johtaja toimia lapsiryhmässä?

Kyllä voi. Päiväkodin johtajan tehtäviin voi myös kuulua osallistumista opetus- ja kasvatustehtäviin.

Päiväkodin johtaja voi osallistua tarvittaessa myös hoitotyöhön, esimerkiksi akuutissa työvoimavajeessa.

UKK
OVTES

Mitä hinnoittelukohtaa käytetään päiväkodin johtajan, apulaisjohtajan ja varajohtajan tehtäviin?

Päiväkodin johtajan hinnoittelukohta

Jos työntekijän tai viranhaltijan pääasiallinen tehtävä on varhaiskasvatuslain mukaisessa päiväkodin johtajan tehtävässä toimiminen ja henkilö täyttää varhaiskasvatuslain 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaisen kelpoisuusvaatimuksen, sovelletaan häneen OVTES:n osion G päiväkodin johtajan hinnoittelukohtaa (45000020).

Varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtaja, jolle on tehty virkamääräys tai jonka työsopimusta on määräaikaisesti muutetettu esimiestehtävien ajaksi esimerkiksi koko toimintavuoden ajaksi, siirretään täksi ajaksi tähän palkkahinnoittelukohtaan (45000020).

Sen sijaan tähän palkkahinnoittelukohtaan ei kuulu varhaiskasvatuksen opettajan palkkahinnoittelukohdassa (450000044, 450010044) varajohtajana oleva varhaiskasvatuksen opettaja (ei jatkuva esimiestehtävä), joka sijaistaa esimerkiksi vuosilomien ajan päiväkodin johtajaa.mTällöin tehtäväkohtainen palkka määräytyy OVTES:n osion G 5 §:n mukaan, jollei tilapäistä tehtävämuutosta ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.

Jos kyseisessä tehtävässä toimii henkilö, joka ei täytä edellä mainittua kelpoisuusvaatimusta, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalan piiriin ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

Varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajan hinnoittelukohta

Työntekijöihin ja viranhaltijoihin, jotka eivät toimi varhaiskasvatuslain mukaisessa päiväkodin johtajan tehtävässä, mutta toimivat jatkuvasti välittömässä esimiestehtävässä ja tämän lisäksi täyttävät varhaiskasvatuslain 26 §, 30 §, tai 31 §:n mukaisen kelpoisuusvaatimuksen, sovelletaan OVTES:n osion G apulaisjohtajan hinnoittelukohtaa (450000030).

Kyseiseen palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi päiväkodin apulaisjohtaja ja jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat. Myös jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat varajohtajat kuuluvat tähän palkkahinnoittelukohtaan. Välittömässä esimiestehtävässä toimiva henkilö käyttää jatkuvaa työnjohto-oikeutta.

Sen sijaan tähän palkkahinnoittelukohtaan ei kuulu varhaiskasvatuksen opettajan palkkahinnoittelukohdassa (450000044, 450010044) varajohtajana oleva varhaiskasvatuksen opettaja (ei jatkuva esimiestehtävä), joka sijaistaa esimerkiksi vuosilomien ajan varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajaa tai päiväkodin johtajaa. Tällöin tehtäväkohtainen palkka määräytyy OVTES:n osion G 5 §:n mukaan, jollei tilapäistä tehtävämuutosta ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.

Jos työntekijä, joka toimii varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajan tehtävässä, ei täytä varhaiskasvatuslain 26 §, 30 §, 31 §:n mukaista kelpoisuusvaatimusta tai ole varhaiskasvatuslain siirtymäsäännösten (75 §) nojalla kelpoinen päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

UKK
KVTES
OVTES

Mitä työehtosopimusta, työehtoja ja hinnoittelutunnusta käytetään varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan henkilöstöön?

Varhaiskasvatuslain mukaisella kerhotoiminnalla tarkoitetaan sitä, että kerhotoiminta on varhaiskasvatuksen opettajan pitämää, 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista ohjattua kerhotoimintaa. Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa sovelletaan varhaiskasvatuslain 21 §:n mukaisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja 22 §:n mukaista paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja nämä perusteet ohjaavat toimintaa.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiva varhaiskasvatuksen opettaja, joka täyttää varhaiskasvatuslain varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuuden (varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 §, 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus toimia edellä mainituissa tehtävissä) kuuluu OVTES:n osion G soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen. OVTES:n osion G hinnoittelun ulkopuolisiin käytetään hinnoittelutunnusta 45999999.

Kerhotoiminnassa toimivaan varhaiskasvatuksen opettajaan ei sovelleta OVTES:n osion G 8 §:n mukaisia eräitä työaikamääräyksiä (SAK-työaika ja VES-päivät).

Mikäli kyseessä ei ole varhaiskasvatuslain mukainen kerhotoiminta, tai työntekijä ja/tai viranhaltija ei täytä edellä mainittuja kelpoisuusvaatimuksia ja toimi varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen sosionomeihin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 varhaiskasvatuksen sosionomin hinnoittelukohtaa (05VKA046) ja vastaavasti varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen lastenhoitajiin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan hinnoittelukohtaa (05VKA054).

UKK
OVTES

Miten paljon henkilökohtaisia lisiä tulee olla maksussa OVTESin osio G:n henkilöstölle?

Työnantajan on 1.10.2022 alkaen käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,8 prosenttia palveluksessa olevan OVTESin osio G:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Tarkastus tehdään vuosittain.

Ennen 1.10.2022 työnantajan on ollut käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 prosenttia palveluksessa olevan OVTESin osio G:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Myös ennen 1.10.2022 tarkastus on ollut tehtäcä vuosittain.

Henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärän nostaminen 1.10.2022 on liittynyt keskitetyn erän jakamiseen. Osio G:n (Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstö) piirissä oleville kohdennettiin paikallisella järjestelyerällä henkilökohtaisiin lisiin 0,45 prosenttia osio G:n palkkasummasta. Paikallisen erän myötä KVTESin II luvun 11 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaisen henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä on osio G:n opettajilla 0,5 %-yksikköä suurempi kuin ko. KVTESin määräyksessä.

Vaikka OVTESin osio G:n henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä on ollut 1.10.2022 alkaen 1,8 prosenttia, ei vähimmäismäärän täyttymistä ole ollut tarpeen tarkastaa juuri 1.10.2022 0,45 prosentin paikallisen järjestelyerän jakamisen yhteydessä, ellei ajankohta ole ollut työnantajan käyttämä tarkastusajankohta. Henkilökohtaisten lisien 1.8 prosentin vähimmäismäärän tulee kuitenkin täyttyä paikallisen järjestelyerän jälkeisenä tavanomaisena tarkastusajankohtana.

UKK
OVTES

Mitä opettajana toimivan työsuojeluvaltuutetun opetusvelvollisuuden huojentaminen tarkoittaa käytännössä ja mitä se edellyttää?

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn 16.1.2023 antama vastaus:

Opettajana toimivan työsuojeluvaltuutetun opetusvelvollisuuden huojentaminen voi tulla kyseeseen silloin, kun työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen tarvittavaa vapautusta on muulla tavalla mahdotonta järjestää. Tämän lisäksi edellytetään, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviin käytettävä aika on sovittu ajankäyttösopimuksen 7 §:n mukaisesti (ajankäyttöneuvotteluissa käytetyn kertoimen pohjalta) vähintään 5 tunniksi viikossa.  

Mikäli edellä kuvatun mukaisesti on sovittu työsuojeluvaltuutettuna toimivan opettajan opetusvelvollisuuden huojentamisesta, huojennus voi olla noin 2/3 määritellystä kiinteästä vapautuksesta.  

Esimerkiksi tilanteessa, jossa neuvottelujen pohjalta ajankäyttöä on sovittu 6 tuntia viikossa eikä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitaminen ole mahdollista järjestää muulla tavalla, annetaan niin sovittaessa huojennusta opetusvelvollisuudesta 2/3 osaa 6 tunnista eli huojennetaan opetusvelvollisuutta 4 tuntia viikossa. 

Ellei huojennuksesta ole sovittu, työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan yksilöityä laskua vastaan oppituntien ulkopuolella tehdystä työsuojeluvaltuutetun työstä tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 150. Palkkio maksetaan enintään 7 tunnilta viikossa. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettuna toimiva opettaja pitää kuukauden aikana kirjaa oppituntien ulkopuolella tekemästään työsuojeluvaltuutetun työstä ja laatii yksilöidyn laskun ja toimittaa sen työnantajalle kerran kuukaudessa. 

Kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstöön kuuluvan toimiessa työsuojeluvaltuutettuna, vähentää työsuojeluvaltuutetun tehtävään varattavaksi sovittu aika sekä viikoittaisten oppituntien määrää että viikoittaista muuhun työhön käytettävää aikaa oppituntien määrän ja toimistotyöajan mukaisessa suhteessa

UKK
KVTES
OVTES

Mitä hinnoittelutunnusta ja työehtoja sovelletaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia?

Mikäli henkilöllä ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuutta ja hän työskentelee varhaiskasvatuslain (33 §) tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, käytetään hinnoittelutunnusta 05VKB045. Kyseiset henkilöt kuuluvat KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan, mutta heidän peruspalkkansa katsotaan OVTES:n osion G puolelta. Muilta osin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 määräyksiä.

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus), mutta ei varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuutta (30 §), ja hän työskentelee tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, kuuluu hän OVTES:n osion G soveltamisalaan.

Osion G soveltamisalan piiriin kuuluviin, päiväkodissa ja sairaalassa työskenteleviin erityisopettajiin sovelletaan OVTES:n osion G varhaiskasvatuksen erityisopettajan hinnoittelukohtaa.

Kyseisessä hinnoittelukohdassa käytetään

  • hinnoittelutunnusta 4 50 01 04 2, mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden maisterin tutkinto
  • hinnoittelutunnusta 4 50 00 04 2 mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto tai muu varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.


Kyseessä on siis yksi hinnoittelukohta, jossa käytetään tutkinnon perusteella eri koodeja tilastollisiin tarpeisiin.

UKK
OVTES

Mitä hinnoittelutunnusta ja työehtoja sovelletaan päiväkodin johtajaan, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia?

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 § tai 75 § ), varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 30 §) ja hän työskentelee päiväkodin johtajan tehtävässä, kuuluu hän OVTES:n osion G soveltamisalaan. Tässä tapauksessa käytetään OVTES:n osion G päiväkodin johtajan hinnoittelukohtaa. Kyseisessä hinnoittelukohdassa käytetään hinnoittelutunnusta 4 50 00 020.

Mikäli henkilö ei täytä mitään yllä mainituista kelpoisuusehdoista ja toimii päiväkodin johtajan tehtävässä varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

 

UKK
OVTES

Onko SAK-työaika merkittävä työvuoroluetteloon?

Työajan käyttöä suunniteltaessa säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) varataan työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.
 
Koska SAK-työajan määrä voi vaihdella esimerkiksi kuukausittain toiminnan tarpeiden mukaan, on tärkeää suunnitella

  • kuinka paljon kulloinkin tarvitaan lapsiryhmän ulkopuolista suunnitteluaikaa
  • missä kohdin on sopivaa tehdä lapsiryhmän ulkopuolisia työtehtäviä.

Vastuu siitä, että lapsiryhmän ulkopuolisiin töihin varataan riittävä aika, sekä siihen liittyvä työnjohto-oikeus, kuuluvat työnantajalle.
 
SAK-työaika ei kuitenkaan ole työaikalain työaikakirjanpitomääräysten alainen määräys, eikä KVTES:n III luvun 28 §:n työvuoroluetteloa koskevia määräyksiä sovelleta SAK-työajan kirjaamiseen.
 
SAK-työaika voidaan suunnitella työvuoroluetteloon, mutta vaihtoehtoisesti suunnitelma voidaan tehdä vaikka erilliselle dokumentille.

Seurantaa SAK-työtehtäviin käytetystä työajasta ei sellaisenaan tarvitse tehdä.