OVTES

Jos työntekijän tai viranhaltijan virkamatkalta paluu lykkääntyy lentoliikenteen keskeytymisen vuoksi, on hänellä oikeus palkkaan sekä kulukorvauksiin myös viivästymisen eli alkuperäisen matkasuunnitelman ylittävältä ajalta. Työnantaja vastaa myös lisääntyvistä hotelli- ynnä muista välttämättömistä kuluista. Mahdollisista erityisjärjestelyistä tulee sopia työnantajan kanssa.

Jos virkamatka pitkittyy, työnantaja voi harkita etätyöstä sopimista työntekijän tai viranhaltijan kanssa, jos se on mahdollista työn luonne huomioon ottaen. Jos työntekijän tai viranhaltijan kanssa sovitaan etätyöstä ulkomailla, on työnantajan otettava huomioon organisaation etätyöohjeistus. Lisäksi työnantajan tulee ennen etäyöstä sopimista selvittää etätyöhön EU-alueen ulkopuolella liittyvä työ-, vero- ja sosiaalilainsäädäntö, tietosuoja sekä mahdolliset vakuutuksiin liittyvät haasteet.  

Huom. Yrityssektorilla ei tehdä virkamatkoja vaan kyse on työmatkoista, mutta sama vastaus pätee niihin.

Lue vastaus myös usein kysyttyyn kysymykseen:

• Työntekijämme on ollut lomamatkalla Dubaissa, mutta maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuvan lentoliikenteen keskeytymisen vuoksi hän ei pysty palaamaan Suomeen. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkkaa? (4.3.2026)

Lähtökohta on, että työntekijälle ja viranhaltijalle maksetaan palkkaa tehdystä työstä. Työnantajan velvollisuudesta maksaa palkkaa poissaolojen (esimerkiksisairauspoissaolo tai vanhempainvapaa) aikana määrätään virka- ja työehtosopimuksissa.

Työntekijä ja viranhaltija ovat velvollisia saapumaan työpaikalle ja olemaan työnantajan käytettävissä hänelle myönnetyn vuosiloman tai muun poissaolon jälkeen. Jos työntekijä tai viranhaltija ei voi jostain syystä palata vapaan jälkeen työhön, hänen tulee välittömästi ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle. Jos hän ei palaa vapaan tai muun poissaolon jälkeen työhön eikä ilmoita hyväksyttävää syytä poissaololleen, kyse on luvattomasta poissaolosta.

Jos työntekijä tai viranhaltija ilmoittaa työnantajalle, että hän ei pysty palaamaan lomamatkalta lentoliikenteen katkeamisen vuoksi Suomeen, työnteko ei ole estynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Lähtökohtaisesti työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta tilanteessa, jossa henkilö ei lentoliikenteen keskeytymisen vuoksi voi palata lomamatkaltaan kotimaahansa ja on tämän vuoksi estynyt saapumasta töihin.

KT:n tulkinnan mukaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:ää ei voida soveltaa kyseisen kaltaisessa tilanteessa palkanmaksuun. Kyseinen työsopimuslain säännös koskee nimenomaisesti työpaikkaa kohdannutta tilannetta. Säännös ei koske tilannetta, jossa yksittäinen työntekijä kohtaa poikkeuksellisen tapahtuman. Kun työntekijän työnteko estyy lentoliikenteen keskeytyksen vuoksi, ei tilanne ole verrannollinen työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä tai työnantajasta riippumattoman syyn kanssa.

Työnantaja voi sopia työntekijän tai viranhaltijan kanssa vuosiloman, saldovapaan tai palkattoman vapaan pitämisestä. Lisäksi työnantaja voi harkita etätyöstä sopimista, jos sopiminen on mahdollista työn luonne huomioon ottaen. Jos työntekijän tai viranhaltijan kanssa sovitaan etätyöstä ulkomailla, on huomioon otettava organisaation etätyöohjeistus sekä työ-, vero- ja sosiaalilainsäädäntö, tietosuoja sekä mahdolliset vakuutuksiin liittyvät haasteet.

Lue vastaus myös usein kysyttyyn kysymykseen:

• Työntekijämme on ollut virkamatkalla Dubaissa, mutta maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuvan lentoliikenteen keskeytymisen vuoksi hän ei pysty palaamaan Suomeen. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkkaa? (11.3.2026)

Päiväkodin johtajan palkkaryhmä

Jos työntekijän tai viranhaltijan pääasiallinen tehtävä on varhaiskasvatuslain mukaisessa päiväkodin johtajan tehtävässä toimiminen ja henkilö täyttää varhaiskasvatuslain 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaisen kelpoisuusvaatimuksen, sovelletaan häneen OVTESin osion G päiväkodin johtajan palkkaryhmää (450020).

Varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtaja, jolle on tehty virkamääräys tai jonka työsopimusta on määräaikaisesti muutettu esimiestehtävien ajaksi esimerkiksi koko toimintavuoden ajaksi, siirretään täksi ajaksi tähän palkkaryhmään (450020).

Sen sijaan tähän palkkaryhmään ei kuulu varhaiskasvatuksen opettajan palkkaryhmässä (450044, 451044) varajohtajana oleva varhaiskasvatuksen opettaja (ei jatkuva esimiestehtävä), joka sijaistaa esimerkiksi vuosilomien ajan päiväkodin johtajaa. Tällöin tasopalkka määräytyy OVTESin osion G 5 §:n mukaan, jollei tilapäistä tehtävämuutosta ole otettu huomioon tasopalkassa. 

Jos kyseisessä tehtävässä toimii henkilö, joka ei täytä edellä mainittua kelpoisuusvaatimusta, kuuluu hän KVTESin liitteen 5 soveltamisalan piiriin ja on palkkaryhmän ulkopuolinen.

Varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajan palkkaryhmä

Työntekijöihin ja viranhaltijoihin, jotka eivät toimi varhaiskasvatuslain mukaisessa päiväkodin johtajan tehtävässä, mutta toimivat jatkuvasti välittömässä esimiestehtävässä ja tämän lisäksi täyttävät varhaiskasvatuslain 26 §, 30 §, tai 31 §:n mukaisen kelpoisuusvaatimuksen, sovelletaan OVTESin osion G apulaisjohtajan palkkaryhmää (450030).

Kyseiseen palkkaryhmään voivat kuulua esimerkiksi päiväkodin apulaisjohtaja ja jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat. Myös jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat varajohtajat kuuluvat tähän palkkaryhmään. Välittömässä esimiestehtävässä toimiva henkilö käyttää jatkuvaa työnjohto-oikeutta.

Sen sijaan tähän palkkaryhmään ei kuulu varhaiskasvatuksen opettajan palkkaryhmässä (450044, 451044) varajohtajana oleva varhaiskasvatuksen opettaja (ei jatkuva esimiestehtävä), joka sijaistaa esimerkiksi vuosilomien ajan varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajaa tai päiväkodin johtajaa. Tällöin tasopalkka määräytyy OVTES:n osion G 5 §:n mukaan, jollei tilapäistä tehtävämuutosta ole otettu huomioon tasopalkassa.

Jos työntekijä, joka toimii varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajan tehtävässä, ei täytä varhaiskasvatuslain 26 §, 30 §, 31 §:n mukaista kelpoisuusvaatimusta tai ole varhaiskasvatuslain siirtymäsäännösten (75 §) nojalla kelpoinen päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, kuuluu hän KVTESin liitteen 5 soveltamisalaan ja on palkkaryhmän ulkopuolinen.

Vastaus on julkaistu ensimmäisen kerran 7.2.2023, ja sitä on päivitetty 19.11.2025.

Varhaiskasvatuslain mukaisella kerhotoiminnalla tarkoitetaan sitä, että kerhotoiminta on varhaiskasvatuksen opettajan pitämää, 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista ohjattua kerhotoimintaa. 

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa sovelletaan varhaiskasvatuslain 21 §:n mukaisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja 22 §:n mukaista paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa, ja nämä perusteet ohjaavat toimintaa.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiva varhaiskasvatuksen opettaja, joka täyttää varhaiskasvatuslain varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuuden (varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 §, 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus toimia edellä mainituissa tehtävissä), kuuluu OVTESin osion G soveltamisalaan ja on palkkaryhmän ulkopuolinen. OVTESin osion G palkkaryhmän ulkopuolisiin käytetään palkkaryhmää 45999999.

Kerhotoiminnassa toimivaan varhaiskasvatuksen opettajaan ei sovelleta OVTESin osion G 8 §:n mukaisia, eräitä työaikamääräyksiä (SAK-työaika ja VES-päivät).

Mikäli kyseessä ei ole varhaiskasvatuslain mukainen kerhotoiminta tai työntekijä ja/tai viranhaltija ei täytä edellä mainittuja kelpoisuusvaatimuksia ja toimi varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, kuuluu hän KVTESin liitteen 5 soveltamisalaan.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen sosionomeihin sovelletaan KVTESin liitteen 5 varhaiskasvatuksen sosionomin palkkaryhmää (5VKA46) ja vastaavasti varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen lastenhoitajiin sovelletaan KVTESin liitteen 5 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan palkkaryhmää (5VKA54).

Vastaus on julkaistu ensimmäisen kerran 7.2.2023, ja sitä on päivitetty 19.11.2025.

Työnantajan on 1.10.2022 alkaen käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,8 prosenttia palveluksessa olevan OVTESin osio G:n piiriin kuuluvan henkilöstön tasopalkkojen ja tasolisien yhteismäärästä. Tarkastus tehdään vuosittain.

Ennen 1.10.2022 työnantajan on ollut käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 prosenttia palveluksessa olevan OVTESin osio G:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Myös ennen 1.10.2022 tarkastus on ollut tehtävä vuosittain.

Henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärän nostaminen 1.10.2022 on liittynyt keskitetyn erän jakamiseen. Osio G:n (Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstö) piirissä oleville kohdennettiin paikallisella järjestelyerällä henkilökohtaisiin lisiin 0,45 prosenttia osio G:n palkkasummasta. Paikallisen erän myötä KVTESin II luvun 11 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaisen henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä on osio G:n opettajilla 0,5 %-yksikköä suurempi kuin ko. KVTESin määräyksessä.

Vaikka OVTESin osio G:n henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä on ollut 1.10.2022 alkaen 1,8 prosenttia, ei vähimmäismäärän täyttymistä ole ollut tarpeen tarkastaa juuri 1.10.2022 0,45 prosentin paikallisen järjestelyerän jakamisen yhteydessä, ellei ajankohta ole ollut työnantajan käyttämä tarkastusajankohta. Henkilökohtaisten lisien 1.8 prosentin vähimmäismäärän tulee kuitenkin täyttyä paikallisen järjestelyerän jälkeisenä tavanomaisena tarkastusajankohtana.

Vastaus on julkaistu ensimmäisen kerran 7.2.2023, ja sitä on päivitetty 19.11.2025.

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 § tai 75 § ), varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 30 §) ja hän työskentelee päiväkodin johtajan tehtävässä, kuuluu hän OVTESin osion G soveltamisalaan. Tässä tapauksessa käytetään OVTESin osion G päiväkodin johtajan palkkaryhmää 450020.

Mikäli henkilö ei täytä mitään yllä mainituista kelpoisuusehdoista ja toimii päiväkodin johtajan tehtävässä varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla, kuuluu hän KVTESin liitteen 5 soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

Vastaus on julkaistu ensimmäisen kerran 28.12.2022, ja sitä on päivitetty 19.11.2025.

Mikäli henkilöllä ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuutta ja hän työskentelee varhaiskasvatuslain (33 §) tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, kuuluu hän KVTESin liitteen 5 soveltamisalaan ja palkkaryhmä on 5VKB45. 

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus), mutta ei varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuutta (30 §), ja hän työskentelee tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, kuuluu hän OVTESin osion G soveltamisalaan.

Osion G soveltamisalan piiriin kuuluviin, päiväkodissa ja sairaalassa työskenteleviin erityisopettajiin sovelletaan OVTESin osion G varhaiskasvatuksen erityisopettajan palkkaryhmää.

Kyseisessä palkkaryhmässä käytetään

• palkkaryhmää 451042, mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden maisterin tutkinto
• palkkaryhmää 450042 mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto tai muu varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Kyseessä on siis palkkaryhmä, jossa käytetään tutkinnon perusteella eri koodeja tilastollisiin tarpeisiin.

KVTESin VI luvun 4 §:n 2 momentin mukaan päiväkodissa työvuorossa olevalta ei peritä korvausta ateriasta, mikäli hänet on määrätty osallistumaan valvojana tai ohjaajana ruokailuun (ns. esimerkkiruokailijana).

Esimerkkiruokailijoita ovat siis kaikki työntekijät, jotka ovat määrätty valvomaan ja ohjaamaan ruokailua. Tämä ei siis edellytä sitä, että työntekijä määrätään syömään.

Työnantaja päättää kuinka monta työntekijää ja ketkä määrätään ohjaamaan ja valvomaan ruokailua. Mikäli ruokailua valvomaan ja ohjaamaan ei tarvita koko ryhmän henkilöstöä, voi työnantaja määrätä osan henkilöstöstä esimerkiksi muihin tehtäviin tai vaikka ruokailutauolle.

KVTESin III luvun 4 §:n mukaan työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän tai viranhaltijan osallistumaan. Koska koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennalta, tulee tämä ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa. 

Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle tai työntekijälle virka- tai työvapaata. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

KVTESin III luvun 11 §:n mukaan viranhaltijan tai työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta päivittäisestä lepoajasta aiheutuvin poikkeuksin pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy järjestää työvuoro toisin. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät viranhaltijan tai työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. 

Varhaiskasvatuksessa päivänä, jolloin illalla järjestetään vanhempainilta, voi olla erityinen syy järjestää työvuoro kaksiosaisena. KVTES ei aseta rajoitteita esimerkiksi sille, kuinka pitkä tauko työvuorojen väliin voi jäädä.

KVTESin III luvun 26 §:n mukaan viranhaltijalle ja työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija tai työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron tai työpäivän alkuun tai loppuun. 

Varhaiskasvatuksessa työntekijöillä on näin ollen oikeus yhteen kymmenen minuutin pituiseen taukoon, joka annetaan työvuoron aikana, työvuoron alkua ja loppua lukuun ottamatta. Tauko voidaan pitää esimerkiksi työpaikan sosiaalitiloissa. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

Työehtosopimus ei tunne käsitettä "hienosäätö". Päiväkodeissa käsitteellä hienosäätö tarkoitetaan ajallisesti vähäisiä työvuoroluettelon muutoksia. Hienosäätöön sovelletaan KVTESin III luvun 28 §:n mukaisia työvuoroluettelon muuttamista koskevia sopimusmääräyksiä. 

KVTESin III luvun 28 §:n mukaan työvuoroluettelon tiedoksi antamisen jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. 

Viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat toiminnan kannalta välttämättömiä. 

Toiminnan kannalta voi olla välttämätöntä muuttaa työntekijän työvuoroa, jos jonkun lapsen varhaiskasvatuksen tarve muuttuu sellaiseksi, että päiväkodilla ei tuona ajankohtana muuten olisi kasvatusvastuullista henkilökuntaa paikalla. Työntekijän jo saavuttua työvuoroonsa työvuoroa ei kuitenkaan voida muuttaa ilman työntekijän suostumusta.

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

Maisterintutkinnon tuoma osaaminen näkyy usein työntekijän työsuorituksessa laajempana osaamisena ja ammatinhallintana. Tällaisessa tapauksessa se voidaan huomioida työsuorituksen arvioinnissa (TSA), jonka perusteella myönnetään henkilökohtaisia lisiä. Henkilökohtaisella lisällä palkitaan ammatinhallinnasta, työstä suoriutumisesta ja muista mahdollisesti paikallisesti määritellyistä tekijöistä.

Henkilökohtaisen lisän kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi omalla työsuorituksellaan vaikuttaa omaan palkkatasoonsa. KT ja OAJ suosittelevat maisteritutkinnon tuoman osaamisen huomioimista työsuorituksen arvioinnissa ja henkilökohtaisten lisien myöntämisessä.

Korkeammin koulutetulle henkilölle voidaan myös antaa vaativampia työtehtäviä. Mikäli maisteritaustaisen ja kandidaattitaustaisen tai muun varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottavan koulutuksen omaavan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuvaukset ja tehtävien vaativuustasot eroavat toisistaan, maksetaan heille eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa.

Varhaiskasvatuksen opettajien tehtäväkohtaisten palkkojen eriyttäminen pelkästään koulutuksen perusteella ei ole OVTESin osion G mukaista. OVTESin osion G palkkausjärjestelmän periaatteena on, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella.

OVTESin osiossa G tarkastellaan tehtävän vaativuutta palkkahinnoittelukohdittain. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävät kuuluvat samaan hinnoittelukohtaan riippumatta siitä, että maisterin tutkinnon ja kandidaattitutkinnon tasoisen tutkinnon suorittaneisiin käytetään eri hinnoittelutunnusta (4501042 ja 4500042). Sama koskee varhaiskasvatuksen opettajan hinnoittelukohtaa (45001044 ja 45000044). Tämä tarkoittaa, ettei koulutustasoon perustuen esimerkiksi maisterin tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle voida maksaa eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin kandidaattitason tai muun kelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle.

KT ja OAJ ovat tehneet kysymyksen ja siihen annetun vastauksen yhdessä.

1.5.2024 yleiskorotus on otettava huomioon sekä paikallisen järjestelyerän 0,73 % (0,4 % +0,33 %) että kehittämisohjelman paikallisen järjestelyerän laskennassa. Kehittämisohjelman paikallinen erä on OVTESin A–F-osioissa 0,6 % ja G-osiossa 1,0 %.

Yleiskirjeessä 8/2024 on OAJ:n kanssa sovittu mahdollinen toimintatapa:

” Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Mikäli paikallisen järjestelyerän laskentakuukaudeksi on valittu kuukausi, jonka palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, korotetaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää esimerkiksi kertoimella 1,0076.”

Paikallisen järjestelyerän laskennan pohjaksi valitaan mahdollisimman tavanomainen kuukausi. Tavanomainen kuukausi on esimerkiksi sellainen, jossa ei ole tullut poikkeuksellisia eriä maksuun, palkansaajien määrä on ”tavanomainen” (ei esimerkiksi loma-aika) ja arkipyhät eivät ole aiheuttaneet poikkeuksellista kasvua palkkasummaan.

Jos valitun laskentakuukauden palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, voidaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää korottaa kertoimella 1,0076. Toisena vaihtoehtona on laskea yleiskorotus valitun kuukauden palkkasummaan ja näin huomioida yleiskorotuksen vaikutus järjestelyerään.

• Lue myös vastaus kysymykseen: Miksi OVTESin paikallisen järjestelyerän laskennassa käytettävä kerroin on 1,0076 eikä 1,0077?  (23.4.2024) >

KT ja OAJ ovat yhdessä sopineet kertoimeksi 1,0076, joka tuottaa keskimäärin kustannusmuutoksen, kun koko kunta-alan aineistoon tekee 0,77 %:n yleiskorotuksen. 

Kun yleiskorotus lasketaan, esimerkiksi tässä tapauksessa 0,77 %, ei palkkasumma yleensä kuitenkaan nouse 0,77 %. Palkkasummassa on yleensä aina joitakin ei-korottuvia palkanosia, kuten koulu- ja kuntakohtaisia, taide- ja taitoaineita, määrävuosilisiä jne. Tämä vuoksi kustannusmuutos ei ole sama kuin yleiskorotuksen prosentti.

Työnantaja voi halutessaan arvioida kustannuksen tarkemminkin laskemalla valitun laskentakuukauden palkkasummaan 1.5.2024 yleiskorotuksen.