Yleiskirje
8/2020
Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2020–2021, kunnallinen pääsopimus sekä aiesopimus sote- ja maakuntauudistusta varten

Yleistä sopimusratkaisusta 2020–2021

Sopimusratkaisu sisältää 2020–2021 sovittujen virka- ja työehtosopimusten lisäksi virka- ja työehtosopimuksen kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä (yleiskirjeen liite 5) sekä aiesopimuksen sote- ja maakuntauudistusta varten (yleiskirjeen liite 7). Sopimusratkaisun yhteydessä sovittiin myös työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä, josta tiedotetaan erikseen.

Sopimuskausi on kaikissa kunta-alan sopimuksissa 1.4.2020–28.2.2022.

Osaa uusista sopimusmääräyksistä noudatetaan takautuvasti ja osa määräyksistä tulee voimaan kussakin virka- ja työehtosopimuksessa erikseen sovittuna ajankohtana.

Sopimusratkaisun seurauksena kilpailukykysopimuksessa sovitut työajan pidennykset poistuvat 31.8.2020 lukien mm. tässä yleiskirjeessä kerrotulla tavalla.

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2020–2021

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022.

Allekirjoituspöytäkirja on yleiskirjeen liitteenä 1.

Muuttuneet sopimusmääräykset ovat yleiskirjeen liitteenä 2.

Tässä yleiskirjeessä on selostettu palkantarkistukset sopimuskaudella ja sopimusmääräysten muutokset ja muuttuneiden määräysten soveltamista.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

Palkantarkistukset vuosina 2020–2021

Yleiskorotus 1.8.2020 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 26 euroa kuitenkin vähintään 1,22 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,22 prosentilla.

Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1,22 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on 31.7.2020 vähintään 2 131,15 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 31.7.2020 on alle 2 131,15 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26,00 eurolla kuukaudessa.

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka-/ tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla.

Palkkahinnoittelu ja vähimmäispalkat

Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat 1.8.2020 ja 1.4.2021 lukien ovat tämän yleiskirjeen liitteessä 3.

Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkka on 1.8.2020 lukien 1637,53 euroa ja 1.4.2021 lukien 1653,91 euroa.

Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat (KVTES Liite 12)

Tehtäväkohtaiset palkat ja henkilökohtaiset lisät korottuvat yleiskorotuksen mukaisesti 1.8.2020 ja 1.4.2021, kuten muuallakin KVTES:ssa.

Em. yleiskorotukset tehdään kunkin perhepäivähoitajan tehtäväkohtaiseen palkkaan riippumatta siitä, kuinka monta hoitopaikkaa hoitajalta on varattuna ja aktivoituneena.

KVTES:n liitteen 12 hoitopaikan hinnat 1.8.2020 ja 1.4.2021 lukien ovat yleiskirjeen liitteessä 4.

Liitteen 12 henkilöstö on mukana 1.4.2021 jaettavassa paikallisessa järjestelyerässä.

Luottamusmiehen palkkaus (KVTES VII 9 § 1 mom.)

Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtaisen palkan vähimmäismäärä on 1.8.2020 alkaen 2 026,00 euroa ja 1.4.2021 alkaen 2 046,26 euroa.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus (KVTES II 5 §:n pöytäkirjamerkintä)

Kuukausipalkkaisen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.8.2020 alkaen 95 euroa ja 1.4.2021 alkaen 96 euroa.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän edellä mainittu korvaus on kuitenkin 1.4.2020 alkaen 260 euroa, 1.8.2020 alkaen 263 euroa ja 1.4.2021 alkaen 266 euroa kuukaudessa. Tämä korotettu korvaus on voimassa määräajan 1.4.2020–28.2.2022.

Tarkistettujen palkkojen maksamiseen muutoksia

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Sopimusmuutosten vaikutusta työaikakorvauksien maksamiseen on tarkennettu verrattuna KVTES 2018–2019 allekirjoituspöytäkirjaan.

Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon alusta lukien. Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien, mikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.

Esimerkki 1: Palkankorotuksen ajankohta la 1.8.2020
Yleistyöajassa kuuden viikon tasoittumisjakso on ma 13.7.2020 - su 23.8.2020. Työaikakorvaukset maksetaan ma 3.8.2020 alkavan kalenteriviikon alusta lukien yleiskorotuksella korotettuna.

Jaksotyössä työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan työaikajakson alusta lukien. Korotuksen vaikutus työaikakorvauksiin maksetaan työaikajakson alusta lukien, mikäli työaikajaksossa on enemmän sopimusmuutosten perusteella korotettuja kalenteripäiviä.

Esimerkki 2: Palkankorotuksen ajankohta la 1.8.2020
Jaksotyössä kolmen viikon työaikajakso on ma 20.7.2020 – su 9.8.2020. Heinäkuun puolella on 12 kalenteripäivää ja elokuun puolella 9 kalenteripäivää. Työaikakorvaukset maksetaan seuraavan työaikajakson alusta ma 10.8.2020 lukien yleiskorotuksella korotettuna.

Jaksotyössä kolmen viikon työaikajakso on ma 27.7.2020 – su 16.8.2020. Heinäkuun puolella on 5 kalenteripäivää ja elokuun puolella 16 kalenteripäivää. Työaikakorvaukset maksetaan työaikajakson alusta ma 27.7.2020 lukien yleiskorotuksella korotettuna.

Jaksotyössä kahden viikon työaikajakso on ma 27.7.2020 – su 9.8.2020. Heinäkuun puolella on 5 kalenteripäivää ja elokuun puolella 9 kalenteripäivää. Työaikakorvaukset maksetaan työaikajakson alusta ma 27.7.2020 lukien yleiskorotuksella korotettuna.

Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Paikallisen järjestelyerän laskemisesta annetaan myöhemmin erilliset ohjeet.

Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset muodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä.

Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Työnantajan tulee huomioida päätöksen teossa myös, mitä edellä on todettu paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta.

Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen poistuminen ja siihen liittyvät muutokset

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa sunnuntaihin 30.8.2020 asti.

KVTES 2020–2021 sopimuksen mukaisia säännöllisiä työaikoja, noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien. Sitä ennen noudatetaan KVTES 2018–2019 määräyksiä säännöllisistä työajoista.

Taulukko 1

Työaikajakson tai tasoittumisjakson pituus

(yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika, liitteet 13, 14, 18)

Jakson alkupäivämäärä ja loppupäivämäärä

Uusi säännöllinen työaika tulee voimaan

1 Kahden viikon jakso

ma 24.8. – su 6.9.2020

ma 24.8.2020 lukien

2a Kolmen viikon jakso

ma 24.8. – su 13.9.2020

ma 24.8.2020 lukien

2b Kolmen viikon jakso

ma 17.8. – su 6.9.2020

ma 7.9.2020 lukien

3a Kuuden viikon tasoittumisjakso esim. yleistyöajassa

ma 10.8. – su 20.9.2020

ma 10.8.2020 lukien

3b Kuuden viikon tasoittumisjakso esim. yleistyöajassa

ma 17.8. – su 27.9.2020

ma 17.8.2020 lukien

3c Kuuden viikon tasoittumisjakso esim. yleistyöajassa

ma 3.8. – su 13.9.2020

ma 14.9.2020 lukien

Pidemmissä kuin kuuden viikon tasoittumisjaksoissa tai jaksotyössä pidemmissä kuin neljän viikon työaikajaksoissa, jotka on paikallisesti sovittu, säännöllinen työaika muuttuu 31.8.2020 lukien.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen säännöllisten työaikojen pidennysten poistuessa tilalle on sovittu eräistä mm. työaikaluvun ja vuosilomaluvun muutoksista. Nämä muutokset tulevat voimaan 31.8.2020. Työaikaluvun ja vuosilomaluvun muutoksista kerrotaan tässä yleiskirjeessä erikseen.


KVTES:n säännöllisen työajan lyhentämisestä johtuvat muutokset

KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on lyhennetty. Tehtäväkohtainen palkka ei tästä syystä muutu. Osa-aikaisen työaika lyhenee samassa suhteessa kuin hänen työaikaprosenttinsa on täyttä työaikaa lyhyempi. Säännöllinen työaika alenee, riippumatta siitä onko työsopimuksessa sovittu tuntimäärä tai osa-aikaprosentti.

KVTES:n työaikaluvun yleistyöajan, toimistotyöajan, jaksotyöajan sekä liitteiden 13, 14 ja 18 säännöllistä työaikaa on lyhennetty 30 minuuttia viikossa. Muutoksen yhteydessä myös arkipyhälyhennyksen pituutta on kunkin työaikamuodon kohdalla muutettu. Myös ylityörajoja on muutettu.

Taulukko 2

Työaikamuoto

KVTES 2018–2019

KVTES 2020–2021

Yleistyöaika

Säännöllinen työaika 38 t 45 min /vk

Arkipyhälyhennys
7 t 45 min

Ylityöraja
38 t 45 min /vk

Säännöllinen työaika 38 t 15 min /vk

Arkipyhälyhennys
7 t 39 min

Ylityöraja
38 t 15 min /vk

Toimistotyöaika

Säännöllinen työaika 36 t 45 min /vk

Arkipyhälyhennys
7 t 21 min

Ylityöraja
38 t 45 min /vk

Säännöllinen työaika 36 t 15 min /vk

Arkipyhälyhennys
7 t 15 min

Ylityöraja
38 t 15 min /vk

Jaksotyöaika

Säännöllinen työaika ja jakson ylityöraja:

  • 77 t 30 min /2 vk
  • 116 t 15 min /3 vk
  • 155 t /4 vk

Arkipyhälyhennys
7 t 45 min

Säännöllinen työaika ja jakson ylityöraja:

  • 76 t 30 min /2 vk
  • 114 t 45 min /3 vk
  • 153 t /4 vk

Arkipyhälyhennys
7 t 39 min

Liite 13

Maatalouslomittajia koskeva erityismääräykset

Säännöllinen työaika:

  • 38 t 45 min /vk
  • 77 t 30 min /2 vk
  • 155 t /4 vk

Arkipyhälyhennys
7 t 45 min

Ylityöraja
38 t 45 min /vk

Säännöllinen työaika:

  • 38 t 15 min /vk
  • 76 t 30 min /2 vk
  • 153 t /4 vk

Arkipyhälyhennys
7 t 39 min

Ylityöraja
38 t 15 min /vk

Liite 18 Eräiden asiantuntijoiden työaika

38 t 15 min /vk

Arkipyhälyhennys
7 t 39 min

Ylityöraja
38 t 45 min /vk

37 t 45 min/vk

Arkipyhälyhennys
7 t 33 min

Ylityöraja
38 t 15 min /vk

Materiaaliset muutokset KVTES 2020–2021

Muuttuneet lukujen II, III, IV, V ja VII sekä liitteiden 5, 12, 13, 14, 16 ja 18 sopimusmääräykset ovat yleiskirjeen liitteenä 2.

Lomarahavapaan vaihtamista koskevat määräykset ovat nyt vuosilomaluvussa (voimaan 31.8.2020 lukien). Siksi KVTES 2020–2021 ei enää sisällä liitettä 15 (Määräaikainen sopimusmääräys lomarahan vaihtamisesta lomarahavapaaksi).

Muutokset eräisiin sopimusmääräyksiin

III luku Työaika

Uusi työaikalaki (872/2019) on tullut voimaan 1.1.2020. Uudesta työaikalaista ja sen voimaantulosta on annettu yleiskirje 11/2019. Siellä on todettu, että muun muassa työaikalain 25 §:ää (vuorokausilepo) ja 8 §:ää (peräkkäiset yövuorot jaksotyössä) on noudatettava 1.1.2020 lukien.

KVTES 2020–2021 III lukuun on tehty uudesta työaikalaista johtuvia muutoksia sopimusmääräyksiin, jotka eivät pääosin tuo asiallisia muutoksia määräyksiin. Lisäksi sopimuskierroksella on sovittu muutamista sopimusmuutoksista KVTES III lukuun.

Määräysten voimaantulo

KVTES III luvun muuttuneet määräykset tulevat voimaan kahdessa vaiheessa.

KVTES III luku tulee voimaan 1.4.2020 lukien, jollei asianomaisessa kohdassa ole muuta todettu.

Sopimusratkaisun seurauksena kilpailukykysopimuksessa sovitut työajan pidennykset poistuvat 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työjakson alusta lukien. Asiaa on selvitetty aikaisemmin tässä yleiskirjeessä kohdissa
─    Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen poistuminen ja siihen liittyvät muutokset
─    KVTES:n säännöllisen työajan lyhentämisestä johtuvat muutokset

Työaikaluvun muutokset

Tähän on koottu ne KVTES III luvun määräykset, joissa on muutoksia (esim. pykäläviittauksia tai sisällöllisiä muutoksia). Näitä pykäliä ovat:  
─    2 § työaikalain alaiset viranhaltijat/työntekijät (sovellettavat työaikalain säännökset)
─    4 § työaika
─    5 § varallaoloaika

─    6 § työaikamuodot (pidennyksen poistuminen)
─    7 § yleistyöaika (pidennyksen poistuminen)
─    8 § toimistotyöaika (pidennyksen poistuminen)
─    9 § jaksotyöaika (pidennyksen poistuminen)
─    10 § poikkeuksellinen säännöllinen työaika (muuttunut lakiviittaus)
─    11 § työpäivän yhdenjaksoisuus ja työvuoron pituus
─    14 § ylityön määritelmä ja korvaaminen (pidennyksen poistuminen)
─    15 § lisä- ja ylityö jaksotyössä keskeytyneellä työaikajaksolla (pidennyksen poistuminen)
─    17 § hätätyö (muuttunut lakiviittaus)
─    23 § tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta (muuttunut lakiviittaus ja pidennyksen poistuminen)
─    24 § viikkolepo
─    27 § tasoittumissuunnitelma
─    28 § työvuoroluettelo
─    32 § liukuvan työajan ehdot
─    33 § säännöllisen työajan ylittävän ja alittavan kertymän rajat (saldokertymät)
─    36 § työajan enimmäismäärän seurantajakso (uusi määräys)

Työajan käsite 4 §

KVTES III luvun 4 §:n 1 momentissa määrätään työajan määritelmästä. Uutta työaikalakia vastaavasti työpaikka on korvattu ilmaisulla työntekopaikka. Määräyksen mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Hallituksen esityksessä (HE 158/2019) työntekopaikalla tarkoitetaan työntekijän varsinaisen työpaikan lisäksi mitä tahansa paikkaa, jossa työntekijä suorittaa työnantajan määräämiä tehtäviä (ks. HE 158/2019 s. 74–75).

Varallaolo 5 §

KVTES III luvun 5 §:n 1 momentin varallaolomääräyksen sanamuoto ei ole muuttunut. Sopijapuolet haluavat kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että oikeuskäytännössä varallaolo on luettu työajaksi, kun viranhaltija/työntekijä on katsottu olevan hyvin sidottu työhönsä tai työpaikkaansa (KKO 2015:48, TT 2020:30 ja TT 2020:31).

Uutta työaikalakia vastaavasti 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeeseen on kirjattu, että varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava viranhaltijan/työntekijän tiedossa varallaolosta sovittaessa.  Sopimusmuutos tuo aikaisempaa tarkemmin esiin sen, mitä viranhaltijalle/työntekijälle tulee etukäteen kertoa varallaolon ehdoista.

Varallaolon ehdoilla tarkoitetaan mm. sitä, missä ajassa varallaolosta on saavuttava työnantajan määräämälle työntekopaikalle sekä vastattava yhteydenottoon ja varallaolokorvauksen määräytymisperusteet.

KVTES III luvun 5 §:n 3 momentin mukaan, jos työnantajan on poikkeuksellisesti määrännyt viranhaltijan/työntekijän olemaan asunnossaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, kultakin varallaolotunnilta, jona viranhaltija/työntekijä on velvoitettu olemaan varalla, maksetaan rahakorvauksena 50 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Määräyksessä ei oteta kantaa varallaoloajan työajaksi luettavuuteen, mutta sopijaosapuolet haluavat kiinnittää huomiota mitä edellä on todettu oikeuskäytännöstä. Asiallisesti kyse ei ole muutoksesta.

Jaksotyöaika 9 §

KVTES III luvun 9 §:n määräyksessä jaksotyön soveltamisalasta ei ole tapahtunut muutosta, vaan jaksotyötä voidaan soveltaa siellä, missä sitä on voitu soveltaa myös KVTES 2018–2019 perusteella.

Sitä vastoin jaksotyöajassa kolmea viikkoa pitemmän työaikajakson käyttöön tulee muutoksia 31.8.2020 lukien. Määräyksen mukaan kolmea viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tarve jatkuvan neljän viikon työaikajakson käyttämiseen voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä tai pääsääntöisesti yötyötä tekevä työntekijän/viranhaltijan kohdalla, jos työvuorojen tarkoituksenmukainen rytmittäminen sitä vaatii.

Kun jaksotyössä työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa. Tällöin työntekijälle/viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjakson aikana. Työnantaja voi edelleenkin antaa useamman kokonaisen vapaapäivän arkipyhälyhennystä vastaavasti.

Työvuoron pituus 11 §

KVTES III luvun 11 §:n 2 momentin yövuoron pituus jaksotyössä voi olla 11 tuntia 31.8.2020 lukien. Tämä on muutos sopimukseen 2018–2019, jolloin oli mahdollista käyttää 11 tunnin yövuoroa vain psykiatrissa sairaaloissa ja kehitysvammalaitoksissa.

Viikkolepo 24 §   

KVTES III luvun 24 §:n viikkolepoa koskevassa määräyksessä on asiallisia muutoksia (entinen viikoittainen vapaa-aika). Viikkolepo voidaan edelleen järjestää sekä viikon tarkastelujaksolla että keskimääräisenä.  

Uuden määräyksen mukaan, jos työntekijän vuorokautinen työaika on enintään kolme tuntia, työntekijälle saadaan antaa 35 tunnin sijasta vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa.  

Huomattavaa on myös, että viikkolepoa ei enää katsota annetuksi, jos henkilö on ollut poissa työstä sairausloman vuoksi (muutos soveltamisohjeeseen KVTES III luku 24 § 1 mom.).

Lisäksi milloin työaikalain alaista viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun viikkoleponsa aikana työntekijälle/viranhaltijalle on korvattava viikkolevon menettäminen kaikissa 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, jos viikkolepo rikkoutuu. Huomattava on, että jatkossa viikkolepo pitää korvata myös silloin, jos se jää saamatta sen vuoksi, että viranhaltija/työntekijä kutsutaan varallaolosta töihin.

Säännöllisen työajan ylittävän tai alittavan kertymän rajat (saldokertymä) 33 §  

Uuden määräyksen mukaan liukuvassa työajassa säännöllinen työaika voi ylittyä enintään 50 tuntia aikaisemman 40 tunnin sijasta 31.8.2020 lukien. Mikäli työnantaja haluaa muuttaa nykyistä järjestelmää, noudatetaan KVTES III luvun 31 §:n määräyksiä.

Uuden soveltamisohjeen mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina vapaapäivinä.

Työajan enimmäismäärän seurantajakso 36 §

Uuden työaikalain mukaan seurataan ylityön enimmäismäärän sijasta työajan enimmäismäärää. KVTES III luvun 36 §:ssä on sovittu uudesta määräyksestä, jonka mukaan työajan enimmäismäärän seurantajakso on 12 kuukautta.

Jatkossa työajan enimmäismäärään luetaan kaikki työhön käytetty työaika eli säännöllinen työaika, lisätyö, ylityö, hätätyö sekä aloittamis- ja lopettamistyö. Työaikalain 18 §:ssä säädetty enimmäistyöaika on 12 kuukauden aikana enintään hallituksen esityksessä (HE 158/2018vp) todettu tuntimäärä (48 viikkoa x 48 tuntia).

Työaikalain mukaan työnantaja on voinut jo siirtyä ylityön enimmäismäärän seurannan sijaan seuraamaan enimmäistyöaikaa 1.1.2020 lukien käyttäen 4 kuukauden seurantajaksoa. KVTES sopimusratkaisun perusteella työajan enimmäismäärän seurantajakso on enintään 12 kuukautta 31.8.2020 lukien. Työaikalain siirtymäsäännöksen mukaan työpaikalla on siirryttävä enimmäistyöajan seurantaan viimeistään 1.1.2021 lukien.

IV luku Vuosiloma

KVTES-kirjasta poistettiin liite 15, joka sisälsi määräaikaisen lomarahan vaihtamista vapaaksi koskevan sopimusmääräyksen. Kyseisen sopimusmääräyksen käyttöön ottaminen edellytti, että työnantaja ja pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset/luottamusmies sopivat paikallisesti liitteen 15 soveltamisesta.

Vuosilomalukuun lisättiin uusi lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimuskohta, jonka ehdot ovat osittain samanlaiset kuin vanhan sopimuksen liitteessä 15.

Uuden sopimuskohdan 19 § Lomarahavapaa perusteella työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat sopia keskenään siitä, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Lomaraha voidaan vaihtaa vapaaksi, vasta sen ansaintaa koskevan lomanmääräytymisvuoden päätyttyä. Vaihtaminen ei siten enää edellytä paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä lomanmääräytymisvuodesta 2020–2021 lukien.

Työnantajan ja työntekijän/viranhaltijan välisen lomarahan vaihtoa koskevan sopimuksen on oltava kirjallinen tai sähköinen. Sopimus tulee tehdä kultakin lomanmääräytymisvuodelta erikseen. Työnantajan on selvitettävä työntekijöille/viranhaltijoille tai heidän edustajilleen lomarahavapaasta sopimisesta työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Työnantajan tulee myös selvittää lomarahan vaihtamista koskevat ehdot sille työntekijälle/viranhaltijalle, jonka kanssa sovitaan lomarahan vaihtamista vapaaksi. KT ja pääsopijajärjestöt haluavat muistuttaa, että työnantajan noudattamissa lomarahavapaata koskevissa periaatteissa ja lomarahavapaista käytännössä sovittaessa on tärkeä varmistaa se, että työmäärä ei vapaiden vuoksi muodostu liian rasittavaksi.

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin mukaan ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä.

Sopimus sisältää myös määräykset mm. 19 §:n mukaisen lomarahavapaan huomioimisesta vuosilomaluvun 4 §:n mukaisena työssäolon veroisena aikana ja lomarahavapaan pitämisajankohdasta.

Uuden määräyksen mukaan lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista vasta 31.8.2020 lukien. Tätä aikaisemminkin lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista, jos asiasta tehdään paikallinen virka- ja työehtosopimus.

Paikallisesti voidaan edelleen tehdä myös kunnallisen pääsopimuksen mukainen paikallinen virka- ja työehtosopimus.

Vuosilomaluvun määräyksissä on myös huomioitu kesken KVTES 2018–2019 sopimuskauden voimaantulleet muuttuneet määräykset (KVTES 2018–2019 IV luku 5 § 4 ja 5 mom. sekä 11 § 3 momentti), joista on tiedotettu KT:n yleiskirjeellä 7/2019.

V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat

Sairausloma-ajan palkkaa koskevaa sopimuskohdan (2 § Sairausloma-ajan palkka) 9 mom. soveltamisohjeesta poistettiin virke ”jos sairausajan palkan määrä on eläkettä suurempi”.

Kysymyksessä ei ole sopimusmuutos vaan tarkennus. Aikaisemman tekstin sanamuoto olisi voinut johtaa sellaiseen sopimustulkintaan, mitä sopijaosapuolet eivät olleet tarkoittaneet. Työntekijällä ei ole oikeutta saada samalta ajalta sekä sairausajan palkkaa että eläkettä. Jos takautuva eläke on maksettu työntekijälle itselleen, peritään samalta ajalta maksettu eläkettä vastaava osuus sairausajan palkasta takaisin työntekijältä.

Esimerkki 3:

Esimerkin kohdissa 1–3 työntekijälle/viranhaltijalle on ensin maksettu sairausajan palkkaa ja myöhemmin on samalta ajanjaksolta maksettu taannehtivasti eläkettä:
1)    maksettu ensin sairausajan palkkaa 1.500,00 euroa myöhemmin samalta ajanjaksolta on maksettu eläkettä 1.400,00 euroa => työnantaja perii sairausajan palkkaa takaisin eläkettä vastaavan osuuden 1.400,00 euroa. Työntekijälle jää sairausajan palkkaa 100,00 euroa + eläke 1.400,00 euroa.
2)    maksettu ensin sairausajan palkkaa 1.400,00 euroa myöhemmin samalta ajanjaksolta on maksettu eläkettä 1.400,00 euroa => työnantaja perii sairausajan palkkaa takaisin eläkettä vastaavan osuuden 1.400,00 euroa. Työntekijälle jää eläke 1.400,00 euroa.
3)    maksettu ensin sairausajan palkkaa 1.400,00 euroa, myöhemmin samalta ajanjaksolta on maksettu eläkettä 1.500,00 euroa => Koska eläke on suurempi, niin työnantaja perii takaisin vain sairausajan palkan 1.400,00 euroa. Työntekijälle jää eläke 1.500,00 euroa.

VII Luku Luottamusmiehet

Luottamusmiehen ajankäyttö, Määräaikainen pöytäkirjanmerkintä (8 § 6 mom.)

Luottamusmiesluvun 8 §:n 6 momentin määräaikainen pöytäkirjamerkintä on voimassa tämän sopimuskauden loppuun. Tällä jatketaan kiinteän vapautuksen määräytymistä siten, että annettava kiinteä vapautus on vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 105 luottamusmiehen edustamaa viranhaltijaa/työntekijää kohden, ellei paikallisesti toisin sovita.

Luottamusmiehen palkkaus (9 § 1 mom.)

Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkkaa on korotettu siten, että se on 1.8.2020 lukien vähintään 2 026,00 € kuukaudessa ja 1.4.2021 lukien vähintään 2 046,26 € kuukaudessa.

Luottamusmiehen palkkaus (9 § 2 mom.)

Luottamusmiehen palkkaukseen on lisätty kokonaan opettajatehtävistä vapautetun pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkausta koskeva määräys. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusneuvottelujen 2018–2019 yhteydessä sovittiin erillisratkaisuna kokonaan opettajatehtävistä vapautetun pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkauksesta. Erillissopimuksessa sovittua ei tuolloin painettu KVTES sopimuskirjaan 2018–2019 luottamusmiesluvun yhteyteen. Voimassa ollut määräys tuotiin aiemmin sovitun mukaisesti KVTES sopimuskirjaan 2020–2021. Määräykseen ei ole tullut muutoksia.

9 § 2 mom. lisäyksen vuoksi aiempien 2 momentin ja 3 momentin numerointi muuttui.

Luottamusmieskorvaus 10 § 1 mom.

Pääluottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole nimetty, vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) maksettavaa luottamusmieskorvausta korotetaan 1.8.2020 ja 1.4.2021 lukien.

Edustettavien

lukumäärä

Korvaus €/kk

1.5.2018

Korvaus €/kk

1.8.2020

Korvaus €/kk

1.4.2021

5–79

75

76

77

80–159

94

95

96

160–249

112

113

114

250–339

148

150

152

340–449

194

196

198

450–699

227

230

232

700–

260

263

266

 

Muutokset KVTES 2020–2021 liitteisiin ja liitteiden soveltamisalaan

KVTES 2020–2021 liitteet 3 ja 4

Liitteiden 3 ja 4 henkilöstön osalta katso tämän yleiskirjeen kohta Kunnallisen sopimusjärjestelmän muutokset.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät (KVTES 2020–2021 liite 5)

Varhaiskasvatuksen opettajien ja esimiesten osalta katso tämän yleiskirjeen kohta Kunnallisen sopimusjärjestelmän muutokset.

Muutokset liitteeseen 5

4 §:n soveltamisohje (nimikkeet)

KVTES liitteen 5 4 §:n soveltamisohjeessa käytetyt nimikkeet ovat päivitetty vastaamaan uuden varhaiskasvatuslain mukaisia nimikkeitä. Aiemmin soveltamisohjeessa käytettiin nimikkeitä päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja. Uuden nimikkeet ovat; päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Muutos ei vaikuta eräiden työaikamääräysten soveltamispiiriin.

4 §:n soveltamisohje (VES-päivät)

Tarkennukset koskevat osa-aikatyötä tekevien ves-päivien kertymistä, ves-päivien pyöristämistä osa-aikaisten kohdalla kokonaiseksi päiväksi, sekä ves-päivän vaikutusta säännöllisen työajan määrään. Kyseisistä tarkennuksista ei aiheudu takautuvia vaatimuksia työnantajille.

Soveltamisohjeen mukaan osa-aikatyötä tekevän viranhaltijan ja työntekijän ves-päivät kertyvät samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Soveltamisohjeen tulkintaa on tarkennettu niin, että ves-päivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:
osa-aikaprosentti X lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä /2

Täyttä työaikaa tekevälle kertyy vain kokonaisia ves-päiviä, koska yhden ves-päivän ansaintaan edellytetään kahden kuukauden työskentelyä. Jotta osa-aikaisen ves-päiviksi kertyisi myös kokonaisia päivä, on soveltamisohjeen tulkintaa tarkennettu niin, että osa-aikaisen työntekijän ja/tai viranhaltijan ansaitsemat ves-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mukaisesti lähimpään kokonaiseen päivään.

Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta on soveltamisohjeen tulkintaa tarkennettu niin, että myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden ennen 31.8.2020 7 tuntia 45 minuuttia ja 31.8. 2020 alkaen, säännöllisen työajan muutoksen johdosta, 7 tuntia 39 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo ves-päivien ansainnassa. Mikäli ves-päivän pitämisestä kuitenkin sovitaan myöhemmin kuin viikkoa ennen työaikajakson alkua, on kyseessä muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo. Tällöin ves-päivä lyhentää säännöllistä työaikaa työvuoroluettelossa vapaapäivän ajalle suunniteltujen työtuntien verran. Tällöin kyseisen viikon säännöllinen työaika on ves-päivän ulkopuolelle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen työaika.

Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot (KVTES liite 12)

Perhepäivähoitajia koskevat palkantarkistukset

Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien (liite 12) palkantarkistukset noudattavat KVTES:n yleistä linjaa.

Perhepäivähoitajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 26 eurolla, kuitenkin vähintään 1,22 prosentin suuruisella yleiskorotuksella, ja euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä 1,22 prosentilla 1.8.2020 lukien. Vastaavasti em. palkanosia korotetaan 1,0 prosentilla 1.4.2021 lukien. Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Em. yleiskorotukset tehdään kunkin perhepäivähoitajan tehtäväkohtaiseen palkkaan riippumatta siitä, kuinka monta hoitopaikkaa hoitajalta on varattuna ja aktivoituneena.

Perhepäivähoitajat ovat mukana KVTES:n 1.4.2021 lukien jaettavassa paikallisessa järjestelyerässä.

Hoitopaikasta maksettava korvaus

Liitteen 12 4 §:n 1 momentin mukaisia hoitopaikasta vähintään maksettavia korvauksia korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti 1.8.2020 lukien ja 1.4.2021 lukien. Hoitopaikan hintojen korotus vastaa muissa palkkahinnoitteluliitteissä olevien palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korotusta. Hoitopaikan hinta osoittaa sen, mitä vähintään on maksettava tehtäväkohtaisena palkkana perhepäivähoitajana työskentelevälle. Näin ollen 1.8.2020 ja 1.4.2021 palveluksessa olevien perhepäivähoitajien tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella. Mikäli tehtäväkohtainen palkka on tämän jälkeen yhtä suuri tai korkeampi kuin varattujen ja aktivoituneiden hoitopaikkojen hinnat yhteenlaskettuna, on tehtäväkohtainen palkka ko. perhepäivähoitajan hinnoittelukohdan mukainen.

Hoitopaikasta maksettava korvaus on vähintään seuraava:

 

Hoitopaikka on varattu keskimäärin yli 5 tunniksi päivässä

Hoitopaikka on varattu keskimäärin enintään 5 tunniksi päivässä

1. Perhepäivähoitajalla on vähintään soveltuva ammatillinen tutkinto

12PPH001

1.4.2019

1.8.2020

1.4.2021

 

415,28 €

421,78 €

426,00 €

 

1.4.2019

1.8.2020

1.4.2021

 

207,66 €

210,91 €

213,02 €

 

2. Perhepäivähoitajalla ei ole 1 kohdan mukaista tutkintoa

12 PPH002

1.4.2019

1.8.2020

1.4.2021

 

396,25 €

402,75 €

406,78 €

 

1.4.2019

1.8.2020

1.4.2021

 

198,13 €

201,38 €

203,39 €

 

Työaikaluvun sovellettavat määräykset (7 §)

Soveltamistaulukosta poistuu viittaus aamuvarallaoloon työaikaluvun varallaoloaikaa koskeva pykälän 5 kohdalta. Työajaksi luettavan ajan (8 § 2 mom.) muuttumisen vuoksi ns. aamuvarallaoloa ei ole enää mahdollista teettää niissä tilanteissa, kun perhepäivähoitaja on työntekopaikalla eli kotonaan työnantajan käytettävissä. Tällainen aika on jatkossa työajaksi luettavaa aikaa. Varallaolo on mahdollista järjestää KVTES:n III luvun 5 §:n mukaisesti. Tämän pykälän mukaista varallaoloa on mahdollista teettää vain niissä tilanteissa, joissa työntekijän ei ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Lisäksi on korjattu viittaus 5 §:n 6 momentista 5 §:n 5 momenttiin vastaamaan muuttunutta työaikalukua. Lisäksi on muutettu taulukon 27 §:n asiakohtaa vastaamaan työaikaluvun ko. pykälän muutosta.

Työaikalain sovellettavat säännökset (7 a §)

Sopimusosapuolet katsoivat aiheelliseksi lisätä liitteeseen 12 viittausmääräyksen uuden työaikalain (872/2019) pykäliin. Vastaava viittaus työaikalakiin on aiemmin sopimusmääräyksistä puuttunut, mutta työaikalakia on soveltuvin osin silti aiemminkin noudatettu. 7 a §:ään on kirjattu ne työaikalain pykälät, joita sovelletaan omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin, jollei niistä ole sovittu toisin KVTES:ssa tai muulla virka- tai työehtosopimuksella.

Säännöllinen täysi työaika (8 §)

Määritelmä (8 § 1 mom.)

Tasoittumisjakson pituus on muutettu kuudesta kuukaudesta 26 viikkoon.

Soveltamisohjeen mukaan perhepäivähoitajan työaika suunnitellaan (aiemmin määräytyy) kulloinkin hoidossa olevien lasten hoitoaikojen mukaan. Uuden työajaksiluettavan ajan määritelmän muutoksen vuoksi työaika ei enää määräydy lasten hoitoaikojen mukaan.

Työajaksiluettavan ajan määritelmän muutos (8 § 2 mom.)

Työajaksiluettavan ajan määritelmään on tullut muutos.

KVTES:n 2018–2019 liitteen 12 määräys on ollut seuraava:
Hoitajan työaika alkaa, kun ensimmäinen lapsi tulee hoitoon ja päättyy siihen, kun viimeinen lapsi lähtee hoidosta lukuun ottamatta sitä aikaa, jona hoitajalla ei ole yhtään lasta hoidossa. Työajaksi luetaan myös työnantajan määräämien muiden työtehtävien suorittamiseen käytetty aika.

Uuden sopimusmääräyksen (8 § 2 mom.) mukaan:
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka perhepäivähoitaja on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Muutoksen taustalla on 1.1.2020 voimaan tullut uusi työaikalaki (872/2019), joka ei mahdollista työajaksiluettavasta ajasta sopimista enää työaikalaista poikkeavalla tavalla. Mikäli paikallisilla sopimuksilla on sovittu uuden työajaksi luettavan ajan määritelmästä toisin, ovat nämä sopimukset niiltä osin mitättömiä.

Työvuoroluettelon suunnittelun merkitys korostuu nyt, kun työajaksi luettavaa aikaa on työhön käytetyn ajan lisäksi myös se aika, jonka perhepäivähoitaja on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä työntekopaikalla. Työnantajan on syytä tarkastella uuden työajaksi luettavan ajan määritelmän muutoksen merkitystä työvuoroluetteloita suunnitellessa.

Uuden työajaksi luettavan ajan määritelmän muutoksen tullessa voimaan kesken työaikajakson, tulee työnantajan huomioida muutoksen vaikutukset työvuoroluettelon toteumassa.

Työvuoroluettelon muutokset tehdään KVTES:n III luvun 28 §:n määräysten mukaisesti.

8 §:n 2. momentin soveltamisohjetta on selkeytetty. Työaikakorvauksia maksetaan edelleenkin ainoastaan työajaksi luettavasta ajasta eli tosiasiallisesti tehdyltä työajalta. Sopijaosapuolet katsovat, että kun työajaksi luettavan ajan määritelmä on muuttunut, ei ole enää erikseen tarpeellista todeta mikä luetaan työajaksi. Työnantajalla on edelleenkin oikeus saada perhepäivähoitajalta selvitys siitä mihin hän työaikansa käyttää.

Arkipyhäjakson työaika (9 §)

Perhepäivähoitajilla kilpailukykysopimuksen mukainen ratkaisu toteutettiin vuonna 2017 lyhentämällä arkipyhälyhennyksen pituutta. Toteutus poikkesi KVTES:n muihin työaikamuotoihin tehdystä muutoksesta, koska perhepäivähoitajien säännöllinen työaika oli jo työaikalain enimmäismäärän mukainen eli 40 tuntia viikossa.

Kilpailukykysopimuksen poistumisen myötä perhepäivähoitajien säännöllinen työaika säilyy 40 tuntina viikossa, mutta KVTES 2018–2019 liitteen 12 mukainen 9 § (arkipyhäjakson työaika) muuttuu 31.8.2020 lähtien tasoittumisjakson alkamisajankohdasta riippumatta. 31.8.2020 lähtien arkipyhä tai aattopäivä vähentää säännöllistä työaikaa kokoaikaisella 8 tuntia ja osa-aikaisella vastaavalla osuudella 8 tunnista, kuin hänen osa-aikatyöaikansa on 8 §:ssä määrätystä säännöllisestä täydestä työajasta.

Soveltamisohjeen esimerkkeihin on tehty tarvittavat muutokset.

Keskeytynyt jakso (10 § 2 mom.)

Kilpailukykysopimuksen poistumisen myötä myös 10 § 2 mom. (ylityöraja keskeytyneellä jaksolla) muuttuu 31.8.2020 lähtien tasoittumisjakson alkamisajankohdasta riippumatta. Keskeytyneellä jaksolla arkipyhän ja aattopäivän säännöllistä työaikaa vähentävä vaikutus poistuu. Keskeytyneellä arkipyhäjaksolla ylityörajaan ei enää 31.8.2020 lähtien lisätä kahta tuntia 40 minuuttia.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso (10 § 4 mom.)

Vanhaa KVTES 2018–2019 10 § 4 momentin määräystä ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksosta sovelletaan 30.8.2020 saakka.

Uudessa työaikalaissa on luovuttu ylitöiden enimmäismäärän sääntelystä. Tilalle on tullut työajan enimmäismäärän, keskimäärin 48 tuntia viikossa, tarkastelujakso. Sopimusneuvotteluissa on sovittu, että työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta ja tämä määräys otetaan käyttöön 31.8.2020. Työajan enimmäismäärään luettavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki työajaksi luettava aika eli sisältää myös lisä- ja ylityöt.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksossa ei ole kysymys säännöllisen työajan tasoittumisjaksosta, josta on oma määräyksensä 8 §:n 1 momentissa.

Perhepäivähoidon kustannuskorvaus (13 §)

Pykälään on lisätty maininta siitä, että kustannukset tulee korvata vähintään Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaan. Muutoksen tarkoituksena on selventää sitä, että työnantaja voi halutessaan korvata kustannukset myös Kuntaliiton suositustaso ylittäen. Selvennys on tehty vastaamaan aiemmin voimassa ollutta käytäntöä.

Työryhmä (14 §)

Sopimuskauden ajaksi on perustettu kaksi työryhmää, joiden tehtävänä on:
1.    selvittää KVTES:n liitteen 12 erityiskysymyksiä
2.    selvittää onko KVTES:n liitteen 12 palkkausjärjestelmän muuttamiselle ja kehittämiselle edellytyksiä, sekä tehdä selvitykseen perustuvat ehdotukset palkkausmääräysten muuttamiselle.

Liitteen 12 muut tekstimuutokset

Liitteeseen 12 on tehty useita määräyksiä selventäviä ja päivittäviä tekstimuutoksia, joilla ei kuitenkaan ole tarkoitettu muuttaa määräysten merkitystä tai tulkintaa. Muutokset sisältävät mm. lausejärjestelyjä ja sanamuotoiluja, päivityksiä varhaiskasvatusta koskeviin lakiviittauksiin ja pykäläviittauskorjauksia.

Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset (KVTES Liite 13)

Sopimusratkaisun seurauksena kilpailukykysopimuksessa sovitut työajan pidennykset poistuvat myös liitteen 13 mukaisissa tehtävissä toimivilla 31.8.2020 lukien. Lomitusliitettä soveltavan on tärkeää tutustua työaikaluvun muutoksiin ja lomitusliitteen viittauksiin työaikalukuun. Koska lomitusliitteessä ei muita muutoksia toteutettu, ei ole tarpeen lähettää erillistä ns. pienkirjettä lomitustoimen paikallisyksiköille.

6 § Ylityön määritelmää ja korvaamista koskeva 6 § 1 momenttiin lisättiin osa-aikatyön ylityörajaa koskeva kirjaus, joka oli erehdyksessä jäänyt pois painetusta KVTES 2018–2019 kirjasta. Kysymys ei ole muutoksesta.

Matkakustannusten korvaukset (KVTES liite 16)

1.1.2020 voimaan tulleet määräykset ovat KVTES 2020–2021 liitteessä 16.

Sopimuskaudella toimivat työryhmät

Palkkausjärjestelmää arvioiva työryhmä

Työryhmän toimeksiantona on neuvotella vaihtoehdosta nykyiselle tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvalle järjestelmälle. Toimeksianto sisältää vaihtoehtoisen järjestelmän pilotointia ja simulointia. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös hinnoittelujärjestelmän, työkokemuslisän ja henkilökohtaisen lisän määräysten mahdollinen muuttaminen.

Liitteiden 3 ja 4 osalta, ks. pääsopimuksen liitteenä oleva virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä, 2 §.

Perhevapaamääräyksiä arvioiva työryhmä

Työryhmän toimeksiantona on arvioida KVTES:n V luvun perhevapaita koskevat määräykset. Työryhmän tehtävä on myös seurata hallituksen perhevapaauudistuksesta tulevia muutostarpeita kunta-alan määräyksiin.

Työsidonnaisuutta ja työhön liittyvää matkustamista selvittävä työryhmä

Työryhmän toimeksiantona on selvittää ja neuvotella työhön liittyvään matkustamiseen, uusien työntekotapojen ja esimerkiksi usean työpisteen aiheuttamia muutostarpeita määräyksiin. Neuvoteltavat kokonaisuudet voivat liittyä sekä työaikalukuun että matkakustannusten korvauksiin.

Sairauslomia ja työkyvyttömyystilanteita koskeva työryhmä

Jatkokausi työryhmälle, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää sairauslomaa koskevia määräyksiä sekä antaa työkyvyttömyystilanteisiin yhteisiä ohjeita, jotka kannustavat työssä jatkamista, työhön paluuta ja työhyvinvointia.

Kunnallinen pääsopimus

Kunnallisen pääsopimuksen voimassaolo jatkuu katkeamattomana 27.5.2020 tehdyn erillisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella.

Tämä tarkoittaa sitä, että kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan tehdä sekä määräaikaisia että toistaiseksi voimassa olevia paikallisia sopimuksia. Sopimukset ovat irtisanottavissa kuten pääsopimuksen 13 § 3 momentissa todetaan.

Sopijaosapuolten 31.3.2020 tekemän pöytäkirjan (yleiskirjeen liitteenä 6) perusteella ne paikalliset virka- ja työehtosopimukset, jotka oli irtisanottu pääsopimuksen irtisanomisen vuoksi tai jotka oli pääsopimuksen irtisanomisen vuoksi solmittu määräaikaiseksi, ovat jatkuneet automaattisesti.

Sopijaosapuolet kirjasivat lisäksi, että pääneuvotteluryhmä johtaa ja koordinoi kunta-alan neuvotteluja. Pääneuvotteluryhmä asettaa muut neuvotteluryhmät ja päättää työ- ja virkaehtosopimusten kustannusvaikutuksesta. Pääneuvotteluryhmälle raportoidaan valtakunnan tason työryhmien työstä.

Kunnallisen sopimusjärjestelmän muutokset:

Paikallisella tasolla ei ole vielä tarpeen tehdä toimenpiteitä liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen toimialan ja teknisen alan muutoksiin. Kyseisistä kokonaisuuksista tiedotetaan myöhemmin lisää.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy 1.9.2021 uuteen sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimukseen eli sote-sopimukseen. Sote-sopimuksen tarkemmasta soveltamisalasta on sovittu niin, että sopimukseen siirtyy KVTES liitteiden 3 ja 4 henkilöstö sisältäen myös hinnoittelemattomat ryhmät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hinnoittelemattomat esimiehet. Myös sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat siirtyvät. Ensimmäinen Sote-sopimus on voimassa 1.9.2021–28.2.2022.

Uusien määräysten tulee olla sovittuna 31.8.2021 mennessä. Määräyksissä voi olla eripituisia siirtymäaikoja. Mikäli osapuolet KT, SOTE, JUKO ja JAU eivät saa sovittua uusia määräyksiä, noudatetaan KVTES-sopimuksen ehtoja. Sote-sopimuksen piirin kuuluvan henkilöstön palvelussuhteen ehtoina noudatetaan kuitenkin KVTES-sopimuksen ehtoja 31.12.2022 saakka, elleivät osapuolet ole sopineet asiasta muuta.

Sopijaosapuolet ovat sopineet useasta työryhmästä, jossa sote-sopimuksen sisältö neuvotellaan. Asiasta kerrotaan tarkemmin yleiskirjeen liitteenä 5 olevassa työ- ja virkaehtosopimuksessa.

Varhaiskasvatuksen toimiala

Varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen esimiehet siirtyvät OVTES-sopimukseen 1.9.2021 alkaen. Siirto koskee myös niitä sosionomeja, joilla opettajan kelpoisuus säilyy ja jotka tekevät vaka-opettajan tehtäväkuvaa. Perhepäivähoidon ohjaajat ja vastaavissa tehtävissä toimivat jäävät KVTES:iin. Henkilöstön palvelussuhteen ehtona noudatetaan KVTES-sopimuksen ehtoja 31.12.2022 saakka.

Henkilöstön palvelussuhteen ehdoista neuvotellaan keskustason työryhmässä, jonka työn tulee päättyä 31.8.2021 mennessä.

Lisäksi KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken perustetaan pysyvä VAKA-yhteistyöryhmä, joka koordinoi varhaiskasvatusyksiköiden (päiväkotien) henkilöstön palvelussuhteen ehtoja ottaen huomioon mm. yksikön (päiväkodin) toiminnallisena kokonaisuutena.

Tekninen ala

Teknisten sopimuksen, tuntipalkkaisten työehtosopimuksen ja KVTES:n soveltamisalan päällekkäisyydet arvioidaan osapuolten välisessä työryhmässä. Työryhmässä neuvotellaan myös teknisen alan sopimusten yhdistämisen tai poistamisen mallista. Lopputulos voi sisältää siirtoja edellä mainittujen sopimusten välillä. 1.3.2022 kunta-alalla on vain yksi teknisen alan sopimus. Neuvottelutulos voi sisältää siirtymäaikoja.

Palkkatasa-arvo ja ansiokehitys

Valtakunnallinen KT:n ja pääsopijajärjestöjen tilastoryhmä selvittää sopimuskauden aikana kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä. Osana ko. kysymyksiä tilastoryhmä arvioi ansiokehitystä kuvaavien indeksien (ATI, SANI ym.) ja sopimuspalkkaindeksin vastaavuutta yksityisellä- ja kuntasektorilla. Sopimuskauden jälkeen tilastoryhmä seuraa em. indeksien kehittymistä vuosittain.

Palkkaohjelman tarve ratkaistaan tehdyn selvityksen perusteella ottaen huomioon kuntatalouden näkymät sekä muut kuntatyönantajiin vaikuttavat olosuhteet.

Aiesopimus sote- ja maakuntauudistusta varten

Sopijaosapuolet sopivat lisäksi aiesopimuksesta. Mikäli nykyinen eduskunta päättää sote- ja maakuntauudistuksesta ja KT saa oikeudet solmia myös maakuntien työ- ja virkaehtosopimukset (uusi KT-laki) on sovittu seuraavaa:

Kunta- ja maakunta-aloilla on yksi yhteinen pääsopimus sekä yksi yhteinen pääneuvotteluryhmä. Maakuntiin sovitaan maakunnan yleinen virka- ja työehtosopimus (MAKUTES), sote-sopimus sekä lääkärisopimus. Vastaavasti nämä sopimukset poistuvat kunta-alalta. Maakuntaan ei tule TS-sopimusta.

Palo- ja pelastusalan ml. toimisto- ja hallintohenkilöstö sekä pelastustoimen johto sijoittumisesta sovitaan erikseen 31.12.2022 mennessä. Sama koskee sairaalateknistä henkilöstöä. Ensihoidon henkilöstön asema selvitetään oikeudellisesti kestävällä tavalla.

Samaan ajankohtaan mennessä selvitetään, onko maakunta-alan yleiset palvelussuhteen ehdot mahdollista siirtää erilliseksi työ- ja virkaehtosopimukseksi.

Muuta

Sopimuskirjat

KVTES 2020–2021 julkaistaan KT:n internetsivuilla verkkojulkaisuna.

Painettujen sopimuskirjojen tilaamisesta lähetetään yleiskirje myöhemmin. Painetut sopimuskirjat ilmestyvät syksyllä 2020.


KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja        Markku Jalonen
Neuvottelupäällikkö        Henrika Nybondas-Kangas


Liitteet:
1. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020-2021 allekirjoituspöytäkirja
2. Muuttuneet sopimusmääräykset
3. KVTES:n palkkahinnoitteluliitteiden 1–8 peruspalkat 1.8.2020 ja 1.4.2021 lukien
4. KVTES liite 12 Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien hoitopaikkojen hinnat 1.8.2020 ja 1.4.2021 lukien
5. Virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä
6. Sopijaosapuolten 31.3.2020 tekemä pöytäkirja
7. Aiesopimus sote- ja maakuntauudistusta varten

Yhteystiedot

Henrika Nybondas-Kangas

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat

Heikki Saaristo

johtava työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2599
Matkapuhelin:
+358 50 456 7640
Sähköposti:
Heikki.Saaristo@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat