På svenska
Yleiskirje
5/2022
Kunnanhallituksille, kuntayhtymille ja aluehallituksille

Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus 2022–2025

Huomautus: neuvotteluosapuolten 22.6.2022 hyväksymät muutokset on päivitetty allekirjoituspöytäkirjan pykäliin 3 ja 4.

Kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista

KT, JAU ja JUKO ovat päässeet erillissopimukseen kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista 2022–2025. Kustakin virka- ja työehtosopimuksesta ilmestyy oma yleiskirjeensä. Kuntien ja kuntayhtymien lisäksi virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan sekä liikkeenluovutuksella 1.1.2023 hyvinvointialueelle siirtyviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin että siihen henkilöstöön, joka palkataan hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin 1.5.2022 alkaen ja jo aiemmin palvelukseen tulleeseen henkilöstöön.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten soveltamista koskeva erillissopimus (työ- ja virkaehtosopimus)

  • Erillissopimuksessa osapuolet ovat sopineet, että toteutuneiden lakkopäivien osalta palkansaajille ei aiheudu lomaraha- tai lomaoikeuksien menetyksiä viimeistään 9.5.2022 päättyneiden JAU ry:n ja JUKO ry:n lakkojen osalta.

Ratkaisuun sisältyy mm.

  • kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus liitäntäpöytäkirjoineen
  • KT-Yritysjaostoa koskeva työehtosopimus
  • virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027
  • osapuolten välillä sovitun ns. työelämäpaketti (useita asiakirjoja)


Näistä tiedotetaan myöhemmin.

Sopimuskausi on 1.5.2022–30.4.2025. Kolmen vuoden sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat korkoa korolle laskien keskimäärin 8,79 prosenttia. Vuonna 2022 kustannukset nousevat keskimäärin 1,76 prosenttia eli noin 392 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 nousua on vähintään keskimäärin 3,05 prosenttia (noin 691 miljoonaa euroa) ja vuonna 2024 vähintään keskimäärin 3,11 prosenttia (noin 725 miljoonaa euroa).

Uusia sopimuksia sovelletaan erillissopimuksen perusteella sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen ja niiden alajärjestöjen jäseniin (kunnallisen pääsopimuksen 17 §:n mukainen erillissopimus).

KT toteaa, että työsopimuslain 2 luvun 2 §:n ja kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijalain 12 §:n perusteella sopimusmuutoksia noudatetaan myös muuhun henkilöstöön. Tämä koskee vain palvelussuhteen ehtoja kuten esimerkiksi 1.6.2022 tulevia sopimuskorotuksia ja työ- ja virkaehtosopimusten ns. tekstimuutoksia.

Paikallinen sopiminen

Osapuolet ohjeistavat paikallisesta sopimustoiminnasta juhannusviikolla.

Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES 2022–2025)

KVTES:n allekirjoituspöytäkirja on yleiskirjeen liitteenä 1. Sopimuskausi on 1.5.2022–30.4.2025.

KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan liite on yleiskirjeen liitteenä 2. Liite sisältää perhevapaauudistuksen myötä muuttuneet määräykset. Soveltamisohjeet ovat yleiskirjeen liitteessä 4.

KVTES:n muuttuneet sopimusmääräykset ovat liitteenä 5, 6, 7 ja 9.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestöjen JAU ry:n ja JUKO ry:n kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

Sopimuskorotukset

Yleiskorotus 1.6.2022 lukien  

  • Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 46 euroa, kuitenkin vähintään 2,0 prosenttia.
  • Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 2,0 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on 31.5.2022 vähintään 2 300,00 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 31.5.2022 on alle 2 300,00 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 46,00 eurolla kuukaudessa.
  • Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa lyhyempi.
  • Henkilöstökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla.
  • Vähimmäispalkka 1.6.2022 lukien 1 699,91 euroa.
  • Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat 1.6.2022 lukien ilmenevät yleiskirjeen liitteessä 3.

Tarkistettujen palkkojen maksamisesta on määräykset allekirjoituspöytäkirjan 12 §:ssä.

Liite 12 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat

Liitteen 12 osalta on tehty perhepäivähoitajien palkkausjärjestelmän kokonaisuudistus 1.10.2022 lukien. Sopimusvarallisuus on jaettu keskitetysti. Liitteeseen 12 ei kohdistu allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n mukaisia vuoden 2022 sopimuskorotuksia.

Luottamusmiehen palkkaus (KVTES VII 9 § 1 mom.) 1.6.2022 lukien

  • Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkka on kuitenkin 1.6.2022 lukien vähintään 2 092,26 € kuukaudessa sekä sen lisäksi mahdollinen henkilökohtainen lisä, mahdollinen työkokemuslisä ja mahdollinen määrävuosilisä.  


Luottamusmieskorvaus (KVTES VII 10 § 1 mom.) 1.6.2022 lukien

  • Luottamusmieskorvaukset korottuvat 1.6.2022 lukien.

Edustettavien lukumäärä

Korvaus €/kk 1.4.2021

Korvaus €/kk 1.6.2022

5–79

77

79

80–159

96

99

160–249

114

117

250–339

152

156

340–449

198

203

450–699

232

238

700–

266

273

Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022
Korotuksen suuruus on 0,53 prosenttia, joista keskitetysti käytetään 0,03 prosenttia perhevapaauudistukseen. Valtakunnalliset sopijaosapuolet neuvottelevat 0,5 prosentin järjestelyerän keskitystä käytöstä 30.9.2022 mennessä. Mikäli sopimukseen ei päästä, jaetaan erä yleiskorotuksena. Asiasta tiedotetaan viimeistään lokakuussa 2022.

Yleiskorotus 1.6.2023 ja 1.6.2024 lukien

  • Korotuksen suuruus kumpanakin vuonna 1,5 prosenttia.
  • Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 ja 1.6.2024 lukien 0,4 prosenttia KVTES:n palkkasummasta.
  • Sopimuskorotuksiin voi vaikuttaa korottavasti verrokkialojen kustannusvaikutus.


Vuosien 2023 ja 2024 palkantarkistuksista ja mahdollisista muista sopimusmuutoksista tiedotetaan lähempänä ko. ajankohtia erillisillä yleiskirjeillä.

Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027

  • Lisäksi on sovittu vuosille 2023–2027 kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta, joka sisältää palkankorotuksia. Ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

Keskeisimmät KVTES:n sopimusmuutokset

Perhevapaauudistus

Lainsäädännössä on toteutettu laaja perhevapaauudistus, jonka johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta sekä vuosilomalakia on muutettu.

Lakimuutokset astuvat voimaan 1.8.2022. Perhevapaauudistuksen yhteydessä perhevapaita koskeva lainsäädäntö ja terminologia muuttuvat. Äitiysvapaata ja isyysvapaata ei jatkossa enää ole. Näiden tilalle tulevat raskausvapaa ja vanhempainvapaa.

Perhevapaauudistus on toteutettu KVTES-sopimuksessa siten, että

  • työntekijöihin/viranhaltijoihin, joihin ei sovelleta uutta lainsäädäntöä, sovelletaan KVTES- sopimuksen eri luvuissa olevia ns. vanhoja perhevapaita koskevia määräyksiä. Myös näihin määräyksiin on tehty joitakin muutoksia.
  • työntekijöihin/viranhaltijoihin, joihin sovelletaan 1.8.2022 voimaan tulevaan lainsäädäntöä, sovelletaan ns. uusia perhevapaita koskevia määräyksiä, jotka kaikki on koottu KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen.

Palkallisia perhevapaita haettaessa on tarkistettava, tulevatko sovellettavaksi vanhat vai uudet perhevapaamääräykset.

Jos sovellettavaksi tulevat aiempaan perhevapaalainsäädäntöön perustuvat perhevapaamääräykset, viranhaltija/työntekijä hakee palkallista äitiys- tai isyysvapaata tai palkatonta vanhempainvapaata.

Jos sovellettavaksi tulevat uuteen perhevapaalainsäädäntöön perustuvat perhevapaamääräykset, työntekijä/viranhaltija hakee palkallista raskausvapaata ja/tai vanhempainvapaata, josta osa on KVTES:n edellytysten täyttyessä palkallista.

Allekirjoituspöytäkirjan liitteen kirjauksia sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen. Jos lapsen laskettu synnytysaika on ennen 4.9.2022 tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on ennen 31.7.2022, sovelletaan määräysten aikaisempia muotoja. Lasketusta synnytysajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ja oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa ennen 1.8.2022, sovelletaan määräysten aikaisempia muotoja. Allekirjoituspöytäkirjan liitteen määräysten soveltamisen ajankohta on yhdenmukainen sairausvakuutuslakiin sisältyvän siirtymämääräyksen kanssa.

Yleiskirjeen liitteessä 4 on selostettu perhevapaauudistuksen vaikutuksesta KVTES:n määräyksiin. Liitteessä käydään läpi kaikki muuttuneet määräykset ja annetaan soveltamisohjeita niiden noudattamiseen.

Muutokset KVTES 2022–2025 lukuihin

II Luku Palkkaus

Tehtäväkohtaisen palkan 9 § 1 mom. soveltamisohjeen kohtaan 3.2 kohtaan on lisätty teksti koskien työpaikkaohjaajia. Työpaikkaohjaajalla tarkoitetaan sellaista tehtävää, jossa ohjataan ja tuetaan oppisopimusopiskelijoita ja muita opiskelijoita käytännön työssä/harjoittelussa. Työnantajan on syytä varmistaa työpaikkaohjaukseen käytettävän työajan riittävyys ja työpaikkaohjaajan osaaminen ohjaustehtävässä.

Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen, mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.

III luku Työaika  

Keskeytynyt työaikajakso osa-aikatyössä (jaksotyö)

Työaikaluvun 15 § 2 momentin 2 kohdan määräyksiä on muutettu. Kohdan 2 määräystä sovelletaan 5.9.2022 tai sitä seuraavan alkavan työaikajakson alusta lukien. Sitä ennen sovelletaan KVTES 2020–2021-sopimuksen työaikaluvun 15 § 2 mom. kohtaa 2. Määräys koskee osa-aikaisen työntekijän keskeytynyttä työaikajaksoa tilanteissa, jolloin keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa suunniteltaessa (muu keskeytys) ja tilannetta, jossa samalla työaikajaksolla on ennalta suunniteltu keskeytys ja muu keskeytys. Muutoksen johdosta poissaolot vaikuttavat osa-aikaisten säännölliseen työaikaan ja lisä- ja ylityörajoihin vastaavalla tavalla kuin muissa työaikamuodoissa.

Muu keskeytys

Osa-aikatyössä työaikajaksolla, johon sattuu muu keskeytys, ylityöraja (9 §:n mukainen täysi työaika) alenee muun keskeytyksen ajalle suunniteltujen tuntien verran.
 

Esimerkki 1:

 

 

I viikko

II viikko

III viikko

tunnit

S

30

30

8

8

8

6

-

-

-

90

T

30

30

8

8

s

s

s

s

s

76

Osa-aikainen, säännöllinen työaika 30 t/viikko (78,43%)
Suunniteltaessa:
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja on 90 t.
•    Ylityöraja on 114 t 45 min.
Toteuma:
•    Työntekijä sairastuu III viikon keskiviikosta eteenpäin.
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja = 90 t - (8 t + 6 t) = 76 tuntia
•    Ylityöraja= 114 t 45 t - ( 8 t + 6 t) = 100 t 45 min.

Ennalta suunniteltu keskeytys ja muu keskeytys

Osa-aikatyössä työaikajaksolla, jossa on sekä 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu keskeytys, että 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu keskeytys, ylityöraja (9 §:n mukainen täysi työaika) alenee lisäksi muun keskeytyksen ajalle suunniteltujen tuntien verran.
 

Esimerkki 2:

 

I viikko

II viikko

III viikko

tunnit

S

30

VL

8

8

8

6

-

-

-

60

T

30

VL

8

8

s

s

s

s

s

46

Osa-aikainen, säännöllinen työaika 30 t/viikko (78,43%)

Suunniteltaessa:
•    Työntekijälle on myönnetty vuosilomaa II viikko
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja = 90 t - 30 t = 60 t    tai (114 t 45 min - 38 t 15 min) x 78,43 % = 60 t
•    Ylityöraja = 114 t 45 min - 38 t 15 min = 76 t 30 min.
Toteuma:
•    Työntekijä sairastuu III viikon keskiviikosta eteenpäin.
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja = 60 t - (8 t + 6 t) = 46 tuntia
•    Ylityöraja = 76 t 30 t - ( 8 t + 6 t) = 62 t 30 min.

Esimerkki 3:

 

 

I viikko

II viikko

III viikko

tunnit

   

ap

ap

             

S

30

VL

-

8

8

8

-

-

-

54

T

30

VL

-

8

s

s

s

s

s

38

Osa-aikainen, säännöllinen työaika 30 t/viikko (78,43%), työaikajaksossa on 2 arkipyhää

Suunniteltaessa:
•    Työntekijälle on myönnetty vuosilomaa II viikko, jossa myös arkipyhä. Vuosiloman alle jäävä arkipyhä ei lyhennä säännöllistä työaikaa eikä alenna lisä- tai ylityörajoja.
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja 90 t - 30 t - 6 t = 54 t    tai (114 t 45 min - 38 t 15 min - ap 7 t 39 min) x 78,43 % = 54 t
•    Ylityöraja = 114 t 45 min - 38 t 15 min - ap 7 t 39 min = 68 t 51 min.
Toteuma:
•    Työntekijä sairastuu III viikon keskiviikosta eteenpäin.
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja = 54 t - (8 t + 8 t) = 38 tuntia
•    Ylityöraja= 68 t 51 t - (8 t + 8 t) = 52 t 51 min.

IV Luku

Omaishoitovapaa on 1.8.2022 lukien lisätty 4 § työssäolon veroiseen aikaan kohtaan 3.

Pykälän 21 § otsikko on muutettu muotoon: Vuosilomaetuudet siirryttäessä OVTES:stä KVTES:iin.

Vuosilomaetuuksista siirryttäessä tehtävästä toiseen on samansisältöinen määräys KVTES IV luvun 21 §:ssä ja OVTES A osion 35 §:ssä. KVTES IV luvun 21 §:ää sovelletaan silloin, kun siirtyminen tapahtuu sopimusalalta toiselle eli tilanteissa, jolloin OVTES:n piirissä olevasta opettajan tehtävästä siirrytään vuosilomaoikeuden piirissä olevaan tehtävään KVTES:iin. OVTES A 35 §:ää sovelletaan, kun siirtyminen tehtävästä toiseen tapahtuu OVTES:n soveltamisalalla.

Määräyksen otsikointia on selkeytetty, samoin tekstiin on tehty selventäviä täsmennyksiä. Tehdyillä muutoksilla ei ole vaikutusta määräyksen vakiintuneeseen tulkintaan.

Katso tarkemmin yleiskirjeen liitteessä 5 olevat määräykset.

V Luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat

Sairausloma-termi on muutettu sairauspoissaolo-termiksi. Ei muuta sopimustulkintaa.

Työntekijällä/viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7b §:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien (KVTES V 5 § 2 mom.)

Tilapäinen hoitovapaa (KVTES V 9 § 2 mom.) kohtaan on lisätty sana esimerkiksi. Soveltamisohjeeseen on lisätty maininta siitä, että tilapäistä hoitovapaata hakevan, kunnalla/kuntayhtymän palvelussuhteessa olevan, työntekijän/viranhaltijan tekemä etätyö rinnastetaan kodin ulkopuoliseen työhön.

Opintovapaan 10 §:n sisältöä on muutettu lainsäädännön sisältöä vastaavaksi. Muutosta on selostettu perhevapaauudistusta koskevassa soveltamisohjeessa.

Lain nojalla tapahtuva siviilipalvelun täydennyspalvelu on lisätty 11 § 1 momenttiin.

Järjestön päättävien elinten listaa on päivitetty (KVTES V 11 §)

VII luku Luottamusmiehet

Hyvinvointialueen luottamusmiesjärjestelmästä tiedotetaan myöhemmin.

Luottamusmiehen asettaminen (3 § 2 mom.)

Luottamusmiesten asettamista koskevaa määräystä nykyaikaistettiin siten, että luottamusmiesluvun 13 §:n mukaisella sopimuksella sovitaan luottamusmiesten lukumäärästä, toimialueesta ja tehtäväjaosta. Toimialueella korvattiin aiemman sopimuksen hallintokunta, laitos tai muu toimintayksikkö.

Luottamusmiehen asema (7 § 8 mom.)

Luottamusmiehen asemaa koskeva 7 § 8 momentti on laajennettu pääluottamusmiehistä myös luottamusmiehiin. Luottamusmiehenä toimivaa ei saa luottamusmiestehtävänsä takia asettaa muita viranhaltijoita/työntekijöitä heikompaan asemaan sovellettaessa kunnallista henkilöstökoulutusta koskevaa suositussopimusta. Erityisesti luottamusmiestehtävän päättyessä on kiinnitettävä huomiota luottamusmiehen henkilöstökoulutustarpeeseen ottaen huomioon vapautus työstä, luottamusmieskauden kesto ja mahdolliset työssä tapahtuneet muutokset. Soveltamisohjeen mukaan työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä myös luottamusmiestehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Koulutusta on myös selvitysten perusteella näissä tilanteissa tarjottava.

Luottamusmiehen ajankäyttö (8 §)

Soveltamisohjeen suositus (8 § 5 mom.)
Tilapäistä ajankäyttöä koskevaa 8 §:n 5 momentin suositusta on tarkistettu siten, että syynä tilapäisen ajankäytön lisäykseen voivat olla muun muassa oman tai muun palvelutuotannon merkittävään uudelleenjärjestämiseen kuten hyvinvointialueuudistukseen, työllisyyspalvelujen siirtoon, kuntaliitokseen tai kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvät valmisteluryhmät tai neuvottelut esimerkiksi palkkausjärjestelmästä (kokeilumääräykset tasopalkkamallista).

Määräaikainen pöytäkirjamerkintä (8 § 6 mom.)
Määräaikaista pöytäkirjamerkintää kiinteän vapautuksen määräytymisestä on jatkettu tämän sopimuskauden loppuun. Pöytäkirjamerkinnän mukaan, jos paikallisesti ei toisin sovita, pääluottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole, vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) annettava kiinteä vapautus on vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 105 hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden.

Luottamusmiehen palkkaus (9 § 1 mom.)

Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkka on 1.6.2022 lukien vähintään 2 092,26 € kuukaudessa.

Luottamusmieskorvaus (10 § 1 mom.)

Pääluottamusmiehelle maksettavaa luottamusmieskorvausta on korotettu 1.6.2022 lukien.

Luottamusmiehen toimitilat ja työvälineet (12 §)

Luottamusmiehen toimitiloja ja toimistovälineitä koskevaa määräystä nykyaikaistettiin. Luottamusmiehelle on osoitettava työtilat, lukittava säilytystila, tarvittavat toimistovälineet ja -kalusteet sekä tietoliikennevälineet (tietokone, internet-yhteys ja puhelin).

IX luku Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta

KVTES-sopimukseen on lisätty uusi luku IX, joka sisältää määräykset työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta (1 §) ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta (2 §) sekä työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen korvaamisesta (3 §).

Määräysten sisältö ei ole käytännössä muuttunut, vaan määräykset on tuotu KVTES-sopimukseen erillisistä virka- ja työehtosopimuksista. Tämän vuoksi seuraavat virka- ja työehtosopimukset eivät ole voimassa enää 1.5.2022 lukien:

  • Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta (Helsingissä 24. marraskuuta 2011)
  • Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta (Helsingissä 27. toukokuuta 2020)

Varsinaiselle kuukausipalkkaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun korvauksena 1.4.2021 alkaen 96 euroa ja 1.6.2022 alkaen 99 euroa.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän, edellä mainittu korvaus on kuitenkin 1.4.2021 alkaen 266 euroa ja 1.6.2022 alkaen 273 euroa. Tämä pöytäkirjamerkintä on voimassa tämän sopimuskauden loppuun.

Varsinaisen työsuojeluvaltuutetun ollessa tilapäisesti estynyt hoitamasta työsuojeluvaltuutetun tehtäväänsä, myös varavaltuutetulle maksetaan em. korvaus sen jälkeen, kun varsinaisen työsuojeluvaltuutetun este on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, mutta kuitenkin enintään niin kauan kuin varavaltuutettu hoitaa varsinaisen työsuojeluvaltuutetun tehtävää.

Katso tarkemmin IX luvun sisältö KT:n yleiskirjeen liitteestä 5.

Muutokset KVTES 2022–2025 liitteisiin ja liitteiden soveltamisalaan

Yleiskirjeen liitteessä 3 on KVTES:n korotetut peruspalkat palkkahinnoitteluliitteissä 1–2 ja 5–8 1.6.2022 lukien.

Yleiskirjeen muissa liitteissä voi olla korjattavia/tarkennettavia kohtia euroissa ja päivämäärissä. Työnantajien tulee tarkistaa eurot ja päivämäärät tästä yleiskirjeestä.  

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö (KVTES liite 2)

Museopalvelujen asiantuntijatehtävät (02MUS040) -palkkahinnoittelukohdan esimerkkiluetteloon lisätty konservaattori. Konservaattori-nimike mainitaan edelleen myös palkkahinnoittelukohdassa 02MUS060.

Varhaiskasvatus (KVTES liite 5)  

1 § Soveltamisala

KVTES liitteen 5 soveltamisalaa on laajennettu siten, että varhaiskasvatuksen ja koulun yhteisöllisen sosiaalisen tuen ja ohjauksen tehtävät kuuluvat liitteen 5 soveltamisalan piiriin ja ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia (esim. kouluvalmentaja).

Liitteen 5 hinnoittelemattomaksi siirretään pelkästään työntekijöitä, jotka tulevat jäämään 1.1.2023 hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä kuntasektorin palvelukseen.
Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 8 § soveltamisohjeineen ja 7 § soveltamisohjeineen.

Neuvotteluosapuolten suosituksen KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi (ks. KVTES liite 9) kyseisiin tehtäviin käytetään tilastotunnusta 05999999. Suosituksen mukaiseen tilastotunnuksen käyttöön pyydetään kiinnittämään erityistä huomioita KVTES liitteen 5 työryhmäkirjauksen toimeksiannon mahdollistamiseksi. Tilastotunnus ei tarkoita, että ko. työntekijät/viranhaltijat muodostavat oman palkkahinnoittelukohdan, vaan kyse on palkkahinnoittelun ulkopuolisista työntekijöistä/viranhaltijoista. Tilastotunnuksen käyttö ei myöskään tarkoita sitä, että nämä ammattiryhmät olisivat mukana henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän liitekohtaisessa tarkastelussa (ks. KVTES II luku palkkaus 11 § 6 mom. pöytäkirjamerkintä).

2 § Varhaiskasvatuspalvelujen palkkahinnoittelu

Varhaiskasvatuspalvelujen palkkahinnoittelukohtien soveltamisrajaa on tarkennettu.

Varhaiskasvatuspalvelujen palkkahinnoittelua (2 §) sovelletaan varhaiskasvatuslain 1 §:n mukaisiin toimintamuotoihin:
- 1 (päiväkotitoiminta)
- 2 (perhepäivähoito)
- 3 (avoin varhaiskasvatustoiminta) silloin kun kyse on varhaiskasvatuslain mukaisesta kerhotoiminnasta ja kun työntekijä tekee palkkahinnoittelun 2 §:ssä mainittuja tehtäviä.

Varhaiskasvatuslain mukaisella kerhotoiminnalla tarkoitetaan sitä, että kerhotoiminta on varhaiskasvatuksen opettajan pitämää 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista ohjattua kerhotoimintaa, jossa sovelletaan varhaiskasvatuslain 21 §:n mukaista varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja 22 §:n paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja nämä perusteet ohjaavat toimintaa.

Omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin sovelletaan kuitenkin KVTES:n liitettä 12.

Varhaiskasvatuksen sosionomin palkkahinnoittelukohta (05VKA046)

Varhaiskasvatuspalvelujen palkkahinnoitteluun on tullut uusi palkkahinnoittelukohta: varhaiskasvatuksen sosionomi (05VKA046). Tehtävä on aikaisemmin ollut palkkahinnoittelun ulkopuolinen.

Varhaiskasvatuksen sosionomin hinnoittelukohtaan kuuluvat varhaiskasvatuslain mukaisessa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä toimivat.

Palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten kasvatuksen tehtävistä. Tehtäviin kuuluu myös mm. lasten ja perheiden palveluiden yhteensovittaminen, yhteistyö perheiden kanssa sekä monialainen yhteistyö.

Tehtävät edellyttävät 6.6.2022 voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuutta (varhaiskasvatuslaki 540/2018 27 § ja 75 §).

Varhaiskasvatuksen kasvatustehtävät

Varhaiskasvatuksen kasvatustehtävien hinnoittelukohdat 05VKA045 ja 05VKB045 on poistettu liitteestä 5.

Opetustehtävät edellyttävät varhaiskasvatuslain kelpoisuusvaatimuksen perusteella määräytyvää koulutusta. Varhaiskasvatuslain 26 §:n ja 30 §:n kelpoisuuden omaaviin sovelletaan OVTES:n osiota G. Kun tehtävän kelpoisuusehdoissa edellytetään varhaiskasvatuksen opettajan tai erityisopettajan kelpoisuutta ja työntekijä ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuusehtoja kuuluu hän KVTES liitteen 5 soveltamisalaan, mutta palkkaus määräytyy OVTES osion G:n palkkahinnoittelun mukaisesti.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja (05VKA054)

Palkkahinnoittelukohdan varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävät (05VKA054) otsikko on muutettu varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi. Muutettu otsikko vastaa varhaiskasvatuslaissa käytettyä nimikettä.

Palkkahinnoittelukohdan päätehtäviä kuvaavia tekstejä on myös muutettu. Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten hoidon tehtävistä. Tehtäviin voi kuulua myös kasvatuksen tehtäviä.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan hinnoittelukohdan tehtävät edellyttävät soveltuvaa ammatillista perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa. Koulutusilmaisuun on lisätty viittaus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuusvaatimuksia koskeviin säädöksiin (varhaiskasvatuslaki 540/2018 28 § ja 75 §, sekä valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta 752/2018 3 §). Viittauksilla on tarkoitettu 6.6.2022 voimassa olevia säädöksiä.

Muutosten tarkoituksena on ollut ajantasaistaa hinnoittelukohdan tekstejä. Kyseistä palkkahinnoittelukohtaa koskevilla muutoksilla ei ole vaikutusta sopimusmääräysten tulkintaan.  

5 § Työryhmäkirjaukset
KVTES VAKA-ryhmä selvittää saatuaan tarvittavat tilastotiedot, onko KVTES liitteen 5 varhaiskasvatuksen ja koulun yhteisöllisen sosiaalisen tuen ja ohjauksen tehtäville tarkoituksenmukaista luoda omaa hinnoittelukohtaa.

VAKA-työaikamääräykset
Toimeksiantona on arvioida ja kehittää työaikamääräysten kokonaisuutta varhaiskasvatusalan toimintoja ja palveluja sekä henkilöstön terveyttä ja työhyvinvointia tukeviksi ottaen huomioon varhaiskasvatuksessa käytettävät eri työaikamuodot ja lepotaukomääräykset. Työryhmä voi simuloida ja pilotoida erilaisia työaika- ja lepotaukomalleja sekä -määräyksiä.

Talonmiesten työaika (KVTES liite 11)

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen Liite 11 koskee talonmiesten työaikaa.
KVTES:n liitteessä 11 sovittuja muutoksia sovelletaan 5.9.2022 lukien tai sitä seuraavan alkavan työaikajakson alusta lukien.
KVTES:n liitteen 11 5 §:n otsikointia on muutettu ja termi viikoittainen vapaa-aika on muutettu viikkolevoksi. Termin muuttaminen ei muuta sopimustulkintaa.
KVTES:n liitteen 11 8 §:ssä on määräys talonmiesten varallaoloajasta. Talonmiesten varallaoloon sovelletaan 5.9.2022 lukien KVTES:n III luvun 5 §:n yleisiä määräyksiä varallaoloajasta.
Näin ollen aiempaa KVTES Liite 11 8 §:ä ei enää sovelleta muutoksen tultua voimaan. Työnantajan tulee huomioida muutos muun muassa työaikasuunnittelussa ja varallaolosta sovittaessa.
Perhepäivähoitajat (KVTES liite 12)
Yleiskirjeen liitteessä 8 on selostettu Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien (liite 12) sopimusmuutoksia.
Yleiskirjeen liitteessä 9 on KVTES:n liitteen 12 muuttuneet sopimusmääräykset:

  • 30.9.2022 saakka
  • 1.10.2022 lukien

Matkakustannusten korvaukset (liite 16)

Liitteen 16 Matkakustannusten korvaukset 5 § Kilometrikorvaus virka- ja työmatkasta on määräaikaisesti muutettu sopimuskaudeksi. Uuden pöytäkirjamerkinnän mukaan kalenterivuosittain ensimmäiseltä 7 000 kilometriltä maksetaan sopimusmääräyksessä sovittu suurempi kilometrikorvaus, jonka suuruus vuonna 2022 on 46 snt/km. Aikaisemman sopimuksen mukainen kalenterivuosittainen kilometriraja suuremmalle kilometrikorvaukselle oli 5 000 km. Vuoden 2022 vuosiraja on siis 7 000 kilometriä.

Esimerkki:
Maatalouslomittajalle on tullut oman auton käytöstä 15.4.2022 täyteen 5 000 kilometrin raja, jonka jälkeen maksettu kilometrikorvaus on alentunut. Maatalouslomittajalle 1.5.2022 alkaen oman auton käytöstä kertyviltä 2 000 kilometriltä maksetaan korkeampi kilometrikorvaus (46 snt/km), jonka jälkeen kilometrikorvaus alentuu (40 snt/km).

KVTES:n simulointi- ja kokeilumääräykset

Osapuolet ovat sopineet uusista KVTES:n simulointi- ja kokeilumääräyksistä (KVTES liite 19, ns. kokeiluliitteet). Määräykset syrjäyttävät tehtäväkohtaisen palkan määräykset kokeilupaikkakunnilla. Kokeiluliitteet vaativat voimaantullakseen paikallisen sopimuksen. Asiasta julkaistaan erillinen yleiskirje aikaisintaan syyskuussa 2022.

KVTES:n sopimuskauden 2020–2021 työryhmistä

Sairauslomamääräyksiä käsitelleessä työryhmässä on laadittu sairauslomamääräysten soveltamiseen liittyvää yhteistä ohjeistusta. (Yleiskirjeen liite 10).
Työhönsidonnaisuutta ja työhön liittyvää matkustamista koskevassa työryhmässä on laadittu etätyöhön ja muuhun matkustamiseen liittyvää yhteistä ohjeistusta, kun kysymyksessä on työmatka. (Yleiskirjeen liite 11).

Matkustaminen ja etätyö

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin asetettavan työsidonnaisuutta ja työhön liittyvää matkustamista selvittävä työryhmä. Työryhmän toimeksiantona oli selvittää ja neuvotella työhön liittyvän matkustamisen, uusien työntekotapojen ja esimerkiksi usean työpisteen aiheuttamia muutostarpeita määräyksiin.

Työryhmä on päässyt yhteisymmärrykseen tulkinnoista liittyen etenkin etätyön aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamiseen ja työajaksi lukemiseen. Kyse on voimassa olevien määräysten yhteisestä tulkinnasta etätyötä tehtäessä. Lisäksi työryhmässä tarkennettiin tiettyjen matkustustilanteiden tulkintaa yhteisin esimerkein.

Matkustamista koskeviin sopimusmääräyksiin ei tehty muutoksia. Määräyksiä sovelletaan myös etätöitä tehtäessä työryhmän yhteisen kannan mukaisesti, ellei paikallisesti ole muusta sovittu.

Sopijajärjestöillä on työryhmän työn perusteella yhteinen tulkinta koskien matkakustannusten korvaamista ja työajaksi lukemista erilaisissa etätyötilanteissa:

  • matkustaminen etätyöpaikasta pysyväisluonteiselle toimipaikalle ja sieltä palaaminen
    • ennen työvuoron alkua, kesken työvuoron tai työvuoron päätyttyä
  •  matkustaminen etätyöpaikasta muuhun työpisteeseen kuin pysyväisluonteiselle toimipaikalle ja sieltä palaaminen
    • ennen työvuoron alkua, kesken työvuoron tai työvuoron päätyttyä
  • kun etätyöpäivän aikana tehdään useita matkoja työpisteiden välillä

Etätyötä tai siihen liittyvää matkustusta koskien ei ole erillisiä kunta-alan määräyksiä. Etätyön tekemiseen liittyvien epäselvyyksien välttämiseksi on siksi tärkeää, että palvelussuhteen osapuolet keskustelevat kaikista etätyöhön mahdollisesti liittyvistä säännöistä ja käytännöistä samalla, kun etätyön tekemisestä sovitaan.

Osapuolten tulisi käydä läpi, mitä etätyöskentely työntekijän/viranhaltijan palvelussuhteiden ehtojen osalta kokonaisuudessaan tarkoittaa. Muiden paikallisten etätyön käytäntöjen ja rajoitusten lisäksi tässä yhteydessä voidaan käsitellä esimerkiksi miten etätyöpäivien aikaista matkustamista korvataan, voiko etätöitä tekevä päättää työskennellä vain osan päivästä etätyössä tai voiko työ etätöissä edellyttää yhtäkkistä siirtymistä työnantajan osoittamaan toimipisteeseen.

Etätyöpäivinä tapahtuvan matkustamisen korvaaminen ja työajaksi lukeminen

Työsidonnaisuutta ja työhön liittyvää matkustamista selvittänyt eri kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustajista koostunut työryhmä on yhteisymmärryksessä päätynyt seuraaviin tulkintoihin etätyöpäivinä tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta ja työajaksi lukemisesta voimassa olevien sopimusmääräysten puitteissa.

Etätyöpaikan ja pysyväisluonteisen toimipaikan väliset matkat:
Päivän ensimmäisessä matkassa työntekijän/viranhaltijan päättämästä paikasta pysyväisluonteiselle toimipaikalle tai päivän viimeisessä matkassa pysyväisluonteiselta toimipaikalta työntekijän/viranhaltijan päättämään paikkaan on myös etätyöpäivänä kyse työmatkasta, riippumatta siitä, mihin aikaan tai missä vaiheessa työpäivää matkat tehdään. Työmatka ei oikeuta korvauksiin muissa kuin KVTES Liite 16 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, eikä sitä lueta työajaksi (KVTES III luvun 4 §).

Mikäli työnantaja saman työvuoron aikana työvuoron jo alettua edellyttää, että etätyöpäivää sovitusti tekemässä olleen työntekijän/viranhaltijan on tultava pysyväisluonteiselle toimipaikalle, koko matka-aika luetaan työajaksi, vaikka kyse on työmatkasta. Työmatkaa ei kuitenkaan lueta työajaksi, mikäli työnantaja on edellyttänyt pysyväisluonteiselle toimipaikalle saapumista ennen ko. työvuoron alkua. Työmatkan matkakustannusten korvauksesta ks. KVTES Liite 16 2 §.

Etätyöpaikan ja muun työpisteen väliset matkat:

Päivän ensimmäisessä matkassa työntekijän/viranhaltijan päättämästä paikasta muuhun työpisteeseen tai päivän viimeisessä matkassa muulta työpisteeltä työntekijän/viranhaltijan päättämään paikkaan on myös etätyöpäivänä kyse työmatkasta, riippumatta siitä, mihin aikaan tai missä vaiheessa työpäivää matkat tehdään. Työmatka ei oikeuta korvauksiin muissa kuin KVTES Liite 16 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, eikä sitä lueta työajaksi (KVTES III luvun 4 §).

Mikäli työnantaja saman työvuoron aikana työvuoron jo alettua edellyttää, että etätyöpäivää sovitusti tekemässä olleen työntekijän/viranhaltijan on matkustettava muuhun työpisteeseen, koko matka-aika luetaan työajaksi, vaikka kyse onkin työmatkasta. Työmatkaa ei kuitenkaan lueta työajaksi, mikäli työnantaja on edellyttänyt muuhun työpisteeseen matkustamista ennen ko. työvuoron alkua. Työmatkan matkakustannusten korvauksesta ks. KVTES Liite 16 2 §.

Kun kyse on työmatkasta muihin työpisteisiin, matkakustannusten korvaamisen kannalta oleellinen on KVTES Liite 16 2 §:n 2 momentti. Määräyksen mukaan, mikäli matkasta asunnosta muuhun työpisteeseen kuin pysyväisluonteiseen toimipaikkaan aiheutuu työntekijälle/viranhaltijalle suurempia kustannuksia kuin pysyväisluonteiselle toimipisteelle matkustettaessa, kustannusten erotus korvataan.

Tarkennusta

Määräystä etätyöhön sovellettaessa vertailukohtana käytetään vastaavasti työntekijän/viranhaltijan asuntoa. Mahdollista korvattavaa kustannusten erotusta työmatkasta laskettaessa verrataan matkaa työntekijän/viranhaltijan asunnon ja pysyväisluonteisten toimipaikan välillä matkaan työntekijän/viranhaltijan asunnon ja kulloisenkin muun työpisteen välillä.

Työntekijän/viranhaltijan päättämää tosiasiallista lähtö-/paluupistettä ei siten oteta kustannusten erotusta laskettaessa huomioon, mikäli se on jokin muu kuin työntekijän/viranhaltijan asunto. Työnantaja ei kuitenkaan voi korvata kuin todellisia matkustuskustannuksia.

Mikäli se jossakin tilanteessa erikseen paikallisesti tarkoituksenmukaiseksi katsotaan, voi työnantaja määrätä jo työvuoron ensimmäisen matkan muulle työpisteelle alkamaan juuri työntekijän/viranhaltijan senhetkisestä etätyöpisteestä. Tällöin kyse ei ole työmatkasta, vaan työnantaja korvaa matkakustannukset ja matka-aika luetaan työajaksi.
Järjestely voisi olla tarkoituksenmukainen esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijän/viranhaltijan on molempien osapuolten kannalta edullisinta aloittaa matka muuhun työpisteeseen juuri senhetkisestä etätyöpisteestään.

Jos etätyössä on tarve tehdä useampia työhön liittyviä matkoja muihin työpisteisiin saman työvuoron aikana, vain ensimmäinen menomatka ja viimeinen paluumatka ovat edellä mainitusti työmatkoja. Muut työn edellyttämät matkat ja niiltä palaaminen ovat tyypillisesti KVTES Liite 16 1 §:n tarkoittamia virantoimitusmatkoja, joiden kustannukset työnantaja korvaa ja jotka luetaan työajaksi.

Mikäli työnantaja on mahdollistanut tällaisten useampia matkoja etätyöpäivänään tekevien työntekijöiden/viranhaltijoiden käydä työvuoron aikana matkojen välillä kotonaan tai muulla etätyöpisteellään, työnantaja korvaa myös nämä matkat ja matka-aika luetaan työajaksi.

KVTES 2022–2025 sopimuskaudella toimivat valtakunnalliset työryhmät

(allekirjoituspöytäkirja 11 §)

Palkkausjärjestelmätyöryhmä
Työryhmä jatkaa neuvotteluita uudesta järjestelmästä, jonka tarkoitus on korvata nykyinen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva järjestelmä. Työryhmä seuraa simulointi- ja kokeilumääräysten käyttöönottoa työnantajilla ja tekee tarvittavat muutokset järjestelmään tämän perusteella. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös hinnoittelujärjestelmän, työkokemuslisän ja henkilökohtaisen lisän määräysten mahdollinen muuttaminen. Ks. myös virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027.

Sukupuolineutraaleja nimikkeitä edistävä työryhmä
Työryhmä kartoittaa KVTES:n ammatti- ja vastaavat nimikkeet ja muuntaa ne mahdollisuuksien mukaan sukupuolineutraaleiksi. Toimeksiantoon kuuluu myös luottamusmies-nimityksen korvaaminen uudella nimityksellä.

Työsopimuslain 1 luku 5 § ohjeistus
Työryhmän tarkoituksena on laatia ohjeistus yleisimpiin tilanteisiin, joissa katko työsuhteiden välillä voi vaikuttaa työehtosopimuksen mukaisiin ehtoihin (esim. vuosiloma).

Kustannusten korvauksia tarkasteleva työryhmä
Työryhmän toimeksiantona on arvioida KVTES VI luvun (Kustannusten korvaukset ja suojavaatetus) muutostarpeita sekä tehdä tarvittavat esitykset hyvissä ajoin ennen seuraavaa neuvottelukierrosta.  Työryhmän toimikausi on 1.6.2022–28.2.2023.

Muuta

Sähköiset sopimuskirjat ilmestyvät aikaisintaan elokuussa 2022. Painetuista kirjoista tiedotetaan myöhemmin.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas


Liite 1 KVTES:n allekirjoituspöytäkirja
Liite 2 KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan liite (perhevapaauudistus, uudet määräykset)
Liite 3 KVTES:n korotetut peruspalkat palkkahinnoitteluliitteissä 1.6.2022 lukien
Liite 4 Perhevapaauudistuksen toteuttaminen KVTES-sopimuksessa
Liite 5 KVTES:n muuttuneet sopimusmääräykset; luvut I, II, III, IV, V, VII ja IX
Liite 6 KVTES:n muuttuneet sopimusmääräykset; liitteet 2, 11, 16
Liite 7 KVTES:n muuttuneet sopimusmääräykset; liite 5
Liite 8 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien (liite 12) sopimusmuutokset
Liite 9 KVTES:n muuttuneet sopimusmääräykset; liite 12
Liite 10 Kysymyksiä ja vastauksia sairauspoissaoloihin liittyen
Liite 11 Tulkintaesimerkkejä etätyöhön liittyen ja muita esimerkkejä

Heikki Saaristo

johtava työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2599
Matkapuhelin:
+358 50 456 7640
Sähköposti:
Heikki.Saaristo@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Merja Renko

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2111
Matkapuhelin:
+358 50 305 3026
Sähköposti:
Merja.Renko@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Anne Kiiski

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT