På svenska

Liikkeen luovutuksen arviointikriteerejä

Liikkeen luovutuksen tarkemmat tunnusmerkit perustuvat Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) liikkeen luovutusdirektiiviin ja sitä koskevaan oikeuskäytäntöön. Korkeimman oikeuden mukaan EUT:n oikeuskäytäntö on otettava huomioon myös Suomen lakia tulkittaessa. Direktiivin mukainen liikkeen luovutus on pysyväksi tarkoitettu järjestely. Siten liikkeen luovutus aiheuttaa oikeudellisesti luovuttajan palvelussuhteen päättymisen ja uuden palvelussuhteen syntymisen luovutuksensaajaan nähden. 

Ihmiset siirtelevät palapelin paloja. Kuva: Freepik.

Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) oikeuskäytännössä on asetettu liikkeen luovutusdirektiivin soveltamiselle kolme pääedellytystä, joiden kaikkien tulee täyttyä:

  1. Liikkeen luovutus merkitsee työnantajan vaihtumista toiseksi pysyvästi.
  2. Liikkeen luovutus kohdistuu toimivan kokonaisuuden muodostavaan yritykseen, liikkeeseen tai liiketoiminnan osaan.
  3. Liikkeen luovutus perustuu sopimukseen tai muuhun osapuolten oikeudelliseen yhteyteen. 

EUT on arvioinut ennakkoratkaisuissaan liikkeen luovutuksen toteutumista asettamiensa tunnusmerkkien avulla. Ne liittyvät liiketoimintakokonaisuuteen, luovutustoimenpiteeseen, omaisuuden ja henkilöstön siirtymiseen, toiminnan jatkumiseen, asiakaskunnan säilymiseen ja luovutuksen ajankohtaan.

1) Liiketoimintakokonaisuus

Liikkeen luovutuksessa luovutuksen kohde on siirrettävä luovutuksen saajalle toimivana kokonaisuutena niin, että se säilyttää identiteettinsä (asia C-48/94, Rygaard). Direktiivin mukaisella liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan sellaista työntekijöistä ja muista tekijöistä muodostuvaa kokonaisuutta, jonka avulla voidaan harjoittaa omiin tavoitteisiin tähtäävää taloudellista toimintaa. 

Taloudellisen toiminnan käsite kattaa kaiken toiminnan, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla lukuun ottamatta toimintaa, johon liittyy julkisen vallan käyttöä. Palvelut, joilla edistetään yleistä etua ja joilla ei tavoitella voittoa mutta joilla kilpaillaan voittoa tavoittelevien toimijoiden tarjonnan kanssa, voidaan luokitella direktiivissä tarkoitetuksi taloudelliseksi toiminnaksi (asia C-416/16, Ricardo). Direktiiviä sovelletaan siten taloudellista toimintaa harjoittavan yksikön luovuttamiseen riippumatta siitä, tavoitteleeko yksikkö liikevoittoa vai ei (asia C-175/99, Mayeur).

Direktiivi tulee sovellettavaksi niihin kunnan ja valtion taloudellista toimintaa koskeviin tehtäviin, joissa ei käytetä julkista valtaa. Valtiollisen telelaitoksen ylläpitämät telepalvelut ja niitä hoitanut virkasuhteinen henkilöstö siirrettiin erityslailla tätä varten perutettavalle valtion yritykselle. Direktiiviä voitiin soveltaa tapaukseen (asia C-343/98, Collino ja Chiappero). 

Liiketoimintakokonaisuuden säilymistä arvioidaan käyttäen kokonaisharkintaa, jonka EUT on määritellyt oikeuskäytännössään (asia C-24/85, Spijkers). Tässä harkinnassa kiinnitetään huomiota muun muassa toiminnan laatuun, omaisuuden tai henkilöstön siirtymiseen luovutuksensaajalle, asiakaskunnan siirtymiseen, toiminnan pysymiseen samankaltaisena sekä sen mahdollisen keskeytymisen pituuteen. 

Liiketoimintakokonaisuuden säilymisen arvioinnissa on EUT:n mukaan otettava huomioon ainakin yrityksen henkilökunta ja johto, töiden järjestäminen, liiketoiminnan harjoittamistavat sekä tilanteesta riippuen yrityksen käytössä olevat tuotantovälineet. Myös organisaatio, toiminta, rahoitus, hallinto ja sovellettavat oikeussäännöt voivat olla oleellisia tekijöitä. Eri arviointikriteereille annettava painoarvo vaihtelee sen mukaan, onko kyse henkilötyövaltaisesta vai pääomavaltaisesta toiminnasta.

Samaan konsernin kuuluvien yhtiöiden välillä voi tapahtua liikkeen luovutus, vaikka luovuttajalla ja luovutuksen saajalla olisi yhteinen omistuspohja sekä esimerkiksi yhteiset toimitilat ja osin jopa samoja työtehtäviä. Direktiiviä sovellettiin tilanteeseen, jossa konserniin kuuluva osakeyhtiö päätti antaa kaivostyöurakan toiselle samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle aliurakaksi, mikäli tähän liittyi taloudellisen kokonaisuuden luovutus (asia C-234/98, Allen).

Siivousyritys tarjosi pankin irtisanotulle siivoojalle työntekijälle mahdollisuutta aloittaa uudestaan siivoustyö sellaisilla ehdoilla, jotka työntekijän mielestä johtivat hänen tuntipalkkansa pienemiseen aikaisempaan verrattuna. EUT:n mukaan direktiivin suoja koskee kaikkia työntekijöitä, joten sitä on annettava, vaikkei luovutus koskisi kuin yhtä työntekijää. Se että luovutus koskee ainoastaan luovuttajan oheistoimintaa (esim. siivous) tai siihen ei liity omaisuuden luovutusta ei oikeuta rajaamaan toimenpidettä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle (asia C-392/92, Schmidt).

Kunnan kokonaan omistaman yrityksen purkaminen ja sen toimintojen siirtäminen osittain kunnan itse hoidettaviksi ja osittain saman kunnan tätä varten perustamalle yritykselle oli liikkeen luovutus edellyt-täen, että luovutetun yrityksen identiteetti säilyi (asia C-416/16, Ricardo)

KKO 2002:54
Palvelutaloa ylläpitänyt yhdistys oli valmistanut aterioita muun muassa palvelutalon asukkaille. Toiminnan tappiollisuuden vuoksi yhdistys irtisanoi palveluksessaan olleet emännän ja keittiöapulaisen ja alkoi hankkia ateriat ostopalveluna yrittäjä C:ltä, jolle yhdistys vuokrasi palvelutalon keittiötilat koneineen ja muine varusteineen ja joka lisäksi ryhtyi harjoittamaan tiloissa lounasruokala- ja pitopalvelutoimintaa.

Yhdistyksen ja C:n välisen sopimuksen tarkoittamien ateriapalvelujen toimittaminen yhdistykselle kattoi 75 prosenttia C:n liikevaihdosta. Kun C aloitti ruoanvalmistustoiminnan, se palkkasi palvelukseensa kolme työntekijää. Yhdistyksen ja C:n harjoittaman ateriatoiminnassa oli merkittäviä eroja, jotka liittyivät sekä toiminnan sisältöihin että toimintaperiaatteisiin. Yhdistys oli harjoittanut ruoanvalmistusta palveluasumisen aputoimintana ilman välitöntä voitontavoittelua. C puolestaan harjoitti voittoa tavoittelevaa yritystoimintaa, johon kuului ruoanvalmistuksen lisäksi myös yleisölle avointa kahvila-, lounasruokala- ja pitopalvelutoimintaa. C:lle oli siirretty pelkästään yhdistyksen harjoittamat ruoanvalmistustehtävät yhdistyksen säilyttäessä ateriapalvelujen myyntitoiminnan itsellään. Yhdistyksen irtisanomat emäntä ja keittiöapulainen eivät olleet siirtyneet C:n palvelukseen eikä tästä ollut edes neuvoteltu.

KKO:n mukaan liikkeen luovutusta ei ollut tapahtunut.

2) Luovutustoimenpide

Lähtökohtana liikkeen luovutuksessa on sopimussuhteen tai ainakin osapuolten yhteisen tahdon olemassaolo. Edellytyksen sopimussuhteesta täyttävät myös toiminnan siirtoa koskeva erityislaki tai julkisyhteisön (kuten kunnan ja hyvinvointialueen) yksipuolinen päätös.

Liikkeen luovutus voidaan tehdä myymällä, lahjoittamalla, vuokraamalla sekä antamalla vastikkeeton käyttöoikeus (”lainaaminen”) aineellisen tai aineettomaan omaisuuteen.

Liikkeen luovutuksen tunnusmerkit voivat täyttyä myös silloin, kun organisaatio päättää luopua palvelun ostamisesta ja alkaa itse tuottaa samaa palvelua käyttäen omaa henkilöstöään (yhdistetyt asiat C-127/96, C-229/96 ja C-74/97, Vidal). Liiketoimintakokonaisuuden luovutuksen ei voinut vielä päätellä tapahtuneen sen perusteella, että tarjouskilpailun hävinneen ja voittaneen yrityksen vuorollaan tarjoamat palvelut olivat samanlaisia (yhdistetyt asiat C-173/96 ja C-247/96, Hidalgo). 

Kunnan kokonaan omistaman yrityksen purkaminen ja sen toimintojen siirtäminen osittain kunnan itse hoidettaviksi ja osittain saman kunnan tätä varten perustamalle yritykselle oli liikkeen luovutus edellyt-täen, että luovutetun yrityksen identiteetti säilyi (asia C-416/16, Ricardo).

Luovutus voi EUT:n mukaan tapahtua myös kaksivaiheisesti siten, että ulkopuolinen kolmas taho toimii luovutuksessa välittäjänä. Luovutus voi tapahtua esimerkiksi ravintolan vanhan ja uuden vuokralaisen välillä, kun liiketoiminta siirretään ensin alkuperäiseltä vuokralaiselta omistajalle ja myöhemmin tältä uudelle vuokralaiselle ilman, että vuokralaisten välillä on sopimussuhdetta. Muiden edellytysten täyttyessä liikkeen luovutus voi tapahtua palveluhankintoja koskevan tarjouskilpailun yhteydessä tarjouskilpailun voittajan ja häviäjän välillä. Tällöin luovuttajan ja luovutuksen saajan välillä ei edellytetä olevan sopimussuhdetta, mutta luovutettavan yksikön tai toiminnon tulee säilyttää identiteettinsä (asia C-13/95, asia C-172/99, Süzen).

Liikkeen luovutus voi tapahtua, vaikka luovutettu liiketoiminnan osa ei säily organisatorisesti itsenäisenä, jos luovutettujen tuotannontekijöiden välinen toiminnallinen yhteys on säilynyt siten, että niitä voidaan samanlaisen taloudellisen toiminnan jatkamiseen (asia C-466/07, Klarenberg).

3) Omaisuuden siirtyminen

EUT:n palvelualoja koskevassa oikeuskäytännössä on nostettu muita tärkeämmäksi liikkeen luovutuksen kriteeriksi se, että omaisuuden tai henkilöstön olennainen osa siirtyy samalla kertaa luovutuksensaajalle. Omaisuuden ja henkilöstön siirtymisen painoarvo luovutuksen arvioinnissa vaihtelee toiminnan luonteen mukaan.

Pääomavaltaisilla aloilla ei siirrettävän henkilöstön määrällä ole juurikaan merkitystä, jos omaisuutta, aineellista tai aineetonta, ei merkittävässä määrin siirry. Omaisuuden siirtymistä koskevan tunnusmerkin voidaan katsoa täyttyneen silloinkin, kun alkuperäinen ja uusi toimeksisaaja käyttävät molemmat tuotantovälineitä, jotka kuuluvat toimeksiantajalle (asia C-234/98, Allen).

Linja-autoliikennöinnin siirtyminen kilpailutuksen voittajalle ei ollut liikkeen luovutus, ellei yhtiöiden välillä siirtynyt merkittävää, liikennöinnissä tarvittavaa aineellista omaisuutta (asia C-172/99; Liikenne Oy; KKO:2001:44). Myös kaivostoiminnan ja henkilöstöravintolatoiminnan on katsottu olevan pääomavaltaisia aloja, koska niiden harjoittaminen edellyttää arvokasta omaisuutta.

Asia C-172/99, Liikenne Oy
Julkisen linja-autoliikennöinnin siirtymistä liikennöitsijältä toiselle kilpailutuksessa ei ollut katsottava liikkeen luovutukseksi, ellei yhtiöiden välillä siirtynyt merkittävää, liikennöinnissä tarvittavaa aineellista omaisuutta. Kyse oli ollut seitsemän alueellista linjaa kattavan linja-autoliikennepalvelun tarjoamisesta kolmen vuoden ajan. Uusi toiminnanharjoittaja oli ostanut tiettyjen palvelukseensa siirtyneiden kuljettajien työasut ja vain vuokrannut kaksi linja-autoa aikaisemmalta toiminnanharjoittajalta muutamaksi kuukaudeksi tilaamiensa ajoneuvojen luovutukseen saakka. Linja-autoliikennettä ei voida pitää erityisen työvoimavaltaisena toimintana, koska se edellyttää huomattavaa kalustoa ja laitteita. Direktiiviä ei sovellettu tapaukseen, koska merkittävää aineellista liikeomaisuutta ei ollut siirtynyt hankintasopimuksen aiemmalta sopimuspuolelta uudelle sopimuspuolelle. Ennakkoratkaisua pyytänyt KKO katsoi mainituilla perusteilla, ettei liikkeen luovutusta ollut tapahtunut (asia Oy Liikenne Ab; KKO:2001:44).

Asia C-340/01, Abler
Sairaala vaihtoi ruokailu- ja kahvilapalvelujensa toimittajaa tarjouskilpailun perusteella. Palveluiden toimittajan tehtäviin kuului ruokalistojen laatiminen, aterioiden hankkiminen, varastointi ja valmistaminen sairaalan tiloissa sekä niiden annostelu ja kuljetus sairaalan osastoille, aterioiden tarjoilu henkilöstöruokalassa, astioiden pesu ja käytettyjen tilojen siivous. Kuten aikaisemminkin sairaala antoi korvauksetta palveluntuottajan käyttöön tilat, veden, sähköenergian sekä tarvittavat laitteet ja työvälineet. EUT katsoi laitosruokailun järjestämisen edellyttävän merkittäviä laitteita, joten sitä ei voinut pitää olennaisilta osin työvoiman käyttöön perustuvana toimintana. Sairaalan käytettäväksi antamien tilojen ja laitteiden siirtyminen sekä asiakaskunnan olennaisen osan siirtyminen täyttivät taloudellisen kokonaisuuden luovutuksen tunnusmerkit. Vaikka uusi yrittäjä ei palkannut yhtään edeltäjän työntekijää, kyseessä oli identiteettinsä säilyttävän taloudellisen kokonaisuuden luovutus. Vastakkainen päättely olisi ollut vastoin liikkeen luovutusdirektiivin päätavoitetta, jonka mukaan luovuttajan työntekijöiden työsopimukset pidetään voimassa luovutuksensaajan tahdon vastaisestikin.

4) Henkilöstön siirtyminen

Työntekijöiden siirtyminen on paitsi liikkeen luovutuksen seuraus, myös merkittävä kriteeri arvioitaessa luovutuksen tapahtumista.

Erityisesti palvelualoilla liikkeen luovutuksen voidaan katsoa tapahtuneen, vaikka aineellista tai aineetonta omaisuutta ei olisi siirtynyt osapuolten välillä. Näillä aloilla henkilöstön katsotaan olevan niin merkittävä osa liikkeenharjoittajan toimintaa, että sen siirtyminen toiselle työnantajalle voi yksin johtaa siihen, että liikkeen luovutuksen tunnusmerkit täyttyvät. Esimerkiksi siivous-, vartiointi- tai kodinhoitopalvelujen tuottamista sekä työvoiman vuokrausta on EUT:n oikeuskäytännössä pidetty tällaisina toimialoina (asia C-392/92 Schmidt; asia C-13/95 Süzen; asia C-458/05 Jouini).

Siirtyvän henkilöstön täytyy muodostaa olennainen osa henkilöstöstä niin määränsä kuin pätevyytensäkin puolesta. Tällöin luovutuksen esteenä ei ole muun luovutetun omaisuuden vähäinen arvo tai se, että omaisuutta ei siirry lainkaan. Jos luovutuksen muut tunnusmerkit (kuin henkilöstön siirtyminen) täyttyvät, luovutuksensaajan on otettava palvelukseensa kaikki siirtyvässä yksikössä työskennelleet. Jos luovutuksen kohteena on vain liikkeen osa, siirtyminen koskee luovutettavaan osaan kuuluvia työntekijöitä. Tässä arvioinnissa kiinnitetään huomiota yrityksen muodolliseen organisaatioon eikä siihen, missä määrin työntekijän työtehtävät ovat käytännössä liittyneet luovutettuun osaan.

Asia C-463/09 CLECE
Kunta otti hoitaakseen itse koulujensa ja tilojensa siivoustoiminnan, jonka se oli aiemmin ostanut siivousyritykseltä. Kunta oli rekrytoinut siivoustehtäviin uutta henkilökuntaa palkkaamatta kyseisen yrityksen työntekijöitä. Kunta ei myöskään ollut hankkinut käyttöönsä mitään yritykselle kuuluvaa aineellista tai aineetonta liikeomaisuutta. Ainoa yrityksen toiminnan ja kunnan itselleen ottamien töiden välinen yhteys muodostui toiminnan kohteesta eli tilojen siivoamisesta. Pelkästään sen perusteella, että molempien harjoittama toiminta oli samankaltaista tai jopa täysin samanlaista, ei voitu katsoa, että taloudellinen yksikkö oli säilyttänyt identiteettinsä. Yksikön identiteetti muodostuu useista toisistaan erottamattomista seikoista, kuten sen henkilökunnasta, johdosta, työn organisoinnista tai toimintatavoista taikka sen käytössä mahdollisesti olevista tuotantovälineistä. Taloudellisen yksikön identiteetti, joka perustui olennaisella tavalla työvoimaan, ei voinut säilyä, ellei luovutuksensaaja ollut ottanut palvelukseensa olennaista osaa sen henkilökunnasta. Siten pelkästään se, että kunta oli ottanut itse hoitaakseen siivoustoiminnan, joka oli aiemmin annettu yrityksen tehtäväksi, ei sellaisenaan vielä riittänyt osoitukseksi liikkeen luovutuksen toteutumisesta.

Liikkeen luovutus saattoi tapahtua, kun osa vuokratyöyrityksen hallintohenkilöstöstä ja kolmas osa 40 vuokratyöntekijästä siirrettiin toiseen henkilöstöä vuokraavaan yritykseen tekemään siellä samoja tehtäviä samanlaisten asiakkaiden hyväksi (asia C-458/05, Jouini).

5) Toiminnan jatkuminen

Luovutuksen saajan täytyy jatkaa sama toimintaa kuin luovuttaja on harjoittanut tai aloittaa se uudestaan (yhdistetyt asiat C-232/04 ja C-233/04; Güney-Görres).

Ratkaisevaa on toiminnan tosiasiallinen jatkamistarkoitus (asia C-29/91 Redmond stichting). Ratkaisevaa ei ole keskeytyksen pituus, mutta keskeytyksen täytyy olla luonteeltaan väliaikainen (asia C-101/87, Bork). Keskeytys voi johtua esimerkiksi liiketoimen kausiluonteisuudesta tai toiminnallisista syistä kuten remontista tai juhlapyhistä.

6) Asiakaskunnan säilyminen

Kun uudelle sairaalan henkilöstöravintolapalvelujen tuottajalle siirtyi olennainen osa asiakkaista (potilaat, henkilökunta) heidän sidonnaisuutensa vuoksi, tunnusmerkki asiakaskunnan säilymisestä täyttyi (asia C-340/01, Abler).

7) Luovutuksen ajankohta

Luovutusajankohtana pidetään sitä hetkeä, jolloin luovutuksen saaja tosiasiallisesti ryhtyy käyttämään määräysvaltaa luovutettavassa kohteessa ja harjoittamaan liiketoimintaa sen avulla.

Luovutuspäivänä pidetään päivää, jona yrityksen toiminnasta vastaavan työnantajan asema siirtyy luovutuksensaajalle. Tämä päivä on täsmällinen ajankohta, jota ei voida siirtää luovuttajan tai luovutuksensaajan mielen mukaan muuhun päivään (asia (C-305/94, Hertaing).

Luovutettavan yrityksen työntekijöiden työsopimusten ja työsuhteiden katsotaan siirtyvän luovutuspäivänä luovuttajalta luovutuksensaajalle riippumatta siitä, mitä nämä ovat sopineet keskenään yksityiskohtien osalta (asia C-478/03, Celtec).

    Ritva Liivala

    työmarkkinalakimies
    Puhelin:
    +358 9 771 2294
    Matkapuhelin:
    +358 50 357 4227
    Sähköposti:
    Ritva.Liivala@kt.fi
    Organisaatio:
    Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT