Liikkeen luovutuksen arviointikriteerejä

Euroopan unionin tuomioistuin EUT on arvioinut liikkeen luovutusdirektiiviä koskevissa ennakkoratkaisuissa luovutuksen toteutumista muun muassa tiettyjen tunnusmerkkien avulla. Ne liittyvät liiketoimintakokonaisuuteen, luovutustoimenpiteeseen, omaisuuden ja henkilöstön siirtymiseen, toiminnan jatkumiseen, asiakaskunnan säilymiseen ja luovutuksen ajankohtaan.

1) Liiketoimintakokonaisuus

Liikkeen luovutuksessa luovutuksen kohde on siirrettävä luovutuksen saajalle toimivana kokonaisuutena niin, että se säilyttää identiteettinsä (asia C-48/94). Liiketoimintakokonaisuuden säilymistä arvioidaan käyttäen kokonaisharkintaa, jonka EUT on määritellyt oikeuskäytännössään (asia C-24/85).

Tässä harkinnassa kiinnitetään huomiota muun muassa toiminnan laatuun, omaisuuden tai henkilöstön siirtymiseen luovutuksensaajalle, asiakaskunnan siirtymiseen, toiminnan pysymiseen samankaltaisena sekä sen mahdollisen keskeytymisen pituuteen.

Kun arvioidaan liiketoimintakokonaisuuden säilymistä, on huomioon otettava ainakin yrityksen henkilökunta ja johto, töiden järjestäminen, liiketoiminnan harjoittamistavat sekä tilanteesta riippuen yrityksen käytössä olevat tuotantovälineet. Myös organisaatio, toiminta, rahoitus, hallinto ja sovellettavat oikeussäännöt voivat olla oleellisia tekijöitä. Eri arviointikriteereille annettava painoarvo vaihtelee sen mukaan, onko kyse henkilötyövaltaisesta vai pääomavaltaisesta toiminnasta.

KKO 2002:54:
Palvelutaloa ylläpitänyt yhdistys oli valmistanut aterioita muun muassa palvelutalon asukkaille. Toiminnan tappiollisuuden vuoksi yhdistys irtisanoi palveluksessaan olleet emännän ja keittiöapulaisen ja alkoi hankkia ateriat ostopalveluna yrittäjä C:ltä, jolle yhdistys vuokrasi palvelutalon keittiötilat koneineen ja muine varusteineen ja joka lisäksi ryhtyi harjoittamaan tiloissa lounasruokala- ja pitopalvelutoimintaa.

Yhdistyksen ja C:n välisen sopimuksen tarkoittamien ateriapalvelujen toimittaminen yhdistykselle kattoi 75 % C:n liikevaihdosta. Kun C aloitti ruoanvalmistustoiminnan, se palkkasi palvelukseensa kolme työntekijää. Yhdistyksen ja C:n harjoittaman ateriatoiminnassa oli merkittäviä eroja, jotka liittyivät sekä toiminnan sisältöihin että toimintaperiaatteisiin. Yhdistys oli harjoittanut ruoanvalmistusta palveluasumisen aputoimintana ilman välitöntä voitontavoittelua. C puolestaan harjoitti voittoa tavoittelevaa yritystoimintaa, johon kuului ruoanvalmistuksen lisäksi myös yleisölle avointa kahvila-, lounasruokala- ja pitopalvelutoimintaa. C:lle oli siirretty pelkästään yhdistyksen harjoittamat ruoanvalmistustehtävät yhdistyksen säilyttäessä ateriapalvelujen myyntitoiminnan itsellään. Yhdistyksen irtisanomat emäntä ja keittiöapulainen eivät olleet siirtyneet C:n palvelukseen eikä tästä ollut edes neuvoteltu.

KKO:n mukaan liikkeen luovutusta ei ollut tapahtunut.

KKO 2002:54 Finlexissä >

2) Luovutustoimenpide

Liikkeen luovutus voidaan tehdä myymällä, lahjoittamalla, vuokraamalla sekä antamalla vastikkeeton käyttöoikeus aineellisen tai aineettomaan omaisuuteen.

Luovutus voi tapahtua kaksivaiheisesti siten, että ulkopuolinen taho toimii luovutuksessa välittäjänä. Esimerkiksi ravintolan liiketoiminta voidaan ensin siirtää alkuperäiseltä vuokralaiselta takaisin omistajalle ja myöhemmin tältä uudelle vuokralaiselle. Kaksivaiheinen luovutus voi myös tapahtua palveluhankinnan yhteydessä tarjouskilpailun voittajan ja häviäjän välillä. Tällöin ei edellytetä luovuttajan ja luovutuksensaajan välistä sopimussuhdetta, mutta luovutettavan yksikön on säilytettävä identiteettinsä (asia C-13/95; asia C-172/99).

Liikkeen luovutuksen tunnusmerkit voivat täyttyä myös silloin, kun organisaatio päättää luopua palvelun ostamisesta ja alkaa itse huolehtia niistä käyttäen omaa henkilöstöään (yhdistetyt asiat C-127/96, C-229/96 ja C-74/97). Liiketoimintakokonaisuuden luovutuksen ei voinut vielä päätellä tapahtuneen sen perusteella, että tarjouskilpailun hävinneen ja voittaneen yrityksen vuorollaan tarjoamat palvelut olivat samanlaisia (yhdistetyt asiat C-173/96 ja C-247/96).

Asia C-463/09:
Kunta päätti ottaa itse hoitaakseen koulujensa ja tilojensa siivouksen, jonka se oli aiemmin antanut siivousyrityksen hoidettavaksi. Kunta palkkasi myös uutta henkilökuntaa ilman, että se otti palvelukseensa yrityksen näihin tehtäviin aiemmin käyttämiä työntekijöitä tai käytti sen mitään muutakaan aineellista tai aineetonta liikeomaisuutta.

EUT:n mielestä ainoa yhteys kunnan ja yrityksen harjoittaman toiminnan ja töiden välillä liittyi toiminnan kohteeseen eli siivottaviin tiloihin. EUT:n mukaan siivoustoimintaa voitiin pitää työvoimavaltaisena toimintana ja siinä pysyvästi työskenteleviä työntekijöitä voitiin näin ollen – muiden tuotannontekijöiden puuttuessa – pitää taloudellisena yksikkönä. Pelkästään sen perusteella, että yksityisen yrityksen ja kunnan harjoittama toiminta oli samankaltaista tai jopa täysin samanlaista, ei voinut katsoa, että taloudellinen yksikkö oli säilyttänyt identiteettinsä. Yksikön identiteetti muodostui useista toisistaan erottamattomista seikoista, kuten henkilökunnasta, johdosta, työn organisoinnista ja toimintatavoista sekä sen käytössä mahdollisesti olevista tuotantovälineistä. Tässä tapauksessa taloudellisen yksikön identiteetti ei voinut säilyä, jos luovutuksensaajaksi katsottu taho ei ottanut palvelukseensa olennaista osaa sen henkilökunnasta.

Liikkeen luovutus voi tapahtua, vaikka luovutettu liiketoiminnan osa ei säily organisatorisesti itsenäisenä, jos luovutettujen tuotannontekijöiden välinen toiminnallinen yhteys on säilynyt siten, että niitä voidaan samanlaisen taloudellisen toiminnan jatkamiseen (asia C-466/07).

3) Omaisuuden siirtyminen

EUT:n palvelualoja koskevassa oikeuskäytännössä on nostettu muita tärkeämmäksi liikkeen luovutuksen kriteeriksi se, että omaisuuden tai henkilöstön olennainen osa siirtyy samalla kertaa luovutuksensaajalle. Omaisuuden ja henkilöstön siirtymisen painoarvo luovutuksen arvioinnissa vaihtelee toiminnan luonteen mukaan.

Pääomavaltaisilla aloilla ei siirrettävän henkilöstön määrällä ole juurikaan merkitystä, jos omaisuutta, aineellista tai aineetonta, ei merkittävässä määrin siirry. Omaisuuden siirtymistä koskevan tunnusmerkin voidaan katsoa täyttyneen silloinkin, kun alkuperäinen ja uusi toimeksisaaja käyttävät molemmat tuotantovälineitä, jotka kuuluvat toimeksiantajalle (asia C-234/98).

Linja-autoliikennöinnin siirtyminen kilpailutuksen voittajalle ei ollut liikkeen luovutus, ellei yhtiöiden välillä siirtynyt merkittävää, liikennöinnissä tarvittavaa aineellista omaisuutta (asia C-172/99; KKO:2001:44). Myös kaivostoiminnan ja henkilöstöravintolatoiminnan on katsottu olevan pääomavaltaisia aloja, koska niiden harjoittaminen edellyttää arvokasta omaisuutta. 

Asia C-340/01:
Sairaala vaihtoi ruokailu- ja kahvilapalvelujensa toimittajaa tarjouskilpailun perusteella. Palveluiden toimittajan tehtäviin kuului ruokalistojen laatiminen, aterioiden hankkiminen, varastointi ja valmistaminen sairaalan tiloissa sekä niiden annostelu ja kuljetus sairaalan osastoille, aterioiden tarjoilu henkilöstöruokalassa, astioiden pesu ja käytettyjen tilojen siivous. Kuten aikaisemminkin sairaala antoi korvauksetta palveluntuottajan käyttöön tilat, veden, sähköenergian sekä tarvittavat laitteet ja työvälineet.

EUT katsoi laitosruokailun järjestämisen edellyttävän merkittäviä laitteita, joten sitä ei voinut pitää olennaisilta osin työvoiman käyttöön perustuvana toimintana. Sairaalan käytettäväksi antamien tilojen ja laitteiden siirtyminen sekä asiakaskunnan olennaisen osan siirtyminen täyttivät taloudellisen kokonaisuuden luovutuksen tunnusmerkit. Vaikka uusi yrittäjä ei palkannut yhtään edeltäjän työntekijää, kyseessä oli identiteettinsä säilyttävän taloudellisen kokonaisuuden luovutus. Vastakkainen päättely olisi ollut vastoin liikkeen luovutusdirektiivin päätavoitetta, jonka mukaan luovuttajan työntekijöiden työsopimukset pidetään voimassa luovutuksensaajan tahdon vastaisestikin.

4) Henkilöstön siirtyminen

Työntekijöiden siirtyminen on paitsi liikkeen luovutuksen seuraus, myös merkittävä kriteeri arvioitaessa luovutuksen tapahtumista. Erityisesti palvelualoilla liikkeen luovutuksen voidaan katsoa tapahtuneen, vaikka aineellista tai aineetonta omaisuutta ei olisi siirtynyt osapuolten välillä. Näillä aloilla henkilöstön katsotaan olevan niin merkittävä osa liikkeenharjoittajan toimintaa, että sen siirtyminen toiselle työnantajalle voi yksin johtaa siihen, että liikkeen luovutuksen tunnusmerkit täyttyvät.

Esimerkiksi siivous-, vartiointi- tai kodinhoitopalvelujen tuottamista sekä työvoiman vuokrausta on pidetty tällaisina toimialoina (asia C-392/92; asia C-13/95; asia C-458/05).

Siirtyvän henkilöstön täytyy muodostaa olennainen osa henkilöstöstä niin määränsä kuin pätevyytensäkin puolesta. Tällöin luovutuksen esteenä ei ole muun luovutetun omaisuuden vähäinen arvo tai se, että omaisuutta ei siirry lainkaan. Jos luovutuksen muut tunnusmerkit (kuin henkilöstön siirtyminen) täyttyvät, luovutuksensaajan on otettava palvelukseensa kaikki siirtyvässä yksikössä työskentelevät henkilöt.

KKO 2008:88:
Kunnan päiväkotipalvelujen tuottaja oli tarjouskilpailun jälkeen vaihtunut. Kilpailun voittanut palveluntuottaja B palkkasi neljä päiväkodin kuudesta työntekijästä. Pääosa asiakaskunnasta siirtyi, ja toiminta säilyi pääasiallisesti samankaltaisena keskeytymättä. A ei kuitenkaan luovuttanut B:lle omaisuutta eikä entinen päiväkotitoiminnan johtaja siirtynyt B:n palvelukseen. Päiväkotitoiminta jatkui samoissa kunnan omistamissa ja kalustamissa tiloissa.

KKO:n mukaan päiväkotitoiminta on toimiala, jolla liiketoimintaa voidaan pitää itsenäisenä taloudellisena kokonaisuutena, vaikkei sen harjoittaminen vaatisikaan huomattavaa aineellista tai aineetonta omaisuutta. Toiminnan johdon siirtymättä jäämisellä ei voinut katsoa olevan ratkaisevaa merkitystä toiminnan identiteetin muodostumisessa, kun otettiin huomioon toiminnan lakisääteisyys sekä tilaajan toiminnalle asettamat edellytykset. Kunta ei ollut tarjouspyynnössään edellyttänyt aikaisemman palveluntuottajan henkilöstön palkkaamista. Kokonaisuutena arvioituna kyseessä oli liikkeen luovutus, jonka edellytykset olivat täyttyneet, kun B oli aloittanut oman toimintansa ja palkannut suurimman osan A:n työntekijöistä.

Jos luovutuksen kohteena on vain liikkeen osa, siirtyminen koskee luovutettavaan osaan kuuluvia työntekijöitä. Tässä arvioinnissa kiinnitetään huomiota yrityksen muodolliseen organisaatioon eikä siihen, missä määrin työntekijän työtehtävät ovat käytännössä liittyneet luovutettuun osaan.

Luovutuksen piiriin kuuluvat pysyvästi luovutettuun yksikköön sijoitetut työntekijät, joiden työsopimus tai  suhde on voimassa luovutuspäivänä.

KKO 2008:88 Finlexissä >

5) Toiminnan jatkuminen

Luovutuksensaajan täytyy jatkaa sama toimintaa, jota luovuttaja on harjoittanut tai aloittaa se uudestaan. 

Ajallisesti pitkähkönkin keskeytyksen täytyy olla luonteeltaan väliaikainen. Se voi johtua esimerkiksi liiketoiminnan kausiluonteisuudesta tai toiminnallisista syistä kuten remontista tai juhlapyhistä (asia C-101/87).

6) Asiakaskunnan säilyminen

Kun uudelle sairaalan henkilöstöravintolapalvelujen tuottajalle siirtyi olennainen osa asiakkaista (potilaat, henkilökunta) heidän sidonnaisuutensa vuoksi, asiakaskunnan säilymistä koskeva tunnusmerkki täyttyi.

7) Luovutuksen ajankohta

Luovutusajankohtana pidetään sitä hetkeä, jolloin luovutuksen saaja tosiasiallisesti ryhtyy käyttämään määräysvaltaa luovutettavassa kohteessa.

Vastuun palvelussuhteista katsotaan siirtyvän luovutuksensaajalle luovutuspäivänä riippumatta siitä, mitä osapuolet ovat sopineet asiasta (asia C 305/94).

Yhteystiedot

Ritva Liivala

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2294
Matkapuhelin:
+358 50 357 4227
Sähköposti:
Ritva.Liivala@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat