På svenska
Tiedote

Hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat vähintään 680 miljoonaa

KT on päivittänyt arvioitaan palkkojen harmonisoinnin kustannuksista hyvinvointialueuudistuksessa. Todennäköisimpänä KT pitää arviotaan, jonka mukaan harmonisointi nostaa työvoimakustannuksia vuositasolla noin 680 miljoonaa euroa.

KT:n päivitetyt arviot palkkojen harmoninsoinnin kustannuksista hyvinvointialueuudistuksesta perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2020 tietoihin palkoista ja työvoimakustannuksista. Arvioidut kustannukset ovat vuositason kustannuksia. Laskelmissa ei oteta kantaa harmonisoinnin aikatauluun. 

Toimitusjohtaja Markku Jalosen mukaan KT:n uusimmat laskelmat osoittavat, että hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat suuremmat kuin mitä aiemmin on arvioitu ja mihin on varauduttu.

Laskelmissa erilaisilla harmonisointimalleilla laskettujen vaihtoehtojen kustannukset vaihtelevat erittäin paljon. KT pitää todennäköisimpänä laskelmaa, jonka mukaan palkkojen harmonisointi nostaa työvoimakustannuksia 5,8 % eli noin 680 miljoonaa euroa. 

Arviolaskelmat nostivat esiin uutta tietoja harmonisoinnin välillisistä vaikutuksista, jotka kasvattavat kustannusten nousun riskiä. 

–  Harmonisointi voi muuttaa alueen sisäistä palkkahierarkiaa sekä kasvattaa hyvinvointialueiden välisiä palkkaeroja. Tämä voi aiheuttaa palkkakilpailua ja arvioitua suurempaa kustannusten nousua. Harmonisoinnin kokonaiskustannukset voivat yhteensä olla jopa miljardiluokkaa, huomauttaa KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

Harmonisointi nostaa sote-alan yleistä palkkatasoa

Palkkaharmonisointi nostaa merkittävästi ja palkkaohjelman kaltaisesti sote-alan henkilöstön yleistä palkkatasoa. 

– Kunta-alan ammattijärjestöjen vaatimuksiin erillisistä palkkaohjelmista ei ole perusteita eikä taloudellisia mahdollisuuksia, painottaa toimitusjohtaja Markku Jalonen.

Jalosen mukaan lainsäätäjän tulisi vielä harkita, kuinka harmonisoinnin kustannuksia ja sen ajallista kestoa voitaisiin säädellä niin, että se olisi julkisen talouden kannalta kestävää.

Hyvinvointialuetta tarkasteltu yhtenä työnantajana

Palkkaharmonisoinnin kustannuksia arvioitaessa hyvinvointialuetta on tarkasteltu yhtenä työnantajana. Laskelmien pohjana on käytetty niin sanottua tasopalkkajärjestelmää, jossa palkkahinnoittelukohdat olisi jaettu kolmeen tasoryhmään. 

Laskelmissa on harmonisointitasona pääsääntöisesti käytetty tehtävästä maksettavaa korkeinta palkkatasoa kussakin tasoryhmässä erikseen. Laskelmiin on otettu mukaan myös Helsingin kaupungin ja HUSin mahdolliset harmonisointikustannukset, koska myös niissä on odotettavissa palkkojen harmonisointia vastaavia toimia järjestelmien uudistuessa.

Työnantaja muuttuu 173 000 kunta-alan työntekijällä

Kunta-alan työvoimakustannukset vuonna 2021 ovat noin 22 miljardia, josta noin puolet siirtyy hyvinvointialueiden vastattaviksi. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä syntyy 21 uutta työnantajaa, jotka aloittavat 1. tammikuuta 2023. 

Henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella hyvinvointialueiden palvelukseen 1.1.2023 yli sadalta eri kuntatyönantajalta. Työnantaja muuttuu noin 173 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen viranhaltijalla ja työntekijällä. Vain Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän henkilöstö jatkaa nykyisten työnantajien palveluksessa. 


KT:n päivitetyttyjä arviolaskelmia hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin kustannuksista (lisätty 4.2.2022)

Arvioihin liittyvät pääoletukset ja reunaehdot

  • Yksittäinen hyvinvointialue (HVA) on yksi työnantajaorganisaatio.
  • Laskelmat on toteutettu ns. tasopalkkajärjestelmällä.
    • Kaikki nykyiset palkkahinnoittelukohdat on jaettu kolmeen (40 %, 40 % ja 20 %).
  • Pääsääntöisesti on noudatettu ”korkein palkka” -mallia.
  • Helsinki ja HUS ovat mukana laskelmissa.
  • Vaihtoehtolaskelmat eivät ole absoluuttisia totuuksia tai  ota kantaa harmonisoinnin aikatauluun eivätkä tahtiin.

KT:n päivitetyt arviolaskelmat osoittavat, että hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat arvioitua suuremmat.

Arviolaskelmien kustannuserot ovat suuria

Realistisin arviolaskelma nostaa työvoimakustannuksia 5,8 % eli noin 680 miljoonaa euroa vuositasolla.

KT:n aiemmin esittämä mediaanimallin, jossa palkat olisi harmonisoitu mediaaniin, kustannukset olisivat olleet noin 80 miljoonaa euroa.

Harmonisoinnista aiheutuu jopa miljardiluokan lisäkustannusriski hyvinvointialueille, koska

  • palkkahierarkiat muuttuvat epätarkoituksenmukaisiksi
  • palkkaerot voivat kasvaa ja käynnistää palkkakilpailun
  • muut lisäkustannukset.

Arviolaskelmien tuloksena syntyneitä arvioita harmonisointikustannuksista

* Riski kokonaiskustannuksista 1000+.

Laskelmien lähtökohdat

Laskelmien pohjana ovat

  • Tilastokeskuksen Kuntasektorin palkat 2020 -aineisto
  • KT:n arviot hyvinvointialueille (HVA) siirtyvistä työntekijöistä sekä SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvista työntekijöistä
  • VM:n arvio kunta-alan työvoimakustannuksista vuodelle 2021 eli 22,03 miljardia euroa, josta HVA:lle siirtyvien osuus 11,7 mrd.

Esitetyt kustannukset ovat vuositason kustannuksia ilman siirtymäaikoja.

Markku Jalonen

toimitusjohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2500
Matkapuhelin:
+358 40 547 7710
Sähköposti:
Markku.Jalonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Mika Juutinen

Tutkimuspäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2131
Matkapuhelin:
+358 50 502 0300
Sähköposti:
Mika.Juutinen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT