Henkilöstön asema liikkeen luovutuksessa

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaan luovutukseen liittyvän yhteistoimintamenettelyn yhteydessä luovuttajalle ja luovutuksensaajalle on asetettu erityinen henkilöstöä koskeva informaatiovelvollisuus.

Lain 11 §:n mukaan sekä liikkeen luovuttajan että luovutuksensaajan on selvitettävä niille henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee

  1. luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta
     
  2. luovutuksen syyt
     
  3. luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset
     
  4. suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

Luovuttajan on annettava hallussaan olevat, näitä asioita koskevat tiedot henkilöstön edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on annettava samat tiedot henkilöstön edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.

Luovutuksen vaikutus palvelussuhteisiin

Liikkeen luovutuksen yhteydessä henkilöstö siirtyy luovutuksensaajan palvelukseen ja heidän palvelussuhteensa ehdot pysyvät samoina työnantajan vaihtumisesta huolimatta.

EUT:n oikeuskäytännön mukaan tavalla, jolla luovuttajan työntekijät siirtyvät luovutuksensaajan palvelukseen, ei ole oikeudellisesti merkitystä, vaan direktiivin mukainen liikkeen luovutus voi tapahtua pelkästään luovutuksensaajan järjestämän erillisen hakumenettelyn kautta.

Liikkeen luovutus ei sellaisenaan ole laillinen peruste irtisanomiselle. Siten luovutuksensaaja ei voi irtisanoa siirtyneitä työntekijöitä tai viranhaltijoita pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella, vaan laissa säädetyin palvelussuhteen normaalein päättämisedellytyksin. Irtisanominen liikkeen luovutustilanteissa voi perustua työvoimatarpeen muutoksiin johtavista taloudellisista, teknisistä tai organisatorisista syistä.

Luovutuksensaajalle on asetettu muun työn tai koulutuksen tarjoamisvelvollisuus niissä tapauksissa, joissa luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään vasta luovutusajankohdan jälkeen.

Myöskään henkilöstöllä ei ole oikeutta yksipuolisesti vastustaa siirtoa ja jäädä luovuttajan palvelukseen. Työntekijälle tai viranhaltijalle jää mahdollisuudeksi irtisanoa palvelussuhteensa normaalin irtisanomisajan pituudesta riippumatta päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos hänelle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa palvelussuhteensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta Tällöin myös määräaikaisen palvelussuhteen voi irtisanoa loppumaan luovutushetkeen (TSL:7:5, KVhL 39.2 §).

Luovutus ei merkitse sitä, että siirtyneiden työntekijöiden työehdot kaikilta osiltaan pysyisivät muuttumattomina, vaan luovutuksesta johtuvat uudelleenjärjestelyt ovat mahdollisia luovutuksensaajaa sitovan luovuttajan työehtosopimuksen puitteissa (KKO:1999:71).

Luovutuksesta johtuva työsuhteen ehtojen muutos

Luovutuksensaajan vastuuta koskevan säännöksen mukaan päätettäessä työsopimus siksi, että työntekijän työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta, työnantajan katsotaan olevan vastuussa työsuhteen päättymisestä (TSL 7 luku 6 §). Säännöksen perustelujen mukaan työnantaja vastaa työsopimuksen päättämisestä myös silloin, kun työntekijä irtisanoo työsopimuksen työsuhteen ehdoissa tapahtuneen olennaisen muutoksen vuoksi.

KKO 2009:28
KKO:n mukaan yrityksen henkilöstöravintolan luovutuksen johdosta vaihtunut työehtosopimus oli aiheuttanut ravintolan työntekijälle tiettyjen palkkaetujen menetyksen ja työajan lyhentymisestä johtuvan palkan alentumisen. Lisäksi työntekijälle oli syntynyt velvollisuus työskennellä useammassa kuin yhdessä henkilöstöravintolayhtiön toimipaikassa. Siten työntekijän työehdot ovat heikentyneet olennaisesti TSL:7:6 tarkoittamin tavoin. KKO:n mukaan TSL:7:6 mukaisen työnantajan vastuun oli katsottava tässä tapauksessa tarkoittavan luovutuksensaajan velvollisuutta korvata työntekijälle palkka ja muut työsuhde-etuudet työnantajaa velvoittavalta irtisanomisajalta.

KKO 2009:28 >

Vastuu palkka- ym. saatavista

Vastuu työntekijöiden palkka- tai muiden työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisesta siirtyy luovuttajalta luovutuksensaajalle luovutushetkellä.

Luovuttajan ja luovutuksensaajan väliseen vastuunjakoon vaikuttaa se, milloin saatavat erääntyvät. Luovuttaja ja luovutuksensaaja vastaavat yhteisvastuullisesti ennen luovutushetkeä erääntyvistä työsuhdesaatavista. Luovuttaja on kuitenkin vastuussa luovutuksensaajalle ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muusta ole sovittu (TSL 1 luku 10.2 §). Luovutuksensaaja vastaa yksinään luovutuksen jälkeen erääntyvistä saatavista kuten esimerkiksi lomapalkasta ja -rahasta, elleivät osapuolet ole sopineet muusta. Luovutus ei muuta saatavien erääntymisajankohtaa.

Ennen luovutusta erääntyneestä palkka- tai muusta virkasuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä saatavasta, jollei muuta ole sovittu (KVhL 25.3 §).

Sovellettava virka- tai työehtosopimus luovutuksen jälkeen

Luovutuksensaaja joutuu soveltamaan luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta sopimuskauden loppuun saakka (asia C-499/04, TEhtoL 5 §). Tähän velvollisuuteen ei vaikuta luovutuksensaajaa ennestään sitovat muut työehtosopimukset tai tämän oma järjestäytyminen.

Luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olleen virkaehtosopimuksen määräyksiä kuten työehtosopimuslain 5 §:ssä säädetään (KVhL 25.4 §).

Työsopimuksen määräys tietyn työehtosopimuksen noudattamisesta myös luovutuksen jälkeen tehtyjen uusien työehtosopimusten osalta, ei sitonut luovutuksensaajaa, jolla ei ole mahdollisuutta osallistua em. uusien työehtosopimusten neuvotteluprosessiin (asia C-426/11).

Myös luovuttajan soveltama paikallinen virka- tai työehtosopimus sitoo luovutuksensaajaa, kunnes määräaikaisen sopimuksen voimassaolo päättyy tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottu.

Luovutuksensaaja voi yhdessä palkansaajajärjestöjen edustajien kanssa tehdä paikallisen virka- ja työehtosopimuksen, jolla sovitaan siitä, että siirtyvään henkilöstöön ryhdytään soveltamaan luovutuksensaajan työehtosopimusta siirtymishetkestä lukien. Työtuomioistuimen ratkaisun TT:2001:28 mukaan liikkeen luovutuksessa siirtyneiden työntekijöiden ja luovutuksensaajan välillä oli voitu tehdä sopimus, jonka mukaan näihin työntekijöihin ryhdyttäisiin soveltamaan valtakunnallista työehtosopimusta luovuttajan toistaiseksi voimassa olleen yrityskohtaisen työehtosopimuksen asemesta.

Kun luovuttajan työehtosopimus on muu kuin kunta-alan sopimus, luovuttajan työntekijätkin ovat yleensä järjestäytymättömiä tai muiden ammattijärjestöjen kuin kunta-alan pääsopijajärjestöjen jäseniä. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia ei lain mukaan saada soveltaa muilla sopimusaloilla kuten esimerkiksi valtiolla tai teollisuudessa. Siten liikkeen luovutuksessa kunnan pitäisi sopia siirtyvien työntekijöiden kanssa siirtymisestä kunta-alan työehtosopimuksen piiriin ja pyytää po. sopimukselle kunta-alan pääsopijajärjestöjen hyväksyntä.

Siirtyneen henkilöstön palvelussuhteessa noudatettavat ehdot voivat myös heikentyä luovuttajan sopimuskauden päättyessä, kun sovellettava työ- tai virkaehtosopimus tai lainsäädäntö, esimerkiksi eläkelaki, vaihtuu.

Työsopimukset

Siirtyvien työntekijöiden työsopimuksessa sovitut työsuhteen ehdot sitovat siirron jälkeen luovutuksensaajaa samalla tavoin kuin luovuttajaa.

Uudella työnantajalla on sama oikeus muuttaa työsuhteen ehtoja kuin luovuttavalla työnantajalla. Pelkkä liikkeen luovutuksen tapahtuminen ei edellytä siirtyvien työntekijöiden työsopimusten uusimista, ellei uusi työnantaja nimenomaan sovi siirtyvän työntekijän kanssa työsopimuksen muutoksista.

Harkinnanvaraiset vapaat

Ei ole suositeltavaa, että luovuttaja myöntää siirtyvälle henkilöstölle harkinnanvaraisia virka-tai työvapaita siirron jälkeiselle ajalle, koska nämä päätökset voisivat tarpeettomasti vaikeuttaa luovutuksensaajan toimintaa.

Jos harkinnanvarainen vapaa kuitenkin myönnetään, siirtyy harkinnanvaraisen vapaan saanut henkilö siirtohetkellä luovutuksensaajan palvelukseen muiden siirtyvien henkilöiden mukana. Hänen työntekonsa uuden työnantajan palveluksessa alkaa pääsääntöisesti kuitenkin vasta vapaan päätyttyä.

Luontoiseduista

Käytännössä yleisimpiä luontoisetuja ovat työterveyshuollon lääkäripalvelut, ravintoetu (esim. lounassetelit), liikuntasetelit, matkapuhelinetu sekä työsuhdematkalippu ja autoetu.

Luontoisetu on työnantajan yksipuolisesti tarjoama ja kustantama hyödyke.

Luontoisetujen saaminen lakkaa pääsääntöisesti viimeistään palvelussuhteen päättyessä. Liikkeen luovutuksessa siirtyvän henkilöstön oikeus luovuttajan tarjoamiin luontoisetuihin päättyy työnantajan vaihtuessa, ellei näistä eduista ole nimenomaan sovittu työsopimuksissa.

Henkilötietojen suoja

Kunnan tekemän liikkeen luovutussopimuksen liitteenä on yleensä siirtyvää henkilöstöä koskeva luettelo, jonka tiedot tulevat julkisuuslain 6 §:n 8 kohdan mukaan julkisiksi viimeistään sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Luovuttaja ja luovutuksensaaja ovat työnantajina velvollisia noudattamaan henkilötietolain ja työelämän tietosuojalain säännöksiä. Henkilötietolain 35 §:n mukaan henkilörekisteri, joka ei enää ole tarpeellinen rekisterinpitäjän toiminnan kannalta, on hävitettävä, jollei siihen talletettuja tietoja ole erikseen säädetty tai määrätty säilytettäviksi tai jollei rekisteriä siirretä arkistoon. Siirtyvää henkilöstöä koskevien henkilörekisterien pitäisi olla luovutuksensaajan käytössä viimeistään luovutuspäivänä, ellei toisin ole sovittu.

 

Yhteystiedot

Ritva Liivala

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2294
Matkapuhelin:
+358 50 357 4227
Sähköposti:
Ritva.Liivala@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat