På svenska

Henkilöstön asema liikkeen luovutuksessa

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) 4.1 §:n 2 kohdan mukaan yhteistoiminnassa on käsiteltävä asiat, jotka koskevat palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla liikkeen luovutuksesta johtuvia henkilöstövaikutuksia.

Ihmiset siirtelevät palapelin paloja. Kuva: Freepik.

Yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksessa

Vähimmäisaikaa neuvotteluille tai määräaikaa neuvotteluesityksen antamiselle ei yhteistoimintalaissa ole säädetty liikkeen luovutuksen osalta. Lain 5.1 §:n mukaan neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista.

Lain 13.1 §:n mukaisen (tavallisen) yhteistoimintavelvoitteen todetaan täyttyneen, kun asiassa on menetelty 5 §:ssä ja 6.1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tämä tarkoittaa sekä 4 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyä että myös 5.3 §:ssä erikseen säädettyjä menettelyjä kuten 11 §:n mukaista informointivelvollisuutta.

Liikkeen luovutukseen liittyvän yhteistoimintamenettelyn yhteydessä luovuttajalle ja luovutuksensaajalle on asetettu erityinen henkilöstöä koskeva informaatiovelvollisuus.

Kunnallisen yhteistoimintalain 11 §:n mukaan sekä liikkeen luovuttajan että luovutuksensaajan on selvitettävä niille henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee

  1. luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta
  2. luovutuksen syyt
  3. luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset
  4. suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

Luovuttajan on annettava hallussaan olevat, näitä asioita koskevat tiedot henkilöstön edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on annettava samat tiedot henkilöstön edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.

Luovutuksen vaikutus palvelussuhteisiin

Liikkeen luovutuksessa työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät luovutuksensaajan palvelukseen entisin työ- ja virkasuhteen ehdoin. Yksityisen sektorin työehtosopimuksissa tarkoitetaan ”vanhoina työntekijöinä siirtymisellä” liikkeen luovutusta.

EUT:n oikeuskäytännön mukaan tavalla, jolla luovuttajan työntekijät siirtyvät luovutuksensaajan palvelukseen, ei ole oikeudellisesti merkitystä. Siten direktiivin mukainen liikkeen luovutus voi tapahtua pelkästään luovutuksensaajan järjestämän hakumenettelyn kautta, johon riittävän moni luovuttajan työntekijä osallistuu. Luovuttaja ja luovutuksensaajan välillä ei tällöin tarvitse olla sopimusta henkilöstön siirrosta.

Luovutushetkellä tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin luovutuksensaaja ryhtyy tosiasiallisesti käyttämään määräysvaltaa ja harjoittamaan liiketoimintaa. Lain mukaan voimassa olevista virka- ja työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvä luovutushetkellä luovuttajalta luovutuksensaajalle. Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät automaattisesti luovutuksensaajan palvelukseen entisillä palvelussuhteen ehdoilla.

Siirtyneellä henkilöstöllä ei ole oikeutta yksipuolisesti vastustaa luovutusta ja jäädä luovuttajan palvelukseen. Työntekijä tai viranhaltija voi irtisanoa palvelussuhteensa normaalin irtisanomisajan pituudesta riippumatta päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos hänelle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa palvelussuhteensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta Tällöin myös määräaikaisen palvelussuhteen voi irtisanoa loppumaan luovutushetkeen (TSL:7:5, KVhL 39.2 §).

Liikkeen luovutus ei sellaisenaan ole laillinen peruste irtisanomiselle. Siten luovutuksensaaja ei voi irtisanoa siirtyneitä työntekijöitä tai viranhaltijoita pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella, vaan laissa säädetyin palvelussuhteen normaalein päättämisedellytyksin. Irtisanominen liikkeen luovutustilanteissa voi perustua työvoimatarpeen muutoksiin johtavista taloudellisista, teknisistä tai organisatorisista syistä.

Palvelussuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen edellyttää normaalisti irtisanomisperusteen olemassaoloa. Luovutuksensaajan sopeuttaessa luovutetun liikkeen osaksi omaa toimintaansa se organisoidaan usein uudella tavalla. Tästä voi seurata, että työtä ei ole enää tarjolla entisin ehdoin, vaan esimerkiksi työn suorittamispaikkaa tai työtehtäviä koskevaa sopimusehtoa voidaan muuttaa irtisanomisperusteen täyttymisen johdosta. Luovutuksesta johtuvat uudelleenjärjestelyt ovat mahdollisia luovutuksensaajaa sitovan luovuttajan työehtosopimuksen puitteissa (KKO:1999:71).

Luovutuksensaajalle on asetettu muun työn tai koulutuksen tarjoamisvelvollisuus niissä tapauksissa, joissa luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään vasta luovutusajankohdan jälkeen.

Työsuhdeturvan kiertotarkoituksessa tehdyt järjestelyt irtisanomisen perusteen ollessa tosiasiassa liikkeen luovutus eivät ole päteviä. Arvioitaessa sitä, onko työntekijän irtisanominen johtunut liikkeen luovutuksesta, tulee ottaa huomioon irtisanomisen tosiasialliset olosuhteet, erityisesti irtisanomisen ajallinen läheisyys liikkeen luovutukseen, sekä se, palkkasiko luovutuksensaaja saman henkilöstön (asia C-101/87).

Luovutuksesta johtuva työsuhteen ehtojen muutos

Jos työsopimus päätetään sen takia, että työntekijän työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta, työnantajan katsotaan olevan vastuussa työsuhteen päättymisestä (TSL 7 luku 6 §). Säännöksen perustelujen mukaan työnantaja vastaa työsopimuksen päättämisestä myös silloin, kun työntekijä irtisanoo työsopimuksen työsuhteen ehdoissa tapahtuneen olennaisen muutoksen vuoksi.

KKO 2009:28
KKO:n mukaan yrityksen henkilöstöravintolan luovutuksen johdosta vaihtunut työehtosopimus oli aiheuttanut ravintolan työntekijälle tiettyjen palkkaetujen menetyksen ja työajan lyhentymisestä johtuvan palkan alentumisen. Lisäksi työntekijälle oli syntynyt velvollisuus työskennellä useammassa kuin yhdessä henkilöstöravintolayhtiön toimipaikassa. Siten työntekijän työehdot ovat heikentyneet olennaisesti TSL:7:6 tarkoittamin tavoin. KKO:n mukaan TSL:7:6 mukaisen työnantajan vastuun oli katsottava tässä tapauksessa tarkoittavan luovutuksensaajan velvollisuutta korvata työntekijälle palkka ja muut työsuhde-etuudet työnantajaa velvoittavalta irtisanomisajalta.

Vastuu palkka- ym. saatavista

Vastuu työntekijöiden palkka- tai muiden työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisesta siirtyy luovuttajalta luovutuksensaajalle luovutushetkellä.

Luovuttajan ja luovutuksensaajan väliseen vastuunjakoon vaikuttaa se, milloin saatavat erääntyvät. Luovuttaja ja luovutuksensaaja vastaavat yhteisvastuullisesti ennen luovutushetkeä erääntyvistä työsuhdesaatavista. Luovuttaja on kuitenkin vastuussa luovutuksensaajalle ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muusta ole sovittu (TSL 1 luku 10.2 §). Luovutuksensaaja vastaa yksinään luovutuksen jälkeen erääntyvistä saatavista kuten esimerkiksi lomapalkasta ja -rahasta, elleivät osapuolet ole sopineet muusta. Luovutus ei muuta saatavien erääntymisajankohtaa.

Ennen luovutusta erääntyneestä palkka- tai muusta virkasuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä saatavasta, jollei muuta ole sovittu (KVhL 25.3 §).

Sovellettava virka- tai työehtosopimus luovutuksen jälkeen

Työehtosopimuslain 5 §:n perusteella liikkeen luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa ollutta (luovuttajaa sitonutta) työehtosopimusta sen voimassaolon ajan. Tämä velvollisuus ei riipu luovutuksensaajan järjestäytymisestä tai siitä, onko tämä sidottu johonkin toiseen työehtosopimukseen.

Luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olleen virkaehtosopimuksen määräyksiä kuten työehtosopimuslain 5 §:ssä säädetään (KVhL 25.4 §).

Työsopimuksen määräys tietyn työehtosopimuksen noudattamisesta myös luovutuksen jälkeen tehtyjen uusien työehtosopimusten osalta, ei sitonut luovutuksensaajaa, jolla ei ole mahdollisuutta osallistua em. uusien työehtosopimusten neuvotteluprosessiin (asia C-426/11 Alemo-Herron,).

Liikkeen luovutuksessa luovuttajaa sitovat määräaikaiset tai pysyvät paikalliset työehtosopimukset siirtyvät sitomaan vastaavalla tavalla luovutuksensaajaa niiden voimassaoloajan loppuun saakka.. Luovutuksensaaja voi samoin edellytyksin kuin luovuttaja irtisanoa nämä sopimukset.

Siirtyneen henkilöstön palvelussuhteen ehdot voivat myös heikentyä luovuttajan sopimuskauden päättyessä, kun sovellettava työ- tai virkaehtosopimus tai lainsäädäntö, esimerkiksi eläkelaki, vaihtuu.

Siirtyneiden työsopimukset

Siirtyvien työntekijöiden työsopimuksessa sovitut työsuhteen ehdot sitovat siirron jälkeen luovutuksensaajaa samalla tavoin kuin luovuttajaa.

Uudella työnantajalla on sama oikeus muuttaa työsuhteen ehtoja kuin luovuttavalla työnantajalla.

Pelkkä liikkeen luovutuksen tapahtuminen ei edellytä siirtyvien työntekijöiden työsopimusten uusimista, ellei uusi työnantaja nimenomaan sovi siirtyvän työntekijän kanssa työsopimuksen muutoksista.

Harkinnanvaraiset vapaat

Ei ole suositeltavaa, että luovuttaja myöntää siirtyvälle henkilöstölle harkinnanvaraisia virka- tai työvapaita siirron jälkeiselle ajalle, koska nämä päätökset voisivat tarpeettomasti vaikeuttaa luovutuksensaajan toimintaa.

Jos harkinnanvarainen vapaa kuitenkin myönnetään, siirtyy harkinnanvaraisella vapaalla oleva henkilö luovutushetkellä luovutuksensaajan palvelukseen muiden mukana. Hänen työntekonsa uuden työnantajan palveluksessa alkaa pääsääntöisesti kuitenkin vasta vapaan päätyttyä.

Luontoisedut

Luontoisetu on työnantajan yksipuolisesti tarjoama ja kustantama hyödyke. Käytännössä yleisimpiä luontoisetuja ovat työterveyshuollon lääkäripalvelut, ravintoetu (esimerkiksi lounassetelit), liikunta-, kulttuuri- ym. setelit, matkapuhelinetu sekä työsuhdematkalippu ja autoetu.

Luontoisetujen saaminen lakkaa pääsääntöisesti viimeistään palvelussuhteen päättyessä. Liikkeen luovutuksessa siirtyvän henkilöstön oikeus luovuttajan tarjoamiin luontoisetuihin päättyy työnantajan vaihtuessa, ellei näistä eduista ole nimenomaan sovittu työsopimuksissa.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen soveltaminen luovutuksen jälkeen

Luovuttajan työehtosopimuksen sopimuskauden päättymisen jälkeen luovutuksessa siirtyneeseen henkilöstöön aletaan soveltaa luovutuksensaajaa sitovaa työ- ja virkaehtosopimusta. Luovuttajan työehtosopimukseen perustuvat edut eivät säily, ellei niistä ole sovittu siirtyneiden työntekijöiden työsopimuksessa tai niitä ole turvattu muulla tavoin.

Luovutuksensaajan on joka tapauksessa syytä ilmoittaa työntekijöille työehtojen muutoksesta viimeistään heti luovuttajaa sitoneen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen.

Luovutuksensaajan passiivisuus voi muuten johtaa ajan myötä siihen, että luovutuksensaajan voidaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen luovuttajan työehtosopimuksen mukaiset ehdot.

Palkkaus

Tehtävien vaativuuden arviointi tehdään KVTES:n määräysten mukaan. Työkokemuslisäaika luovutuksensaajan palveluksessa lasketaan KVTES:n mukaisia kokemuslisäprosentteja noudattaen luovuttajan työsuhteen alusta lukien.

KVTES:ssa ei ole liikkeen luovutustilannetta koskevia erityisiä palkkausmääräyksiä kuten on esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa. Siten jos kuntaan siirtyneet työntekijät jatkavat aikaisempien työtehtäviensä tekemistä keskeytyksettä myös siirron jälkeen, ei KVTES:n palkkausmääräysten perusteella maksettavan kokonaispalkan määrää voida muuttaa pelkästään työehtosopimuksen vaihtumisen vuoksi. Palkan eri osat voivat sen sijaan muuttua työehtosopimuksen vaihtumisen vuoksi.

KVTES:n II luvun 11 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti työsuorituksen perusteella, mutta käytännössä henkilökohtaisen lisän maksamisen taustalla on kunnissa ollut muitakin syitä kuten esimerkiksi edellisen (kunta)työnantajan ”liikaa maksama osa."

KT:n kannan mukaan paikallisessa palkkausjärjestelmässä tulisi määritellä erilaisten liikkeen luovutustilanteiden vaikutus palkkaukseen. Paikallisessa järjestelmässä pitäisi olla määräykset siitä, miten menetellään, kun siirtyneen työntekijän kokonaispalkka (tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä sekä kielilisä yhteensä) jää alle entisen palkkatason.

Työaika

Sovellettava työaikajärjestelmä ja työaikakorvaukset määräytyvät KVTES:n mukaan 1.2. lukien. Jos KVTES:n mukainen säännöllinen työaika on pidempi kuin luovuttajan työehtosopimuksen mukainen työaika, mitään korvausta ei suoriteta.

Vuosiloma

Vuosiloman pituus ja muut vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain ja KVTES:n mukaan  koko lomanmääräytymisvuoden ajalta, vaikka siirron jälkeen osan po. lomanmääräytymisvuotta on sovellettu luovuttajan työehtosopimusta. Lomaan oikeuttavan palvelusajan pituus lasketaan KVTES:n mukaan luovuttajan työsuhteen alusta lukien.

Työ- ja virkavapaat

Siirron jälkeen alkavat uudet sairauslomat ja muut työvapaat myönnetään KVTES:n mukaan. Luovuttajan myöntämät, siirron jälkeisenä aikana pidettävät sairauslomat ja työvapaat pidetään em. päätösten mukaisesti.

Henkilötietojen suoja

Kunnan tekemän liikkeen luovutussopimuksen liitteenä on yleensä siirtyvää henkilöstöä koskeva luettelo, jonka tiedot tulevat julkisuuslain 6 §:n 8 kohdan mukaan julkisiksi viimeistään sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Luovuttajan pitää ilmoittaa siirtyvän henkilöstön osalta vain ne palvelussuhteisiin välittömästi liittyvät henkilötiedot, jotka ovat luovutuksensaajalle välttämättömiä palvelussuhteiden jatkamiseksi entisin ehdoin. Osapuolten on hyvä sopia siirtyvän henkilöstön tietojen luovutuksen tarkemmasta toteutuksesta. Siirtyvää henkilöstöä koskevien henkilörekisterien pitää olla luovutuksensaajan käytössä viimeistään luovutuspäivänä, ellei toisin ole sovittu.

Luovuttaja ja luovutuksensaaja ovat työnantajina velvollisia noudattamaan EU:n tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain ja työelämän tietosuojalain säännöksiä. Luovuttaja säilyttää ja arkistoi siirtyneen henkilöstön palvelussuhteita koskevat tiedot samalla tavoin kuin muiden päättyneiden palvelussuhteiden tiedot.

Henkilörekisteri, joka ei enää ole tarpeellinen rekisterinpitäjän toiminnan kannalta, on hävitettävä, jollei siihen talletettuja tietoja ole erikseen säädetty tai määrätty säilytettäviksi tai jollei rekisteriä siirretä arkistoon.

Ritva Liivala

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2294
Matkapuhelin:
+358 50 357 4227
Sähköposti:
Ritva.Liivala@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT