Blogit

Viime aikoina on julkisuudessa väitetty kunta-alan ammattien kärsivän työntekijäpulasta. Se ei pidä paikkaansa: KT:n keräämien päivän poikkileikkaustietojen mukaan eri ammattiryhmien tilanne työvoimavajeen suhteen on hyvä tai erittäin hyvä.

KT Kuntatyönantajien valtuuskunta on asettanut hallitusohjelmatavoitteet kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan. KT:n kantavana tavoitteena on, että tulevalla hallituskaudella työllisyysaste täytyy nostaa ainakin 75 prosenttiin, jotta ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa.

Kunta-alan töistä jaksotyötä käytetään ennen kaikkea ”sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, hoito- ja huoltolaitoksissa”, kuten laki nyt sanoo, sekä ympärivuorokauden auki olevissa päiväkodeissa. Tämä kymmeniä vuosia vanha ”ritiramssu” on kuitenkin aikansa elänyt, etenkin kuin oikeusoppineet ovat määritelleet mainitut organisaatiot ”rakennuksiksi”. On selvää, että määritelmä kaipaa muutosta.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan luottamus on ”tunne tai varmuus siitä, että johonkin voi luottaa, ja että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä”.

Julkisuudessa on vellonut keskustelu viime aikoina määräaikaisista työsuhteista ja niiden kohdistumisesta varsinkin naisiin. Viime päivinä esillä olleet työsopimuslain muutosesitykset eivät koske lainkaan kunta-alaa vaan ainoastaan alle 10 työntekijän yrityksiä. Naisten työmarkkina-asemaa koskeva tarkastelu tulisikin kohdistaa juuri pieniin yrityksiin.

Poliittiset työtaistelut hallitusta kohtaan jatkuvat ja laajenevat, vaikka hallitus korjasi työsopimuslain muutosesitystä joiltakin osin. Pattitilanne hallituksen ja ay-liikkeen kiistassa on kärjistymässä huolestuttavasti. Kompromissi kiistaan pitää löytää mahdollisimman nopeasti ilman arvovalta- ja muita vaikuttimia.

Neuvottelu järjestelyerästä on vaativinta mahdollista paikallista neuvottelutoimintaa. Siihen pitää valmistautua kunnolla, ja työnantajan on käytävä läpi omat tarpeet ja tavoitteet. On itsestään selvää, että KT antaa tukea neuvotteluihin. Pidetään yhdessä huolta hyvästä paikallisesta neuvottelukulttuurista.

KT:n ja Avaintan liittokierroksella neuvottelema vuosityöaikajärjestelmä pystyttiin neuvottelemaan kustannusneutraaliksi. Miten järjestelmä saatiin niin houkuttelevaksi, että oppilaitokset kiirehtivät siihen mahdollisimman nopeasti?

Työn murroksella tarkoitetaan yleensä vuosia tai vuosikymmeniä kestävää muutosta kohti uudenlaisia työtehtäviä ja toimintatapoja. Työn murrokseen vaikuttavat ennen muuta uuden teknologian, kuten digitaalisten palvelujen, robottien, tekoälyn ja alustojen hyödyntäminen, mutta myös toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen työpaikoilla.

Sain sysäyksen otsikossa esittämääni väittämään kahdesta hollantilaisten tutkijakollegoideni kanssa aikoinaan tekemästäni tutkimuksesta, joissa tutkimme suomalaisia opettajia ja hammaslääkäreitä. Kummassakin tutkimuksessa ilmeni, että erilaiset työn voimavarat olivat myönteisessä yhteydessä henkilöstön kokemaan työn imuun.

Työelämän muutoksesta – jopa murroksesta – on puhuttu jo vuosikymmenten ajan. Viime aikoina keskustelu on saanut välillä synkkiä sävyjä. Villeimmissä visioissa on jopa esitetty, että tekoäly ja robotit tekevät ihmisen pian tarpeettomaksi hyvinkin suuressa osassa työtehtäviä.

Potilaasta ja asiakkaasta on sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehty – etenkin valinnanvapaudesta puhuttaessa – synonyymejä, samaa merkitseviä sanoja. Potilaat näyttävät kadonneen, tilalle on tullut asiakkaita.

Sipilän hallitus valmistautuu huhtikuun alkupuolella viimeiseen kehysriiheensä. Vaikka hallituskautta on jäljellä enää noin vuosi, työllisyyteen on mahdollista panostaa vielä lisää.

Työelämä 2020 -ohjelman kansalaiskyselyssä vastaajat nostivat luottamuksen ja yhteistyön työelämän kehittämisen tärkeimmäksi ulottuvuudeksi, ohitse esimerkiksi työhyvinvoinnin, osaamisen ja tuottavuuden. Kunta-alan oma työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020 on eräs tapa, jolla KT ja pääsopijajärjestöt yhdessä pyrkivät edistämään niitä kaikkia.

Koulutettua sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on kaikissa kolmessa kunta-alan pääsopijajärjestössä (Juko, KoHo ja JAU). Kaikkien näiden pitäisi olla mukana, jos koulutetulle sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle ryhdyttäisiin valmistelemaan erillistä sopimusta.