Blogi

Miksi lääkärikoulutusta on lisättävä?

KT:n työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho

Lääkärikoulutuksen lisäämisestä on puhuttu paljon varsinkin sen jälkeen, kun hallitus päätti, että syksyllä 2020 koulutuspaikkoja lisätään monille muille työvoimapulasta kärsiville aloille. Lääkärikoulutuksen pitäminen ennallaan herätti syystäkin ihmetystä onhan lääkäreistä Suomessa huutava pula ja pääsy lääkäriin toteutuu heikosti ja epätasa-arvoisesti. Lisäksi on syytä olettaa, että kun koronakriisin aiheuttamaa hoitovelkaa aletaan purkaa, hoitojonot kasvavat ennätyksellisiin mittoihin.

Lääkärikoulutusta tarvitaan enemmän myös siksi, että tämänhetkinen koulutus ei riitä paikkaamaan nykyistä lääkärivajetta tai vastamaan kasvavaan hoitotarpeeseen. Terveydenhuoltojärjestelmämme epätasa-arvoa voidaan vähentää ja lääkärien työhyvinvointia parantaa tehokkaasti vain lääkärikoulutusta lisäämällä.

Suomessa on selvästi vähemmän lääkäreitä kuin muissa Pohjoismaissa

Kun lääkärien määrää vertaillaan kansainvälisesti, on vertailussa otettava huomioon eri tilastointikäsitteet. Määrään vaikuttaa se, tarkastelemmeko kaikkia maassa laillistettuja, maassa asuvia työikäisiä, maassa työssä olevia vai maassa potilastyötä tekeviä lääkäreitä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD käyttää tilastoissaan ensisijaisesti potilastyötä tekeviä lääkäreitä, jotta lääkärien saatavuutta eri maissa voidaan verrata kansalaisen ja potilaan näkökulmasta.

Vuoden 2019 alussa Suomessa oli Lääkäriliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan 21 148 lääkäriä. Tämä luku sisältää kaikki maassa asuvat laillistetut alle 65-vuotiaat lääkärit. Luku sisältää siis myös esimerkiksi eläkkeellä ja vanhempainvapaalla tai muusta syystä työelämän ulkopuolella olevat lääkärit.

Lääkäriliiton tietojen mukaan noin 91–93 prosenttia työikäisistä lääkäreistä osallistuu työelämään. OECD kuvaa tilastoissan tätä käsitteellä professionally active physicians eli lääkärin työtä tekevät lääkärit. Muissa kuin lääkärin tehtävissä toimivia ei siis tilastoida mukaan kansainvälisissä vertailuissa, vaikka heillä olisi lääkärin laillistus. Suomessa on hyvin vähän lääkäreitä, jotka tekisivät muita kuin laillistetun lääkärin töitä.

OECD käyttää tilastoissaan ensisijaisesti lääkäreitä, jotka kuuluvat kategoriaan practicing physicians. Se sisältää vain ne lääkärit, jotka tuottavat palveluja potilaille. Tämän määritelmän ulkopuolelle rajataan esimerkiksi hallinnossa ja tutkimuksessa työskentelevät lääkärit, jos he eivät tuota palveluja potilaille. Suomessa heistä ei ole luotettavaa tilastotietoa, mutta karkeasti ottaen voidaan olettaa, että noin viisi prosenttia työssä olevista lääkäreistä työskentelee täysiaikaisesti hallinnossa tai tutkimuksessa.

Suomessa arvioitiin olevan lääkärin työtä tekeviä lääkäreitä vuoden 2019 alussa noin 19 240–19 670. Tämä tarkoittaa noin 3,5–3,6 työssä olevaa lääkäriä 1 000 asukasta kohden. Jos tässä sovelletaan edellä kuvattua oletusta, jonka mukaan viisi prosenttia lääkäreistä ei tee potilastyötä, oli Suomessa noin 18 280–18 680 potilastyötä tekevää lääkäriä. Tämä on 3,3–3,4 lääkäriä 1 000 asukasta kohden.

Suomen lääkäritiheys on erittäin paljon pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, kun verrataan keskenään samoilla kriteereillä tuotettuja lukuja (taulukko 1). Yltääksemme muiden Pohjoismaiden tasolle, tarvitsisimme useita tuhansia lääkäreitä lisää.

Taulukko 1. Pohjoismaiset lääkärimäärät eri käsittein (Lähde: OECD)

 

Lääkärin työssä olevat lääkärit
1 000 asukasta kohden (professionally active physicians)

Potilastyötä tekevät lääkärit
1 000 asukasta kohden (practicing physicians)

 

2015

2018

2015

2018

SUOMI*

3,3

3,5–3,6*

3,33,4*

Islanti**

3,8

3,9

3,8

3,9

Tanska

4,2

4,4

3,93

4,2

Ruotsi***

4,4

4,5

4,2

4,3

Norja

5,1

5,4

4,7

4,8

* Suomen vuoden 2018 tiedot on laskettu edellä kuvatuin oletuksin, ne eivät vielä ole virallisia OECD-tilastoja.
** Islanti näyttää ilmoittavan samat luvut kumpaankin kategoriaan.
** *Ruotsin vuoden 2018 tietoa ei vielä ole, joten taulukossa on käytetty vuoden 2017 tietoa.

Lääkärimäärän lisääminen vähentää merkittävästi lääkärivajetta

Vuonna 2016 Suomessa oli 20 970 lääkäriä, kun kahdeksan vuotta aiemmin vuonna 2008 lääkäreitä oli 18 260 (Lähde: Lääkäriliitto).

Lääkärien määrä kasvoi vuosina 20082016 yhteensä siis 3 710 lääkärillä eli noin 339:llä lääkärillä vuodessa. Prosentuaalisesti kasvu oli melkein 15 prosenttia eli reilut 1,7 prosenttia vuodessa.

Vuonna 2008 Suomessa oli julkisessa terveydenhuollossa 2000-luvun pahin lääkärivaje, kun täyttämättä oli yhteensä 1 051 tehtävää.

Vuonna 2016 täyttämättömiä tehtäviä oli 595. Lääkärimäärän kasvaessa lääkäreitä riitti siis paremmin myös julkisen sektorin tehtäviin.

Suomessa on merkittävä ja paheneva lääkäripula

Lääkärivaje on kasvanut jatkuvasti aivan viime vuosina, kuten taulukko 2 osoittaa.

Vuosina 20162019 lääkärivaje on kasvanut vuoden 2016 lähes 600 tehtävästä jo melkein 900 täyttämättömään tehtävään. Samalla ajanjaksolla lääkärien määrä on lisääntynyt historiallisen hitaasti. Vuonna 2019 lääkäreitä oli 21 148 eli 178 lääkäriä enemmän kuin vuonna 2016. Lääkärimäärä kasvoi siis tällä ajanjaksolla keskimäärin vain 60 lääkärillä vuodessa, eli tahti oli noin reilu kuudesosa siitä, mitä se oli ollut aiemmin.

Jos lääkärimäärä kasvaa edelleen näin hitaasti eli alle 0,3 prosenttia vuodessa, lääkäripula voi vain pahentua. Samaan aikaan lääkärityöttömyys on käytännössä olematonta. Jokaista työtöntä lääkäriä kohden on toistakymmentä avointa työpaikkaa.

Koska mitään työttömien lääkärien reserviä ei ole, ei esimerkiksi julkiselle sektorille voida rekrytoida tuhatta lääkäriä turvaamaan hoitotakuuta. Jos lääkärit siirrettäisiin tehtävään yksityiseltä sektorilta, vastaava lääkäripula syntyisi sinne. Yksityisellä sektorilla ei varmaankaan ole niin paljon tehottomuutta, että sieltä löytyisi tuossa määrin käyttämätöntä lääkärireserviä.

Taulukko 2. Lääkärivaje ja työttömät lääkärit

 

2016

2017

2018

2019

Perusterveydenhuollon lääkärivaje, vakanssien lukumäärä  (Lähde: Lääkäriliitto)

136,5

188,5

227,5

296,5

Perusterveydenhuollon lääkärivaje, % kaikista vakansseista  (Lähde: Lääkäriliitto)

3,5

4,8

5,7

7,5

Erikoissairaanhoidon lääkärivaje, vakanssien lukumäärä  (Lähde: KT Kuntatyönantajat)

458,9

508,8

530,6

587,1

Työttömyyskorvausta saaneet lääkärit (Lähde: Lääkäriliitto)

81

82

74

76

Lääkäreitä eläköityy yli 600 vuodessa

Lääkärien eläköityminen tulee olemaan historiallisen suurta koko 2020-luvun. Lääkäreitä eläköityy jopa yli 600 vuodessa (kuva 1). Lääkärimäärä ei myöskään nykyisellään juurikaan kasva.

Elääkkeelle jjäviä lääkäreitä on eniten 2020-luvulla.

Kuva 1. Lääkärien eläköityminen jopa yli 600 vuodessa (Lähde: Lääkäriliito, Lääkärit Suomessa 2016 -julkaisu) Lääkärit Suomessa 2016 -julkaisu Lääkäriliiton sivuilla (pdf) >

Lääkäritarjonnan ennustamiseen vaikuttaa eläköityvien ja koulutettavien lisäksi myös ulkomailta tulevien määrä.

Lääkäriliiton kyselyssä 62 prosenttia ulkomailla lääkäriksi opiskelevista ilmoitti, että heidän suunnitelmissaan oli palata kotimaahan valmistumisen jälkeen. Vain 3 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei varmasti aio palata Suomeen ja 35 prosenttia ilmoitti vielä pohtivansa asiaa. 

Tulevaisuutta hahmottavat skenaariot osoittavat, että lääkärivaje kasvaa

Lääkärien kysyntää ja tarjontaa 2040-luvulle asti on hahmoteltu kuvassa 2 erilaisilla skenaarioilla. Näissä laskelmissa lääkäritarjonnan tasoksi on määritelty vuoden 2019 alun 21 148 lääkäriä.

Kysynnän lähtötason on laskettu olevan noin 1 400 lääkäriä nykyistä työikäistä lääkärimäärää suurempi. Tällä määrällä voitaisiin täyttää julkisen sektorin täyttämättömät kokoaikaiset lääkärinvakanssit (884), kun huomioon otetaan lääkärien osa-aikatyö julkisella sektorilla, työllisyysaste (oletus 93 %) ja yksityiselle sektorille työllistyminen samassa suhteessa kuin nykyisin. Laskelmassa ei sen sijaan ole otettu huomioon kiristyvän hoitotakuun vaikutuksia. Hoitotakuun vaikutukseksi on arvioitu noin 1 000 1 500 lääkäriä, eli todellinen lääkärivaje voi olla lähtötilanteessa jopa kaksinkertainen.

Korkeamman kysynnän skenaariossa lääkärien kysynnän vuosittaiseksi kasvuvauhdiksi on arvioitu työikäisen lääkärimäärän kasvuvauhti vuosina 20002016. Tällainen 1,7 prosentin kasvu tarkoittaa nykyhetkellä sitä, että lääkäritarve kasvaa noin 350 työikäisen lääkärin verran vuodessa.

Matalamman kysynnän skenaariossa on hyödynnetty valtion kuntatalousohjelmaa, jossa väestön ikääntymisen ennakoidaan kasvattavan kustannuksia 2020-luvulla joka vuosi prosentilla. Prosentin kasvu edellyttäisi hieman yli 200 lisälääkäriä vuodessa. 2030-luvulla kasvun on arvioitu olevan 1,5 prosenttia, sillä suuret ikäluokat ovat silloin iässä, jolloin terveyspalveluja käytetään eniten.

Nykytilannetta kuvaavassa tarjontaskenaariossa lääkärikoulutuksen sisäänotoksi on oletettu nykyiset 725 aloituspaikkaa.

Toisessa, lisäkoulutusta kuvaavassa skenaariossa koulutusmäärä on kasvatettu 950 aloituspaikkaan. Kummassakin tarjontaskenaariossa oletetaan, että Suomeen saataisiin ulkomailta vuosittain peräti 150 lääkäriä enemmän kuin täältä lähtisi ulkomaille.

Kuva 2. Laskelma lääkärien tarjonnasta ja kysynnästä eri skenaarioilla 2019–2040

Laskelmat (kuva 2) osoittavat, että lääkärivaje kasvaa lähivuosina joka tapauksessa. Pelkästään tämänhetkisen lääkäritarpeen täyttäminen kestää kuusi vuotta. Lisäksi lääkärimäärän kasvusta 75 prosenttia on epävarman nettomaahanmuuton varassa. Vaikka jo joka kymmenes lääkäri maassamme on ulkomaalaistaustainen, ei maahanmuutto ole aiemminkaan riittänyt lääkäripulan paikkaamiseen. 

Mittavan maahanmuuton lisäksi lääkärivajeen paikkaaminen edellyttää tuntuvaa lääkärikoulutuksen lisäystä, jonka turvin lääkäripula alkaisi pienentyä vuonna 2028. Laskelmassa lääkärikysynnän kasvun skenaariot ovat historiaan peilaten maltillisia. Potilaiden hoitotarpeiden kasvu voi edellyttää myös selvästi suurempaa lääkärimäärän lisäystä.

Laskelmassa työpanos lääkäriä kohti on oletettu vakioksi, vaikka osa-aikatyön tiedetään yleistyneen ja lääkärien keskimääräisten työtuntien vähentyneen. Työaikalain työpanosta rajoittavaa vaikutusta ei ole ennakoitu.

Laskelmassa toisaalta myös eläkeikä on oletettu vakioksi, vaikka todennäköisesti työurat pitenevät. Jotta korkeamman koulutuksen ja kysynnän skenaariossa tasapaino saavuttaisiin, pitäisi eläkeiän nousta noin 5,5 vuotta vuoteen 2040 loppuun mennessä. Alin eläkeikä ja tavoite-eläkeikä nousevat ajanjaksolla selvästi vähemmän. 

Myös erikoisalojen lääkäripulaan puututtava

Lääkärikysynnästä on tehty eri erikoisaloille useita selvityksiä 2010-luvulla. Näistä tuorein on sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2019 lopussa julkaisema selvitys, jonka mukaan potilaiden tarpeeseen perustuen Suomessa pitäisi valmistua vuosittain 934 uutta erikoislääkäriä. Erikoislääkäritutkintoja suoritetaan keskimäärin vajaat 600. Tosin yli joka viidennellä erikoislääkärillä on kahden tai useamman erikoisalan oikeudet.

Monilla erikoisaloilla kärsitään lääkäripulasta. Selvitysten mukaan erikoislääkäripula on vuodesta toiseen suurinta erityisesti psykiatrian ja radiologian erikoisaloilla.

Erikoislääkäreitä tarvitaan tulevaisuudessa merkittävästi enemmän, jotta eläköityvien lääkärien korvaamisen lisäksi voidaan varautua tulevaisuuden hoitotarpeisiin. Erikoislääkärikoulutusta on suunnattava erityisesti niille aloille, joilla se on suurinta ja joiden osaajista on tulevaisuudessa suurin kysyntä.

Potilaat eivät pääse hoitoon, kun lääkäreitä ei ole

Hoitojonot ovat kasvaneet viime vuosina.

Hallituksen tavoitteena on, että perusterveydenhuollossa lääkärille pääsisi viikossa. Lokakuussa 2019 tämä toteutui vain alle 40 prosentin kohdalla. Vuonna 2016 lääkäripulan ollessa hiukan nykyistä pienempi vajaa puolet potilaista pääsi lääkäriin viikossa. Myös erikoissairaanhoidossa hoitojonot ovat pitkiä, kuten taulukko 3 osoittaa. 

Taulukko 3. Pääsy lääkärille perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. (Lähde: THL)

 

2016

2017

2018

2019

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy lääkäriin (lokakuun tilanne, lähde: THL)

 

 

 

 

Yli 7 pv

32 436

33 800

32 436

28 771

Yli 30 pv

9 241

7 946

7 864

8 528

Yli 90 pv

2 772

1 369

1 519

736

Yli 30 pv odottaneet, %

19,6 %

14,8 %

15,9 %

19,8 %

Alle 7 päivässä hoitoon päässeiden osuus, %

47,0 %

46,5 %

45,1 %

38,6 %

Erikoissairaanhoitoon pääsy:

(elokuun tilanne, lähde: THL)

       

Yli 90 vrk

27 724

25 728

26 676

29 590

Yli 180 vrk

2 413

1 915

3 354

5 103

Yli 90 vrk odottaneet, %

23,9 %

21,2 %

22,7 %

24,0 %

Yli 180 vrk odottaneet, %

1,9 %

1,5 %

2,5 %

3,5 %

Hoitoonpääsy lääkärille on heikkoa ja odotusajat ovat pitkiä.

Perusterveydenhuollossa jopa joka viides potilas odottaa lääkärille pääsyä vähintään 30 päivää. Joka neljäs potilas joutuu odottamaan sairaalahoitoon pääsyä yli kolme kuukautta. Kyse on nimenomaan lääkäreistä, sillä muiden ammattihenkilöiden vastaanotolle pääsee merkittävästi helpommin. Odotusajat ovat myös pidentyneet lääkärivajeen kasvaessa, kuten odottaa sopii.

Euroopan komissio on maaraporteissaan puuttunut Suomen pitkiin hoitojonoihin ja epätasa-arvoiseen järjestelmään. Lääkäriin pääsy on Suomessa epätasa-arvoista sekä alueellisesti että eri väestöryhmien välillä. 

Lääkäriliiton vuosittain tekemät Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimukset osoittavat, että järjestäjän koolla tai muodolla ei ole juurikaan merkitystä.

Kun lääkäreitä ei ole tarpeeksi suhteessa työpaikkoihin, aina jokin paikka ja jonkin alueen asukkaat jäävät ilman lääkäreitä. Mikäli jonkin alueen terveyskeskus onnistuu jossain vaiheessa rekrytoimaan lääkäreitä, tilanne on aina vastaavasti huonontunut jossain muualla.

Työterveyshuollon piirissä olevat pääsevät lääkäriin nopeammin samoin kuin ne, joilla on yksityinen terveysvakuutus tai muuten maksukykyä käyttää yksityisiä lääkäripalveluja. Lääkärivaje osuukin eniten niihin potilaisiin, joilla ei ole työterveyshuoltoa tai varaa käyttää yksityisiä lääkäripalveluja, vaikkakin esimerkiksi pitkistä hoitojonoista erikoissairaanhoitoon kärsivät tasaisesti kaikki.

Lääkärikoulutuksen lisääminen on ratkaisu

Edellä esitetyt tilastot ja tutkimukset osoittavat selvästi, että kun lääkärien tarjontaa lisätään, lääkäripula pienenee.

Mikäli potilaiden pääsy lääkäriin halutaan turvata tai sitä halutaan parantaa, tarvitaan lisää lääkäreitä.

Lääkärit tuovat toistuvasti esiin huonoja työolosuhteitaan, muun muassa liiallista työkuormaa ja vähäistä kollegiaalista tukea työpaikoillaan. Lisälääkärit tuovat myös tähän ratkaisun. Jos työpaikalla on enemmän lääkäreitä, on kollegaa helpompi konsultoida, potilasvirta on kohtuullisempi ja työ vähemmän pakkotahtista.

Lääkärien määrän lisääminen parantaa kansalaisten hoitoonpääsyä ja yhdenvertaisuutta. Se on myös hyvin tuottava investointi, sillä lääkärien työttömyys on olematonta ja työpaikkoja tarjolla valtavasti. Jokainen koulutettu lääkäri maksaa koulutuksensa takaisin verotuloina hyvin pian valmistuttuaan.

Lääkärikoulutuksen lisääminen Suomessa parantaa myös opiskelijoiden tasa-arvoisuutta. Nyt hyvätuloisten perheiden lapset voivat kouluttautua ulkomailla lääkäreiksi maksullisissa koulutuksissa, eikä heidän tarvitse mennä tiukan pääsykoeseulan läpi.

Tilasto- ja taustatietoja lääkäreistä

KT:n artikkeleita ja kannanottoja lääkärivajeesta


Euroopan komission maaraportti ja suositukset Suomelle

Juho Ruskoaho

KT:n työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho työskentelee KT:ssa työmarkkinatutkijana. Hänen vastuullaan ovat erityisesti lääkärisopimukseen liittyvät laskelmat.

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <p> <br>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
CAPTCHA This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.