Myönteistä tulevaisuutta kohti – koronaopit talteen

Hyvän esimiehen odotetaan johtavan tiimiään kohti parempaa tulevaisuutta työntekijöitään tukien ja motivoiden. Vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus kantavat ja korostuvat vaikeina aikoina.

Esimiesten ja työyhteisöjen toimintakykyä ja tulevaisuususkoa on todella koeteltu korona-ajan epävarmuuden keskellä. Onneksi ainakaan tällä kertaa virus ei levinnyt laajalle, vaikka koko Suomi sen kohtaamiseen jo hyvin valmistautuikin.

Uusia käytäntöjä ja ohjeistuksia on otettu käyttöön uskomattomalla nopeudella

Varautumista on kunta-alalla totuttu tekemään, mutta näin äkkinäinen ja laaja tilanne yllätti. Yllätyksestä huolimatta kunnat ja kuntayhtymät saivat erittäin nopeasti järjestettyä toimintansa uuteen asentoon ja henkilöstö on ollut mukana muutoksissa erittäin sitoutuneesti. Näin ainakin ovat tilannetta kuvanneet viime viikkoina haastattelemani sote-työnantajien ja kuntien edustajat.

Maaliskuun loppupuoli oli tilannekuvan luomisen aikaa. Kuvaa värittivät televisiosta päivittäin tulleet eri ministerien tiedotustilaisuudet, työnantajien sisäiset infot sekä lukemattomat työpaikoilla esitetyt kysymykset, joita esitettiin niin työsuhteista, karanteenista kuin kasvomaskeistakin.

Käytäntöjä ja ohjeistuksia sorvattiin paikallistasolla uskomattomalla nopeudella siitäkin huolimatta, että kansalliset ohjeistukset päivittyivät ja jopa muuttuivat ennätystahtiin tilanteen selvitessä.

Pysyviä muutoksia työhön

Monen työntekijän tehtävät vaihtuivat tai laajenivat. Perehdytystä ja koulutustakin ehdittiin järjestämään henkilöille, jotka siirtyisivät uusiin tehtäviin epidemian pahetessa. Koronaklinikoita perustettiin ja hoitotiloja varattiin.

Etätyöskentely lisääntyi ja kokouskäytännöt muuttuivat sähköisiksi liki yhden viikonlopun aikana. Päätöksentekokin sähköistyi, kun hallintosäännöt saatiin uusittua.

Kuka vielä puhuu julkisen toiminnan jäykkyydestä ja hitaudesta?

Haastattelemani johtajat pohtivat, mitä tästä kaikesta voi oppia jatkossa. Puhutaan ”uuteen normaaliin” paluusta ja töiden pysyvästä muutoksesta. Etätyö ei olekaan tulevaisuudessa poikkeus vaan normaali työmuoto. Tietotekniikka antaa tähän mahdollisuuden, mutta työkäytäntöjä on nyt opeteltu koronan myötä vauhdikkaasti. Etätyöohjeistuksiakin mietitään uusiksi kokemusten pohjalta.

Hyvää johtamista sekä uudistumiskykyä tarvitaan

Myös johtaminen korostui. Tiukassa paikassa johtoa ja esimiehiä tarvittiin tuomaan turvaa ja linjaamaan asioita, joista linjauksia ei vielä ollut.

Pelko omasta tai perheenjäsenen sairastumisesta ja oman työn turvallisuudesta on vaatinut työpaikoilla myös paljon työstämistä. Tilanteen nyt normalisoituessa on aika pohtia, mitä tästä kaikesta jäi käteen. Ainakin tuleviin korona-aaltoihin hyvin valmistautuneet organisaatiot ja luottamus siihen, että kunta- ja sotekenttä kantaa kyllä vastuunsa.

Ehkä opimme muutakin työelämästä ja johtamisesta, sillä ”emmehän halua olla eilisen osaajia huomisen töissä”, kuten eräs esimies totesi. Uudistumiskykyä tarvitaan. Siihen kannattaa panostaa kokemuksia ja oppeja kokoamalla myös koronatilanteesta.

Palataan näihin asioihin syksyllä kootusti! Hyvää ja rauhallista kesäaikaa toivoen,

Aija Tuimala