Blogit

Työn tulevaisuutta voi ajatella tötterönä, jossa nykyhetki avautuu erilaisiksi tulevaisuuksiksi. Oleellista on, mikä muuttuu ja miten, ja mikä pysyy samana. Tätä KT lähti joitakin vuosia sitten selvittämään yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. Taustalla oli ajatus siitä, että silloinen kunta-ala, ja nykyinen kunta- ja hyvinvointiala, on monitoimialana otollinen kohde työn muutosten tarkasteluun eri ammattialoilla.

Yhdestä virasta ei saa lain mukaan maksaa kahta palkkaa. Osaksi lukuvuotta otetuille opettajille korvataan loma-aika rahana.

Tekoälyyn kohdistuu kunnissa ja hyvinvointialueilla suuria odotuksia, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen. Tekoäly on ennen kaikkea työkalu, joka tukee asiantuntijoita heidän työssään. Inhimillistä työtä se ei korvaa. Tulevaisuudessa tarvitaan rohkeaa johtajuutta, osaamisen kehittämistä ja ymmärrystä työn luonteesta, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää kunnissa ja hyvinvointialueilla tehokkaasti.

Osallistuin tammikuussa KT:n edustajana työministeri Arto Satosen delegaatiomatkalle Vietnamiin ja Filippiineille. Matkan tarkoituksena oli luoda toimivia yhteistyömalleja kansainväliseen rekrytointiin.

Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut kunta- ja hyvinvointialoilla noin 8 prosenttiyksikköä vuosina 1997–2023. Suunta on oikea, mutta muutos vie aikaa. Vuoden 2022 sopimusratkaisu vauhditti positiivista kehitystä. KT on arvioinut, että palkkaohjelmat pienentävät palkkaeroa vajaat 2 prosenttia vuosina 2023–2027.

Tasopalkkajärjestelmää on rakennettu kunta-alan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen KVTESiin kuuden vuoden ajan. Työn tueksi on tehty kolme simulointia ja palautekyselyä. Niiden avulla on saatu arvokasta palautetta paikalliselta tasolta palkkausjärjestelmän kehittämiseen.

Hallitus suunnittelee rajoituksia inhouse-yhtiöiden käyttämiseen. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että muutos kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa kilpailutusta.

Jos työntekijä lähtee työpaikasta paremman palkan vuoksi, hän saattaa palata hyvän työkulttuurin vuoksi. Mutta jos työntekijä lähtee huonon työkulttuurin takia, ei hän palaa edes rahalla.

Olen tänä keväänä saanut uuden työkaverin. Nopean assistentin, joka tiivistää ja tekee yhteenvetoja teksteistä ja aineistoista. Ketterän toteuttajan, joka laatii muistiot saman tien ja ehdottaa tiivistelmää, mitä päätöksiä kokouksessa tehtiinkään. Välillä tämä kaveri toimii sparraajana, jolta voi kysyä ideoita blogin kirjoittamiseen tai työpajan suunnitteluun. Ja mikä parasta, tämä tyyppi ei koskaan väsy vastamaan kysymyksiini.

Euroopan unioni vaikuttaa monin tavoin työmarkkinoihin. Usein neuvottelujen tie olisi kuitenkin parempi kuin yksityiskohtainen sääntely. KT vaikuttaa EU:n päätöksentekoon monella eri tasolla.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat ottavat ensi kertaa huomioon kunta- ja hyvinvointialan erityispiirteet. Laskelmien perusteella kunta- ja hyvinvointialan työnantajien eläkemaksuja voidaan edelleen alentaa. 

Tuoreen työaikakyselyn mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun. Työaikajärjestelyt vaikuttavat sekä työoloihin että siihen, miten palvelutarpeisiin voidaan vastata. Kyse ei ole pikkuasiasta. SOTE-sopimuksen piirissä työskentelevien teoreettinen työtuntimäärä kalenterikuukaudessa pyörii arviolta 23 miljoonassa tunnissa.

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteet työpaikalla kuluttavat voimavaroja ja vaikuttavat haitallisesti organisaation toimintaan, työilmapiiriin ja työnantajamaineeseen. Tilanteet voivat pitkittyessään aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sitä kautta tuottavuuden ja tuloksellisuuden laskua, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. On kaikkien etu, että häirintään puututaan. Puutuminen on myös työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Viestinnällä vaikutetaan, luodaan mielikuvia ja parhaimmillaan muutetaan maailmaa. Siksi kannattaakin pysähtyä hetkeksi pohtimaan, minkälaista tarinaa julkisesta työstä haluamme kertoa.

Hyvinvointialueiden tilanne on erittäin haastava. Hoitojonot ovat ennätykselliset, alijäämää tehdään tänä vuonna toista miljardia ja lait asettavat kiristyviä velvoitteita. Lisää työvoimaa ei ole saatavilla mistään, ja ostopalvelujen sekä vuokrahenkilöstön hinnat ovat karanneet käsistä. Mitä voidaan tehdä?