Kesätyö on monelle nuorelle ensimmäinen askel työelämään

Kesätyö on monelle nuorelle keskeinen keino päästä kiinni työelämään. Onnistunut kesätyökokemus rakentuu sujuvasta rekrytoinnista, hyvästä perehdytyksestä ja toimivasta arjen ohjauksesta.

Viime aikoina mediassa on keskusteltu paljon kesätyöpaikkojen vähenemisestä ja nuorten mahdollisuuksista päästä työelämään. Epävarmuus näkyy myös nuorten asenteissa.

Maaliskuussa 2026 julkaistun Nuorisobarometrin mukaan työllistyminen on nuorten suurin huolenaihe: jopa 70 prosenttia nuorista kokee paineita työn saamisesta. Lisäksi puolet nuorista kokee epävarmuutta ja turvattomuutta työllistymisestään.

Hyviäkin uutisia on tarjolla. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kunta- ja hyvinvointialan kesätyöpaikkojen määrä ei ole vähentynyt. Päinvastoin se näyttäisi jopa hieman kasvaneen viime vuodesta, selviää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n alkuvuodesta 2026 toteuttamasta kyselystä.

Monelle nuorelle kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään. Siksi on tärkeää, että kunta- ja hyvinvointialan työnantajat kantavat vastuuta nuorten työllistymisestä myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Kun resurssit ovat tiukilla, on perusteltua miettiä, mihin asioihin työnantajien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kesätyöntekijöitä palkattaessa.

Hakijoita on liikkeellä paljon

KT:n kyselyssä tuli ilmi, että kesätyöpaikan hakijoita on liikkeellä runsaasti.  

Hakemusten käsittely ja haastatteluiden suuri määrä kuormittavat monissa organisaatioissa henkilöstöresursseja. Erityisesti hyvinvointialan työnantajat kokevat kesätyöntekijöiden rekrytoinnin työläänä. Erään työnantajan mukaan kesälomasijaisten rekrytointi on yksi vuoden isoimmista ponnistuksista.

Mutta mistä rekrytoinnin kuormitus oikeastaan syntyy?  

Ensinnäkin hakijamäärät jakautuvat aloittain epätasaisesti. Joihinkin tehtäviin hakijoita on huomattavasti enemmän kuin paikkoja on tarjolla, kun taas toisiin tehtäviin rekrytointi on edelleen haastavaa.  

Toiseksi rekrytointipaineita hyvinvointialalla kasvattaa kesätyöntekijöiden tarve, sillä lakisääteiset palvelut on turvattava myös kesällä. Kunta-alalla puolestaan korostuu nuorten työllistämisen yhteiskunnallinen merkitys.

Kolmas kuormitustekijä on rekrytoinnin vaikea ennakoitavuus. Työnantajien mukaan nuoria on vaikea tavoittaa ja sovitut kesätyöt saattavat peruuntua viime hetkellä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että monelle nuorelle työelämän pelisäännöt ovat vielä uusia.

Työnantajat ovat pyrkineet vastaamaan näihin haasteisiin kehittämällä rekrytointiprosesseja muun muassa keskittämällä käytäntöjä ja hyödyntämällä digitaalisia työkaluja.

Perehdytys ja selkeä viestintä tukevat onnistumista

KT selvittää vuosittain myös kesätyöntekijöiden kokemuksia. Nuoret kertovat kaipaavansa kattavaa ja konkreettista perehdytystä sekä selkeää tietoa siitä, mitä heiltä odotetaan.

Työnantajat ovatkin vastanneet tähän tarpeeseen panostamalla perehdytykseen, selviää KT:n kyselystä.  

Eräs kunta-alan työnantaja kuvaa asiaa osuvasti: ”Kukin toimiala perehdyttää kesätyöntekijät käyttäen pohjana muidenkin työntekijöiden perehdyttämissuunnitelmaa. Perehdytyksessä otetaan huomioon, että pääosalle nuorista työpaikka on elämän ensimmäinen kesätyöpaikka, joten ohjauksen pitää olla hyvin konkreettista ja myös niin sanotut itsestään selvät asiat on hyvä käydä läpi.”

Kattavan perehdytyksen ohella työnantajat pitävät tärkeänä kehittämiskohteena nuorten sitouttamista kesätöihin. Nuorille on tärkeää, että työn aloituksesta, palkasta ja työajoista viestitään ajoissa ja selkeästi.

Työyhteisö ja esihenkilötyö tekevät kesätyökokemuksesta merkityksellisen

Nuoret arvostavat kesätöissä etenkin yhteisöllisyyttä ja hyvää työilmapiiriä. Tärkeitä ovat myös mukavat työkaverit, kannustava ilmapiiri ja esihenkilöiden tuki.

Eräs kesätyöntekijä tiivistää kokemuksensa näin: ”Mieleeni jäi erityisesti positiivinen työilmapiiri, mukavat työkaverit ja mukava, osaava ja välittävä esihenkilö.”

Toinen kuvaa kokemustaan näin: ”Erinomainen yhteistyö työyhteisössä, kiinnostavat työtehtävät, hyvä palaute asiakkailta ja kannustus kollegoilta.”

Viime kesän kesätyöntekijöille tehdyssä kyselyssä yli yhdeksän vastaajaa kymmenestä piti kunta- ja hyvinvointialan rekrytointiprosessia onnistuneena. Korkea tyytyväisyys kertoo siitä, että prosessi toimii hakijan näkökulmasta. Positiivisina asioina nuoret antoivat kiitosta nopeasta ja sujuvasta rekrytoinnista sekä hyvästä viestinnästä.

Sujuvasti hoidettu rekrytointi on tärkeää myös niille nuorille, jotka eivät tule valituiksi. Hyvä hakijakokemus tukee nuorten työelämätaitojen kehittymistä, vahvistaa työnantajamielikuvaa ja houkuttelee tulevaisuuden osaajia.

Arjen kohtaamiset ratkaisevat

Monelle nuorelle kesätyö on ensimmäinen työpaikka, joten kokemuksella on suuri merkitys sille, millaisena työelämä näyttäytyy. Panostus kesätyöntekijöihin on samalla panostus tulevaisuuden työvoimaan ja myönteiseen työnantajamielikuvaan.

Kesätyökokemuksen onnistuminen rakentuu pienistä mutta merkityksellisistä teoista sekä arjesta työpaikalla: selkeä ohjaus, toimiva perehdytys, kannustava työyhteisö ja sopivat työtehtävät. Kun nämä asiat ovat kunnossa, kesätyökokemus voi johtaa siihen, että nuori työllistyy myöhemmin organisaation vakituiseksi työntekijäksi.