Yhtenäinen kansallinen kielikoulutusmalli parantaa sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövaje kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Kansainvälinen rekrytointi on yksi ratkaisu osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Hyvinvointialueet arvioivat vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa, että tulevaisuudessa arviolta 21 prosenttia alan työvoimatarpeesta olisi katettava ulkomaisilla rekrytoinneilla, jotta työvoimaa olisi riittävästi.  

Yleisin syy siihen, etteivät rekrytoinnit kohdistu ulkomaiseen työvoimaan, on kielitaito-ongelmat, jotka hidastavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten laillistamisprosessia.  

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi marraskuussa 2025 selvityksen mahdollisuuksista järjestää sote-alalla yhtenäinen kansallinen kielikoulutus.  

Selvityksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva siitä, miten yhtenäinen kielikoulutus voitaisiin toteuttaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten laillistamisprosessia sellaisille henkilöille, jotka eivät puhu suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään. Tarkoituksena oli myös tehdä ehdotuksia, miten eri ammattiryhmille kielikoulutuksen voitaisiin kehittää yhtenäisen kielikoulutuksen järjestämiseksi.  

Laadukas yhtenäinen kielikoulutusmalli tarvitsee pysyvän rahoituksen

Yhtenäinen ja kansallinen kielikoulutusmalli parantaisi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työvoiman saatavuutta. Kansainvälisesti rekrytoitujen ammattilaisten suomen ja ruotsin kielen oppimisen tukemiseen tarvitaan pysyvä malli. Se helpottaa sekä kahdensuuntaista kotoutumista että työssä toimimista. Onnistunut kotoutuminen syntyy vuorovaikutuksessa, jossa sekä maahan muuttanut henkilö että vastaanottava yhteiskunta sopeutuvat, muuttuvat ja oppivat toisiltaan.

Kielen oppiminen etenee tehokkaimmin, kun sitä tuetaan suunnitelmallisesti koko oppimisprosessin ajan. Tähän kuuluu sekä S2-opettajan tarjoama pedagoginen ohjaus että monikielisyyttä tukevan työyhteisön antama käytännön tuki. Kielenoppiminen on kuitenkin aina myös yksilöllinen prosessi, johon vaikuttaa yksittäisen oppijan aiempi tausta, työtehtävät sekä oma motivaatio kielessä kehittymiseen.

Kielikoulutuksen järjestäminen laadukkaasti koko laillistamisprosessin ajan edellyttää riittävää rahoitusta. STM:n selvityksen mukaan S2-opetuksen kustannukset yhtä laillistujaa kohden ovat noin 2357 euroa. Lisäksi kustannuksia syntyy työpaikoilla tarjottavasta kielituesta ja ohjauksesta.

Kielikoulutuksen rahoituksen on oltava valtakunnallisesti turvattua, pitkäjänteistä ja ennakoitavaa, jotta hyvinvointialueet voivat toteuttaa työssä tapahtuvaa kielikoulutusta suunnitelmallisesti ja tasalaatuisesti.

Suomen kielen opinnot integroitava osaksi englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia

Vastuullinen kansainvälinen rekrytointi tarkoittaa sitä, että kaikki rekrytointiprosessiin osallistuvat tahot sitoutuvat yhdessä varmistamaan, että rekrytoidut tai suomeen opiskelemaan tulleet kansainväliset osaajat saavuttavat riittävän kielitaidon.

Olisi erityisen tärkeää, että Suomessa englanninkielisistä tutkinto-ohjelmista valmistuvilla ulkomaalaistaustaisilla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla olisi Valviran määrittelemä riittävä kielitaito jo, kun he työllistyvät opintojensa jälkeen alalle. Tämä tarkoittaa kotimaisten kielten aiempaa vahvempaa integroimista osaksi opintoja.

Kun kielitaidon oppimiselle luodaan selkeät rakenteet ja yhteiset tavoitteet sekä varmistetaan riittävät resurssit, Suomi pystyy houkuttelemaan ja pitämään kansainvälisiä osaajia sekä turvaamaan työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Kansallinen kielikoulutus- ja koordinaatiohanke kokoaisi hyvät käytännöt yhteen

STM:n selvityksessä esitetään lisäksi kansallisen kielikoulutus- ja koordinaatiohankkeen käynnistämistä. Tavoitteena on koota aiemmin eri projekteissa tuotetut materiaalit yhteen, valmistella yhtenäiset arviointimenetelmät sekä kehittää sosiaali- ja terveysalalle soveltuva YKI-testi.

Hankkeen kahden vuoden kesto ja ehdotettu rahoitus tarjoavat hyvän perustan kehittämistyölle. Samalla on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että materiaalien ylläpito ja mallin jatkuva kehittäminen eivät jää hankekauden jälkeen ilman resursseja. Jatkuvuus on olennaista, jotta järjestelmä ei jää pirstaleiseksi ja riippuvaiseksi määräaikaisista projekteista.

Materiaalien ja arviointimenetelmien yhtenäistäminen helpottaa koulutuksen toteutusta ja takaa sen, että eri puolilla Suomea opiskelevat saavat yhdenvertaista tukea. Lisäksi sote-alalle soveltuvien kielitaidon arviointimenetelmien kehittäminen parantaa työntekijän osaamisen näkyvyyttä ja antaa työnantajille luotettavan kuvan työntekijän tosiallisesta kielitaidosta.

Jatkovalmistelussa on erityisen tärkeää turvata rahoituksen pysyvyys sekä vahva kansallinen tuki kielitaidon kehittämiseen. Riittävä kielitaito on keskeinen edellytys potilas- ja asiakasturvallisuudelle, työssä suoriutumiselle ja kansainvälisten osaajien pysyvälle työllistymiselle. Kansallisesti koordinoitu ja rahoitettu tuki kielikoulutukseen ja arviointimenetelmiin helpottaa työnantajien mahdollisuuksia toteuttaa vastuullista kansainvälistä rekrytointia ja varmistaa, että käytännöt ovat yhdenvertaisia koko maassa.