Kunta- ja hyvinvointialan eläkemaksua voidaan alentaa tasapainottamaan julkista taloutta

Eläketurvakeskus julkaisi maanantaina uuden pitkän aikavälin laskelmansa. Laskelma sisältää kunta- ja hyvinvointialan kannalta merkittävän uutisen.

Eläketurvakeskuksen tuore pitkän aikavälin laskelma (PTS) osoittaa, että kunta- ja hyvinvointialan eläkemaksutasoa on varaa laskea reippaasti nopeassakin aikataulussa. Uuden laskelman mukaan järjestelmän kestävä maksutaso (ns. vakiomaksu) on noin 23 prosenttia alan palkkasummasta. Nykyinen maksutaso on tätä yli kolme prosenttiyksikköä korkeampi (26,6 % vuonna 2026).

Kevan jäsenyhteisöjen korkeampi eläkemaksu johtuu sekä historiallisista tekijöistä että henkilöstörakenteesta. Aikaisemmin julkisella sektorilla oli yksityisiä aloja alempia eläkeikiä sekä korkeampi eläkekarttuma. Lisäksi asiaan vaikuttaa henkilöstörakenne, jossa yksityisiä aloja suurempi naisten osuus ja pidempi elinikä kasvattavat eläkemenojen määrää suhteessa palkkasummaan. 

Kunta- ja hyvinvointialan eläkemaksu koostuu yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää (TyEL) vastaavasta palkkaperusteisesta maksusta, joka on nykyisin 24,4 prosenttia ja sen päälle tulevasta, kunta- ja hyvinvointialaa koskevasta tasausmaksusta. Tasausmaksun vuoksi kunta- ja hyvinvointialan työnantajat joutuvat maksamaan suurempia eläkemaksuja kuin yksityiset työnantajat. Kyse on suurista summista: Kunta- ja hyvinvointialan palkkasumma on noin 25 miljardia euroa vuodessa. Pelkästään tasausmaksua kerätään paikallishallinnon työnantajilta vuonna 2026 noin 553 miljoonaa euroa.

KT on ollut Kevan hallinnossa mukana vaikuttamassa siihen, että maksutasoa on voitu viime vuosina asteittain alentaa. Tästä huolimatta järjestelmässä on edelleen tasausmaksun muodossa merkittävä erä, jonka alentamiseen tulee nyt kestävät perusteet.

Positiivista tulosta selittävät parantuneet sijoitustuotot ja väestöennuste

Eläketurvakeskuksen uudessa laskelmassa eli PTS:ssa eläkejärjestelmän rahoitustasapaino on arvioitu paremmaksi kuin aiemmin. Tämä johtuu taustamuuttujista eli parametreista, jotka koskevat eläkevarojen reaalituotto-oletuksen korottamista sekä nettomaahanmuuton kasvattamista.

• Eläketurvakeskus on nostanut eläkevarojen reaalituotto-oletuksia sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä. Uudessa laskelmassa keskipitkän aikavälin tuotto-oletus on 3,18 prosenttia (vuosille 2026–2035) ja pitkän aikavälin 3,75 prosenttia (v. 2036 alkaen), kun vuoden 2022 raportissa vastaavat luvut olivat 2,5 ja 3,5 prosenttia. Muutos johtuu ennen kaikkea eläkeuudistuksen mahdollistamasta korkeammasta riskitasosta. Lisäksi käytetyn tuotto-oletuksen asettamistapaa muutettiin.
   
• Väestöennuste. Nettomaahanmuutto kasvatettiin 24 000 henkilöön vuodessa, kun se aiemmin oli 15 000 henkilöä vuodessa. Eläketurvakeskus huomioi laskelmassa sen, että maahanmuuttajien työllisyys eroaa kantaväestöstä. Lisäksi ETK siirtyi käyttämään omaa väestöennustettaan, kun se aikaisemmin käytti Tilastokeskuksen ennustetta. Uudessa PTS:ssa on huomioitu myös eri eläkejärjestelmien väliset kuolevuuserot entistä tarkemmin.

PTS-laskelma huomioi samanaikaisesti myös rahoitusta heikentäviä tekijöitä, joita ovat muun muassa

• matala syntyvyys: kokonaishedelmällisyys pieneni 1,45:stä 1,30:een.  
• väestön ikääntyminen: ikääntyminen kasvattaa eläkemenoja samalla kun työikäisten määrä pienenee, mikä lisää painetta eläkemaksujen rahoitukselle pitkällä aikavälillä.  
• talouden epävarmuus: Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa talouden epävarmuutta pyritään tarkastelemaan muun muassa erilaisten herkkyystarkastelujen avulla

ETK olettaa saman sijoitustuoton kaikille eläkelaitoksille

Viimeisin eläkeuudistus mahdollistaa aiempaa tuottavamman sijoitustoiminnan, ja myös PTS-laskelmissa tämä näkyy merkittävästi parantuneina tuotto-odotuksina. Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva on tässä suunnannäyttäjänä, sillä sen hallitus päätti riskitason nostamisesta jo ennen eläkeuudistusta. Odotusarvoisesti riskitason nosto kasvattaa tuottoja, mutta lisää myös tuottojen vaihtelua. Riskitason noston myötä osakkeiden painoarvo sijoituksissa kasvaa merkittävästi, mihin liittyy aiempaa voimakkaammat ylä- ja alamäet.

Historiallisesti Kevan ja yksityisen alan TyEL-eläkelaitosten riskitasot ovat asettuneet suunnilleen samalla tasolle. Ei ole syytä arvioida, että kehitys muuttuisi tulevaisuudessa. ETK on itse asiassa olettanut näin ja käyttää sen takia kaikille työeläkelaitoksille samaa tuotto-oletusta.

Eläketurvakeskuksen laskema vakiomaksu tippui merkittävästi

Vakiomaksu tarkoittaa ETK:n laskelmissa sitä maksutasoa, joka pitkällä aikavälillä riittää rahoittamaan eläkemenot ilman, että järjestelmän rahoitustasapaino heikkenee. Kokonaisuudessa vakiomaksu tippui noin kolmella prosenttiyksiköllä. Kunta- ja hyvinvointialan vakiomaksu laski 23,0 prosenttiin (aiemmin 26,2 %). TyEL-järjestelmän vakiomaksu väheni 22,7 prosenttiin (aiemmin 25,3 %). Käytännössä laskelmat tarkoittavat sitä, että eläkkeiden maksutasoa olisi tulevaisuudessa varaa alentaa myös TyEL-maksun osalta. Tämä alentaisi samalla myös Kevan palkkaperusteista maksua.  

TyELin eläkemaksutaso on kiinnitetty vuoteen 2030 saakka, mistä sovittiin osana eläkediiliä. Tämän tavoitteena on tasainen ja tarkoituksenmukainen maksukehitys sekä etuuksien ja niiden rahoituksen turvaaminen myös pitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä sovittiin, että TyELin maksutason muuttamiseen suhtaudutaan pidättäytyväisesti tilanteissa, joissa eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä parantavat tai heikentävät ennakoimattomat tilapäiset muutokset. Positiivisten shokkien annetaan vahvistaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä, jotta järjestelmä kestää myös negatiivisia shokkeja.

On kuitenkin hyvä muistaa, että PTS-laskelma on nimensä mukaisesti laskelma. Tiedetään varmuudella, että tulevaisuus on erilainen kuin mitä PTS kertoo. Reaalimaailmassa ylä- ja alamäet poikkeavat perusolettamuksesta. Siitä huolimatta laskelman tulokset ovat poikkeuksellisen vahvoja varsinkin tasausmaksun asteittaisen alentamisen suhteen.

Eläkemaksuja voitaisiin keventää huomattavasti

Eläketurvakeskuksen uusi pitkän aikavälin laskelma (PTS) antaa selkeän viestin: kunta- ja hyvinvointialan eläkemaksuja voidaan keventää merkittävästi ilman, että järjestelmän kestävyys vaarantuu. Esimerkiksi puolen prosentin alennus tasausmaksuun keventää kunta- ja hyvinvointialan työnantajien maksupainetta noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.

Nykyinen tasausmaksu vaikuttaa julkisen sektorin rahoitusasemaan ja nostaa työn kustannuksia suhteessa yksityiseen sektoriin.

Lisäksi PTS-laskelmat osoittavat, että maksujen alentamiseen ei tarvita uutta eläkeuudistusta. Eläkeuudistuksen mahdollistamat eläkevarojen korkeammat tuotot ja indeksijarru riittävät näillä näkymin pitkälle tulevaisuuteen.