Työväkivalta ei kuulu kunta- ja hyvinvointialalle – sen ehkäisy on yhteinen tehtävä

Työväkivallan ehkäisemiseksi on tehty työpaikoilla paljon, mutta väkivalta ja sen uhka ovat silti lisääntyneet. Työpaikkojen omien toimien rinnalla tarvitaan keinoja puuttua väkivaltaisen käyttäytymisen juurisyihin.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan työhön liittyvä väkivalta ja sen uhka ovat lisääntyneet huolestuttavasti erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. 

Tilastoissa ovat mukana ne työssä sattuneet väkivaltatilanteet, jotka on ilmoitettu vakuutusyhtiöön ja joista on maksettu korvauksia. Näiden lisäksi organisaatioissa tehdään sisäisiä ilmoituksia väkivaltatilanteista. Niistä ei ole saatavilla kattavaa koontitietoa, mutta kuntien ja hyvinvointialueiden työsuojelupäälliköt kertovat tilanteista KT:n järjestämissä säännöllisissä tapaamisissa. 

Olen itse seurannut ilmiötä pitkään. Toimin yli kymmenen vuoden ajan Espoon kaupungin työsuojelupäällikkönä, ja kaikkiaan olen ollut lähes kahdenkymmenen vuoden ajan mukana etsimässä keinoja työhön liittyvän väkivallan vähentämiseksi.  

Paljon on vuosien aikana tehty ja opittu. Työpaikoilla osataan tunnistaa väkivallan uhkaa ja luoda toimintamalleja väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja käsittelyyn. Kehityksestä huolimatta väkivallan torjunta vaatii edelleen työtä.

Työnantajalla on velvollisuus ehkäistä väkivaltaa 

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Jos työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet pitää järjestää siten, että uhka- ja väkivaltatilanteita ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennalta. 

Työpaikalla tulee olla asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt, mahdollisuus avun hälyttämiseen sekä kirjalliset toimintaohjeet uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Ohjeita tarvitaan niin ennaltaehkäisyyn, tilanteessa toimimiseen kuin jälkihoitoonkin. 

Ilmeistä väkivallan uhkaa arvioidaan osana työpaikan riskien arviointia. Arvion perusteella työyhteisössä suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinta edellyttää suunnitelmallista johtamista ja selkeitä toimintamalleja. 

Myös esihenkilöiden osaamisella ja työyhteisön tuella on merkitystä. Tutkimusten mukaan hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen sekä työyhteisön tuki voivat vähentää asiakasväkivallan riskiä. Siksi esihenkilöitä on tärkeää tukea työsuojelutyössä ja johtamistaidoissa. 

KT etsii ratkaisuja yhdessä muiden kanssa 

Aiemmassa työssäni ohjeistimme työyhteisöjä tunnistamaan ilmeistä väkivallan uhkaa ja etsimään keinoja sen hillitsemiseksi. Kannustimme henkilöstöä tekemään ilmoituksia kokemastaan väkivallasta ja esihenkilöitä käsittelemään sattuneet tapahtumat yhdessä henkilöstön kanssa. Olennaista oli ottaa opiksi tapahtuneesta ja pohtia, miten vastaavia tilanteita voidaan jatkossa vähentää. 

KT:ssa olen pääsyt tarkastelemaan työväkivallan ehkäisemistä laajemmin kuntien ja hyvinvointialueiden näkökulmasta. 

Olen ollut mukana muun muassa Työturvallisuuskeskuksen kuntien, hyvinvointialueiden ja kirkon toimialaryhmän työssä, jossa on tuotettu työpaikoille materiaaleja työväkivallan ja sen uhan hallintaan. Yhteistyön pohjalta on syntynyt perinne järjestää aiheesta webinaari YK:n kansainvälisenä väkivallattomuuden päivänä 2. lokakuuta. Webinaari tarjoaa työpaikoille ajankohtaista tietoa ja käytännön työkaluja työväkivallan ehkäisyyn. 

KT on muutenkin ollut aktiivisesti mukana etsimässä keinoja väkivaltatilanteiden ehkäisyyn. Syksyllä 2025 järjestimme yhdessä Tärkeissä töissä -kokonaisuuden kanssa työväkivallan hallintaan liittyvän kolmen työpajan sarjan. Mukana oli työsuojelupäällikköitä ja työsuojeluvaltuutettuja yhdeksästä kunnasta ja viideltä hyvinvointialueelta. 

Työpajoissa vaihdettiin kokemuksia ja ideoitiin konkreettisia keinoja, joilla kunnat ja hyvinvointialueet voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä työväkivallan hallinnassa. Työskentely tuotti uusia oivalluksia. Samalla kuitenkin vahvistui kokemus siitä, ettei kaikkia väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla olevia syitä voida ratkaista työpaikkojen keinoin. 

Katse on suunnattava myös työpaikkojen ulkopuolelle 

Työväkivallan ehkäisemiseen on tärkeä etsiä ratkaisuja laajassa yhteistyössä. KT osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön opetus- ja kasvatusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työsuojeluohjelmaa valmistelevaan työryhmään. Työssä tavoitellaan parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa ja konkreettisia ratkaisuja hyödyntämällä muun muassa turvallisuusjohtamisen, vaarojen tunnistamisen, riskien hallinnan ja työterveysyhteistyön hyviä käytäntöjä. 

KT on myös mukana STM:n hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa työpaikkojen valmiuksia tunnistaa, ehkäistä ja käsitellä seksuaalista häirintää. Osana hanketta KT sekä kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt toteuttavat loppuvuonna 2026 seksuaalisen häirinnän vastaisen kampanjan. 

Parhaiden käytäntöjen käyttöönotto ja työpaikkojen toimet väkivallan ehkäisyssä ovat välttämättömiä. Samalla meidän on päästävä nykyistä paremmin kiinni siihen, mistä väkivaltainen käyttäytyminen kumpuaa ja miten sitä voidaan ennaltaehkäistä. 

Tällöin katse ulottuu työelämää laajemmalle. Tarvitsemme keskustelua esimerkiksi siitä, miten perheitä voidaan tukea riittävän varhain ja miten väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla oleviin tekijöihin voidaan vaikuttaa. Työväkivallan ehkäisy ei ole vain työpaikkojen tehtävä. Siihen tarvitaan toimia myös muualla yhteiskunnassa. 

Muualla verkossa:

Työturvallisuuskeskus järjestää Väkivallaton työpaikka -webinaarin YK:n kansainvälisenä väkivallattomuuden päivänä 2.10. Lue lisää ja ilmoittaudu >

Miten KT sitoutuu torjumaan seksuaalista häirintää työelämässä? Lue lisää >

Tutustu STM:n opetusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työsuojeluohjelmaan >