Hallitusohjelmaa toteuttavat työryhmät jatkoivat
Hallitusohjelmaa toimeenpanevissa työryhmissä olivat esillä muun muassa jatkuvaan oppimiseen, työrauhakysymyksiin, TE2024-uudistuksen toimeenpanoon, sosiaali- ja työttömyysturvan uudistamiseen ja paikalliseen sopimiseen liittyvät kysymykset. KT sai vuoden aikana kaikkiaan 122 virallista lausuntopyyntöä, jotka liittyivät lainvalmisteluun.
KT:n lausunnoissaan kritisoima vientivetoinen palkkamalli astui voimaan. Tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvisti vientivetoisen palkkamallin sisältävän lain siten, että lain voimaantulopäiväksi tuli 1.1.2025. KT toi lausunnoissaan esille, että lakiesitys jättää epäselväksi, onko poikkeaminen yleisestä palkkalinjasta enää jatkossa mahdollista.
KT oli keskusjärjestöedustajana edelleen mukana työttömyysturvalainsäädännön kehittämisessä. KT on kannattanut uudistuksia, mutta pitänyt tärkeänä, että uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen seurataan. KT oli mukana myös valmistelemassa TE-uudistusta, jossa työvoimapalvelut siirrettiin valtiolta kuntiin 1.1.2025.
Työrauhatyöryhmässä KT halusi varmistaa lakimuutosten toteuttamisen, jotta oikeutta poliittisiin työtaisteluihin ja tukityötaisteluihin rajoitettaisiin työrauhan turvaamiseksi. KT oli myös mukana suojelutyötä koskevan lainsäädännön valmistelussa. Lainsäädäntö suojelutyön turvaamiseksi työtaistelutilanteessa astui voimaan 16.6.2025.
KT vaikutti hallitusohjelman toteuttamiseen ja lainsäädäntöön myös opetusalalla. Oppimisen tukea yhtenäistettiin sekä perusopetuksessa että lukioissa, mikä tuli voimaan 1.8.2025. Uudistus toteutuu ammatillisessa koulutuksessa 1.8.2026.
Hyvän työn ohjelma jatkui vuonna 2025, ja se pyrki edistämään hyvinvointialueiden henkilöstön saatavuutta. KT oli mukana ohjelmassa. Toimintavuonna KT edisti eri tavoin henkilöstön saatavuutta niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin näkökulmasta muun muassa työryhmätyöskentelyjen, lausuntojen ja koulutusten kautta.
KT:n mielestä työnantajia tuetaan parhaiten kohdentamalla koulutusta työvoimapula-aloille sekä asettamalla vaadittavat henkilöstömitoitukset realistiselle tasolle.
Sosiaaliturvakomitean toimikausi jatkuu vuoteen 2027. Komitean tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja aloitteita sosiaaliturvan uudistamiseksi sekä toteuttaa niitä koskevat esiselvitykset ja arvioinnit. KT korosti valmistelun aikana, että sosiaaliturvaa on uudistettava huomioiden julkisen talouden kestävyys ja työllisyyden edistäminen.
KT:n asiantuntijat ovat osallistuneet usean eri kolmikantaisen työryhmän lainsäädäntövalmisteluun, joissa hallituksen tavoitteena on ollut alentaa työllistämisen kynnystä. Näitä työryhmiä ovat olleet:
Ryhmä, jossa valmisteltiin työsopimuslakiin muutoksia, jotka koskivat määräaikaisia työsopimuksia sekä lomautusilmoituksen antamista. Työsopimuslakia muutetaan siten, että määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä. Lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin nykyisestä 14 päivästä 7 päivään. Lakimuutokset tulevat voimaan vuonna 2026.
Ryhmä, jossa valmisteltiin lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena oli parantaa työnantajan mahdollisuutta päättää säästövapaan ajankohdasta.
Ryhmä, jossa valmisteltiin työaikaliitännäisten saatavien kanneaikaa koskevan sääntelyn muuttamista.
Ryhmä, jossa valmisteltiin lainsäädäntömuutoksia, joilla työntekijän irtisanomisen kynnystä on madallettu. Työsuhde voidaan jatkossa päättää, kun irtisanomiselle on asiallinen syy. Jatkossa ei edellytetä syyn painavuutta. Lakimuutokset tulevat voimaan vuonna 2026.