KT toimi aktiivisesti eläke-edunvalvonnassa ja edusti työnantajia neuvotteluissa

KT:n yksi keskeinen edunvalvonnan painopiste on eläke-edunvalvonta. Vuoden aikana eläkeasioissa oli useita edunvalvonnan kohteita. 

KT vaikutti toimintavuonna Kevan hallinnossa työnantajan eläkemaksujen alentamiseen vuodelle 2026. Lisäksi KT osallistui neuvotteluihin yksityisen sektorin työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksuista eli TyEL-maksuista vuodelle 2026. TyEL-maksut määrittävät pitkälti myös julkisen sektorin eläkemaksujen tason. KT oli mukana myös edunvalvonnan kannalta tärkeässä Eläketurvakeskuksen (ETK) hallinnossa.

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma sisälsi tarpeen uudistaa eläkejärjestelmää. KT:n ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt kävivätkin eläkeneuvotteluita, jotka päättyivät sopuun toimintavuoden alussa.

Uusi sopimus eläkkeistä allekirjoitettiin tammikuussa 2025. Uudistuksen keskeinen tavoite oli sijoitustuottojen parantaminen. Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta arvioiden mukaan noin kahdella miljardilla eurolla ja turvaa työeläkkeiden rahoituksen pitkällä aikavälillä.

Toimintavuoden aikana eläkeuudistuksen toimeenpanoon liittyvä lainsäädäntöhanke vaati suurta panostusta KT:n eläke-edunvalvonnan kannalta.

 

Yksittäisiä työnantajia koskevat palkkakiistat vaativat tukea 

Keskusneuvottelupyynnöt työllistivät KT:n juridisia asiantuntijoita, sillä niitä tuli toimintavuonna 44 kappaletta. Niistä suurin osa oli paikallisia palkkariitoja. Edellisten lisäksi KT:n käsiteltäväksi tuli järjestelyerän jakamiseen liittyviä valvonta- ja neuvottelupyyntöjä. 

Työtuomioistuimesta ei tullut ollenkaan toimintavuonna KT:ta koskevia ratkaisuja, mutta yksi riita-asia tuli käsittelyyn toimintavuoden aikana.  

Toimintavuonna vältyttiin laajoilta lakoilta

Vuonna 2025 Suomessa ei ollut laajoja kunta- ja hyvinvointialan lakkoja, jotka olisivat johtuneet uusien virka- ja työehtosopimusten neuvotteluista, sillä neuvottelutulokset hyväksyttiin ilman lakkoja toukokuussa 2025.