KT toimi aktiivisesti eläke-edunvalvonnassa ja edusti työnantajia neuvotteluissa

KT:n yksi keskeinen edunvalvonnan painopiste on eläke-edunvalvonta. Vuoden aikana eläkeasioissa oli useita edunvalvonnan kohteita. 

KT vaikutti toimintavuonna Kevan hallinnossa työnantajan eläkemaksujen alentamiseen vuodelle 2026. Lisäksi KT osallistui neuvotteluihin yksityisen sektorin työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksuista eli TyEL-maksuista vuodelle 2026. TyEL-maksut määrittävät pitkälti myös julkisen sektorin eläkemaksujen tason. KT oli mukana myös edunvalvonnan kannalta tärkeässä Eläketurvakeskuksen (ETK) hallinnossa.

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma sisälsi tarpeen uudistaa eläkejärjestelmää. KT ja muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt kävivätkin eläkeneuvotteluita, jotka päättyivät sopuun toimintavuoden alussa.

Uusi sopimus eläkkeistä allekirjoitettiin tammikuussa 2025. Uudistuksen keskeinen tavoite oli parantaa sijoitustuottoja. Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta arvioiden mukaan noin kahdella miljardilla eurolla ja turvaa työeläkkeiden rahoituksen pitkällä aikavälillä.

Eläkeuudistuksen toimeenpanoon liittyvä lainsäädäntöhanke vaati toimintavuonna KT:n eläke-edunvalvonnassa suurta panostusta.

 

Yksittäisiä työnantajia koskevat palkkakiistat vaativat tukea 

Keskusneuvottelupyynnöt työllistivät KT:n juridisia asiantuntijoita. Keskusneuvottelupyyntöjä tuli toimintavuonna peräti 44 kappaletta. Riidoista suurin osa oli paikallisia palkkariitoja. Edellisten lisäksi KT:n käsiteltäväksi tuli järjestelyerän jakamiseen liittyviä valvonta- ja neuvottelupyyntöjä. 

Työtuomioistuimesta ei tullut toimintavuonna KT:ta koskevia ratkaisuja. Yksi riita-asia tuli kuitenkin käsittelyyn toimintavuoden aikana.  

Laajoilta lakoilta vältyttiin

Vuonna 2025 Suomessa ei ollut laajoja kunta- ja hyvinvointialan lakkoja, jotka olisivat johtuneet uusien virka- ja työehtosopimusten neuvotteluista. Neuvotteluratkaisu hyväksyttiin ilman lakkoja toukokuussa 2025.