Allmänt tjänste- och arbetskollektivavtal för kommunsektorn AKTA
AKTA 2022–2025 är i kraft 1.5.2022–30.4.2025. Ändringarna i avtalet framgår av KT:s cirkulär 3/2022 och 5/2022.
AKTA 2022–2025
AKTA 2022–2025 gäller 1.5.2022–30.4.2025. Under avtalsperioden höjs lönerna genom allmänna förhöjningar och lokala justeringspotter.
Avtalshöjningar
Allmän förhöjning 1.6.2022
- De uppgiftsrelaterade lönerna eller därmed jämförbara månadslönerna höjs 1.6.2022 genom en allmän förhöjning. Förhöjningen är 46 euro, dock minst 2,0 procent.
- De uppgiftsrelaterade löner som 31.5.2022 är minst 2 300,00 euro höjs med 2,0 procent. De uppgiftsrelaterade löner som 31.5.2022 är mindre än 2 300,00 euro höjs med 46,00 euro i månaden.
- I deltidsarbete är förhöjningen av den uppgiftsrelaterade lönen lägre i samma proportion som den anställdas arbetstid är kortare än den ordinarie arbetstiden enligt tjänste- eller arbetskollektivavtalet.
- De individuella tilläggen höjs med 2,0 procent.
- Minimilönen är 1 699,91 euro från 1.6.2022.
- Information om höjda grundlöner i lönesättningen från 1.6.2022 finns i bilaga 3 till KT:s cirkulär 5/2022.
- Lönesystemet för familjedagvårdare som arbetar i sitt eget hem (bilaga 12) har totalreviderats 1.10.2022. Den totala avtalspotten har fördelats på central nivå. I bilaga 12 tillämpas inte avtalshöjningarna år 2022 enligt § 2 i underteckningsprotokollet.
- Mer information om lönen för förtroendemän (AKTA kap. VII § 9 mom. 1) från 1.6.2022 ges i KT:s cirkulär 5/2022.
Central justeringspott 1.10.2022
Förhöjningen är 0,53 procent, av vilket 0,03 procent används samordnat för familjeledighetsreformen. De riksomfattande avtalsparterna ska senast 30.9.2022 ha förhandlat om hur potten på 0,5 procent ska användas. Om samförstånd inte nås, delas potten ut som en allmän förhöjning.
Allmänna förhöjningar och lokala justeringspotter 1.6.2023 och 1.6.2024.
- Den allmänna förhöjningen är bägge åren 1,5 procent.
- Den lokala justeringspotten 1.6.2023 och 1.6.2024 är 0,4 procent av lönesumman inom AKTA.
- Avtalshöjningarna kan påverkas uppåt av kostnadseffekten i jämförelsebranscherna.
Vi informerar närmare om lönejusteringarna 2023 och 2024 samt eventuella andra avtalsändringar genom separata cirkulär.
Tjänste- och arbetskollektivavtal om ett program för utveckling av kommun- och välfärdssektorns lönestrukturer och lönesystem 2023–2027
Det har avtalats om ett program för utveckling av kommun- och välfärdssektorns lönestrukturer och lönesystem under perioden 2023–2027. I programmet ingår lönehöjningar. Vi informerar senare om programmet.
Andra avtalsändringar
Familjeledighetsreformen
I lagstiftningen har det genomförts en omfattande familjeledighetsreform. Ändringar har gjorts i bland annat sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen, lagen om tjänsteinnehavare i kommuner och välfärdsområden och semesterlagen. Lagändringarna träder i kraft 1.8.2022. I samband med familjeledighetsreformen ändras den lagstiftning och terminologi som gäller familjeledigheter. Moderskapsledighet och faderskapsledighet finns inte längre utan de ersätts av graviditetsledighet och föräldraledighet.
Familjeledighetsreformen har genomförts i AKTA genom att
- de s.k. gamla bestämmelserna om familjeledigheter i de olika kapitlen i AKTA tillämpas på anställda som inte omfattas av den nya lagstiftningen. Även i dessa bestämmelser har vissa ändringar gjorts.
- de s.k. nya bestämmelserna om familjeledigheter tillämpas på anställda som omfattas av den nya lagstiftning som träder i kraft 1.8.2022. De nya bestämmelserna har sammanställts i en bilaga till underteckningsprotokollet.
Vid ansökan om familjeledighet med lön måste man kontrollera om det är de gamla eller de nya bestämmelserna om familjeledighet som ska tillämpas.
I bilaga 4 till KT:s cirkulär 5/2022 redogörs för hur reformen av familjeledigheterna påverkar bestämmelserna i AKTA. Bilagan behandlar alla ändrade bestämmelser och innehåller tillämpningsanvisningar för dem.
Ändringar i kapitlen i AKTA 2022–2025
Ändringar har gjorts bland annat i AKTA kapitel II: Löner, kapitel III: Arbetstid, kapitel V: Tjänst-, arbets- och familjeledighet och kapitel VII: Förtroendemän.
I AKTA har även införts ett nytt kapitel IX, som innehåller bestämmelser om uppsägningsskydd för en arbetarskyddsfullmäktig (§ 1), ersättning till en arbetarskyddsfullmäktig (§ 2) samt ersättning för inkomstbortfall för en arbetarskyddsfullmäktig (§ 3).
Simulerings- och försöksbestämmelser i AKTA
Parterna har kommit överens om nya bestämmelser om simulering och försök i AKTA (AKTA bilaga 19, s.k. försöksbilagor). Bestämmelserna åsidosätter bestämmelserna om den uppgiftsrelaterade lönen på försöksorterna. Försöksbilagorna kräver ett lokalt avtal för att kunna träda i kraft. Vi publicerar ett separat cirkulär om ärendet tidigast i september 2022.
Riksomfattande arbetsgrupper under avtalsperioden
Arbetsgrupp för lönesystemet
Arbetsgruppen fortsätter att förhandla om ett nytt system som ska ersätta det nuvarande arbetsvärderingssystemet. Arbetsgruppen ska följa upp tillämpningen av simulerings- och försöksbestämmelserna hos arbetsgivarna och göra behövliga ändringar i systemet utifrån denna uppföljning. I arbetsgruppens uppdrag ingår även eventuella ändringar av bestämmelserna om lönesättningssystemet, arbetserfarenhetstillägget och det individuella tillägget. Se också tjänste- och arbetskollektivavtalet om ett program för utveckling av kommun- och välfärdssektorns lönestrukturer och lönesystem 2023–2027.
Arbetsgrupp för könsneutrala beteckningar
Arbetsgruppen ska kartlägga yrkes- och motsvarande beteckningar i AKTA och i mån av möjlighet ändra dem så att de blir könsneutrala. I uppdraget ingår också att ersätta benämningen förtroendeman med en ny benämning.
Anvisningar för 1 kap. 5 § i arbetsavtalslagen
Arbetsgruppen ska utarbeta anvisningar för de vanligaste situationer där ett avbrott mellan olika anställningsförhållanden kan påverka villkoren enligt kollektivavtalet (t.ex. semester).
Arbetsgrupp för kostnadsersättningar
Arbetsgruppen ska bedöma behovet av ändringar i AKTA kap. VI (kostnadsersättningar och skyddskläder) samt komma med behövliga förslag i god tid före följande avtalsomgång. Arbetsgruppens mandattid är 1.6.2022–28.2.2023.
Yleiskorotus 1.6.2022 lukien
- Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 46 euroa, kuitenkin vähintään 2,0 prosenttia.
- Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 2,0 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on 31.5.2022 vähintään 2 300,00 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 31.5.2022 on alle 2 300,00 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 46,00 eurolla kuukaudessa.
- Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa lyhyempi.
- Henkilöstökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla.
- Vähimmäispalkka 1.6.2022 lukien on 1 699,91 euroa.
- Palkkahinnoittelun korotetuista peruspalkoista 1.6.2022 lukien annetaan tietoa KT:n yleiskirjeen 5/2022 liitteessä 3.
- Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien (liite 12) palkkausjärjestelmä on uudistettu kokonaisuudistus 1.10.2022 lukien. Sopimusvarallisuus on jaettu keskitetysti. Liitteeseen 12 ei kohdistu allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n mukaisia vuoden 2022 sopimuskorotuksia.
- Luottamusmiehen palkkauksesta (KVTES VII 9 § 1 mom.) 1.6.2022 lukien annetaan lisätietoa KT:n yleiskirjeessä 5/2022.
Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022
Korotuksen suuruus on 0,53 prosenttia, josta keskitetysti käytetään 0,03 prosenttia perhevapaauudistukseen. Valtakunnalliset sopijaosapuolet neuvottelevat 0,5 prosentin järjestelyerän keskitystä käytöstä 30.9.2022 mennessä. Mikäli sopimukseen ei päästä, jaetaan erä yleiskorotuksena.
Yleiskorotukset ja paikalliset järjetelyerät 1.6.2023 ja 1.6.2024 lukien
- Yleiskorotuksen suuruus on molempina vuosina 1,5 prosenttia.
- Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 ja 1.6.2024 lukien on 0,4 prosenttia KVTES:n palkkasummasta.
- Sopimuskorotuksiin voi vaikuttaa korottavasti verrokkialojen kustannusvaikutus.
Vuosien 2023 ja 2024 palkantarkistuksista ja mahdollisista muista sopimusmuutoksista tiedotetaan tarkemmin erillisillä yleiskirjeillä.
Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027
Vuosille 2023–2027 on sovittu kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta, joka sisältää palkankorotuksia. Ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.
Perhevapaauudistus
Lainsäädännössä on toteutettu laaja perhevapaauudistus, jonka johdosta muun muassa sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta sekä vuosilomalakia on muutettu. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.8.2022. Perhevapaauudistuksen yhteydessä perhevapaita koskeva lainsäädäntö ja terminologia muuttuvat. Äitiysvapaata ja isyysvapaata ei jatkossa enää ole. Näiden tilalle tulevat raskausvapaa ja vanhempainvapaa.
Perhevapaauudistus on toteutettu KVTES-sopimuksessa siten, että
- työntekijöihin/viranhaltijoihin, joihin ei sovelleta uutta lainsäädäntöä, sovelletaan KVTES- sopimuksen eri luvuissa olevia ns. vanhoja perhevapaita koskevia määräyksiä. Myös näihin määräyksiin on tehty joitakin muutoksia.
- työntekijöihin/viranhaltijoihin, joihin sovelletaan 1.8.2022 voimaan tulevaan lainsäädäntöä, sovelletaan ns. uusia perhevapaita koskevia määräyksiä, jotka kaikki on koottu KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen.
Palkallisia perhevapaita haettaessa on tarkistettava, tulevatko sovellettavaksi vanhat vai uudet perhevapaamääräykset.
KT:n yleiskirjeen 5/2022 liitteessä 4 kerrotaan tarkemmin perhevapaauudistuksen vaikutuksista KVTESin määräyksiin. Liitteessä käydään läpi kaikki muuttuneet määräykset ja annetaan soveltamisohjeita niiden noudattamiseen.
Muutoksia KVTES:n 2022–2025 lukuihin
Muutoksia on tehty muun muassa KVTES:n lukuun II: Palkkaus, lukuun III: Työaika, lukuun V: Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat ja lukuun VII: Luottamusmiehet.
Lisäksin KVTES-sopimukseen on lisätty uusi luku IX, joka sisältää määräykset työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta (1 §) ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta (2 §) sekä työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen korvaamisesta (3 §).
KVTES:n simulointi- ja kokeilumääräykset
Osapuolet ovat sopineet uusista KVTES:n simulointi- ja kokeilumääräyksistä (KVTES liite 19, ns. kokeiluliitteet). Määräykset syrjäyttävät tehtäväkohtaisen palkan määräykset kokeilupaikkakunnilla. Kokeiluliitteet vaativat voimaantullakseen paikallisen sopimuksen. Asiasta julkaistaan erillinen yleiskirje aikaisintaan syyskuussa 2022.
Palkkausjärjestelmätyöryhmä
Työryhmä jatkaa neuvotteluita uudesta järjestelmästä, jonka tarkoitus on korvata nykyinen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva järjestelmä. Työryhmä seuraa simulointi- ja kokeilumääräysten käyttöönottoa työnantajilla ja tekee tarvittavat muutokset järjestelmään tämän perusteella. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös hinnoittelujärjestelmän, työkokemuslisän ja henkilökohtaisen lisän määräysten mahdollinen muuttaminen. Ks. myös virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027.
Sukupuolineutraaleja nimikkeitä edistävä työryhmä
Työryhmä kartoittaa KVTES:n ammatti- ja vastaavat nimikkeet ja muuntaa ne mahdollisuuksien mukaan sukupuolineutraaleiksi. Toimeksiantoon kuuluu myös luottamusmies-nimityksen korvaaminen uudella nimityksellä.
Työsopimuslain 1 luku 5 § ohjeistus
Työryhmän tarkoituksena on laatia ohjeistus yleisimpiin tilanteisiin, joissa katko työsuhteiden välillä voi vaikuttaa työehtosopimuksen mukaisiin ehtoihin (esim. vuosiloma).
Kustannusten korvauksia tarkasteleva työryhmä
Työryhmän toimeksiantona on arvioida KVTES VI luvun (Kustannusten korvaukset ja suojavaatetus) muutostarpeita sekä tehdä tarvittavat esitykset hyvissä ajoin ennen seuraavaa neuvottelukierrosta. Työryhmän toimikausi on 1.6.2022–28.2.2023.
