Sote-työnantajat kehittävät toimintaansa

KT:n Soteliiderit-hanke on suunnattu kaikille kunnille ja sote-kuntayhtymille. Kumppaneiden suuren määrän vuoksi hankkeen teemoja käsitellään useammissa verkostoissa siten, että mukana kehitystyössä ovat niin kuntien, kaupunkien kuin kuntayhtymien sote-johto, ylin johto ja HR-johto.

Pingviinit rivissä, kuvassa myös Euroopan sosiaalirahaston liput

Soteliiderit-hankkeessa hyödynnetään yhteiskehittämistä ja sote-työnantajat jakavat kokemuksiaan verkostoissa.

Sote-uudistus ei pysähdy kansallisesti – palvelujen sisällön valmistelu etenee hyvässä hengessä Varsinais-Suomessa

Vaikka koronaviruksen vaikutukset yhteiskuntaan ovat melkoiset, myös sote-uudistuksen valmistelu jatkuu. Johtava asiantuntija Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo sote-uudistuksen kansallisesta valmistelusta ja muutosjohtaja Antti Parpo Turusta siitä, miten Varsinais-Suomessa jatketaan palvelujen kehittämistä.

Robotit muuttavat työtehtäviä Keusotessa

Keusoten tietojenkäsittelyn kehittämispäällikkö Hanna Downton kertoo, miten robotit on otettu käyttöön Keusotessa ja miten ne muuttavat tehtävänkuvia.  V

Pohjois-Savon aluepilotti käynnistyi

Pohjois-Savon sote-työnantajien ensimmäisessä aluepilottitilaisuudessa keskusteltiin siitä, mikä on Pohjois-Savon valmistelun tilanne ja millaisella johtamisella sitä voitaisiin tukea. Tilaisuudessa kävi ilme, että paikalliseen valmistellun tarvitaan tukea sekä lainsäädännöstä että KT:ltä.

Johtamisen uudistaminen on systemaattista käytännön työtä

Uudistuva johtaminen -teemaa valmistelevassa Soteliiderit teematyöpajassa perehdyttiin tammikuussa johtamismallien uudistamiseen. Palveluiden vaikuttavuuden lisääminen, työvoiman saatavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin varmistaminen, rahoituksen tiukentuminen ja toimintaympäristön muuttuminen lisäävät organisaatioiden uudistamistarpeita. Kokemuksistaan kertoi Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan hallintojohtaja Tiina Mäki.

Eteva ja talouden tasapainottaminen yhteistyössä henkilöstön kanssa

Eteva on Suomen suurin vammaisalan osaamiskeskus sekä lakisääteinen erityishuoltopiiri. Eteva on onnistunut saamaan taloutensa hyvään kuntoon talouden tasapainottamisohjelmalla, joka toteutettiin yhdessä henkilöstönkanssa. Se on tarkoittanut palveluiden tuotteistamista, hinnoittelumallin kehittämistä sekä johtamisjärjestelmän uudistamista. Yhteistyö pohjautuu luottamukseen, jota on rakennettava vähitellen.

Seure ja sote-työvoiman saatavuus

Kuntien ja kuntayhtymien sijaistarpeet kasvavat jatkuvasti, ja Seure ratkoo niitä päivittäin omistaja-asiakkaidensa puolesta Uudellamaalla. Työvoiman saatavuutta voidaan parantaa tiedolla ja optimoinnilla, mutta se edellyttää myös, että työnantajat uudistavat ajatteluaan. Tarvitaan työtapojen uudistamista, ammattimaisempaa johtamisotetta, palvelun kehittämistä asiakkaiden tarpeista lähtien sekä välineitä tiedolla johtamiseen.

Sote-uudistuksen valmistelu Pirkanmaalla

Pirkanmaalla sote-uudistuksen valmistelua ja palveluiden uudistamista on päätetty jatkaa kuntavetoisesti siten, että aiemmin tehtyä työtä hyödynnetään.

 


Sote-uudistus ei pysähdy kansallisesti – Palvelujen sisällön valmistelu etenee hyvässä hengessä Varsinais-Suomessa

STM:n johtava asiantuntija Kari Hakari ja muutosjohtaja Antti Parpo Turusta kertovat niin valtakunnallisesta kuin alueellisestakin valmistelusta.

STM:n johtava asiantuntija Kari Hakari ja muutosjohtaja Antti Parpo Turusta kertovat niin valtakunnallisesta kuin alueellisestakin valmistelusta.

– Koronaviruksen vaikutukset yhteiskuntaan ovat melkoiset tällä hetkellä, mutta jatkamme soten uudistustyötäkin, kertoo johtava asiantuntija Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Osa alueiden hankevalmistelijoista on nyt kiinni soten perustyössä, mikä selvisi alueille tehdyssä kyselyssä. Tulosten perusteella päivitämme ohjeistustamme., Hakari jatkaa.

STM:n myöntämillä avustuksilla tuetaan nykyisten sote-järjestäjien kehittämistyötä ottaen huomioon uudistuksen tavoitteet. Sote-keskushankkeilla on tarkoitus parantaa palveluiden saatavuutta perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, mielenterveyspalveluissa, lasten ja nuorten palveluissa ja monialaisessa kuntoutuksessa.

Rakenneuudistushankkeet liittyvät erityisesti sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen, esimerkiksi palveluverkkojen ja -ketjujen sekä tietojärjestelmien näkökulmasta.

STM tiedotti 19.3.2020 soteuudistuksen valtionavustushaun pitenemisestä kuukaudella 30.4.2020 saakka.

– Päivitetyssä ohjeessa kerrotaan tarkemmin hakemusten täydentämisestä vielä jättöpäivän jälkeen. Lisäksi kuntasitoumusten toimittamiseen haetaan pelivaraa, koska kokouksia ei kunnissa olekaan nyt välttämättä aiotusti, Hakari kertoo.

Ministeriryhmän poliittinen työ  ja virkamiesvalmistelu edistävät uudistusta koskevan lainsäädännön valmistumista aikataulussa. Yhteiskunnallisen valmiustilan vuoksi toimintaa on kuitenkin jouduttu sopeuttamaan ja muun muassa ministerin kierros alueille on keskeytetty. Kansallinen alueellisen valmistelun juuri perustettu jaosto järjestäytyi 12.3.2020.

–  Tavoitteena alueellisen jaoston työskentelyssä on vahvistaa yhteistä tekemistä ja ymmärrystä tilanteesta. Valmistelemme seuraavaksi uudistuksen tiekarttaa yhdessä alueiden kuntien ja kuntayhtymien sekä sidosryhmäedustajien kanssa, Hakari kertoo.

Lopuksi Hakari sanoo:

–  Tavoite on, että alueiden rahoituspäätökset saadaan kesäkuun aikana, jotta työ alueilla voi alkaa heti lomakauden jälkeen. Alueellisen työn ja hankevalmistelun kustannuksia voidaan myös korvata takautuvasti vuoden 2020 alusta alkaen.

Varsinais-Suomessa sotea kehitetään yhdessä alueellisella järjestämissuunnitelmatyöllä

– Jo viime keväänä organisoimme ohjausrakenteen ja perustimme valmistelevat työryhmät järjestämissuunnitelman ympärille. Päätimme silloin, että hyödynnämme tätä uutta rakennetta myös tulevassa sote-valmistelussa, kertoo muutosjohtaja Antti Parpo Turun kaupungilta.

Varsinais-Suomi on halunnut keskittyä palvelujen sisältöjen kehittämiseen ja tulevat avustushakemukset ovat vain osa järjestämissuunnitelmatyötä.

– Maakunnan hallinnollinen valmistelu ei käynnisty ennen kuin on tiedossa, tuleeko uudistus voimaan vai ei. Tämä on ollut alueen kuntien selkeä tahto. Laskelmiemme mukaan avustuksen hallintorahaosuus ei tule kattamaan henkilöstön- ja ict-järjestelmien siirtoja tai talous- ja henkilöstöhallinnon rakentamista, mutta kun lait ovat selvät, työhön tietysti ryhdytään.

– Olemme kyllä erityisen valmiita jatkamaan työtä palvelujen osalta heti, Parpo vakuuttaa.

– Turun kaupungin hallinnointivastuulla olevaan sote-keskushakemukseen valmistellaan toimintamalleja palveluohjaukseen ja asiakasvirtojen haltuunottoon. Lisäksi valmistellaan toiminnallisesti profiloituja sote-keskuksia (lapsiperheiden palvelut, ikäihmiset, työikäisten päihde ja mielenterveys jne.). Totta kai meille jää myös perinteiset terveysasematyyppiset ratkaisutkin. Palvelujen digitalisointi on tärkeää, ja otamme myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) osaksi palveluohjauksen kokonaisuutta.

Yhteinen valmistelu toimii pohjana myös sairaanhoitopiirin hallinnointivastuulla olevalle rakenneuudistushankkeelle, jossa keskitytään tietojärjestelmien uudistamiseen. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidaation (yhdenmukaistamisen) toteuttaminen on tehtävä yli 40 tietojärjestelmän kesken, jotta muun muassa tiedolla johtaminen ja palvelujen digitalisoituminen helpottuu. Yhteistyöalueella alueiden yhteistyössä valmistellaan lisäksi keskitettyä kuntien tuottajavalvontaa sekä osaamisen tukea nuorten palveluihin.

–  Varsinais-Suomessa henkilöstön koulutukseen on varattu rahoitusta ja henkilöstö on mukana uusien toimintatapojen käyttöönotossa.  Lisäksi kehittämisessä edetään vaiheittain, koska toiminnan muuttaminen vaatii myös toimintatapojen muuttamista, kertoo Parpo johtamisen ja henkilöstön näkökulmaa pohtien.

Varsinais-Suomi on pian jättämässä avustushakemukset, joiden valmistelu on jo loppusuoralla. Työtä tehdään hajautetussa mallissa siten, että nykyiset työnantajasuhteet säilyvät eikä erillistä hankeorganisaatiota perusteta.

– Kansallisesti toimin myös soteuudistuksen alueellisen valmistelun jaoston varajäsenenä, ja koen, että se on tärkeä tiedonjaon ja keskustelun paikka. Muitakin yhteistyöverkostoja alueiden hanketyöntekijöiden välille vielä tarvitaan, Parpo pohtii.


"Työ, jota Erkki tekisi” – robotit muuttavat työtehtäviä Keusotessa

Erkki-robotti muuttaa työtehtäviä Keusotessa.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Keusote) aloitti vuonna 2018 järjestämiskuntayhtymänä ja seuraavana vuonna kuntayhtymälle siirtyi myös 6 omistajakuntansa sote-palvelujen tuotantovastuu.

– Vuoden 2019 alussa näytti siltä, ettemme tuotantokuntayhtymässä voi tehdä asioita enää niin kuin ennen, kertoo tietojenkäsittelyn kehittämispäällikkö Hanna Downton.

– Uudella tietohallintojohtajallamme Antti Ylä-Jarkolla oli kokemusta robottien käytöstä Vantaalla, joten päätimme myös Keusotessa teettää ulkopuolisen arvion digitaalisesta kyvykkyydestämme sekä luoda meille tulevaisuuden vision.

Varsinainen robottien käyttöönotto aloitettiin Keusotessa elokuussa 2019. Aiempi selvitys osoitti, että ensimmäiset kohteet on helpointa valita hallinnon piiristä:

– Valitsimme ensimmäiseksi HR-palveluista lääkäreiden toimenpidepalkkioiden maksamisen. Prosessi kuvattiin ja se sisälsi paljon manuaalista työtä potilastietojärjestelmien ja palkanlaskennan välillä, jotta 200 lääkärin palkkiot saadaan maksuun ajoissa. Korjattu (tehostettu) prosessi annettiin robotin tehtäväksi ja pilotti oli menestyksekäs. Aiemmin tylsäksi ja aikaa vieväksi koettu työ siirtyi robotille, kertoo Hanna Downton.

Työn murroksessa tehtävät muuttuvat ja robotisaatio lisääntyy

KT Kuntatyönantajien johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen kertoo, että KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteinen selvitystyö työn murroksen vaikutuksista kuntatyöhön alkoi keväällä 2019 ja työn tavoitteena oli rakentaa kuvaa muutoksesta sekä hyödyntää tietoa työmarkkina- ja kehittämistoiminnassa. Kentän kokemuksia on selvitetty yli 1 000 työntekijän kyselyvastausten sekä 21 murroksen liittyvän teematyöryhmän avulla.

– Työn murros näkyy eniten toimisto-, hallinto- ja kirjastotyössä. Digitalisaation vaikutukset näissä palveluissa ovat samaan aikaan suuret ja ne työllistävät ihmisiä. Työterveyslaitos tutki robottien käyttöä hoiva-alalla muutama vuosi sitten ja silloin voitiin käydä valokuvaamassa kaikki Suomen hoivarobotit, kun niitä oli niin vähän. Robotit palvelualalla ovat kehityksen alkuvaiheessa usein nähtävyyksiä esimerkiksi vastaanotossa tai hammashoitolassa neuvomassa hampaiden hoitoa, ja lapset kuuntelevat robottia paremmin kuin ihmistä. Viime vuosina soteen on tullut valtavasti annostelu- ja muita robotteja,  Hakonen kertoo robotisaation kiihtyvästä arkipäiväistymisestä.

Erkillä on elämä – robotti muuttaa työtiimin tehtäviä

Keusoten pilotti oli menestyksekäs. HR lähti tukemaan tietohallinnon visiota Rekrytoimme robotteja- ajatuksella.

– Ensimmäiseksi henkilöstöllä oli pelkoajatuksia siitä, että robotit vievät työt. Kaikille kerrottiin, että yt-neuvotteluja ei tule robottien vuoksi. Roboteilla korvaamme korkeintaan uusien henkilöiden palkkaamista manuaaliseen tiedonsiirtoon. Nykyisiltä palkkasihteereiltä voi nyt vapautua tiedonsiirtotyöstä esimerkiksi 2–3 päivää kuussa, mikä aika voidaan nyt hyödyntää esimiesten tukena, Downton kertoo robotisaation vaikutuksista henkilöstöön.

– Meidän robotti nimettiin Erkiksi eikä sellaista työtä olekaan, mitä Erkki ei tekisi. Viestintä on visualisoinut Erkin muun muassa henkilöstöinfoja varten, ja itse olen chatin kautta haastatellut Erkkiä eräässä infotilaisuudessa. Meillä on nyt työn alla 6 robotisoitavaa prosessia ja kolme jo käytössä. Huomattavaa on, että kaikki nämä tehtävät mahtuvat vielä Erkin työkuormaan. Hänen työsopimuksensa on muita laajempi, eli Erkki työskentelee 24/7 ja tekee työtä väsymättä., Downton jatkaa.

Robotit lisäävät arvoa tuottavaa työtä

KT:n Niilo Hakosta kiinnostaa, miten robottien käyttöönotto vaikuttaa toimintatapoihin eli siihen, miten toimitaan yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Tutkijoiden mukaan digitalisaatio nähdään liian usein organisaatioissa vain tehostamisvälineenä. Tosiasiassa se on kehitetty alun perin helpottamaan asiointia ja parantamaan palvelua sekä järjestelmien käytettävyyttä. Pelkkä nykytoiminnan digitalisointi ei välttämättä tuo valtavia hyötyjä. Uusien toimintatapojen kehittäminen ja prosessien uudistaminen on tärkeää liittää robottien käyttöönottoon.

Samaa mieltä on Keusoten Hanna Downton, joka kertoo, että Keusote on panostanut henkilöstön robotisaatiokoulutukseen  ja käyttöönoton suunnitteluun. Myös valmennusta ja muuta tukea on tarjottu, kun Erkki tulee osaksi työtiimiä ja henkilön työnkuva muuttuu asiantuntijarooliksi.

– Robotisaatio voi vaikuttaa myös työmotivaatioon ja vähentää virheitä sekä vapauttaa ihmisiä arvoa tuottavampaan työhön. Teemme jokaisesta ideasta sekä taloudellisen laskelman että arvion muista hyödyistä. Robottien käyttöönotosta on Keusotessa tullut myös itseään ruokkiva prosessi eli ideoita on alkanut syntyä uusista robottitöistä. Tälle vuodelle tavoitteemme on rakentaa 20 automatisoitua prosessia, muutama sote-toimintaankin.

Keusote jatkaa kehitystyötä ja KT seuraa työn murrosta

Hanna Downtonin mukaan robotisaatio on parhaimmillaan paikkaamassa tietojärjestelmien puutteita, joita ei voi ratkaista tietojärjestelmien integraatioilla. Seuraavaksi Keusotessa kokeillaan tekoälyn hyödyntämistä talouspalveluiden ostolaskujen reitityksessä ja asiatarkastuksessa, jotta tulevaisuudessa henkilöstö keskittyy enemmän haastavien ostotapahtumien käsittelyyn. On tärkeää tietää, että robotteja ja tekoälyratkaisuja voi hankkia myös kustannustehokkaana palveluna eli kunnissa ja kuntayhtymissä ei tarvitse olla omia asiantuntijoita.

Niilo Hakosen mukaan robotit yleensä toimivat saman tien, kun ne on ohjelmoitu tekemään vain tiettyjä tehtäviä. Tekoäly auttaa diagnostiikassa, parantaa palvelua ja ihmiset voivat asioida mihin aikaan tahansa, mutta sen käyttöönotto on haastavampaa. Tekoälylle on kuitenkin ollut myös valtavia odotuksia, jotka eivät ole toteutuneet aiempina vuosina ihan sen mukaisesti kuin odotettiin. Oman organisaation osaamista kannattaa kuitenkin kehittää siten, että osataan hyödyntää robotteja ja tekoälyä palvelujen tuotannossa.

Niilo Hakonen muistuttaa lopuksi, että Työn murros -seuranta jatkuu. Kentältä kerätään jatkuvasti tietoa siitä, miten työtehtävät muuttuvat ja miksi. Erityisesti edelläkävijöiden kokemukset kiinnostavat.


Pohjois-Savon aluepilotti käynnistyi

Soteliiderien Pohjois-Savon aluepilotin osallistujat kokoontuivat ensimmäistä kertaa.

Pohjois-Savon aluepilotin paneelikeskusteluun osallistuivat Marja Hietamäki, henkilöstön kehittämispäällikkö, KYS (kuvassa vasemmalla) Leila Pekkanen, toimitusjohtaja, Ylä-Savon sote; Elsa Paronen, projektipäällikkö, UEF; Nina Holopainen, henkilöstöjohtaja, Varkaus ja Aija Tuimala, projektipäällikkö, KT:n Soteliiderit-hanke.

Pohjois-Savon sote-työnantajien kanssa pidettiin ensimmäinen aluetilaisuuspilotti, jossa iltapäivän aikana keskusteltiin johtamisesta muutoksissa, Pohjois-Savon valmisteluista sekä työstettiin paikallisesti ja valtakunnallisesti johtamisen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

Tilaisuuteen osallistui parikymmentä HR- ja toimialajohdon edustajaa kahdeksalta eri työnantajalta. Tilaisuus alkoi KT:n ja Itä-Suomen yliopiston johdattelupuheenvuoroilla, jonka jälkeen siirryttiin paneelikeskusteluun.

Aiempaa valmistelua voidaan hyödyntää

Paneelikeskustelussa KYS:n henkilöstön kehittämispäällikkö Marja Hietamäki, Ylä-Savon soten toimitusjohtaja Leila Pekkanen, Varkauden henkilöstöjohtaja Nina Holopainen sekä Itä-Suomen yliopiston projektipäällikkö Elsa Paronen keskustelivat muutoksen johtamiskokemuksista omassa työssään, Pohjois-Savon makusote-valmistelun opeista sekä johtamisen kehittämistarpeista yleensä.

Keskustelijoiden mukaan aiemmasta valmistelukaudesta jäi paljon hyvää. Toimivia yhteistyöverkostoja kehitettiin sekä käsitys maakunnasta kokonaisuutena parantui.

Kuitenkin liian vähälle huomiolle jäi ihmisten johtaminen kohti muutosta. Tähän toivotaan panostusta nyt tulevissa sote-uudistusvalmisteluissa.

HR-asiantuntijat saatava mukaan valmisteluun

Yhteisesti todettiin myös tarve saada HR-asiantuntijat mukaan jo käynnistettyyn sote-keskusvalmisteluun.

Rakenneuudistuksen valmisteluavustus ja sen käyttö herätti keskustelua. Järjestämistoimintaan ja johtamisen kehittämiseen olisi nyt hyvä panostaa ja hyödyntää rahoitusta – siinä missä IT-toimintojenkin kehittämiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön 20.1. avaama rahoitushaun hakuaika maaliskuun loppuun mennessä koettiin kovin lyhyenä. Ongelma on, että erillistä valmisteluorganisaatiota ei ole. Valmistelua tehdään muiden töiden ohessa ja vastuut on jaettu eri organisaatioiden välillä.

Alueet kaipaavat tukea

Kehittämisiltapäivän työskentelyosuudessa pohdittiin kolmea teemaa:

  • muutosten yhteistä johtamista
  • organisaatiotason johtamista 
  • etäjohtamisen kehittämistarpeita.

Teemoja käsiteltiin kansallisesta ja Pohjois-Savon näkökulmasta.

Ryhmät kaipasivat pikaista tukea sote-uudistukseen lainsäädännöstä, jotta yhteinen tekeminen ja päätöksenteko vauhdittuisivat. Etäjohtamiseen toivottiin yhteisiä alustoja ja esimiesten koulutukseen mm. KT:lta tukea ja hyödynnettäviä materiaaleja.

Myös paikallisesti toivottiin etenemistä päätöksenteossa ja yhteistä visiota sote-uudistuksen edistämiseksi. Talous- ja toimintatietojen vertailua ja asukkaiden mukaan ottamista sekä päällekkäisyyksien purkua toivottiin myös vauhditettavan. Yhteisiä haasteita alueen sote-palveluiden järjestämisessä ja työvoiman saatavuudessa riittää. Sote-keskusohjelman ajateltiin hyödyttävän myös asiakaslähtöisen palveluiden johtamisen ja esimiestaitojen kehittämistä.

Seuraava työpaja huhtikuussa

Tilaisuuden lopuksi osallistujien kanssa sovittiin toisen työpajan järjestämisestä huhtikuussa.

Pohjois-Savon lisäksi Soteliiderien aluepilotteina toimivat Etelä-Karjala ja Pirkanmaa, joiden ensimmäiset tilaisuudet pidetään helmikuussa. Myöhemmin keväällä aluetilaisuuksia tullaan tarjoamaan myös muille alueille.


Haastattelussa Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan hallintojohtaja Tiina Mäki

Helsingissä johtamisen laatu tuo asukas- ja henkilöstötyytyväisyyttä

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan hallintojohtaja Tiina Mäki.

Helsingin soten johtamisen uudistaminen koettiin ajankohtaiseksi vuonna 2014 kehitettäessä terveys- ja hyvinvointikeskuksia ja perhekeskuksia sekä seniorikeskuksia. Uudet palvelujen toimintatavat vahvistivat sosiaali- ja terveyspalvelujen keskinäistä integraatiota ja edellyttivät uudenlaista, monialaista tiimityötä ja itseohjautuvuutta entistä vahvemmin.  

– Esimiehen rooli muuttuu yhä enemmän valmentavaksi ja tämän tueksi on rakennettu johtamismalli, johtamisen käsikirja, johtamismittaristo ja esimiesvalmennukset. Johtamistaitoja ja tuloksia seurataan muun muassa johtamismittariston sekä asiakas- ja henkilöstökyselyjen avulla, kertoo soten hallintojohtaja Tiina Mäki.

– Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys korreloivat, joten tarkastelemme kokonaisuuksia Nelimaali-mallin avulla eli kiinnitämme huomion tuottavuuteen, vaikuttavuuteen sekä asiakas- ja henkilöstökokemukseen samanaikaisesti, Tiina Mäki jatkaa.

Uuden toimintamallin ja kielen omaksuminen vie aikansa ja vaatii niin johtajilta kuin työntekijöitä poisoppimista, uuden oppimista ja asennemuutoksia. Mäen mukaan henkilöstöllä on myös oikeus vaatia hyvää johtamista, joka perustuu systemaattiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. 

Tiina Mäki ennakoi tulevaisuuden näkymiä johtamiseen:

– Uskon, että tulevaisuudessa johtamisessa korostuu yhä enemmän palvelujen järjestäminen, ei pelkästään tuottaminen: johdamme yhä enemmän palveluita sopimusperusteisesti, mikä vaatii johdolta uudenlaista osaamista sekin. Siiloutuminen käy yhä mahdottomammaksi, koska maailma ympärillä on niin monimutkaista ja abstraktia. Myös hallinnon palvelut ja työkalut uudistuvat palvelemaan yhä enemmän liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista.


Haastattelussa Eteva-kuntayhtymän toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja

Talouden tasapainottaminen onnistui yhteistyössä henkilöstön kanssa

Etevan toimitusjohtaja Katrina Harjuaho-Madetoja

Pyysimme Eteva-kuntayhtymän toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetojaa kertomaan ajatuksistaan talouden tasapainottamisesta ja henkilöstöjohtamisesta vastaamalla kysymyksiimme.

Mikä on Eteva?

Eteva on Suomen suurin vammaisalan osaamiskeskus. Meitä etevalaisia on noin 1300 ja liikevaihtomme on lähes 80 miljoonaa euroa. Palveluvalikoimaamme kuuluvat asumispalvelut, päiväaikainen toiminta, perhehoito, kotiin annettavat palvelut, kehitysvammapsykiatria sekä laaja-alaiset asiantuntijapalvelut. Palvelujen pohjana toimivat asiakkaiden yksilölliset tarpeet.

Eteva on lisäksi lakisääteinen erityishuoltopiiri (vrt. sairaanhoitopiiri), jolla on 45 omistajakuntaa Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Etevan keskeisiä asiakasryhmiä ovat kehitysvammaisten ohella autismikirjon henkilöt.

Mikä on ajankohtaista Etevan johtamisessa juuri nyt?

Etevaa on johdettu saman jatkuvaan kehittämiseen perustuvan strategian pohjalta vuodesta 2014. Ensi vuonna strategia on tarkoitus uudistaa, mutta peruslinjaukset ovat edelleen toimivia. Lisäksi saamme pian käyttöön uuden tiedolla johtamisen alustan, joka mahdollistaa uusia asioita ja uudenlaista yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. Etevassa vaihtuu pian sekä toimitusjohtaja että talousjohtaja.

Parhaillaan on menossa ennennäkemätön yt-aalto, millainen tilanne teillä on talouden suhteen?

Etevan talous on hyvässä kunnossa, kiitos talouden tasapainotusohjelman, emmekä ole korottaneet hintoja vuosina 2016–2018. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman palveluiden tuotteistamista, hinnoittelumallin kehittämistä sekä johtamisjärjestelmän uudistamista. Tärkeää on ollut myös jatkuva seuranta ja korjaavien toimenpiteiden käynnistäminen välittömästi.
 
Keskeistä on ollut myös yhtymähallituksen tuki, kehittämismyönteisyys ja asemoituminen strategisena toimijana.

Miten taloustilanne on vaikuttanut henkilöstöjohtamiseen?

Kun aloitin Etevan toimitusjohtajana silloisessa huonossa taloudellisessa tilanteessa, päätin etten ensimmäiseksi käynnistä yt-neuvotteluita, vaan pyrin yhdessä organisaation kanssa löytämään muita ratkaisuja. Tämä on ollut hyvä pohja viedä asioita yhdessä henkilöstön kanssa läpi ja henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksetkin ovat parantuneet. Toki talouden tasapainotus on aiheuttanut myös negatiivisia reaktioita.

Kunnossa oleva talous on puolestaan mahdollistanut vahvan kehittämistoiminnan, esimerkkinä vaikkapa ohjelmistorobotiikan ja etäpalvelujen käyttöönotto. Henkilöstö on aktiivisesti ollut mukana tässä työssä.

Olette siis tasapainottaneet taloutta yhteistyössä henkilöstön kanssa, mitä se on käytännössä tarkoittanut?

Varsinkin alkuvaiheessa kävin todella paljon henkilökohtaisia keskusteluja etevalaisten kanssa. Organisaatio osaa tunnistaa omat kehittämiskohteensa, kun sille annetaan mahdollisuus. Myös strategia valmisteltiin osallistavasti ja esimerkiksi arvot määriteltiin yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Olemme myös lisänneet resurssien ristiin käyttöä eri palveluissa, mikä samalla vahvistaa henkilöstön osaamista. Myös esimies- ja johtamiskoulutukseen on panostettu merkittävästi.

Mitkä olivat yhteistyön onnistumisen edellytyksiä?

Yhteistyö pohjautuu aina luottamukseen, jota on rakennettava pikkuhiljaa. Lisäksi asioista on viestittävä säännöllisesti ja niin avoimesti kuin mahdollista. Johtoryhmätyöskentely on ollut kollegiaalista ja henkilöstön edustajien kanssa on järjestetty säännöllisesti myös epävirallisia tapaamisia. Hyvästä tuloksesta on myös palkittava.

Maantieteellisesti hajaantuneessa organisaatiossa henkilöstöä ei ole mahdollista kutsua yhtä aikaa koolle samaan tilaan, joten asioiden jalkauttaminen sähköisten työvälineiden avulla ja linjaorganisaation kautta korostuu.

Mihin julkisen soten johtamisessa tulisi mielestäsi keskittyä jatkossa?

Olemme eläneet jo pitkään keskellä epävarmaa toimintaympäristöä, kun sote-uudistukset ovat kerta toisensa jälkeen kaatuneet. Alkavalla 2020-luvulla tilanne muuttuu entistä haastavammaksi, kun paljon hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ikäihmisten määrä lisääntyy ja syntyvyys samanaikaisesti laskee. Meidän on otettava toisin tekeminen toiminnan punaiseksi langaksi. Tässä voidaan hyödyntää digitalisaatiota, robotiikkaa ja etäpalveluja, ne kannattaa pistää hoitamaan rutiinitöitä, jotta sote-ammattilaisten aika saadaan kohdennettua ihmisten kohtaamiseen.

Henkilöstö ja asiakkaat on entistä vahvemmin otettava mukaan kehittämiseen. Toimintaa ja taloutta on johdettava kokonaisuutena mahdollisimman reaaliaikaisen tiedon pohjalta - vuosibudjetointi ei enää riitä. Osaamisen kehittäminen ja moniammatillisuus ovat myös avainasemassa, jotta pystymme tarjoamaan laadukkaita ja asiakastarpeisiin vastaavia sote-palveluja jatkossakin.

Mitä KT ja Soteliiderit voi tehdä asian edistämiseksi?

Ensinnäkin on hienoa, että Soteliiderit-ohjelma on käynnistetty. Jo ensimmäinen seminaari osoitti, että vertaistuki ja toisilta oppiminen on erittäin tärkeää, jotta myös sote-johto jaksaa viedä asioita sydämellä ja järjellä eteenpäin. Yhteiset työvälineet, koulutukset, seminaarit, hyvien käytäntöjen jakaminen kuulostavat ehkä kliseisiltä, mutta niitä tarvitaan välillä hyvin yksinäisessä työssä. Myös mentorointi-/coaching-välitys voisi olla hyvä idea.

KT:n toivon vaikuttavan siihen, että osaavaa työvoimaa on tarjolla, lainsäädäntö mahdollistaa joustavat ratkaisut esimerkiksi henkilöstörakenteen osalta, vuoropuhelu työnantajien ja työntekijöiden välillä on toimivaa ja sote-johtajilla(kin) on käytännön työkaluja arjen johtamiseen.


Haastattelussa Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula

Sote-työnantajien sijaistyövoiman saatavuus

Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula kertoo Seuren tarjoamista sijaispalveluista.

Mikä Seure on?

Seure on vuonna 1990 perustettu voittoa tavoittelematon henkilöstöpalveluyhtiö, joka välittää kunta-alan työvoimaa omistaja-asiakkailleen Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, HUSin ja Keusoten alueella.

Seuren palveluvisiona on tarjota oikea määrä työntekijöitä oikeaan paikkaan ja aikaan. Toisinaan työntekijätarve voi olla vain tunteja, toisinaan sijaisuudet voivat olla hyvinkin pitkiä. Tehtävämme on optimoida niin rahan kuin asiakaspalvelun laadun näkökulmasta osaajia työpaikoille. Sote-alalla välitämme sijaisia eniten lähihoitajan ja sairaanhoitajan tehtäviin.

Miltä työvoiman saatavuuden kehitys näyttää sote-alalla teidän näkökulmastanne?

Työvoiman saatavuus on tarpeeseen nähden heikkoa, eikä tilanteeseen ole näköpiirissä käänteentekevää ratkaisua. Väestön ikääntymisen myötä palvelutarpeen kasvu lisää työvoiman tarvetta. Työmarkkinoilta poistuu koko ajan suurempi määrä työntekijöitä kuin sinne on tulijoita.

Mikä vaikuttaa työvoiman saatavuuteen yleisesti?

Sote-työn arvostuksessa ja työtavoissa on kehitettävää. Kaikenikäiset työntekijät kaipaavat nykyään enemmän valinnanvapautta eli vaikuttamismahdollisuuksia siihen, missä ja miten työtä tehdään.

Ennen työnantaja valitsi työntekijänsä, mutta nykyisin meidän työnantajien pitää osata markkinoida tarjoamaamme työtä, jotta saamme tekijöitä. Markkinapuhe ja arkitodellisuus eivät voi olla ristiriidassa.

Mitä te teette työvoiman saatavuuden edistämiseksi?

Seuren palveluksessa työntekijöillä on vapaus valita työnsä. Meille työhön hakeutuneiden määrä ei ole pienentynyt, kuten julkisella puolella yleensä. Meillä on noin 3 500 asiakastyöpaikkaa, joiden käytössä on poolissamme noin 12 500 työntekijää. Tänäkin vuonna rekrytoimme noin 4 500 uutta työntekijää pooliimme. Vaikka hakijamäärät eivät ole pienentyneet, työvoima ei riitä asiakkaillemme. Asiakkaiden työntekijäpulan vuoksi palvelumme tarve kasvoi edellisen  kahden vuoden aikana yhteensä jopa 65 prosentilla. 

Autamme asiakkaitamme myös optimoimaan työtä ja sen tekijöitä. Kokeilujen pohjalta hyödynnämme tulevaisuudessa entistä laajemmin robotisaatiota tässä työn ja tekijöiden kohtaamisessa. Tuotamme asiakkaille myös raportteja ja analyyseja, joiden pohjalta voidaan huomata muun muassa resursointieroja asiakkaan eri yksiköiden välillä. Seuren ja asiakkaiden henkilöstön käyttötietoja yhdistämällä syntyy paljon uusia toiminnan tehostamisen ja laadun parantamisen mahdollisuuksia sote-yksiköissä.

Mitä työnantajat voivat tehdä työvoiman saatavuuden parantamiseksi?

Työn teettämisen kuva on mietittävä uusiksi, koska ajattelun pitäisi lähteä nykyistä vahvemmin loppuasiakkaan − esimerkiksi potilaan tai kotihoidon asiakkaan − näkökulmasta. Asiakastarpeen pitäisi ohjata työn suunnittelua ja erityisesti esimiestyötä.

Tarvitsemme myös ammattimaisempaa johtamisotetta ja välineitä tiedolla johtamiseen.

Mitä terveisiä lähetät Soteliiderit-hankkeelle?

Toivoisin, että Soteliiderit-hanke edistäisi laajempaa keskustelua ja ymmärrystä julkisesta työstä. Tärkeintä olisi keskittyä työvoiman saatavuuteen ja hoidon turvaamiseen sen sijaan, että järjestöjen edunvalvonta tai työehtosopimusten yksityiskohdat johtavat keskustelua sote-työstä. Joudumme miettimään uusiksi koko järjestelmän lähitulevaisuudessa, koska työntekijöitä ei vain ole riittävästi.


Haastattelussa selvityshenkilö Jaakko Herrala

Pirkanmaalla aloittaa soten selvityshenkilö – miten työ etenee?

Pirkanmaan sote-selvityshenkilöksi on valittu Jaakko Herrala.

Sinut on nimetty Pirkanmaan kuntien selvitysmieheksi. Miten sote-uudistuksen valmistelu nyt jatkuu?

Valtakunnallinen uudistusvalmistelu kaatui maaliskuussa. Pirkanmaalla haluttiin vaikuttaa tulevaan hallitusohjelmaan jo ennen sen valmistumista. Ohjausryhmä, jossa on mukana sekä luottamushenkilöjohtoa kunnista että virkamiehiä, päätti jatkosta toukokuussa.

Elokuussa työsuunnitelmaa tarkennettiin ja sovittiin, että maakunnallisen työskentelyn alustana jatkaa Pirkanmaan liitto. Syyskuun aikana olemme koonneet ja analysoineet aikaisemman valmistelun tulokset, ja lokakuusta lähtien jatkan kuntien selvitysmiehenä ja muutosjohtajana.

Pirkanmaan jatkovalmistelussa tullaan noudattamaan seuraavaa neljää periaatetta:

  • valmistelua ja uudistamistyötä jatketaan kuntavetoisesti
  • toiminnallisissa uudistuksissa hyödynnetään aiempi valmistelu
  • asukkaille valmistellaan palvelulupaus eli lakisääteisten palvelujen lisäksi määritellään maakunnassamme tarjottavien palvelujen kriteerejä sekä palvelutasoa
  • valmistelussa on mukana poliittinen- ja virkamiesjohto niin kunnista, maakuntaliitosta kuin sairaanhoitopiiristä.

Mitä edellisestä sote-valmistelusta jäi elämään Pirkanmaalla?

Edellisessä valmistelussa 360 asiantuntijaa työskenteli 24 työryhmässä. Kokosimme tämän pohjalta 50 esitystä jatkotoimista.

Osaa asioista saatiin vietyä eteenpäin jo valmistelun aikana ja niistä on tehty suorat esitykset kunnille. Parhaiten ovat edistyneet hankkeet, joista on voitu osoittaa selviä taloudellisia hyötyjä.

Mihin työsi tulee keskittymään?

Työtä on helppo jatkaa aiemman valmistelun ja kuntien päätösten pohjalta. Jatkamme palvelujen kehittämistä ja talouden tehostamista. Yhteistyö kuntien sote-johtajien kanssa on tiivistä, ja heidän kanssaan on jo nyt saatu aikaan esityksiä päätöksentekoon.

Alkuvaiheessa olen ainoa palkattu henkilö, mutta varmasti tarvitsemme joitakin sote-asiantuntijoita sekä talousvalmistelijoita. Lisäksi tarvitaan asiantuntijatiimejä valmistelemaan ehdotuksia, joita voidaan sitten käsitellä laajemmissa työpajoissa.

Mitä odotat valtakunnalliselta valmistelun ohjaukselta?

Etenemme valmistelussa joka tapauksessa, mutta valtion linjaukset olisi hyvä olla soten kokonaisuudesta. Linjaukset ohjaavat eri toimijoita kohti samoja tavoitteita.

Miten henkilöstönäkökulma tulee olemaan mukana valmistelussa?

Henkilöstö on ollut mukana vahvasti edellisessä valmistelussa. Pirkanmaalla henkilöstöstä noin 8 prosenttia noin eli noin 1 500 asiantuntijaa osallistui eri työpajoihin oman työnsä ohella. Jatkossa tarvitaan entistä vahvempia panostuksia vuorovaikutukseen henkilöstön kanssa. Tärkeintä on saada jokaiselle työntekijälle tieto heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan muutoksessa eli kertoa, miten muutos vaikuttaa itse kuhunkin. Tiedon jakaminen on johtamiskysymys kaikissa organisaatioissa.

Miten Soteliiderit ja KT voivat olla jatkovalmistelun tukena?   

Tarkempaa tietoa muutosten vaikutuksista tarvitaan. KT:n osaaminen ja viestintä tukisivat meidän työnantajien paikallista viestintää. Olisi hyvä, jos Kuntatyönantajilla voisi olla samantyyppinen tiedotuspaikka uudistuksen yleisistä asioista kuin se, mitä alueuudistus.fi tarjosi viime kierroksella.

Muualla verkossa